Suomi ei uskaltanut käyttää keskiraskaita pommikoneitaan pommittamiseen

Talvisodassa ja Jatkosodan alussa koneita oli parikymmentä. Niitä kyllä tehtiin Suomessa lisää.

Kone oli nopea, mutta pommikuornma oli pieni ja aseistus heikko.

He-177 oli samaa kokoluokaa kuin USA:n Boeing B-17 Flying Fortress eli "lentävä linnoitus". Tosin Heinkel oli nopeampi ja vei suuremman pommikuorman.

Missään vaiheessa keksitty järkevää tekemistä? Jollei kesän 1944 puolustustaistelujen tukemista lasketa siksi niin en tiedä mikä on sitä. Entäpä jos pommituskalusto olisi ollut loppunajettu juuri kun sitä eniten tarvittiin?

häh kirjoitti:

Missään vaiheessa keksitty järkevää tekemistä? Jollei kesän 1944 puolustustaistelujen tukemista lasketa siksi niin en tiedä mikä on sitä. Entäpä jos pommituskalusto olisi ollut loppunajettu juuri kun sitä eniten tarvittiin?

Lue lisää

Koneiden määrä oli liian pieni tehokkaaseen tukemiseen. Yhden pommarin ylläpidon vaatimien resurssien hinnalla olisi voitu ylläpitää 2-3 hävittäjää. Sanoisin että 60-90 hävittäjää olisi varmasti ollut tervetulleempi apu kesällä 1944, kuin kolmenkymmenen pommarin kylvämät pienet pommimäärät.

Suomen resurssit eivät yksinkertaisesti riittäneet tehokkaaseen pommitusaselajin käyttöön, kuten voi toki odottaakin pieneltä maalta.

Olemassakin olevilla hävittäjillä riistettiin paikallinen ilmaylivoima pommituslentojen tukemiseksi. Satakunta lisähävittäjää ei olisi pystynyt pysäyttämään NL:n ilmaoffensiivia kumminkaan joten pommittajien puuttuminen olisi voinut olla se kriittinen tekijä joka olisi katkaissut puolustustaisteluiden selkärangan. Omien joukkojen moraalin kohotusta vastustajan pommituksilla ei voi myöskään väheksyä.

häh kirjoitti:

Olemassakin olevilla hävittäjillä riistettiin paikallinen ilmaylivoima pommituslentojen tukemiseksi. Satakunta lisähävittäjää ei olisi pystynyt pysäyttämään NL:n ilmaoffensiivia kumminkaan joten pommittajien puuttuminen olisi voinut olla se kriittinen tekijä joka olisi katkaissut puolustustaisteluiden selkärangan. Omien joukkojen moraalin kohotusta vastustajan pommituksilla ei voi myöskään väheksyä.

Lue lisää

Suomen omilla ilmapommituksilla ei ollut moraalista, eikä muutakaan tukea rintamajoukoille, vaakapommituksen tarkkuus oli liian heikkoa, jotta sitä olisi voinut toteuttaa lähelläkään etulinjan tasoa, siinä olisi ollut omatkin vaarassa. Siksi niistä ei edes poteroissa tiedetty juuri mitään.
Saksalaisten Stukien syöksypommitus oli tarkkuudeltaan täysin toista luokkaa ja sitä pääsi ihailemaan etulinjan miehetkin, mikä varmasti kohotti mieltä tiukkojen torjuntataistelujen aikoihin.

häh kirjoitti:

Olemassakin olevilla hävittäjillä riistettiin paikallinen ilmaylivoima pommituslentojen tukemiseksi. Satakunta lisähävittäjää ei olisi pystynyt pysäyttämään NL:n ilmaoffensiivia kumminkaan joten pommittajien puuttuminen olisi voinut olla se kriittinen tekijä joka olisi katkaissut puolustustaisteluiden selkärangan. Omien joukkojen moraalin kohotusta vastustajan pommituksilla ei voi myöskään väheksyä.

Lue lisää

"Omien joukkojen moraalin kohotusta vastustajan pommituksilla ei voi myöskään väheksyä. "¨

Vihollisen vapaan lentelyn estämisellä olisi ollut moraaliin selvästi merkittävämpi vaikutus kesällä 1944. Suomalaisten hermot olivat kovilla kun Stormovikit tuntui kiusaavan jatkuvasti ja kaikkialla, kuten muistelmistakin selviää. Kimppuun käyvät vihollisen jabot huomasi jokainen, kun taas jossain rintaman takana pieniä pommituksia tekeviä omia koneita ei aina edes havaittu. Lisäksi noiden pommareiden saattotehtäviin sitoutui paljon voimavaroja omista vähäisistä hävittäjistä.

"... vaakapommituksen tarkkuus oli liian heikkoa, ..."

Ju-88 pystyi sekä vaaka- että syöksypommituksiin ja oli aivan ajanmukainen vielä sodan loppupuolella!

VaakaJaSyöksy kirjoitti:

"... vaakapommituksen tarkkuus oli liian heikkoa, ..."

Ju-88 pystyi sekä vaaka- että syöksypommituksiin ja oli aivan ajanmukainen vielä sodan loppupuolella!

Ju-88 rakenne ei sopinut syöksypommituksen aiheuttamiin rasituksiin ja siksi konetta ei ainakaan Suomessa siihen käytetty.

Näin Wikipedia:

"Kesällä 1943 havaittiin koneiden siivissä pommitussyöksyjen jälkeisten oikaisujen aiheuttamia muutoksia, minkä vuoksi koneista poistettiin syöksyjarrut ja siirryttiin alkuperäisistä 60-80 asteen syöksyistä 45 asteen liukupommituksiin. Tällä muutoksella haluttiin säästää kalustoa turhalta kulumiselta pommitustarkkuuden kuitenkaan kärsimättä ...
Suurhyökkäyksen aikana koneita käytettiin myös vaakapommituksiin, mikäli huono sää ei sallinut liukupommitusta. "

Huomioitavaa muuten tuo maininta liukupommitusten tarkkuudesta, mikä teki varsinaisista syöksypommittajista, kuten Ju-87/SBD/SBC jne, tarpeettomia sodan edetessä. Samaan tarkkuuteen päästiin paljon tehokkaammilla ja monikäyttöisemmillä jaboilla ja rynnäkkökoneilla liukupommittamalla.

"Liukupommituksessa" ei koskaan sodan aikana päästy syöksypommituksen tarkkuuteen. Syy miksi siitä luovutiin oli vastustajan ilmatorjunnan parantuminen. Pommitusrynnäkkö 45 asteen kulmassa oli toki tarkempaa kuin vaakapommitus.

Suomessa puolustusvoimien kehittämisessä ei opita mitään ja päättävät poliitikot jyräävät vähänkään järkevät mielipiteet. Suomi tarvitsee niitä uusia hävittäjiä näyttäytymisessä ulkomailla, samoin on uusien tilattavien sotalaivojen kanssa, pitää olla jotain millä puolustusministerit kehtaa olla mukana erilaisissa maailmanparannusrooleissa.
Vähemmän näyttävä ilmapuolustus on heikolla tasolla ja tärkein, ohjuspuolustus puuttuu kokonaan, täysin käsittämätöntä, että asiasta ei ole julkisesti keskusteltu ollenkaan.

12345678901234567 kirjoitti:

Suomessa puolustusvoimien kehittämisessä ei opita mitään ja päättävät poliitikot jyräävät vähänkään järkevät mielipiteet. Suomi tarvitsee niitä uusia hävittäjiä näyttäytymisessä ulkomailla, samoin on uusien tilattavien sotalaivojen kanssa, pitää olla jotain millä puolustusministerit kehtaa olla mukana erilaisissa maailmanparannusrooleissa.
Vähemmän näyttävä ilmapuolustus on heikolla tasolla ja tärkein, ohjuspuolustus puuttuu kokonaan, täysin käsittämätöntä, että asiasta ei ole julkisesti keskusteltu ollenkaan.

Lue lisää

Puolustusvoimia kehitetään pitkäjänteisten suunnitelmien mukaan. Ne ovat ammattilaisten laatimia. Poliitkkojen asia on myöntää rahat - tai olla myöntämättä.

Ilmapuolustuksessa käydään jatkuvaa väitttelyä ohjusten ja hävittäjien paremmuudesta. Toistaiseksi hävitttäjät ovat voitolla.

Kalustoa ei hankita näytettäväksi, vaan maan puolustamiseksi.

" Kesällä 1944 edes hävittäjät eivät uskaltautuneet Kannaksen taivaalle."

Täyttä huuhaata!

Milläs ne saksalaiset siellä lenteli, Stukilla, JaBoilla ja hävittäjillä?

