Vaikeat ihmissuhteet

Ei voi verrata jotakin Daavid-Saul kärhämää tavallisten ihmisten ihmissuhdeongelmiin. He olivat aikansa eliittiä, kumpikin kuninkaita ajallaan ja taistelivat mistäs muusta kuin vallasta kansan yli.

Daavid edustaa hengellistä, Saul lihallista kristittyä. Todella paljon Daavid oli Jumalan käytössä. Lukemattomia psalmeja olemme saaneet häneltä ja paljon muuta hengellistä hyvää. Mutta eipä ollut Daavidkaan täydellinen. Kolmesti olen löytänyt raamatusta ettei sellaista ihmistä synnykään , joka ei tekisi yhtäkään syntiä. Käsite yli-ihmisestä ei ole mikään uusi. Psykologi F. Nietzsche 1844-1900 jo käsitteli yli-ihmistä, ubermensch. Ainakin aikaisemmin paavin sanottiin olevan erehtymätön. Kansallissosialistit halusivat jalostaa arjalaista rotua . Nämä omana mielipiteenä kaamosaikana.

Niin, ihmissuhteiden ohjautuessa vaikeaksi, niin paras ja JUMALAN tahto on kasvaa suhteessa rauhaan elämiseen. Aina ,- jos yleensä mahdollista ottaa etäisyyttä ihmiseen. Siis ei vihata tai vihastuksissaan tai halveksien,- vaan puhtaasti rauhan saavuttamiseksi.

Monasti juuri tämä viestintä ja aika yhdessä voi korjata suhteen. Tavallaan molemmat osapuolet oppivat "tauosta" ja tauon aikana ja tämän jälkeen yhteiselo voi sujua jo hyvin.

Pahinta, mitä ihminen voi vaikeassa suhteessa tehdä on alkaa kostaa ja pyrkiä hallitsemaan vastapuolta. Käräjäreissu on väistämätön tilanne aikain saatossa.

Kuten jo totesitkin niin Daavidin käyttäytyminen Saulia kohtaa on hyvä esimerkki. Saul oli tosiasiassa kärsi psykopaattisuudesta ja on todiste tämän ajan tutkimuksillekkin,- ettei psykopaattisuudesta ihminen pääse irti. Saul vihasi Daavidia loppuun saakka. Taas Daavid olisi voinut surmata Saulin,- niin halutessaan, mutta Daavid heitti Saulille merkin tästä käyttäytymisestään. Niin, edes tämä ele ei muuttanut Saulin asennetta Daavidiin.

Eli , vaikka Jeesukseen uskovalla ihmisellä olisi oiva tilasisuus vaikeuttaa riidan haluisen ihmisen elämää, niin tämä ei ole JUMALAN tahto.

Miksi puoliso pitää valita hitaasti, höh tutustuin vaimoon keväällä ja syksyllä olimme jo naimisissa.
En saa tehdä kotitöitä enkä ostaa sapuskaa, koska hän kuulema hoitaa ne laskut: petihommia on riittävästi, muistuttaa jos unohdan. Ei ole suomalainen vaimo tai on nykyään.

Someaikana kaikki vain jakoon someen, niin asiat kyllä järjestyvät. Sinne vain kirjoittelemaan kuvien kera mitä jo tehnyt tai sanonut Me Too hengessä. Asiastaan vain pitää olla varma, ettei häviä sitten käräjillä kun olikin kirjoitellut vain kuulopuheita kuten eräät naiset kun pitivät jotain jopa sarjaraiskaajana tietämättä asiasta yhtään mitään.

Paavali kirjoitti: Jos mahdollista, ja mikäli se teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. Aina se ei riipu itsestä. Joidenkin ongelmat ovat sitä laatua, että he eivät voi itselleen mitään. Silloin on vain paras ottaa etäisyyttä. Ystävällinen voi edelleen, mutta kaikkien parhaaksi kaveriksi ei ole pakko ryhtyä.

