Deillä Viikon debatissa kirkkomyönteinen, kuuluu kirkon luontoasioiden neuvottelukuntaan ja äänesti srk-vaaleissa, ja puhui korostetun sovittelevaan sävyyn) Luonnonsuojeluliiton tiedottaja ja Haapaveden kirkkoherra keskustelivat seurakuntien metsänhoidosta, jonka linja on seurakuntakohtaista ja siksi sekavaa. Srk:t ovat hyvin riippuvaisia paikallisten metsänhoitoyhdistysten neuvoista metsiensä hoidossa, kun omaa osaamista ei välttämättä juurikaan ole.
Luonnonsuojeluliiton mies kertoi, että ei ole kauaakaan kun Suomessa oli metsänomistajan pakko kuulua metsänhoitoyhdistykseen. Joku suomalainen tehometsätalouden vastustaja kuulemma valitti omalla kustannuksellaan, 200 000e, johonkin eurooppatasoiseen instanssiin ja sai asian muuttumaan, enää ei ole pakkojäsenyyttä.
Monilla seurakunnilla on paljon metsiä, ilmaiseksi satuja, silloin kun 1860-luvulla kunnat ja seurakunnat erotettiin toisistaan, ja paikalliset kirkonmiehet tätä jakoprosessia ohjailivat kirkon eduksi. Metsästähän niitä euroja saa irti srk:ien taloutta paikkaamaan. Ja niitä saadaan enimmäkseen vanhoilla keinoilla, päätehakkuilla, avohakkuilla. Mutta nykyisin moni vaatii pehmeämpää linjaa.
Sitä kannattavat tahot saivat luvan järjestää tilaisuuden Helsingin tuomiokirkon portailla ja Senaatintorilla. Mutta kun sää oli huono, sateine, niin tilaisuus siirrettiin sisätiloihin, kirkon kryptaan. tilaisuudella oli Kari Mäkisen 'siunaus'.
Maaseudun tulevaisuus - lehti ka MTK vetivät herneen nenuunsa, ja masinoivat jopa kirkostaeroamiskampanjan. Luonnonsuojeluliiton edustaja ei pitänyt eroprotestia kannattavana, ja huomautti, että joku saattaa liittyäkin kirkkoon, jos sen metsänhoitopolitikka muuttuu pehmeämpää suuntaan.
Summa summarum: Asia kuin asia niin kirkko on aina kahtiajakautunut. Ei asiaa niin pientä ja mitätöntä, josta kirkossa ei kiistaa aikaan saataisi. Ei niin että metsien hoito olisi pieni ja mitätön asia.
Luonnonsuojeluliiton mies kertoi, että ei ole kauaakaan kun Suomessa oli metsänomistajan pakko kuulua metsänhoitoyhdistykseen. Joku suomalainen tehometsätalouden vastustaja kuulemma valitti omalla kustannuksellaan, 200 000e, johonkin eurooppatasoiseen instanssiin ja sai asian muuttumaan, enää ei ole pakkojäsenyyttä.
Monilla seurakunnilla on paljon metsiä, ilmaiseksi satuja, silloin kun 1860-luvulla kunnat ja seurakunnat erotettiin toisistaan, ja paikalliset kirkonmiehet tätä jakoprosessia ohjailivat kirkon eduksi. Metsästähän niitä euroja saa irti srk:ien taloutta paikkaamaan. Ja niitä saadaan enimmäkseen vanhoilla keinoilla, päätehakkuilla, avohakkuilla. Mutta nykyisin moni vaatii pehmeämpää linjaa.
Sitä kannattavat tahot saivat luvan järjestää tilaisuuden Helsingin tuomiokirkon portailla ja Senaatintorilla. Mutta kun sää oli huono, sateine, niin tilaisuus siirrettiin sisätiloihin, kirkon kryptaan. tilaisuudella oli Kari Mäkisen 'siunaus'.
Maaseudun tulevaisuus - lehti ka MTK vetivät herneen nenuunsa, ja masinoivat jopa kirkostaeroamiskampanjan. Luonnonsuojeluliiton edustaja ei pitänyt eroprotestia kannattavana, ja huomautti, että joku saattaa liittyäkin kirkkoon, jos sen metsänhoitopolitikka muuttuu pehmeämpää suuntaan.
Summa summarum: Asia kuin asia niin kirkko on aina kahtiajakautunut. Ei asiaa niin pientä ja mitätöntä, josta kirkossa ei kiistaa aikaan saataisi. Ei niin että metsien hoito olisi pieni ja mitätön asia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä on oikeastaan aika ymmärrettävää. Tavallaan 3,9 miljoonan jäsenen yhteisö on jo sisäinen ristiriita, ei ole asiaa josta oltaisiin samaa mieltä.
(Toisella tavalla pohtien: Vegaaniliitossa ei tule koskaan olemaan miljoonaa jäsentä. Jos olisi, silloin söisi koko maa vain kasviksia, eikä järjestölle olisi tarvetta. Soveltuu nähdäkseni kaikkiin järjestöihin.)
Mitä Jeesus tekisi? Miten Jeesus hoitaisi metsiä? Kyllä tämäkin kiista ankkuroituu voimakkaasti Raamattuun, sen tulkintaan. Vaikka niin kai ne tuppaavat kirkollisissa piireissä kaikki asiat.