Kyllä Kannaksella lennettiin myös suomalaisilla hävittäjillä saksalaisten lisäksi. Tietenkään mihinkään ilmataisteluun ei ryhdytty, jos vastassa oli liian suuri ylivoima, koska silloin tulee aina tappioita.

Suomalaiset eivät menettäneet yhtään pommikonetta, kun pommareilla oli hävittäjäsuoja.

NL olisi voinut antaa hurreille Lundqvist ja Hanell Leninin kunniamerkit Leningradin hyväksi tehdystä työstä Mannerheimin palveluksessa.

Pommikoneet olivat vanhentuneita, samoin kuin kaikki muut hävittäjät paitsi ME-109. Kannaksen taivaalle ei ollut asiaa muilla konetyypeillä. Viipuria ja Kotkaa sai pommittaa melko vapaasti 1944. Ju-88:lla sai kuljetettua 2 tn pommeja, kun vastaava määrä ammuttiin raskailla kenttätykeillä hujauksessa yhdellä patteristolla huomattavasti edullisemmin 30 km säteelle. Kummassakin panssaripataljoonassa oli raskas panssarikomppania, mutta vaunuja saatiin lisää vasta Viipurin jälkeen. Mannerheim oli keskustellut asiasta saksalaisten maavoimien kenraalien kanssa, mutta ei ymmärtänyt, että vaunuja ei tule ilman fyyrerkäskyjä. Suhteet Göringiin olivat, joten lentokoneita riitti, mutta rynnäkkökoneita ei ollut saatavissa.

"NL olisi voinut antaa hurreille Lundqvist ja Hanell Leninin kunniamerkit Leningradin hyväksi tehdystä työstä Mannerheimin palveluksessa."

Hölynpölyä. Lundqvist kehitti vähin resurssein ilmavoimista ja ilmatorjuntatykistöstä toimivat ilmapuolustusjoukot.

Hanell johti linnoittamista, mutta oli sidoksissa Mannerheimin päätöksiin ja pieniin resursseihin.

Leningradin kanssa ei kummallakaan ollut juuri mitään tekemistä. Ilmavoimilta kiellettiin ylilennotkin.

Pommituskalusto oli täysin kelvollista. Hävittäjät olivat osittain vanhentuneita jo sodan alkaessa. Niitä oli pakko käyttää, kun muuta ei ollut. Brewster oli erinomainen kone 1941-42.

Lykkäät-pötyä kirjoitti:

"NL olisi voinut antaa hurreille Lundqvist ja Hanell Leninin kunniamerkit Leningradin hyväksi tehdystä työstä Mannerheimin palveluksessa."

Hölynpölyä. Lundqvist kehitti vähin resurssein ilmavoimista ja ilmatorjuntatykistöstä toimivat ilmapuolustusjoukot.

Hanell johti linnoittamista, mutta oli sidoksissa Mannerheimin päätöksiin ja pieniin resursseihin.

Leningradin kanssa ei kummallakaan ollut juuri mitään tekemistä. Ilmavoimilta kiellettiin ylilennotkin.

Pommituskalusto oli täysin kelvollista. Hävittäjät olivat osittain vanhentuneita jo sodan alkaessa. Niitä oli pakko käyttää, kun muuta ei ollut. Brewster oli erinomainen kone 1941-42.

Lue lisää

Etkö sinä huomaa, kukaan ei kommentoi julistuksiasi, tuskin edes niitä lukee.

Lue lentomestari Juutilaisen kirja, tiedät enemmän.

hohoijaa kirjoitti:

Etkö sinä huomaa, kukaan ei kommentoi julistuksiasi, tuskin edes niitä lukee.

Minun tekstini ovat faktaa. Siksi satusedät eivät pysty niitä kommentoimaan, vaan höpisevät omiaan.

Esimerkiksi avaus on puhdasta pötyä, minkä jokainen voi esimerkiksi Ilmasodan Pikku Jättiläisestä tarkistaa.
Mutta ettehän te perehdy tutkimuksiin, kuten höpinät todistavat. Eihän tämä ole ainoa tapaus.

Lykkäät-pötyä kirjoitti:

"NL olisi voinut antaa hurreille Lundqvist ja Hanell Leninin kunniamerkit Leningradin hyväksi tehdystä työstä Mannerheimin palveluksessa."

Hölynpölyä. Lundqvist kehitti vähin resurssein ilmavoimista ja ilmatorjuntatykistöstä toimivat ilmapuolustusjoukot.

Hanell johti linnoittamista, mutta oli sidoksissa Mannerheimin päätöksiin ja pieniin resursseihin.

Leningradin kanssa ei kummallakaan ollut juuri mitään tekemistä. Ilmavoimilta kiellettiin ylilennotkin.

Pommituskalusto oli täysin kelvollista. Hävittäjät olivat osittain vanhentuneita jo sodan alkaessa. Niitä oli pakko käyttää, kun muuta ei ollut. Brewster oli erinomainen kone 1941-42.

Lue lisää

"Pommituskalusto oli täysin kelvollista"

Ei ollut. Blenheim oli täysin vanhentunut jo 1941 jopa itärintaman olosuhteisiin. Kuorma oli onneton, puolustusaseistus vielä surkeampi ja nopeusetu hävittäjiin oli menetetty.

Tiedustelukäytössä Blenkku vielä menetteli välttävästi, mutta hitaus ja puolustusaseistuksen surkeus teki tehtävästä todella vaarallisen.

Jos Magnusson, Lorentz ja Juutilainen ym. ovat muistelleet jotain tämän suuntaista, kyllä se on yhtälailla ollut kuin he sen kertovat.

Tosiasiassa Suomen ilmavoimat oli jälkeenjäänyt verrattuna liittoutuneisiin, lentokoneen suunnittelu oli NL:ssakkin huomattavasti kehittyneempää, kuten PE-koneista olemme huomanneet.

Juutilainen ihan suoraan kritisoi armeijan autoritäärisyyttä ja pokkurointia täytenä oksennuksena,

Jos nyt jotain hyvää oli hävittäjäpuolella ampumaharjoitukset koneilla ja paraatimuodostelmista luopuminen, kahden koneen partiot vs. venäläisten 3-5 koneen muodostelmien joukot. Oli käännetty ranskalaisten ilmasotaohjesääntö suoraan, mitä sovellettiin. Käytännössä kuitenkin mentiin hävittäjillä Lorentzin muodostelmilla, mersuja riitti vain pommikoneiden suojaamiseen, ilmaherruutta eivät olisi saksalaisetkaan voineet edes yrittää, koska jabot suojasivat stukia. Venäläisillä oli täydellinen ilmaherruus Kannaksella koska 38:aa mersua piti säästellä. Venäläiset temmelsivätkin vapaasti maavoimien kimpussa, etkö ole lukenut etulinjan taistelukertomuksia. Venäläisllä oli reservit, suomalaiset pienillä muodostelmilla yksinkertaisesti lähtivät pakoon, kun reservit tulivat.

Venäläisten penin kulmien mittaisia kolonnia vastaan ei lähdetty hävittäjillä, pommikoneilla tehtiin vain keskitettyjä iskuja. Vaikeimmat tehtävät annettiin saksalaisille, koska niissä Blenheimit olisi kaikki ammuttu alas, kun stukat eivät sateen takia lähteneet, näin kävi Talin pommituksissa 27.6.1944. Saksalaiet jabot tuhosivat Talin sillat. Osasto Kuhlmeyn takia venäläisten etenemisinto hyytyi. Vuosalmella pommitukset menivät nappiin, venäläiset eivät lähteneet enää pommitusten jälkeen etenemään. Teikarin pommitukset myöhästyivät, kannattaa lukea Gabrielssonin kirja Ilmavoimat Suomen sodassa 1941-45.

Ilmaherruuden Kannaksella venäläiset menettivät vasta heinäkuun 1944 kuluessa. Jos Lundqvist olisi vaihdettu, saksalaisilta olisi saatu enemmän koneita.

blenheim-oli-ikäloppu kirjoitti:

"Pommituskalusto oli täysin kelvollista"

Ei ollut. Blenheim oli täysin vanhentunut jo 1941 jopa itärintaman olosuhteisiin. Kuorma oli onneton, puolustusaseistus vielä surkeampi ja nopeusetu hävittäjiin oli menetetty.

Tiedustelukäytössä Blenkku vielä menetteli välttävästi, mutta hitaus ja puolustusaseistuksen surkeus teki tehtävästä todella vaarallisen.

Lue lisää

"Ei ollut. Blenheim oli täysin vanhentunut jo 1941 jopa itärintaman olosuhteisiin. Kuorma oli onneton, puolustusaseistus vielä surkeampi ja nopeusetu hävittäjiin oli menetetty."