Joskus on myös viisaampaa antaa juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ihmiset ovat sellaisia kuin ovat, eikä siihen voi juuri vaikuttaa. Yleensä sen huomaa kenen kanssa kannattaa ryhtyä setvimään asioita, ja kenen kanssa se on hyödytöntä. Eikä setviminen ole edes tarpeen, jos ei ole ryhtynyt itse osaksi ongelmaa.

Tuollaisessa tilanteessa suurin haaste onkin oikeastaan oma tunne-elämä. Ettei anna valtaa negatiivisille tunteille tai ryhdy antamaan samalla mitalla takaisin. Mehän emme voi vaikuttaa muuhun kuin omiin asenteisiimme ja käytöksemme. Ja siksi tällaisesta tilanteesta voi parhaimmillaan tulla myös kasvun paikka.

" Valitsin puolison aikanaan tarkasti, ei millään kiireellä. Maailmassa on monia, monia muitakin asioita kuin naiset. "

Olisi mukava kuulla mitä naiset ajattelevat tuosta lauseen sisällöstä, joka erikoisesti tänä aikana on erittäin vallitseva. Tänä aikana ihmeellisesti kuvitellaan, miten kunnollisia naisia / sisaria on erittäin harvassa. Ikään kuin tulisi Herralta kinuta, että olisiko edes jotain tarjolla. Moni uskova mies on odotellut Herralta puolisoa vuosikymmenet ja ei ole eteen tullut. No, liekö kunnolliset Herran mielen mukaiset naiset loppuneet jo sukupuuttoon? Onko sisarilla sitten sama ongelma. Kunnon miehä ei oo, vaikka on Herralle pyynnön laittanut. Ei ole vastaan kävellyt.

Niin, mikä motiivi on saada kunnon puoliso. Tulisi olla. Uskossa. Kaunis / hyvä vartaloinen, koulutautunut, alistunut miehen alaisuuteen , rikas, jne......................... Jos noiden kriteereiden saattelemana etsisi puolisoa, niin odottavan aika tulee todella pitkäksi. Edes Herra ei vastaa.

Tällä hetkellä yli 40-vuoden avioliiton kokemuksen jälkeen totean,- ettei puolison valinnan hetki ole tärkein,- vaan miten elää liitossa. Puolison voi valita vaikka sattumalta kunhan ihastuminen aktivooituu. Ihastuminen, rakastuminen ja rakastamien. Siis puolison tulee olla ryhmässä, johon mahdollistuu ihastumaan. Siis maailmassa ei ole sitä yhtä ainoaa oikeaa, jonka kanssa vain on mahdollista solmia hyvä avioliitto, vaan puolison tulee olla / persoonallisuus ryhmästä, johon mahdollistuu ihastumaan ja sitoutumaan jne....

Aikoinaan olin lavatansseissa soittamassa ja soittaessani seurailin erästä neitokaista. Tauolla kävin moikkaamassa ja illan loputtua teimme ensi treffit. Tämän jälkeen olimme alussa yhdessä joka viikonlopun ja joskus viikollakin ja vuoden päästä avoiduimme.

Mitä olen tutkinut puolisoa hakevien ihmisten mielikuvia,niin puolison löytämisen vaikeuteen - esteeksi on syynä oma arvomaailma,- ei se etteikö olisi tarjolla JUMALAN tahdon mukaisia sisaria / veljiä. Todellisesti alitajunnassa,- jonka ihminen torjuu tietoisuudessaan, niin todellinen syy on vastuuseen liittyvä alue kuin myös sitoutuminen liittoon. Pelkotilat.


