koatuilemassa ja siinä rytäkässä hävis tekohampaat ja silimälasitkin. Väliäkö tuolla kun saen koavettua noapurin emännänkin ja onneks ei ollunna isäntä paekan peällä. Terveisin mökin mies Savosta
Tulpa käätyy
nimeommaa
9144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hyvää iltaa. Joko teille sinne Savoon kulkee rautatie? Höyryveturi ja pilli joka huutaa tuuu-tuuu! Entä onko teillä sähkövalo? Meilläpä onki! Meille täällä etelässä on saatu myös itsepalvelunavetat, voi hakea maitoa suoraan hyllystä, leipomo ja vessapaperikauppa yhden katon alla! Edistystä! 😶
Hyvvee iltoo voan. Lankomies se kehu nähneesä joskus automobbiilinkin voa hevospelillä teällä kuletaan. Jahka viljat on puitu ja kinkeripäevä koettaa lasketaan puatti vesille. Näen teällä moalla. Terveisin mökin mies Savosta
🙂 Ja Herran rauhaa sinulle myös, kuten itsellenikin.
Juhani Ahon kirjoitti jo 1800-luvulla rautatiematkasta Iisalmeen. Joskin siinä Matti alkoi ryypiskelmään junassa kun ukot yllytti, että et uskalla eukkosi vuoksi juoda. Ja niin siinä humalan tohinassa ajoivat ohi Lapinlahden aseman ja joutuivat kävelemään takaisin kotia mököttävässä ilmapiirissä
Tuolloin 1800-luvulla Aho vikitteli Minna Canthia ja kun tämä ei langennut loveen, lähti kirjoitti hänestä ivallisen pakinan lehteen, miten olevinaan joku kulttuuriämmä vaikkei ole. Sen jälkeen Aho lähti Pariisiin huoriin ja kirjoitti siitä novellin. Mitä tietysti hieno kulttuuriväki kauhisteli, että voi hyvä ihme.
Joskin Aho osasi myös kirjoittaa aivan osuvia maalaiskuvauksia, missä isännät, emännät, piiat ja rengit olivat paljon osuvampia jo 1800-luvulla kuin mitä nykyajan finlandiavoittajat epätoivoissaan kyhäävät.
Juhani Aho on myös yksi Kirkkoraamattu 1933/38 kirjoittajista. Muita on mm. kirjailija Otto Manninen. Joo, se ei tullut sähköpostina suoraan Taivaasta. Ensin Raamattu käännettiin ja sitten kirjailijat laativat käännöksen, alkutekstiä tarkasti noudattaen, kauniiseen ja arvokkaaseen muotoon.
Jos osasi Aho ryypätäkin, niin loistavaa ja runollista tekstiä on Raamattuummekin työstänyt. En tunne asiaa tarkemmin, mitkä kohdat ovat kenenkin. Mahdollisesti kaikki yhteistyössä muiden kanssa tehtyä.
Itse luen lähes ainoastaan KR33/38:aa.
...Sen jälkeen Aho lähti Pariisiin huoriin ja kirjoitti siitä novellin...Eikö nyt lähempää olis löytynyt? Ois käynyt vaikkapa Suhmuran Santraa pykältämässä tai Savonmoan Hilimoo. Ja raamatunkin pykäs vielä. Aika poika.
Aho oli lähtöisin uskonnollisesta kodista, isä isännöi pappilaa kappalaisena. Sehän näkyy hänen tuotannossaan. Ei se ole rienaavaa, vaan osuvaa ihmisten kuvausta olivat nämä sitten uskonnollisia tai eivät. Uskonnollisuus teki hänestä rehellisen ja juuri siitä syystä hän oli ensimmäisiä suomalalaisia ammattikirjoilijoita sekä lyö taidoillaan vieläkin monet laudalta. Silloin eivät kulttuuri-ihmiset väistämättä olleet mitään vasemmistopieruja, joiden ensimmäinen tehtävä oli kieltää Jumala. Myöhemmin tulivat nämä huithapelit, jotka eivät sitten oikeasti osanneet kuvata elämää millään tavalla eikä heidän teoksensa ole jäänyt historiaan.
Kaikesta touhuilustaan huolimatta juuri usko ja sen vaikutus oli Aholle pelastus sekä teki hänestä ainutlaatuisen kirjailijan. Ei Jumalan ja uskonnon kieltäminen tee ihmistä automaattisesti viisaaksi ja loistavaksi kulttuuri-ihmiseksi. Onkin aivan päinvastoin.
Juhani Ahon veli Petter / Pekka Brofeldt myös koki hengellisen herätyksen ja hänestä tuli mm. Kotimaa-lehden toimittaja. Oma isoisäni tunsi hänet.
Ainakin Ahon Rautatien Matti näyttäisi olevan yhtä mieltä Paavalin kanssa siitä, että naisen tulisi vaieta seurakunnassa. Sanoo nimittäin Liisalle suorat sanat tämän alkaessa motkottamaan ja riitelemään epäonnisen ryyppyreiss... junamatkan päätteeksi:
"Ole nyt, akka, vait ... tahi ei sinua hyvä peri!"
Ja herkesihän Liisa siitä riitelemästä. Vaikka vähän väkinäistä olikin herkeäminen...
http://www.gutenberg.org/cache/epub/10481/pg10481-images.html