Hyvinvointivaltio ja kansanedustuslaitos ovat kokeneet vuosien varrella sievästi sanottuna kolhuja, kun politiikka on ajautunut omiin lokeroihinsa ja äänestäjien antama mandaatti unohtuu pelin politiikkaan, ryhmäkäyttäytymiseen.
Ryhmäkäyttäytyminen näkyy ryhmänjohtajien kommenteissa, joissa sanotaan, että "se ja se eduskuntaryhmä on sitä ja sitä mieltä". Ei ole. Eduskuntaryhmästä 40% on yhtä mieltä ja 60% toista mieltä tai mielipiteet voivat jakautua ties miten, mutta harvoin kaikki ovat samaa mieltä. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa Eduskunnan tai kunnanvaltuuston enemmistön mielipide ei voita. Jos enemmistön mielipide ei voita, niin se ei voi olla demokratiaa. Tapio W kirjoittaa tästä e-kirjasssaan.
Kysymys on rohkeuden puutteesta. Koulussa murrosikäiset haluavat kuulua joukkoon. Se näkyy samankaltaisena pukeutumisena ja "minunkin pitää saada tietynlainen puhelin, kun kaikilla muillakin on". Rohkeuden puute on syy myös ryhmäkäyttäytymiseen päättävissä elimissä. Puhutaan ryhmätyhmyydestä, group think. Puhutaan lehdistön sopulimaumasta ja sitä seuraavasta kansasta.
Kumileimasimet valtuustossa tekevät, mitä puoluepomot sanovat. Sama käytäntö siis vallitsee Eduskunnassa ja paikallistasolla. Siitä voit lukea enemmän vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan tuoreesta kirjasta "Eduskunta - Ystäviä ja vihamiehiä".
Eduskunnan tehtävä on edistää demokratiaa Suomessa. Miten kansanedustajat siinä onnistuvat? Tutkimusten mukaan huonosti. Ryhmäpäätökset pitäisi kieltää lailla.
Ryhmäkäyttäytyminen näkyy ryhmänjohtajien kommenteissa, joissa sanotaan, että "se ja se eduskuntaryhmä on sitä ja sitä mieltä". Ei ole. Eduskuntaryhmästä 40% on yhtä mieltä ja 60% toista mieltä tai mielipiteet voivat jakautua ties miten, mutta harvoin kaikki ovat samaa mieltä. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa Eduskunnan tai kunnanvaltuuston enemmistön mielipide ei voita. Jos enemmistön mielipide ei voita, niin se ei voi olla demokratiaa. Tapio W kirjoittaa tästä e-kirjasssaan.
Kysymys on rohkeuden puutteesta. Koulussa murrosikäiset haluavat kuulua joukkoon. Se näkyy samankaltaisena pukeutumisena ja "minunkin pitää saada tietynlainen puhelin, kun kaikilla muillakin on". Rohkeuden puute on syy myös ryhmäkäyttäytymiseen päättävissä elimissä. Puhutaan ryhmätyhmyydestä, group think. Puhutaan lehdistön sopulimaumasta ja sitä seuraavasta kansasta.
Kumileimasimet valtuustossa tekevät, mitä puoluepomot sanovat. Sama käytäntö siis vallitsee Eduskunnassa ja paikallistasolla. Siitä voit lukea enemmän vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan tuoreesta kirjasta "Eduskunta - Ystäviä ja vihamiehiä".
Eduskunnan tehtävä on edistää demokratiaa Suomessa. Miten kansanedustajat siinä onnistuvat? Tutkimusten mukaan huonosti. Ryhmäpäätökset pitäisi kieltää lailla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
>> Ryhmäpäätökset pitäisi kieltää lailla.
Miksi kaikki aina pitäisi säästää ja kieltää lailla? Annettaisiin mieluummin kansalaisten itsensä päättää tällainen asia, että mitä he kansanedustajiltaan haluavat.
Esimerkiksi Hjalliksen Liike Nyt -puoluehanke tähtää juuri tuollaiseen vapaaseen meininkiin. Jokainen Liike Nyt kansanedustaja saa itse päättää mitä mieltä on asioista. Siellä ei ole ryhmäpäätöksiä lainkaan.
Jos sinun ehdottamasi malli kelpaa ja maittaa kansalaisille, niin Liike Nyt:in pitäisi saada useita kymmeniä kansanedustajia läpi jo nyt, ensi huihtikuulla.
Sitten 4 vuoden kuluttua Liike Nyt:illä on kenties jo yli 100 paikkaa. Tällä tavalla se vapaa ja ilman ryhmäkuria toimiva Eduskunta muodostuu. Ihan ilman lakimääräisiä pakotuksia.