Artikkelissa kerrotaan että radioaktiivinen säteily ruokkii kaivosbakteeria.
Tämä sitten aiheuttaa maaperän rapautumista ydinvoimalan alla ja maa vajoaa.
Tämä bakteeri syö myös esim. kuparia millin vuodessa.
Eikö ydinjätteemme suljeta joihinkin kupariastioihin tai miksi niitä sitten nimitettäneen?
Tämä sitten aiheuttaa maaperän rapautumista ydinvoimalan alla ja maa vajoaa.
Tämä bakteeri syö myös esim. kuparia millin vuodessa.
Eikö ydinjätteemme suljeta joihinkin kupariastioihin tai miksi niitä sitten nimitettäneen?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Bakteerit keräävät energiaansa todennäköisesti 238U ja sen hajoamistuotteiden lähettämästä alfasäteilystä. Sitä on tarjolla kallioperän uraanista ydinvoimalan alla ihan samalla lailla kuin missä tahansa muuallakin Suomessa. Eli samalla lailla on romahtamassa tuollaisen bakteeritoiminnan vuoksi myös Eduskuntatalo ja oma kotisi.
Tämmöstä se on:
"Albert Einstein of Medicine -laitoksen tutkijat ovat todistaneet, että Tsernobylin reaktorin seinistä löydetty sieni hyödyntää radioaktiivisuutta energianlähteenään. Laitoksen tutkija Arturo Casadevall kiinnostui viisi vuotta sitten mustasta melaniinipitoisesta sienestä, jonka robotti toi yhä korkeasti radioaktiivisesta Tsernobylin tuhoutuneesta reaktorista. "
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2011-12-18/Sieni-käyttää-säteilyä-ravinnokseen-Tsernobylissä-3306050.html
Sienet sais kyllä tulla paljon aikaisemmin ydinvoimalaan pelastamaan ihmisiä ja luontoa ydinvoiman tuhoilta.
Sinun pitäisi vähentää taikasienten syömistä.
Paskam jauhantaa edelleenkin.
Tiedoksi @Suomi24 @Aller
Tiede- lehden artikkeli n:o 16/2018.
"Huberticuskos
19.11.2018 15:35
Artikkelissa kerrotaan että radioaktiivinen säteily ruokkii kaivosbakteeria.
Tämä sitten aiheuttaa maaperän rapautumista ydinvoimalan alla ja maa vajoaa.
Tämä bakteeri syö myös esim. kuparia millin vuodessa.
Eikö ydinjätteemme suljeta joihinkin kupariastioihin tai miksi niitä sitten nimitettäneen?"
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15468043/tiede--lehden-artikkeli-no-162018-
"Loppusijoituskapselin 5 cm paksu ulkokuori on kuparia. Ulkokuori suojaa sisäosaa ja polttoainenippuja pohjaveden syövyttävältä vaikutukselta"
http://www.posiva.fi/loppusijoitus/loppusijoituksen_perusteet/loppusijoituskapseli#.W_PC-DOxVkg
Ruotsissa on testeissä joskus saatu kuparin kestävyydestä huonompia tuloksi kuin Suomessa.
Toisessa Tiede-lehdesä kerrotaan sähköä tuottavista bakteereista:
"Elävät sähkölaitokset ovat tulossa. Geobakteerit kirnuavat sähkövirtaa ja puhdistavat saastunutta maata."
"Etikalla toimiva tietokone ei välttämättä ole kovin kaukaista tulevaisuutta. Massachusettsin yliopistossa kehitetyt mikrobikennot - eräänlaiset bakteereilla toimivat paristot - saavat käyttövoimansa etikasta ja sokerista, ja ne tuottavat jo riittävästi sähköä taskulaskimia ja kauko-ohjauksisia leikkiautoja varten."
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/bioparistossa_puurtavat_bakteerit
______
Se teknologia kehittyy, joka tuottaa säästöä
mikrobikennot - eräänlaiset bakteereilla toimivat paristot - saavat käyttövoimansa etikasta ja sokerista, ja ne tuottavat jo riittävästi sähköä taskulaskimia ja kauko-ohjauksisia leikkiautoja varten.
hohhoijakkaa,
Mikrobikennojen tarvitseman etikan ja sokerin valmistus vaatii sähköenergiaa moninkertaisesti sen määrän mitä mikrobikennot tuottavat.
Tuo oli hauska tietää että Ruotsissa kupari syöpyy nopeammin kuin Suomessa.
Loppusijoituskapselin ulkokuori kestää siis syöpymistä 50 vuotta.
Eikö niiden pitäisi kestää satoja tuhansia vuosia?
Eikö niiden pitäisi kestää satoja tuhansia vuosia?
Ei tartte. Ydinjäte on lyijyä raskaampaa ainetta ja jää saven sisään satojen metrien syvyyteen peruskallioon.
Aloituksessa esitetään perusteeton väite. Missä on tutkimus, jonka mukaan bakteeri syö metallista kuparia millimetrin (paksuuden) verran vuodessa?
Tutkimuksen puuttuessa aloituksen väite on pötypuhetta.
Nimim. Huolet pois sanoi ettäydinjäte on on lyijyä raskaampaa ja jää saven sisään peruskallioon.
Miksi siis tuhlata rahaa 5 cm paksuun kuparikuoreen joka syöpyy nopeasti?
Tieteen Kuvalehden numerossa 16/ 2018 sivulta 62 alkaa artikkeli jossa kerrotaan kaivosbakteerista. Suolahappo jota tässä muodostuu syövyttää aika tehokkaasti mitä tahansa; myös kuparia?
Kun keskustellaan käytetyn ydinpolttoaineen kapseleista niin kannattaisi varmaan vilkaista mitä VTT:n puolella asiasta on julkaistu. Tässä yhteenvetoa vuodelta 2018:
kyt2018.vtt.fi/copper_corrosion/Carpen.pdf
Tuossa on lopussa lueteltu tieteelliset artikkelit joista luvut ovat peräisin.
Miksi siis tuhlata rahaa 5 cm paksuun kuparikuoreen ,
Oletko tollo ?
Ydinjäte otetaan tulevaisuudessa takaisin maan pinnalle uusiokäyttöön. Kallion sisältä on helpompi nostaa ydinjäte kuparikapseleissa kuin keräillä ydinjätettä savesta, jookosta !
Toisessa keskustelussa tuli taas nämä väitteet esille.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16087155/kaytettya-ydinpolttoainetta-ei-vieda-ulkomaille-eika-siita-siis-tehda-pommeja#comment-99451491
Muistutetaan jo käydystä keskustelusta.