Kaikkea pommituskalustoa käytettiin kesällä -44 loppuun asti. Hävittäjäsaattue oli tietenkin välttämätön.
Blenheimejä oli suurhyökkäyksen alkessa 36. Se oli pääkalusto.

Bandallissimus kirjoitti:

Jos Magnusson, Lorentz ja Juutilainen ym. ovat muistelleet jotain tämän suuntaista, kyllä se on yhtälailla ollut kuin he sen kertovat.

Tosiasiassa Suomen ilmavoimat oli jälkeenjäänyt verrattuna liittoutuneisiin, lentokoneen suunnittelu oli NL:ssakkin huomattavasti kehittyneempää, kuten PE-koneista olemme huomanneet.

Juutilainen ihan suoraan kritisoi armeijan autoritäärisyyttä ja pokkurointia täytenä oksennuksena,

Jos nyt jotain hyvää oli hävittäjäpuolella ampumaharjoitukset koneilla ja paraatimuodostelmista luopuminen, kahden koneen partiot vs. venäläisten 3-5 koneen muodostelmien joukot. Oli käännetty ranskalaisten ilmasotaohjesääntö suoraan, mitä sovellettiin. Käytännössä kuitenkin mentiin hävittäjillä Lorentzin muodostelmilla, mersuja riitti vain pommikoneiden suojaamiseen, ilmaherruutta eivät olisi saksalaisetkaan voineet edes yrittää, koska jabot suojasivat stukia. Venäläisillä oli täydellinen ilmaherruus Kannaksella koska 38:aa mersua piti säästellä. Venäläiset temmelsivätkin vapaasti maavoimien kimpussa, etkö ole lukenut etulinjan taistelukertomuksia. Venäläisllä oli reservit, suomalaiset pienillä muodostelmilla yksinkertaisesti lähtivät pakoon, kun reservit tulivat.

Venäläisten penin kulmien mittaisia kolonnia vastaan ei lähdetty hävittäjillä, pommikoneilla tehtiin vain keskitettyjä iskuja. Vaikeimmat tehtävät annettiin saksalaisille, koska niissä Blenheimit olisi kaikki ammuttu alas, kun stukat eivät sateen takia lähteneet, näin kävi Talin pommituksissa 27.6.1944. Saksalaiet jabot tuhosivat Talin sillat. Osasto Kuhlmeyn takia venäläisten etenemisinto hyytyi. Vuosalmella pommitukset menivät nappiin, venäläiset eivät lähteneet enää pommitusten jälkeen etenemään. Teikarin pommitukset myöhästyivät, kannattaa lukea Gabrielssonin kirja Ilmavoimat Suomen sodassa 1941-45.

Ilmaherruuden Kannaksella venäläiset menettivät vasta heinäkuun 1944 kuluessa. Jos Lundqvist olisi vaihdettu, saksalaisilta olisi saatu enemmän koneita.

Lue lisää

Taas kerran.

"Jos nyt jotain hyvää oli hävittäjäpuolella ampumaharjoitukset koneilla ja paraatimuodostelmista luopuminen, kahden koneen partiot vs. venäläisten 3-5 koneen muodostelmien joukot. "

Hölynpölyä. Moderni hävittäjätaktiikka kehitettiin jo ennen sotia.

"Oli käännetty ranskalaisten ilmasotaohjesääntö suoraan, mitä sovellettiin."

Hölynpölyä. Oli omat ohjesäännöt,

"Käytännössä kuitenkin mentiin hävittäjillä Lorentzin muodostelmilla, mersuja riitti vain pommikoneiden suojaamiseen, ilmaherruutta eivät olisi saksalaisetkaan voineet edes yrittää, koska jabot suojasivat stukia."

Hölynpölyä, Hävittäjät tekivät myös torjuntalentoja koko sodan ajan.

" Venäläisillä oli täydellinen ilmaherruus Kannaksella koska 38:aa mersua piti säästellä. Venäläiset temmelsivätkin vapaasti maavoimien kimpussa, etkö ole lukenut etulinjan taistelukertomuksia. Venäläisllä oli reservit, suomalaiset pienillä muodostelmilla yksinkertaisesti lähtivät pakoon, kun reservit tulivat."

Hölynpölyä. Suomalaiset saivat kaikkiaan 101 hävittäjää lisää kesän -44 aikana. Tietysti NL:lla oli ylivoima, mutta yhdessä Osasto Kuhlmeyn kanssa taisteltiin tehokkaasti vastaan.

"Ilmaherruuden Kannaksella venäläiset menettivät vasta heinäkuun 1944 kuluessa. "

Ei tietenkään. Hyökkäystoiminta vain laantui kuun puolivälissä.

"Jos Lundqvist olisi vaihdettu, saksalaisilta olisi saatu enemmän koneita."

Hölynpölyä. Suomea autettiin niin kauan, kun se taisteli. Lundkvist oli siinä asiassa vailla merkitystä.

Luonnevikaa koko sönkötys.

Solvaukset eivät auta.

"Tosiasiassa Suomen ilmavoimat oli jälkeenjäänyt verrattuna liittoutuneisiin, "

Olisiko resursseissa ollut eroa?

"lentokoneen suunnittelu oli NL:ssakkin huomattavasti kehittyneempää, kuten PE-koneista olemme huomanneet."

Suomessa oli päteviä suunnittelijoita. Toimeenpanoresurssit olivat onnettoman vähäiset.

Suunnittelijamme kelpasivat sodan jälkeen Ruotsin ilmavoimien kehittäjiksi.

"Tosiasiassa Suomen ilmavoimat oli jälkeenjäänyt verrattuna liittoutuneisiin, lentokoneen suunnittelu oli NL:ssakkin huomattavasti kehittyneempää, kuten PE-koneista olemme huomanneet."

Saksassa, Britanniassa, NL:ssa ja USA:ssa oli lentokone teollisuuden palveluksessa kymmeniä tuhansia henkilöitä ja materiaalia (Saksalla pula) vähintäänkin riittävästi.
Suomella taas oli lentokonerakentelun palveluksessa muistaakseni . 190 henkilöä eikä ollut edes alumiinia lentokoneiden pintamateriaaliksi.
Ostaminen oli hankalaa, koska markkinoilla ei ollut myyjiä eikä vahvaa Suomella valuuttaa käytettävissä ostoihin.

Ei pidä vertailla pienen maan ja suurvaltojen resursseja!

Tampereella oli 1941 1697 henkilöä konetehtaalla, Linnavuoressa moottoritehdas ja Kuorevedellä toinen lekotehdas, siinä 750 henkilöä.

Lundkvistin. Tämä oli jo suututtanut oma-aloitteisuudellaan Mannerheimin.
Hän asetti oman eronsa vaihtoehdoksi tiettyjen upseerien vapauttamiselle ja erehtyi jättämään eroanomuksen. Paasikivi hyväksyi sen.

Lundkvist oli ilmavoimien historian suurin kehittäjä, mutta jälkimaine ei sitä muista.

Ari Iskanius on tehnyt Lunkalle oikeutta elämäkerroissaan.

Eiköhän se suurin kehittäjä ilmavoimien hävittäjätoiminnalle liene ollut Loremz. Lunkka uskoi niihin pommikoneisiinsa...

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Richard_Lorentz


Entä Lunkka?

Tykkimies ilmavoimien johtoon ei tietänyt hyvää... pommikoneet kiinnosti eniten...

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jarl_Lundqvist

"Pommituksiin Suomen ilmavoimat lähtivät Neuvostoliiton suurhyökkäysten aikoina 1939–1940 ja 1944. Offensiivisista pommituksista suurin oli Lavansaaren pommitus, josta – sen suurten konemenetysten takia – Lundqvist sai nuhteet ylipäälliköltä."




... ryssien kyyryläisenä pantiin pihalle!


"Lundqvistin toiminta ”uuden suunnan” puolustusvoimain komentajana aiheutti sen, että hän joutui upseeritoveriensa hyljeksimäksi. Hänen katsottiin rikkoneen upseerikunnan keskinäisen solidaarisuuden. Hän eli loppuikänsä eristyneenä eikä koskaan kirjoittanut muistelmia."

"Eiköhän se suurin kehittäjä ilmavoimien hävittäjätoiminnalle liene ollut Loremz. Lunkka uskoi niihin pommikoneisiinsa..."

Lorenz tosiaan kehitti edistyksellisen hävittäjätaktiikan. Vain Saksalla oli vastaava ennen sotia.
Lundqvist puolsi hävittäjähankintoja puolustusneuvostossa ja joutui siitä riitoihin Marskin kanssa ennen sotia. Lunkan kanta voitti. Mannerheim lienee muistanut asian ja Lunkka jäi ilman
Mannerheim-ristiä. Tosin hyvään seuraan mm. Grandell, Hanell, Valve ja Tuompo.

