SuomenRuotsalaiset juhlii tapattajakuningasta 6.11

HullutPäivät kirjoitti:

Suomen ruotsalaiset juhlii tapattajakuningastansa viettäen suurta juhlaa, 6.11 päivää, eli Kustaa II Aadolfin päivää eli hullun kuninkaan päivää, jota juhlitaan kautta rannikon muistelemalla kesän 1944 kilpasoutua Ruotsin lihapatojen äärelle. Kukaan toinen hallitsija ei ole tapattunut suomalaisia yhtä paljon suhteessa sen hetkisen väestön määrään.

Munsalan souturit eli varsinaiset sotilaskarkurit, TOP 12 oli tässä järjestyksessä 

Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan mukaan, sivulta 341 

1. Närpiö 120 
2. Munsala 85
3. Korsnäs 67
4. Koivulahti 57
5. Vaasa 43
6. Oravainen 32
7. Raippaluoto 28
8. Mustasaari 28
9. Vöyri 28
10. Pietarsaari 25
11. Siinpyy 22
12. Maalahti 20

Lisäksi vähintään 10 karkuria: Luoto, Petolahti, Sulva, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki.

"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua." 

Kyllä oli vähissä miehet Närpiössäkin... vai oliko ne miehen kuvia?

Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan sivulla 342 kerrotaan kesällä 1944 Närpiöstä kutsutun 40 1907-1908 syntynyttä miestä aseisiin ja vain kymmenen noudatti kutsua! 

Sivulla 343:

"Erään alun perin Pietarsaaressa kootun tykkipatterin postin erikoistarkkailu paljasti, että yksikössä oli keskusteltu jo toukokuussa (1944 lisäys tämän kirjoittajan) yleisesti Ruotsiin menosta ja myös suunniteltu tällaisia hankkeita, koska taistelua "Hitlerin puolella" pidettiin turhana. Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) "sangen räikeää epäisänmaallisuutta: isänmaakäsitteelle nauretaan, hallituksen jäseniä solvataan, kotiväkeä kehotetaan pakenemaan Ruotsiin, jonne luvataan tulla itse perässä... Katkeruuden ja karkuruuden eräänä katalysaattorina pidettiin ruotsinkielisten asevelvollisten sijoittamista suomenkielisiin yksiköihin, joissa nämä olivat joutuneet syrjittyyn asemaan."

Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli Suomen ruotsalaisten asuttama rantakaistale on noin 300 km pätkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja siitä hieman ohi eli aina Siipyyhyn saakka.

Ruotsinkielinen Pohjanmaa

http://aijaa.com/OA1LwU

Kummallista ettei länsirannikon ruotsinkielisten sotilaskarkuruudesta 1944-45 Ruotsiin ole tehty perusteellista tutkimusta, ei ainakaan suomeksi. 

Närpiön miehet olikin todella vähissä1944 kesällä

Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan luvussa Karkuruus Ruotsiin lisääntyy, sivut 337 - 348, kerrotaan Suomen länsirannikon "isänmaallisuusvyöhykkeen" miespuolisista henkilöistä. Ruotsin Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!

sivulla 342: kerrotaan kesällä 1944 Närpiöstä kutsutun 40 1907-1908 syntynyttä miestä aseisiin ja vain kymmenen noudatti kutsua! 

sivulla 343:

Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) merkille "sangen räikeää epäisänmaallisuutta: isänmaakäsitteelle nauretaan, hallituksen jäseniä solvataan, kotiväkeä kehotetaan pakenemaan Ruotsiin, jonne luvataan tulla itse perässä... Katkeruuden ja karkuruuden eräänä katalysaattorina pidettiin ruotsinkielisten asevelvollisten sijoittamista suomenkielisiin yksiköihin, joissa nämä olivat joutuneet syrjittyyn asemaan."

Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli Suomen ruotsalaisten asuttama rantakaistale on noin 300 km pätkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja siitä hieman ohi eli aina Siipyyhyn saakka.

Kummallista ettei länsirannikon ruotsinkielisten sotilaskarkuruudesta 1944-45 Ruotsiin ole tehty perusteellista tutkimusta suomeksi.

Monissa kirjoissa asiasta vain mainitaan ikäänkuin ohimennen vaikka materiaalia luulisi löytyvän runsaastikin. Onko aihe liian arka vai mistä se on kiinni?

Jarmo Niemisen sivuilta löytyvät alkuperäiset Sotapoliisin toimintakertomukset touko-elokuulta 1944. Karua luettavaa saaristovahtien osalta!

http://www.jarmonieminen.fi/historia/?cat=45

Tarmo Metsälän Isänmaan puolesta 1939-1945 -kirjassa on kuntien suhteellisista miestappioista lista.

http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/jatkaakseni-keskustelua.html

http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/pakoon-ruotsiin.html

http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä