Työpaikoilla ei työaikaan ympätä aamuhartauksia ja jumalanpalveluksia, puhumattakaan lounaalla pomon johtamista ruokarukoiluttamisista. Sopisi myös kouluihin ja päiväkoteihin. Miksi monissa kouluissa ja päiväkodeissa on toisin?
Tämä on hyvä kysymys, sillä Opetushallituksen ohjeissa (2018) sanotaan näin: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” (Sama varhaiskasvatuksesta.)
Kirkko ja vuosisataiset perinteet jylläävät, vaikka perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Puolueiden osalta tämä tajutaan. Harvassa koulussa kylän suurin puolue yksin huseeraa tilaisuuksiensa kanssa niin kuin kirkko saa tehdä. Kirkolle rehtorit eivät uskalla sanoa ”ei kiitos”, vaikka jumalanpalvelukset ja hartaudet eivät kuuluu laissa säädettyihin koulun tehtäviin.
Tämä on hyvä kysymys, sillä Opetushallituksen ohjeissa (2018) sanotaan näin: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” (Sama varhaiskasvatuksesta.)
Kirkko ja vuosisataiset perinteet jylläävät, vaikka perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Puolueiden osalta tämä tajutaan. Harvassa koulussa kylän suurin puolue yksin huseeraa tilaisuuksiensa kanssa niin kuin kirkko saa tehdä. Kirkolle rehtorit eivät uskalla sanoa ”ei kiitos”, vaikka jumalanpalvelukset ja hartaudet eivät kuuluu laissa säädettyihin koulun tehtäviin.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Tähän löytyy lisäaineistoa: http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/2018/11/02/koska-toteutuu-uskonnollinen-sitouttamattomuus-paivahoidossa-ja-peruskoulussa/
Helsingin kaupunki voisi antaa samanlaisen ohjeen kuin Reykjavik.
Asiaa voinee esittää täällä:
Maallistuva pääkaupunkiseutu -keskustelutilaisuus
ma 19.11. klo 18.00 – 19.45 Kaisa-talon Kirja & Kahvi, Vuorikatu 7, Helsinki
Uskonnottomia ja ei-uskonnollisia on yhä enemmän. Miten se näkyy elämän arjessa ja juhlahetkissä? Toteutuuko katsomusvapaus päivähoidossa ja kouluissa? Miten hautauskulttuuri muuttuu?
Avaus ja faktatietoisku, pääsihteeri Esa Ylikoski
Uskonnottomuudesta meillä ja muualla, vastuullinen tutkija Teemu Taira,
Helsingin yliopisto, uskontotiede,
Päivähoidosta ja kouluista, toimialajohtaja Liisa Pohjolainen, Helsingin kaupunki, kasvatus ja koulutus.
Keskustelua, kysymyksiä
Infopisteitä
ET-opetus ja ET-oppikirja Kompassi, tekijöistä Eino Huotari paikalla
Pro-Seremoniat, Anneli Aurejärvi-Karjalainen, myös Perheen omat juhlat. Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin -kirjan tekijä,
Nuorten filosofiatapahtuma Nufit
Tervetuloa! Järjestävät
Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ja Suomen Humanistiliitto
Helsinki tulisi olla edelläkävijä. Jo katsomuksellisen tilanteensa takia.
Yllä olevasta Uskomaton-lehden jutun linkistä löytyy myös Reykjavikin malli.
Ei koskaan, jos minusta riippuu!
Kysymään ja keskuselemaan tilaisuudessa. Tule sinäkin.
Kysymys on myös varhaiskasvattajien ja opettajien täydennyskoulutuksesta, jotta säädöksiä ja ohjeita noudatetaan käytännössä. Näin totesi toimialajohtaja Liisa Pohjolainen Helsingissä 19.11.
Muutos vaatiii työtä.
Helsingissä täydennyskoulutukseen on satsattu ja satsataan erikseen. Huomiota kiinnitetään uskonnottomien perheiden lasten asemaan.
Vain+45+%+0-4-vuotiaista+henlsinkiläisistä+on+en+ev.-lut.+kirkon+jäseniä.
En ymmärrä, mitä vahinkoa on, jos koulupäivä aloitetaan rauhallisesti vaikka veisaamalla virsi ja pyytämällä koulupäivälle siunausta.
Kummallista purnaamista asiasta, mikä ei vahingoita ketään. Pelkääkö vanhemmat, että lapset alkavat ajattelemaan myötämielisesti uskonnon sanomasta?