Lundkvist valitiin parhaimpana vaihtotehtona. Hän oli käynyt Ranskan sotakorkeakoulun ja suoritti Ranskassa tähystäjätutkinnon 1934.

Ilmavoimien komentaja Jalmar Lundqvist uskoi liikaa kotimaisen lentokoneteollisuuden puukonstruktioiden mahdollisuuksiin .

Lundqvist suunnittelijoineen joutui käyttämään niitä materiaalejan, joita oli saatavilla.

"NL:lla oli nelimoottorisia pommittajia enemmän kuin Suomella pommikoneita yhteensä 50-60 kpl."

Näitä lentäviä parakkeja ammuttiin alas Talvisodassakin.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tupolev_TB-3

Hitlerin kauhu Petlyakov Pe-8 was a Soviet heavy bomber designed before World War II, and the only four-engine bomber the USSR built during the war. Produced in limited numbers, it was used to bomb Berlin in August 1941. It was also used for so-called "morale raids" designed to raise the spirit of the Soviet people by exposing Axis vulnerabilities. Its primary mission, however, was to attack German airfields, rail yards and other rear-area facilities at night, although one was used to fly the People's Commissar of Foreign Affairs (Foreign Minister) Vyacheslav Molotov from Moscow to the United States in 1942.
Originally designated the TB-7, the aircraft was renamed the Pe-8 after its primary designer, Vladimir Petlyakov, died in a plane crash in 1942. Supply problems complicated the aircraft's production and the Pe-8s also had engine problems. As Soviet morale boosters, they were also high-value targets for the Luftwaffe's fighter pilots. The loss rate of these aircraft, whether from mechanical failure, friendly fire, or combat, doubled between 1942 and 1944.
By the end of the war, most of the surviving aircraft had been withdrawn from combat units. After the war, some were modified as transports for important officials, and a few others were used in various Soviet testing programs. Some supported the Soviet Arctic operations until the late 1950s.

"Suomen lekosuunnittelu oli aivan perseestä ja maksoi koelentäjien henkiä."

Suunnittelu oli OK. Resurssien puutteessa jouduttiin huonoihin ratkaisuihin.

"Todistaahan tuo pommimääräkin, että pommikoneet olisi pitänyt Junkers 88:a lukuunottamatta korvat hävittäjäpommittajilla, joissa on 2 tykkiä pommareiden alasampumiseen. "

Mistä nuo koneet olisi saatu? Omia resursseja ei ollut.

"Jabo onkin tehokkain taivaallamme nähty ilma-ae."

Saksan Jaboja oli yksi lentue, 10 konetta, joka osallistui tehokkaasti Vuosalmen ja Äyräpään taistluihin. Tuskin se montaakan ilmavoittoa saavutti.

Lykkäät-pötyä kirjoitti:

"Suomen lekosuunnittelu oli aivan perseestä ja maksoi koelentäjien henkiä."

Suunnittelu oli OK. Resurssien puutteessa jouduttiin huonoihin ratkaisuihin.

"Todistaahan tuo pommimääräkin, että pommikoneet olisi pitänyt Junkers 88:a lukuunottamatta korvat hävittäjäpommittajilla, joissa on 2 tykkiä pommareiden alasampumiseen. "

Mistä nuo koneet olisi saatu? Omia resursseja ei ollut.

"Jabo onkin tehokkain taivaallamme nähty ilma-ae."

Saksan Jaboja oli yksi lentue, 10 konetta, joka osallistui tehokkaasti Vuosalmen ja Äyräpään taistluihin. Tuskin se montaakan ilmavoittoa saavutti.

Lue lisää

Jabojen tarkoitus olikin suojata stukia, jabo suoritti pommitustehtävän, mihin Blenheim laivue ei pystynyt, ja pystyi kanstamaan saman pommikuorman.

Kotimaista Myrsky-hävittäjää kehitettiin koko jatkosota. Kone osoittautui täydeksi flopiksi, puurakenne ja huono liima eivät kestäneet edes ulkona seisottamista. Omia tyyppejä oli suunnittelussa aivan liikaa, ja samalla piti korjata vaurioituneita koneita. Tavaton tyyppikirjavuus hidasti toimintaa ja sotasaaliskoneisiin panostettiin hyötyyn nähden liikaa. Onnistunein muutostyö, venäläisen moottorin sovittaminen Morane-Saulnier-hävittäjään, saatiin valmiiksi liian myöhään.

Peljakka kirjoitti:

Hitlerin kauhu Petlyakov Pe-8 was a Soviet heavy bomber designed before World War II, and the only four-engine bomber the USSR built during the war. Produced in limited numbers, it was used to bomb Berlin in August 1941. It was also used for so-called "morale raids" designed to raise the spirit of the Soviet people by exposing Axis vulnerabilities. Its primary mission, however, was to attack German airfields, rail yards and other rear-area facilities at night, although one was used to fly the People's Commissar of Foreign Affairs (Foreign Minister) Vyacheslav Molotov from Moscow to the United States in 1942.
Originally designated the TB-7, the aircraft was renamed the Pe-8 after its primary designer, Vladimir Petlyakov, died in a plane crash in 1942. Supply problems complicated the aircraft's production and the Pe-8s also had engine problems. As Soviet morale boosters, they were also high-value targets for the Luftwaffe's fighter pilots. The loss rate of these aircraft, whether from mechanical failure, friendly fire, or combat, doubled between 1942 and 1944.
By the end of the war, most of the surviving aircraft had been withdrawn from combat units. After the war, some were modified as transports for important officials, and a few others were used in various Soviet testing programs. Some supported the Soviet Arctic operations until the late 1950s.

Lue lisää

Suurvallan suurtuontankokone?


https://fi.wikipedia.org/wiki/Petljakov_Pe-8

Konetta rakennettiin prototyypit mukaan lukien 93 kappaletta.

Banda5vidiootti kirjoitti:

Jabojen tarkoitus olikin suojata stukia, jabo suoritti pommitustehtävän, mihin Blenheim laivue ei pystynyt, ja pystyi kanstamaan saman pommikuorman.

Kotimaista Myrsky-hävittäjää kehitettiin koko jatkosota. Kone osoittautui täydeksi flopiksi, puurakenne ja huono liima eivät kestäneet edes ulkona seisottamista. Omia tyyppejä oli suunnittelussa aivan liikaa, ja samalla piti korjata vaurioituneita koneita. Tavaton tyyppikirjavuus hidasti toimintaa ja sotasaaliskoneisiin panostettiin hyötyyn nähden liikaa. Onnistunein muutostyö, venäläisen moottorin sovittaminen Morane-Saulnier-hävittäjään, saatiin valmiiksi liian myöhään.

Lue lisää

"Jabojen tarkoitus olikin suojata stukia, jabo suoritti pommitustehtävän, mihin Blenheim laivue ei pystynyt, ja pystyi kanstamaan saman pommikuorman."

Hölynpölyä. Stukia suojasivat FW:t tai mersut. Jabot tekivät rynnäkkönsä ilman suojausta,koska pystyivät hävittäjiksi itsekin.
Jabon kantokyky ei ainakaan merkittävästi poikennut BL:stä. Se ampui raketteja ja pudotti pieniä pommeja.
Et tiedä asiasta mitään.

Juu niin varmaan joku typerys voi luulla.

Suurhyökkäyksen alussa suomalaisilla oli ainoastaan 38 Messerschmitt-hävittäjää ja noin
80 hävittäjää oli korjattavana lentokonetehtaalla Tampereella ja eri kenttälentovarikoilla.
Pommikoneita oli 93, mutta niistä 22 oli korjattavana.

Se määrä koneita oli mikä oli ostettukin, poislukien vaurioituneet yms. Kesällä Saksa toimitti koneita tuhoutuneiden tilalle ja kaikkiaan Saksasta tuotiin Suomeen 162 Me 109 hävittäjää. Niistä 102 oli toimintakuntoisia syksyllä 1944. Ihan sama mitä muita hävittäjiä oli korjattavana kun kerran puhutaan Me 109 koneista. Muita suurempia määriä olevia hävittäjämalleja oli Brewsterit, Moranet ja vanhentuneina mm. Fokkerit ja Fiatit jne.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Messerschmitt_Bf_109


Suomi oli neuvotellut hävittäjien hankkimisesta Saksan kanssa jo ennen jatkosodan alkua, ja joulukuussa 1942 päästiin sopimukseen 30 Bf 109 G-2 -koneen hankinnasta. Koneet luovutettiin seuraavan vuoden tammikuussa uudelleen muodostetulle lentolaivue 34:lle (LeLv 34). Koneita lähti noutamaan 17 suomalaista pilottia, jotka lensivät tyyppikoulutuksen jälkeen yhteensä 16 konetta Suomeen maaliskuussa 1943. Loput hankituista koneista haettiin saman vuoden toukokuussa. Hankintasopimuksen mukaan Saksa korvasi tuhoutuneet koneet uusilla, ja korvaavia koneita saatiinkin elokuun 1943 ja huhtikuun 1944 välisenä aikana kaikkiaan 18 kappaletta. Korvauskoneiden joukossa Suomeen tuotiin myös muutama Bf 109 G-2/Trop, joka oli konetyypin tropiikkiolosuhteisiin muunneltu versio.

Sopimus seuraavien 30 koneen toimituksesta tehtiin maaliskuussa 1944, ja koneet toimitettiin Suomeen saman vuoden toukokuun alkuun mennessä. Konetoimituksia jatkettiin Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana vuoden 1944 kesäkuusta elokuuhun, jolloin Suomeen saatiin kaikkiaan 72 Bf 109 G-6- ja G-8 -konetta. Kolme konetta vaurioitui siirtolennolla. Suomeen toimitetuista koneista 14 oli Bf-109 G-6/R6 -muunnosta, joihin oli asennettu 20 millimetrin MG 151/20 -tykit siipien alle. Tykit poistettiin suurimmasta osasta suomalaisia koneita ketteryyden parantamiseksi ennen sodan loppua.

Bf 109 G-2 lennolla helmikuussa 1944.

Ensimmäiset Messerschmittit sijoitettiin Suomen ilmavoimissa LeLv 34:ään, joka suoritti konetyypin ensimmäisen taistelulennon maaliskuussa 1943. Aselepoon mennessä HLeLv 34 saavutti 345 ilmavoittoa ja menetti 18 omaa konetta. HLeLv 34 toinen laivue liitettiin HLeLv 30:een maaliskuussa 1944, joka toimi aluksi Helsingin Malmin lentoasemalta. Saman vuoden heinäkuun puoleenväliin mennessä laivue sai lisää koneita, mutta kohtasi vain harvoin vihollisia toiminta-alueellaan Suomenlahdella, sillä taistelutoimet sijoittuivat sodan tässä vaiheessa enimmäkseen Karjalankannakselle. Laivueen Bf-109 -koneet saavuttivatkin vain kolme ilmavoittoa.

HLeLv 24 sai ensimmäiset G-2-koneet huhtikuussa 1944, ja osallistui heinäkuussa 1944 kiivaisiin ilmataisteluihin kannaksella Immolan kentältä käsin. Laivue saavutti taisteluissa yli 300 ilmavoittoa ja menetti 14 konetta. Aiemmin Morane 406 -kalustoa käyttänyt HLeLv 28 käytti Bf 109 G-2 -koneita heinäkuusta 1944 aina aselepoon saakka saavuttaen 15 ilmavoittoa. Kaikkiaan suomalaisille Messerschmitteille ilmoitettiin 663 ilmavoittoa niiden taistelukäytön aikana. Konetyypillä parhaiten menestynyt suomalainen oli Ilmari Juutilainen, joka ampui alas Bf 109:llä kaikkiaan 58 vihollista. 102 Messerschmittiä selvisi sodasta, joista 60 jatkoi palvelusta sodan jälkeen loppujen ollessa varastoituna rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti.

Täyttä wikiroskaa

Yksi FW190 vastasi BL-laivuetta.

Upserit eivät päätä hankinnoista. Eivät päättäneet ennen sotiakaan.

Laivastolain ajoi läpi Laivastoliitto ja alukset rakennettiin sen perusteella.

Lundqvist oli 1932 eversti, ylioppilas ja opiskellut pari vuotta yliopistossa.
Hän sai jääkärinä tykistökoulutuksen ja eteni nopeasti päätyen tykistörykmentin komentajaksi.

Hän suoritti Ranskassa tykistökoulun, kaasusuojelukurssin, sotakorkeakoulun ja tähystäjäkurssin.
Hänellä oli joukko luottamustoimia.

"Lundqvist oli nähnyt Briteissä ilmailunäytöksen ja tuohon kokemukseen perustui asiantuntemus ja siihen perustui hinku hankkia Suomen ilmavoimille Bristol merkkisiä romuja"

Valehtelet. Lundkvist perehtyi huolella ilmavoimiin mm. Ranskassa. Hankinnat esitteli puolustusneuvosto ja päätti hallitus sekä eduskunta.

Lundqvist ajoi hävittäjähankintoja, mutta hävisi aluksi.

L:n virheet:
-puumersut
-blenheimit
-venäläisten pommareiden epätoivoinen modaaminen turhaan.
-jätti hankkimatta messershmittejä, vaikka niitä oli saatavilla Göringin kautta
-pommituksen määrä 1 % RAFin vastaavasta

saavutukset:
-isku Kuuterselän kolonnia vastaan
- Talin aseman pommitus
-Vuosalmessa ryssän rykmentin tuhoaminen

Ehkä olisi kannattanut vain parannella Fokkerin piirustuksista syöksypommittaja, millä olisi tuettu maavoimia Kannaksella.

Lundqvist saattoi vain esitellä hankintoja. Päätökset teki Marski ja toimeenpani sotatalouden tarkastaja kenraali Grandell sekä Puolustusministeriö.

Lundqvist kyllä satsasi omiin hävittäjätyyppeihin jopa epätoivoisesti.

Göring ei päättänyt kalustomyynneistä.
Sotasaaliskoneita käytettiin, kun muutakaan ei ollut.

Pommitusten määrä oli riippvainen kalustosta. Suurvaltaan on järjetöntä verrata.

Lundqviszt kehitti ansiokkaasti ilmapuolustuksen kokonaisuutta. Vähät resurssit eivät olleet hänen vikansa. Ansiot tajuttiin vasta,kun oli palattava vuoden 1939 organisaatioon.

Göringin ministeriö vastasi kaikesta koneiden tuotantoon ja suunnitteluun liittyvästä Hitlerin Saksassa, hänen suosiollisella myötävaikutuksellaan pommikoneita tuli runsaasti. Lundqvistin välit saksalaisiin olivat huonot. Päätöksiä ei tehnyt marski, vaan mentiin ilmavoimille annetun budjetin mukaan. Hankintoja oli pakko muuttaa siten, että pommikoneiden tilalle hankittiin hävittäjiä, päinvastoin kuin pölhö-L esitti määrärahojen vahvistettujen puitteissa. Mannerheim ei mikään ministeri ollut. L oli samanlainen tyhmä sotkija kuin sinä.

Pommituslentojen määrä on kiinni kyvystä huoltaa ja suojata koneita.

Lykkäät-pötyä kirjoitti:

Lundqvist saattoi vain esitellä hankintoja. Päätökset teki Marski ja toimeenpani sotatalouden tarkastaja kenraali Grandell sekä Puolustusministeriö.

Lundqvist kyllä satsasi omiin hävittäjätyyppeihin jopa epätoivoisesti.

Göring ei päättänyt kalustomyynneistä.
Sotasaaliskoneita käytettiin, kun muutakaan ei ollut.

Pommitusten määrä oli riippvainen kalustosta. Suurvaltaan on järjetöntä verrata.

Lundqviszt kehitti ansiokkaasti ilmapuolustuksen kokonaisuutta. Vähät resurssit eivät olleet hänen vikansa. Ansiot tajuttiin vasta,kun oli palattava vuoden 1939 organisaatioon.

Lue lisää

Ihan täyttä paskaa, Lundqvistin ansiota oli, että neuvostopommittajat pääsivät talvisodassa yllättämään osan suomalaisista hävittäjätukikohdista ilman hälytystä. Se on kun ei ymmärrä, mitä kaunokirjoittaa. Hän nimittäin järjesti ilmavalvonnan pelkästään kaupunkien ilmatorjuntaa palvelevaksi.

"Lundqviszt kehitti ansiokkaasti ilmapuolustuksen kokonaisuutta"

Marskinpöpikoira kirjoitti:

Ihan täyttä paskaa, Lundqvistin ansiota oli, että neuvostopommittajat pääsivät talvisodassa yllättämään osan suomalaisista hävittäjätukikohdista ilman hälytystä. Se on kun ei ymmärrä, mitä kaunokirjoittaa. Hän nimittäin järjesti ilmavalvonnan pelkästään kaupunkien ilmatorjuntaa palvelevaksi.