Kun tänä aikana liitot hajoavat ja ovat lyhyt kestoisia, niin ihmeellisesti uskovatkin ihmiset ovat alkaneet jo kuvittelemaan ja luulemaan, miten valittu puoliso on ollut väärä. Ei otettu Herrassa. Vaikka todellinen syyllinen löytyy peilistä.
Ja tuon harhaluulon perusteella puolisoa moni joutuu etsimään maailman tappiin saakka. Sokeudesta on siis kysymys,- ei siitä, eteikö puoliso ehdokkaita olisi saatavilla.

No, meni ohi sivunn aiheen, mutta pienen sillan kautta aiheet kohtaavat.

Ajatellen avioerojen määrää tänä aikana, niin tätä aluetta tulisi enemmän käsitellä koko yhteiskunnassa. Niin, ilman syyllistämttä ketään. Etsiä asioita ja tekijöitä, joita jokainen puntaroisi kohdallaan. Valistumisesta olisi kysymys ja sitä kautta avioliittojen / parisuhteiden tukemiseen kriisien keskellä.

Niin, todellisuus on, ettei ihmislajiin ole syntynyt täydellistä ihmistä ja tällä on juuri vaikutuksensa avioeroihin. Moni ihminen kyllä sanookin,- ettei ole etsimässä täydelllistä ihmistä,- mutta mielikuvista paljastuu,- että hän pyrkii kasvattamaan epätäydellisestä puolisostaan täydellisemmän / paremman. Tämä on jo toinen virhe. Toinen puolisi ei voi kasvattaa toistaan,- vaan itseään.

Niin, täydelllistä liittoa ei ole eli joka avioliitto käy aikanaan omat kriisinsä ja juuri parisuhteen kriisiytyminen ohjaa helposti avioeroon. Itse pidän erityisen hyvänä asiana tässä vaiheessa, että molemmat osapuolet tekevät itselleen listan puolisonsa hyvistä ja huonoista puolista. Onhan opittu jo tuntemaan toisensa. Mitä puoliso todellisesti merkitsee hänelle. Listan tekemisessä ihminen alkaa tiedostaa todellisuuden,- koska joutuu arvioimaan, käsittelemään ensikertaa asiat tarkoin. Mitä menettäisi ja mitä voittaisi eroamisessa.

Niin, monelle avioeron käyneelle ihmiselle avioeron vaikutus tulee suurena ylätylsenä. Ikään kuin listaa ei tiedetty ja menetys on yllätys. Kuin matto olisi vedetty jalkojen alta. Monella ihmisellä tämä heijastuu myös puhumisen tasolle,- ahdistuksesta / epävarmuudesta johtuen.

Listan tekemisessä on vielä sekin hyvä puoli, miten positiiviset asiat näivettävät huonojen tekijöiden merkitystä. Tavallaan ihminen tekee sisällään selkeän ratkaisun ja siten etääntyy puolison huonoista puolista. Hyvät tekijät muistaa kirkkaammin.
Tuohon kokonaisuuteen liityen sivullisten on erittäin vaikea arvioida sivullisten parisuhdetta ja ohjeistaa sitä. Ohjeistaa vain tutkimaan itse suhteensa.

Kiitän kaikkia kirjoittajia mielipiteistä. Erikoisesti Markku Lievosta. Ei meidänkään ole helppoa kirjanoppineiden ja fariseusten kanssa. So. korkeakirkollisten kanssa. Fariseukset tunsivat Mooseksen lain todella hyvin, paastosivat, antoivat almuja, pitivät sapatin todella tarkasti, rukoilivat kadunkulmissa. Näyttää hyvältä. Tänä päivänä ei ole tietoakaan sapatin pidosta. Mutta vaan, ilman uudestisyntymistä ei voi edes nähdä Jumalan valtakuntaa. Saati päästä sinne. Kun fariseus on läheinen, 85-v, ei ole helppo kohdata. Annoit hyviä neuvoja.

Puolisoni valitsin täysin yksin. Se asia tuli sivutuotteena tässä. En ole katunut. Asia on kunnossa. Tunsin N.Yli-Vainion hyvin ennen 7.1997. Valitsin itse puolison.