Ei se ainakaan mihinkään pahaan lapsia houkuttele. Olisitte enemmänkin huolissanne noista huumekuriireista, jotka vaanivat koulujen tienoilla.
Hyvin kirjoitettu. Hiljaista pitelee änkyröiden leirissä...
Uskonnon tuputtaminen koulun tai päiväkodin henkilöstön toimesta ei-uskonnollisten ja muidenkin kotien lapsille rikkoo uskonnan ja katsomuksen vapautta. Parempi yrittää ymmärtää.
Rehtoreille potkua. "Kiitos ei."
Tässä aloituksessa on naurettava virhe ensinnäkin logiikassa: lapsi ei tee työtä, eikä ole aikuinen muutenkaan. Onko vapari noin sekaisin henkisesti?
Jännää, että rehtorilla tai päiväkodin johtajalla on niin suuri päätösvalta. Opetella sanomaan "ei kiitos".
OPH:n ohje antaa tuon päätösvallan hyvin nimenomaisesti toteamalla, että koulu voi järjestää tai olla järjestämättä.
Kuuluisiko sitten kunnan vai koulun tasolle, sitä en osaa sanoa.
Koulujen välillä on eroja. Mutta jossain tapauksessa kunnan tekemä sopimus voi sitoa. Yleensä rehtori päättää.
Olisikohan rehtorin virka saatu vasemmiston jäsenkirjalla ?
"Joulukirkko" on uskonnollinen tilaisuus, mutta koulun yhteinen joulujuhla ei ole uskonnollinen tilaisuus (jos ei siitä sellaiseksi tehdä).
Perheen huoltajat voivat viedä lapsensa ja itsensä joulukirkkoon montakin kertaa. Se vaan ei kuulu koulun tehtäviin. Sen sijaan yhteinen joulujuhla on hyvä olla, vaikka viime vuonna moni koulu korvasi sen itsenäisyysjuhlalla.
Monta toimijaa samaan suuntaan. Vanhemmat. Kouluviranomaiset. Rehtorit ja opettajat. Uskonnottomien edunvalvonta- ja ihmisoikeusjärjestöt.
Mitä jos suurin osa on tässä asiassa eri mieltä vaparien kanssa? Koetatteko pakottaa muut teidän totuuteen siinä tapauksessa? Valistus on myös teidän suunnaltanne erittäin suhteellinen käsite.
ET:n vahvistaminen ja avaaminen kaikille lisää sitouttamattomuutta:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/12/06/etn-avaaminen-on-kiireellinen-erillisuudistus/
On se yksi mittari. Selvästi. Heijastaa toki käänteisesti myös uskonnollista painostusta.
Koska? Kun yhä useampi oppilas on poissa "joulukirkosta".
Kantelupukki:
"Hyvä rehtori,
Onko vaihtoehdon järjestäminen koulun joulukirkolle hankalaa? Meillä on siihen helppo ratkaisu: Anna seurakunnan järjestää joulukirkko koulupäivän jälkeen! Kaikki jotka haluavat voivat mennä kirkkoon. Ne jotka eivät halua lähtevät kotiin. Yksinkertaista "
Jumalanpalvelukset eivät kuulu koulun toiminnan piiriin.
Ei lain eikä opetussuunnitelman..
Perustuslakivaliokunnan näytösoikeudenkäynti on vanhentunut.
Koskako? OIkeastaan joka päivä. Asteettainen toteutuminen menossa.
Jokainen tyrkytetystä "joulukirkosta" pois jäävä oppilas edistää uskonnollisten tilaisuuksien poistumista koulupäivistä. Jokainen uskonnosta ET-opeuksseen siirtyvä edistää ainakin oman opetuksensa sitouttamattomuutta.
Tällaista tällä kertaa: https://yle.fi/uutiset/3-10551098?fbclid=IwAR2ferhHzgYUzuiTG5enBuhbPeoZgzPCfAcXldv1gF1EQXnqCEtf0TIrdnM
Antivapari osoittautunut Iivonen-faniksi.
Ensi vuonna uusia askelia eteenpäin. Ja jo vuodenvaihteessa muutama oppilas siirtyy uskonnonopetuksesta ET-opetukseen.
Vanhempien yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella.
Ekaluokkalaisten kouluun ilmoittamiset jatkuvat tammikuussa.
NYT vaikutetaan ET:n oppilasmäärien kasvuun.
Vaatimus nojaa koululakeihin sekä opetussuunnitelmien perusteisiin. Kamalaa kirkon jumalanpalvelusten käyntitilastojen kannalta.
Tänä vuonna eteenpäin. Keväällä ei tarvita enää mitään jumalanpalveluksia koulupäiviin. Ja lukuvuosi 2019-2020 uudelta pohjalta selkeästi .
Tätä koskevaa säätelyä voisi vahvistaa lailla, mutta ensi sijassa tämä on nyt kuntakohtainen ja koulukohtainen asia. Miten saadaan kunnat ja koulut tarttumaan OPH:n "tajoukseen" jättää pois uskonnolliset tilaisuudet ensi lukuvuoden ohjelmasta.
Koska? Vaikea sanoa, Etenee kahta kautta. Perheiden ratkaisujen kautta. Ja rehtorien ratkaisujen kautta. OPH:n ohje antaa valtuudet.
Päivä ja lapsi, oppilas kerrallaan. Joskus myös päiväkoti tai koulu kerrallaan.
Tähän pitää lisätä, toivottavasti: kunta kerrallaan. Kunnan linjaus voi muuttaa monen päiväkodin toimintaa. Näin tapahtuikin vuosi sitten.
Syksyn valinnat vaikuttavat koko vuodeksi. Paitsi että niitä voi myös korjata. Tapahtumakohtaisesti.
Tässä on vikaa sysissä ja sepissä. Vikaa on koulun epäyhdenvertaisessa toiminnassa, mutta kyllähän sitä kasvatusvastuuta tai sen puutetta lankeaa peruskouluikäisten vanhemmillekin. Sorry vaan.
Koska toteutuu? Myös päivä päivältä ja oppilas oppilaalta. Kyllä voivat vanhemmatkin katsoa itseään peiluiin. Pelko pois.
JOs kirkosta (JA ANTIVARISTA) RIIPPUU, EI KOSKAAN TOTEUDU.
Tämä ei minua vaan kiinnosta. T. Hällävälisti
Viikonloppuna voi vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista ja sekularismia koululussa. Lapsen, oppilaan voi siirtää koulun uskonnosta ET-opetukseen heti kun lapsi on erotettu kirkkosta - tai heti kun eroilmoitus on lähtenyt maistraattiin.
Tämä konkreettisuus miellyttää minua. Eri asia on, mitään tämä viesti tavoittaa lapsiperheitä.
Niin, kasvatusvastuu on vanhemmilla, ja sitä ei kananta ulkoistaa kirkolle,
Päivähoidossa ja ja kouluisa on kasvatuskeskusteluja alkusyksyllä. Niissä kannattaa tuoda esiin yleisempikin mielipide siitä, mitä päiväkodin kuuluisi tehdä ja mitä ei. Yhden uskonnon tuputus ahdistaa niitä, jotka pohtivat asiaa ja niitäkin jotka eivät osallistu.
Tässä ketjussa puhutaan uskonnollisista tilaisuuksista... Voi puhua myös uskonnosta ja elämänkatsomustiedon kiellosta...
Pakkouskontolakko!? Koska syntyy nuorison liike?!
Vaikea sanoa, koska. Tänäänkin eräs äiti kääntyi vapaa-ajattelijain puoleen, kun pappi ruoiluttanut ja laulattanut eskarilaisia päiväkodissa. Hän oli asiaan paneutuessaan tällaisen kirjoituksen: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vapaa-ajattelija-esa-ylikoski-papit-pois-paivakodeista/
Kun aiheeksi on ilmoitettu "ystävyys" ja "kultainen sääntö", vierailun kääntäminen hartaustilaisuudeksi ja virren luikauttamiseksi on epärhellistä harhauttamista ja luikertelua.
Hyvä aloitus. Pistää jauhot suuhun suomalaista kulttuuria koskevien väitteiden esittäjille? Ei ole aamuhartaudet suomalaista kulttuuria aikuisilla.
Ainakin tulee iso askel eteenpäin, kun rehtorit ja päiväkopdin johtajat hoksaavat tämän:
Rehtorit voivat paremmin, kun oppilaitosten toiminnasta jätetään pois uskonnolliset tilaisuudet, kuten jumalanpalvelukset tai hartaudet.
Pois jäävät tällöin myös niille rinnakkaiset ei-uskonnolliset tilaisuudet tai retket!
Eikä kahdesta hyvin valmistellusta vaihtoehdosta tarvitse tiedottaa ajoissa, hyvin ja syrjimättömällä tavalla niin, että huoltajat voivat tehdä aidon valinnan ei-uskonnollisen ja uskonnollisen ohjelman välillä!
Tätä tukee se, että opetussuunnitelman ja varhaiskasvatuksen perusteiden mukaan toiminnan tulee olla "uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta". Uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä ei mainita varhaiskasvatus- ja perusopetuslaeissakaan.
Opetushallituksen ohjeissa mainitaan, että oppilaitos ja päiväkoti voivan päätyä siihen, että lukuvuoden ja toimikauden suunnitelmaan ei liitetä uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia.
Luulisi tämän kelpaavan! Kuitenkin uskonnollisia tilaisuuksia käytännössä yhä pidetään useimmissa kouluissa ja päiväkodeissa, kun niin on ennenkin tehty. Puolueiden osalta sen sijaan edes kylän suurimmalla puolueella ei ole etuoikeutta pitää tilaisuuksiaan oppilaille koulupäivän aikana.
Tässä ei pitäisi odottaa, että ev.-lut kirkon jäsenosuus laskee alle 50 prosentin, vaikka se Helsingissä tapahtuukin jo tämän vuoden aikana.
Myös opettajien, oppilaiden ja vanhempien kannalta olisi tervetullutta, että päiväkodit ja koulut suuntaavat uskonnolliseen ja katsomukselliseen sitouttamattomuuteen, kaikille yhteiseen toimintaan. Tämä istuu myös arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojan vahvistamiseen.
Uskonnollisia tilaisuuksia tarjolla niitä haluaville perheille iltaisin ja viikonloppuisin, joten evl kirkon jäsenten uskonnonvapaus ei vaarannu.
Hyvä. Asiasta keskustellan turhan usein aina vasta joulukuussa tai toukokuussa, vaikka asioista on rehtorin toimesta päätetty jo lukukauden alusssa. Joten juuri NYT on vaikuttavan keskustelun aika, vaikuttavien eesitysten aika.
Joissakin kunniddss jo tänä vuonna!?
Lastentarja, kuin eläintarha tai Kauhukoti.
Hmm. Jos antivaparista riippuu, sitouttamattomuus ei toteudu koskaan.
Tässä vaiheessa asteettain. Koska joku kunta antaa selkeän ohjeen?! Helsinki!?!
Ilmeisesti NYT koronavirusepidemian ja etäopetuksen aikan uskonnolliset aamuhartaudet on vihdoin jääneet pois ohjelmasta. Näin edes nyt toteutuu ops:n "uskonnollinen ja katsomukseli.nen sitouttamattomuus". Samalla huomataan, että säädöksiä pitää ihan oikeasti noudattaa!?
Jaahas! MIssä määrin toteutuu koronakeväänä, jos uskonnollisia tilaisuuksia ei ympätä etäopetukseen?! Jos oepttaj ei käske käymään.... ööö, missä.
Taitaa corona-19 iskeä sellaisella voimalla maaatalouteen ja elintarvikeketjuun että voi tulla nälkäkuuri.........alkaa vapareillekin ruokarukous ja virrenveisuu maistumaan - jos ruokaa ei ole.
Päällisin puolin - tällä viikolla! Toukokuussa 2020 peruskouluissa ja lukioissa sekä varhaiskasvatuksessa on uusi historiallinen tilanne, kun uskonnollisia tilaisuuksia, kuten kirkkojumalanpalveluksia (ns. kevätkirkko, pääsiäiskirkko) sekä seurakunnan edustajan aamuhartauksia ei pidetä päivänavauksena. Tämä johtuu pääosin koronaepidemiasta.
Uskonnollisten tilaisuuksien pois jättäminen on perusteltua koko lukuvuoden 2020-21 – myös koronatilanteen vuoksi, mutta ei vain sen takia. Tästä olisi Opetushallituksen ja kuntien hyvä antaa suositus kouluille ja päiväkodeille lukuvuoden 2020-21 valmisteluun. Oppilaita jakava ylimääräinen vaiva kahden rinnakkaisen ohjelman järjestämisestä jäisi pois. Rehtori ja opettajat voivat keskittyä kaikille yhteiseen toimintaan.