"Lundqviszt kehitti ansiokkaasti ilmapuolustuksen kokonaisuutta"

Lue lisää

Komentaja ei hoida ilmavalvontaa, vaan sitä varten rakennettu organisaatio.
Jos se on pettänyt, niin ei ole annettu riitäviä resursseja.

Pötyruikuttajalle kirjoitti:

Göringin ministeriö vastasi kaikesta koneiden tuotantoon ja suunnitteluun liittyvästä Hitlerin Saksassa, hänen suosiollisella myötävaikutuksellaan pommikoneita tuli runsaasti. Lundqvistin välit saksalaisiin olivat huonot. Päätöksiä ei tehnyt marski, vaan mentiin ilmavoimille annetun budjetin mukaan. Hankintoja oli pakko muuttaa siten, että pommikoneiden tilalle hankittiin hävittäjiä, päinvastoin kuin pölhö-L esitti määrärahojen vahvistettujen puitteissa. Mannerheim ei mikään ministeri ollut. L oli samanlainen tyhmä sotkija kuin sinä.

Pommituslentojen määrä on kiinni kyvystä huoltaa ja suojata koneita.

Lue lisää

"Päätöksiä ei tehnyt marski, vaan mentiin ilmavoimille annetun budjetin mukaan. "

Marski oli sotilasioiden ylin päättäjä. Rahat jaettiin hänen näkemystensä mukaisesti.

"Hankintoja oli pakko muuttaa siten, että pommikoneiden tilalle hankittiin hävittäjiä, päinvastoin kuin pölhö-L esitti määrärahojen vahvistettujen puitteissa. "

Lundqvist nimenomaan kannatti hävittäjien hankintaa PN:ssa. Marski heitti hänet kahdesti ulos, mutta lopulta päätettiin hankkia hävittäjiä. Fiatit vain eivät ehtineet Talvisotaan. Tyypin valinnassa oli ongelmia.

"Mannerheim ei mikään ministeri ollut."

Kuka on sellaista väittänyt? Plm Wallden teki niinkuin Marski halusi.

"L oli samanlainen tyhmä sotkija kuin sinä."

Et hallitse alkeisasioitakan, vaan esität typerää pötyä sotkien rauhan ja sodan ajan järjestelmät.

Räy räyh, väy väy

Lykkäät-pötyä kirjoitti:

"Päätöksiä ei tehnyt marski, vaan mentiin ilmavoimille annetun budjetin mukaan. "

Marski oli sotilasioiden ylin päättäjä. Rahat jaettiin hänen näkemystensä mukaisesti.

"Hankintoja oli pakko muuttaa siten, että pommikoneiden tilalle hankittiin hävittäjiä, päinvastoin kuin pölhö-L esitti määrärahojen vahvistettujen puitteissa. "

Lundqvist nimenomaan kannatti hävittäjien hankintaa PN:ssa. Marski heitti hänet kahdesti ulos, mutta lopulta päätettiin hankkia hävittäjiä. Fiatit vain eivät ehtineet Talvisotaan. Tyypin valinnassa oli ongelmia.

"Mannerheim ei mikään ministeri ollut."

Kuka on sellaista väittänyt? Plm Wallden teki niinkuin Marski halusi.

"L oli samanlainen tyhmä sotkija kuin sinä."

Et hallitse alkeisasioitakan, vaan esität typerää pötyä sotkien rauhan ja sodan ajan järjestelmät.

Lue lisää

Et hallitse perusasioitakaan.

LLv 26 vastaanotti Fiat G.50-koneita 11. helmikuuta 1940 lähtien.

Ilmavoimien komentaja kevättalvella 1939 vihdoinkin luopui kaukotoimintaohjelmastaan, oli jälellä vieläkin aikaa ja varoja edes yhden kunnollisen hävittäjälaivueen hankkimiseen Severskyjä.

Ei syöksypommittaja voi olla huono konetyyppi, jos yksi jamppa sillä pystyy tuhomaan Suomen armeijan verran kalustoa.

"Suomen taloudelliset resussit huomioiden varojen käyttäminen pommikoneisiin oli virhe. "

Pommikoneet olivat välttämätön osa toimintakykyisiä ilmavoimai.

"Hävittäjillä olisi saatu enemmän aikaiseksi, "

Hävittäjiä hankittiin se mitä saatiin. Ne pystyivät erittäin hyviin suorituksiin.

"myös syöksypommittajalle olisi ollut lihavia maaleja enemmän kuin tarpeeksi, hitaudesta huolimatta tehokas ase osaavissa käsissä."

Saksa ei myynyt syöksypommittajia ennen sodan loppuvaihetta ( JU 88 kalusto)

Feministinistinistinisti on hauska tapaus, Riemuesimerkki fiilispohjalla kirjoittavasta idiootista.
Luulisi että edes pikkuriikkisen viitsisi ottaa selvää asioista mistä keuhkoaa.

mää-vähä-fundeeraan kirjoitti:

Feministinistinistinisti on hauska tapaus, Riemuesimerkki fiilispohjalla kirjoittavasta idiootista.
Luulisi että edes pikkuriikkisen viitsisi ottaa selvää asioista mistä keuhkoaa.

Lue lisää

Sodasta voi kiihkoilla pää märkänä mitä tahansa mutta tosia on ja pysyy jopa nykyään , että lentolaitteet maksavat , sekä hankinnassa että käytössä
Sotimisessa pärjäävät ne joilla on resusseja ja poraavat ne joilta vehkeet loppuvat , ne jotka hampaat irvessä koittavat pärjäillä alamittaisilla ja vanhentuneilla romuilla joutuvat keksimään mitä ihmeellisimpiä molotovinkoktaileja paikkaamaan materiaalipuutoksia

-32 Lundqvistilla olisi ollut mahdillisuus linjauksiin ja todellisuuden mukaisiin valintoihin
-40 tilanne oli täysin eri
Se mitä tapahtui 41 alkaen ja siitä eteenpäin huvittaa varmasti verenhimoisia lahtareita jotka hoilasivat silloin marssilaulua Uraliin uraliin , huolimatta siitä ettei Suomella ollut yhtään lentokonetta jolla olisi pensa riittänyt lentää sinne

"-32 Lundqvistilla olisi ollut mahdillisuus linjauksiin ja todellisuuden mukaisiin valintoihin"

Linjaukset tehtiin puolustusneuvostossa. Päätökset Puolustusministeriössä ja rahat olivat valtion budjetissa, jos olivat, Lundqvist sai sen, mikä katsottiin hyväksi. Tarpeet olivat suuret, resurssit pienet.

"-40 tilanne oli täysin eri "

Oletko varma?

"Se mitä tapahtui 41 alkaen ja siitä eteenpäin huvittaa varmasti verenhimoisia lahtareita jotka hoilasivat silloin marssilaulua Uraliin uraliin , huolimatta siitä ettei Suomella ollut yhtään lentokonetta jolla olisi pensa riittänyt lentää sinne"

Oliko Uraliin sitten joku menossa? Siis muualla kuin stallarien valeissa?

Feministinisti kirjoitti:

Sodasta voi kiihkoilla pää märkänä mitä tahansa mutta tosia on ja pysyy jopa nykyään , että lentolaitteet maksavat , sekä hankinnassa että käytössä
Sotimisessa pärjäävät ne joilla on resusseja ja poraavat ne joilta vehkeet loppuvat , ne jotka hampaat irvessä koittavat pärjäillä alamittaisilla ja vanhentuneilla romuilla joutuvat keksimään mitä ihmeellisimpiä molotovinkoktaileja paikkaamaan materiaalipuutoksia

-32 Lundqvistilla olisi ollut mahdillisuus linjauksiin ja todellisuuden mukaisiin valintoihin
-40 tilanne oli täysin eri
Se mitä tapahtui 41 alkaen ja siitä eteenpäin huvittaa varmasti verenhimoisia lahtareita jotka hoilasivat silloin marssilaulua Uraliin uraliin , huolimatta siitä ettei Suomella ollut yhtään lentokonetta jolla olisi pensa riittänyt lentää sinne

Lue lisää

Jaahas, lahtarikortti vedetty. Selittääkin paljon, miksi ei selostuksessa ole muutakaan tietoa tai ymmärystä. Eli, yllättäen olin oikeassa taas. Aatteenpalo sumentanut järjen, kuten kuuluukin...

Koneella saavutettiin LLv 26:ssa jatkosodassa 88 ilmavoittoa omien menetysten olleessa kaksitoista konetta.

Lykkäät-pötyä kirjoitti:

"-32 Lundqvistilla olisi ollut mahdillisuus linjauksiin ja todellisuuden mukaisiin valintoihin"

Linjaukset tehtiin puolustusneuvostossa. Päätökset Puolustusministeriössä ja rahat olivat valtion budjetissa, jos olivat, Lundqvist sai sen, mikä katsottiin hyväksi. Tarpeet olivat suuret, resurssit pienet.

"-40 tilanne oli täysin eri "

Oletko varma?

"Se mitä tapahtui 41 alkaen ja siitä eteenpäin huvittaa varmasti verenhimoisia lahtareita jotka hoilasivat silloin marssilaulua Uraliin uraliin , huolimatta siitä ettei Suomella ollut yhtään lentokonetta jolla olisi pensa riittänyt lentää sinne"

Oliko Uraliin sitten joku menossa? Siis muualla kuin stallarien valeissa?

Lue lisää

Sinulla on varmasti jokin sairaus, mikä aiheuttaa loppumatonta jankkaamista.

lykkäätpelkkääjjankkaust kirjoitti:

Sinulla on varmasti jokin sairaus, mikä aiheuttaa loppumatonta jankkaamista.

Kerron tutkittua tietoa.
Teidän surkinusten tiedot eivät riitä sen ymmärtämiseen.

Tämä on kuitenkin Historia-palsta, ei hölynpölyn toisteluun tarkoitettu.

1. Suomessa oli Talvisodan aikan vain keveitä pommittajia. Niitä käytettiin pommitus- ja tiedustelutehtäviin.

2. Talvisodan aikana jouduttiin vähäinen hävittäjäkalusto keskittämään torjuntaan. Sitä varten oli valvonta- ja johtamisjärjestelmä.

3. Lunqvist tosiaan teki esityksiä. Ratkaisut olivat Marskilla.Ilmavoimien komentaja oli kehittäjä ja toimeenpanija.

4. L. ei määrännyt hankinnoista. Göruing ei ratkaissut koneiden myyntiä Suomelle.

5 .Lundqvist oli jääkärikenraali, joka taisteli kolmessa sodassa Suomen puolesta. Hän kehitti ilmavoimista taistelukykyisen puolustushaaran

6. Kotimaisten hävittäjien kehittelystä et tiedä mitään.,

7. Belneheimejä rakennettiin,koska siihen oli resurssit.Pommituslennosto olisi muuten loppunut.

8. Muutaman sotasaaliskoneen ostossa ei ollut mitään salaamista.

Fiat50 nikki meni vähän paljastamaan jo (ajattelin olla kelju ja jättää tekemättä), mutta otetaan sitten lainauksia sinun asiantuntemuksesta: Ranskasta Moraneita , Italiasta Fiat , nuo nimettiin "hävittäjiksi " tosiasiassa umpisurkeita romuja jotka olivat vaan tiellä"
Fiatteja vastustajan hävittäjät ampuivat alas kaksi. Ihan kiva tapposuhde. Kysessä ei toki ollut sen ajan mittapuun mukaan mikään eliittikone, mutta "olivat vaan tiellä" kuvastaa mainiosti, miten pöljä olet. Moranetkaan eivät olleet ajantasalla, mutta kuitenkin silläkin tehtiin monta ässää, vaikka Tani & Pikkujätti, ammuttiin useita Pe2 alas ym riesaa vastustajalle.
Äh, hitto jaksa tässä alkaa opettamaan, kun ei sulla ole mitään eväitä/tietoa. Saat jatkaa viihdyttämistämme...

mää-vähä-fundeeraan kirjoitti:

Fiat50 nikki meni vähän paljastamaan jo (ajattelin olla kelju ja jättää tekemättä), mutta otetaan sitten lainauksia sinun asiantuntemuksesta: Ranskasta Moraneita , Italiasta Fiat , nuo nimettiin "hävittäjiksi " tosiasiassa umpisurkeita romuja jotka olivat vaan tiellä"
Fiatteja vastustajan hävittäjät ampuivat alas kaksi. Ihan kiva tapposuhde. Kysessä ei toki ollut sen ajan mittapuun mukaan mikään eliittikone, mutta "olivat vaan tiellä" kuvastaa mainiosti, miten pöljä olet. Moranetkaan eivät olleet ajantasalla, mutta kuitenkin silläkin tehtiin monta ässää, vaikka Tani & Pikkujätti, ammuttiin useita Pe2 alas ym riesaa vastustajalle.
Äh, hitto jaksa tässä alkaa opettamaan, kun ei sulla ole mitään eväitä/tietoa. Saat jatkaa viihdyttämistämme...

Lue lisää

Fiat G50 " hävittäjä" on Suomen sotahistorian eniten huoltoa tarvinnut laite , ne jäätyivät kentille jo 0 C asteissa , noitten lämmittämiseen käytettiin enemmän nuotioita kuin itärintaman hevosten hoitoon
Moraneissa oli paineilmatoiminen tykki joka laukesi miten sattui yleensä ei
Kone oli niin hidas ja huono ettei sillä saanut mitenkään kiinni PE-2 pommaria , ehkä nuo alasammutut olivat lähinnä R-5 tökköjalkoja , joita NL käytti hyvin menestykkäästi rintamilla missä propaganda ylitti todellisuuden reilulla 100%

30-luvulla suojeluskunnissa opetettiin että kun kivääriryhmä kääntää torrakkonsa ylös ja laukaisee , niin vihollisen kone putoaa , ja se on aina varma
Tähän ennakkoharjoitteluun perustuvat tiedot IT n pudotustiedoista sotatoimissa

Tässä ketjussa muutamat yrittävät pestä paskasta valkoista , miksi yrittää valehdella jotain tdellisuuden vastaiseksi
Romut on aina olleet romuja eikä niitä ole jälkikäteen ole voinut muuttaa paitsi ihailijoiden kuvitelmissa

Feministinisti kirjoitti:

Fiat G50 " hävittäjä" on Suomen sotahistorian eniten huoltoa tarvinnut laite , ne jäätyivät kentille jo 0 C asteissa , noitten lämmittämiseen käytettiin enemmän nuotioita kuin itärintaman hevosten hoitoon
Moraneissa oli paineilmatoiminen tykki joka laukesi miten sattui yleensä ei
Kone oli niin hidas ja huono ettei sillä saanut mitenkään kiinni PE-2 pommaria , ehkä nuo alasammutut olivat lähinnä R-5 tökköjalkoja , joita NL käytti hyvin menestykkäästi rintamilla missä propaganda ylitti todellisuuden reilulla 100%

30-luvulla suojeluskunnissa opetettiin että kun kivääriryhmä kääntää torrakkonsa ylös ja laukaisee , niin vihollisen kone putoaa , ja se on aina varma
Tähän ennakkoharjoitteluun perustuvat tiedot IT n pudotustiedoista sotatoimissa

Tässä ketjussa muutamat yrittävät pestä paskasta valkoista , miksi yrittää valehdella jotain tdellisuuden vastaiseksi
Romut on aina olleet romuja eikä niitä ole jälkikäteen ole voinut muuttaa paitsi ihailijoiden kuvitelmissa

Lue lisää

Tässä ketjussa yksi ei ymmärrä asioista juuri mitään, eikä ole niistä selkeästi lukenutkaan. Oppintunti päättynyt minun osalta, lopullisesti. Ei kannata jatkaa noin fanaattisen hölmön kanssa.

mää-vähä-fundeeraan kirjoitti:

Tässä ketjussa yksi ei ymmärrä asioista juuri mitään, eikä ole niistä selkeästi lukenutkaan. Oppintunti päättynyt minun osalta, lopullisesti. Ei kannata jatkaa noin fanaattisen hölmön kanssa.

Lue lisää

Maailmalta on aina löytynyt mielensäpohoittavia jotka aloittavat mökötyksen tai saavat itkupotkuraivarin huomatessaan etteivät ymmärrä mistään mitään
Kesällä -39 Amerikkalaisilla olisi ollut 60 valmiiksi pakattuja P-35 kevythävittäjiä myyntikunnossa , koska
jenkit päättivät siirtyä P-40 sarjaan ja sen muunnoksiin ( noita valmistettiin monia vrsioita , monien tehtaitten toimesta )
Kaupat ei kiinnostaneet armon tykistöherra Lundqvistia koska valmistaja oli Seversky ja pelkkä nimi otti lahtaria liikaa päähän
Buffalo oli hienompi nimi ja noita sitten tilattiin , mutta toimitukset ja käyttöön otot kusivat
Ensimmäiset saatiin toimivaan vasta maaliskuulla -40
Suomen ilmavalvonta taas perustui talvisodassa siihen että Lotat killuivat lintutorneissa ja yrittivät sieltäkäsin raportoida puhelimilla havaintojaan
Mitään ei niin mitään johdettua ilmatorjuntaa ei ollut esim,Turun Buldogit eivät saaneet yhtään ennakoivaa tietoa ennen pommituksia

"Kaupat ei kiinnostaneet armon tykistöherra Lundqvistia koska valmistaja oli Seversky ja pelkkä nimi otti lahtaria liikaa päähän"

Pötyä. Seversky-kaupat tyssäsivät Tanneriin ja Rytiin, koska ne olisi pitänyt hankkia lainarahoila. Se tosin oli valmiiksi neuvoteltu.

Brewsterit saatiin, koska USNavy ei niitä halunnut. Moninaiset ongelmat hidastivat koneiden saantia.

Ilmavalvonta oli hyvin järjestetty.

Ilmatorjunnalla oli vain minimimäärä aseita. Pääosa yksiköistä kotiutettiin odottamaan aseiden saantia.

Ilmavalvonnan viestiyhteydet olivat VSS-päällikön vastuulla Talvisodassa.

Lundqvist on ollut joka käänteessä vaaankielen asemassa duhetismeineen, vaaka kääntyi lopulta yhdessätuumin Fokkereihin, koska Severskyn hinnalla sai neljä Fokkeria.

Amerikkalaiset silloin vetosivat, että ryssän Rata-hävittäjillä ei Severskylle olisi mitään vastusta Kannaksella. Severskyjä olisi saatu kahteen otteeseen, ja ne olisivat olleert mukana talvisodan alusta lähtien, vaikkakin vain yhtenä laivueena.

Väärin arvattu, ilmavalvonnasta vastasi Lundqvistin alainen eversti Helminen, viestiyhteyksistä vastasi valtion puhelinkeskus.

1. Fokkerit hankittiin 1935, koska halvalla saatiin. Ne olivat jo silloin vanhentuneita.
Severskyjen hankinnat tuli eiin 1938, kun ajanmukaisia koneita ei Euroopasta löytynyt.

2. VVM ja SP eivät suostuneet velanottoon Severskyjen rahoittamiseksi.

3. Ilmavalvonnasta käski ilmapuolustuksen esikunta. Valvonta ei kyennyt varoittaman riittävän nopeasti hävittäjäyksiköitä.

Kuinka tämä on mahdollista, kun hannkinta hyväksyttiin 18. marraskuuta 1936 ja Yksityiskohtaisen tilauksen lisenssikoneista tehdas sai vasta 13. marraskuuta 1937..

Severskyjä olisi saatu vain kahdeksan Fokkereiden hinnalla, Rooseveltistä kiinni se ei ainakaan olisi ollut. Siis määrärahoja olisi vain pitänyt lisätä muiden ministeriöiden kustannuksella.

Meneehän se tyhmään umpiluuhunkin, valvonta todellakin oli Lundqvistin toimesta puutteellisesti järjestetty, ongelma ratkesi ilmapuolustusaluekeskuksien radioyhteyksien korvattua tavalliset puhelinyhteydet, .Hävittäjät saatiin tiputtamaan pommikoneita ennenkuin ne munivat, eikö ollut kiva, kun ryssän pommikoneet tippuivat, eivätkä pommit. Moni varmaan ihmettelee Länsi-Suomessakin, miten paljon sinne talvisodassa kylvettiin pommeja, pommikoneet lensivät Rissalankin yli häiritsemättä ja pommittivat asemalta keskustaan asti ulottuvan alueen täysin häiritsemättä, pommeja löytyy vieläkin.

1. Hankinta päätettiin 1935. Severskyistä ei silloin tiedetty mitään.

2. Omaa rahaa hankintoihin USA:sta ei ollut. Sotilailla ei ollut budjettivaltaa.

3. Valvonta järjestettiin käytösä olevien resussien mukaisesti. Ei jälkiviisauden.

4. NL:n ylivoimalle oli vain vähän tehtävissä. Lundqvistin syyttäminen on järjetöntä. Hänen ansiostaan saatiin sentään torjunta käyntiin.

Sotket hävittäjät Fokker C.X -tiedustelupommittajaan, niistä ei ole kyse ja niitäkin hankittiin vasta 1936.

Määräraha oli annettu Fokker hävittäjien hankintaan mitoitettuna, eli Lundqvistin pää olisi pitänyt kääntää Severskyn kannalle. Lundqvist ei halunnut siirtää määrärahoja pommittajista hävittäjiin. Fokkerin heikkouden ilmettyä todettiin vain, että kahdeksalla Severskylläkin oltaisiin voitu putsata ajoittain Kannaksen taivas paremmalla menestyksellä.

Tosityhmäkin ymmärtää puhelinyhteyksien menevän heti pommituksissa. Lundqvistin takia pommituksissa menetettiin ihmishenkiä ja materiaaleja.

Tietoa-tyhmälle kirjoitti:

1. Hankinta päätettiin 1935. Severskyistä ei silloin tiedetty mitään.

2. Omaa rahaa hankintoihin USA:sta ei ollut. Sotilailla ei ollut budjettivaltaa.

3. Valvonta järjestettiin käytösä olevien resussien mukaisesti. Ei jälkiviisauden.

4. NL:n ylivoimalle oli vain vähän tehtävissä. Lundqvistin syyttäminen on järjetöntä. Hänen ansiostaan saatiin sentään torjunta käyntiin.

Lue lisää

"Hankinta päätettiin 1935. Severskyistä ei silloin tiedetty mitään."

Fokkerin ensilento tapahtui 1936, Seversky lensi ensilentonsa keväällä 1935.

"Fokker D.XXI. Prototyyppi tilattiin 14. marraskuuta 1934 ja teki ensilentonsa 27. helmikuuta 1936. Moottoriksi tuli 645-hevosvoimainen Bristol Mercury VI-S -tähtimoottori. Alankomaiden Itä-Intia armeijan vaatimusten takia kone oli varustettu kiinteällä laskutelineellä.[1]"

Minä tunnen koneet ja tilaukset. Sinä et.
Ilmavoimat valitsi useista tarjokkasiat Fokkerin 1936, koska se oli saatavilla ja halpa. Seitsemän konetta ostettiin puolivalmiina ja hankittiin lisenssi.
Fokker todettiin pian vanhentuneeksi ja 1938 haettiin ajanmukaisempaa mallia. Ratkaisuun ei kyetty monista syistä. Lopulta päädyttiin 23.10. 1939 ostamaan 25 Fiatia. joka tiedettiin heikoksi,mutta oli ainoa saatavissa.

Tunnet hyvin, mutta moneen kertaan vänkäät asiat väärin, oikea diagnoosisi on luonnevika.

Tietoni ovat tutkimuksista mm. Suomen Ilmasodan Pikku Jättiläinen , sotien historiat ja Ari Isakniuksen Lundqvistin elämäkerta.

Lundqvistin mustamaalaus sekä perättömät väittee hankinnoista ja ilmasodasta osoittavat vain intoa levittää typeriä valeita.

Kaikki muu kuin pikkujättiläinen on valetta, eikä järki kerro jälkeenjääneisyyttä 1/100 on iso luku jälkeen jääneisyydessä.

Tietoa-tyhmälle kirjoitti:

Tietoni ovat tutkimuksista mm. Suomen Ilmasodan Pikku Jättiläinen , sotien historiat ja Ari Isakniuksen Lundqvistin elämäkerta.

Lundqvistin mustamaalaus sekä perättömät väittee hankinnoista ja ilmasodasta osoittavat vain intoa levittää typeriä valeita.

Lue lisää

Pyri Pohjois-Koreaan uutisankkuriksi.

Pötylipupuli kirjoitti:

Pyri Pohjois-Koreaan uutisankkuriksi.

esittämäni tosiasiat. Ei niihin pahantahtoiset juorut tehoa.

Lähtee pää Pohjois-Koreassakin juoruilusta.

Suomalaiset valmistivat valtaosan Fokkereista lisenssillä itse. Yhdessä kokeiltiin sisäänvedettäviä laskutelineitä, mutta vähäiset suoritusarvojen parannukset eivät rohkaisseet jatkamaan.

Jatkosodassa Fokkereita käytettiin enää vain tiedusteluun.

"Jatkosodassa Fokkereita käytettiin enää vain tiedusteluun."

Kyllä niitä käytettiin sivusuunnilla myös maavoimien tukemiseen.

"Oli miten vaan niin -39 suomalaiset eivät käyttäneet pommikoneita pommituksiin "

Käyttivät kyllä, mutta suurilta osin yksittäisten koneiden tekemiin tehottomiin häirintäiskuihin.

Kuvassa Fokker CX-poika.

https://i.pinimg.com/736x/30/fb/da/30fbda04ace1b1c7fd2eb6c9ea6c2e73--military-aircraft-wwi.jpg