Terveiset täältä.muistisairaan.88v.äidin vuoteen ääreltä.
Kaksi lonkkaleikkausta .pahalaatuinen kasvain .vuotava peräpukama.kahden vuoden pitkän jonotuksen jälkeen..kaikki kunnossa.
Ei tarvitse laitoshoitoa.
Omaishoitaja 24 h läsnä.
Kaiken tuon ruljanssin ja kärsimyksen jälkeen todettiin muistisairaus.alzhaimer.
Pari kuukautta sitten.luki kirjallisuutta..katsoi tv.sarjoja.oli omatoiminen.nyt kaiken jälkeen mikään ei kiinnosta..kuin ruoka ja uni.
22 h sängyssä.päivät kuluvat kattoon tuijottamalla.
Olen omaishoitaja.tarpeellinen ja halpa yhteiskunnalle.
En valita.mutta mitä huomaan.?
Kuinka Herran kaksiteräinenmiekka tunkee syvälle ja etottelee ytimet.jänteet ja munaskuut.
Sydänten tuntija seuloo ihmisen.
Paavalin sanoin.minä viheliäinen ihminen.kuka pelastaa minut tästä kuolemanruumiista.
Siellä missä kärsimys on läsnä.tarvitataan Jeesus.
Minun pahasydämeni ei rakasta.edes omaa äitiäni.
Olen kuin välinpitämätön ruumishuoneen vahtimestari.
En löydä tälle kaikelle mitään Jumalallista tarkoitusta.
Paitsi..jos lukee Jobin kirjan..ehkä ymmärtää että kärsimys on osa elämää.
Kaksi lonkkaleikkausta .pahalaatuinen kasvain .vuotava peräpukama.kahden vuoden pitkän jonotuksen jälkeen..kaikki kunnossa.
Ei tarvitse laitoshoitoa.
Omaishoitaja 24 h läsnä.
Kaiken tuon ruljanssin ja kärsimyksen jälkeen todettiin muistisairaus.alzhaimer.
Pari kuukautta sitten.luki kirjallisuutta..katsoi tv.sarjoja.oli omatoiminen.nyt kaiken jälkeen mikään ei kiinnosta..kuin ruoka ja uni.
22 h sängyssä.päivät kuluvat kattoon tuijottamalla.
Olen omaishoitaja.tarpeellinen ja halpa yhteiskunnalle.
En valita.mutta mitä huomaan.?
Kuinka Herran kaksiteräinenmiekka tunkee syvälle ja etottelee ytimet.jänteet ja munaskuut.
Sydänten tuntija seuloo ihmisen.
Paavalin sanoin.minä viheliäinen ihminen.kuka pelastaa minut tästä kuolemanruumiista.
Siellä missä kärsimys on läsnä.tarvitataan Jeesus.
Minun pahasydämeni ei rakasta.edes omaa äitiäni.
Olen kuin välinpitämätön ruumishuoneen vahtimestari.
En löydä tälle kaikelle mitään Jumalallista tarkoitusta.
Paitsi..jos lukee Jobin kirjan..ehkä ymmärtää että kärsimys on osa elämää.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jumala johdattaa meitä tavalla tai toisella yksinäisyyteen ja vie erilleen, jotta me kiinnittyisimme yksin Häneen ja keskittyisimme Hengellisiin eikä maallisiin.
Eli tuo on mahdollisuus sinulle.
Itse olen käynyt tuota Tietä hieman eri syistä ja eri olosuhteiden vuoksi ja kautta, mutta tarpeelinen on minulle ollut tuo yksinäisyyden ja erillisyyden Tie, jonka Herra selvästi eteeni on johdattanut.
Jos omat olosuhteeni eivät olisi olleet niin kurjat tavallaan, ja eivät olisi eristäneet minua hiljaisuuteen, en olisi kasvanut ja oppinut sitä mitä nyt olen oppinut, enkä olisi kiinnittynyt niin tiukasti Herraani ja Vapahtajaani, vaan olisin livennyt maailmaan ja kaikkeen turhaan touhottamiseen Hengellisten sijaan.
Herra sinua siunatkoon Tielläsi, muista että mitään ei Herran omalle tahaphdu Jumalan sallimatta ja hyväksymättä ja tahtomatta !
Lisäksi Sana sanoo:
Room. 8:28 Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Siis olen itse oppinut sen omassa uskon elämässäni, että todellakin, yhtään mitään ei minulle Jumalan lapsena tapahdu Hänen ohitseen ja Hänen hyväksymättä, ja kaikkien vastoinkäymisiemmekin ja kärsimyksiemmekin Hän käyttää meidän hyväksemme ja kasvuksemme ja siten kautta koko Seurakunnan hyväksi, siis kuten tussa sanotaan, niin ei vain meidän, vaan kaikkien Jumalaa rakastavien parhaaksi !
Niin, siinä riisumista saa nähdä. Olen kolme vanhusta jo hoitanut hautaan saakka.
Ensimmäinen meni syöväntakia aika lyhyessä ajassa. Pyhäinpäivänä tuli ensimmäiset syövän oireet näkyviin. Jouluna leikattiin, ei umpeutunut. ja helmikuussa pantiin maanmultiin.
Paljon rukoilin, ja opin, ettei ihmisestä ole Herralle neuvojaksi ja käskijäksi.
Isääni hoidin, no olisin näin jälkikäteen pitänyt enemmän olla hänen kanssaan, mutta lapset oli pieniä itselläkin ja työmaat kaukana. Appiukon hoidin kotonani, tuon kuuroutuneen vanhan miehen. Viimeiseen asti. Hänen viimeisenä päivänä vein hänet sairaalaan klo 11:oo jälkeen, yövuoroni tehtyä. Klo 17:oo, hän sai nukkua pois.
Äitini, siinä on ollut paljon sarkaa, juuri dementian ja monen sairauden summana.
Vaimoni kanssa jaettiin koti, että vaimo asui toisessa kerroksessa, ja minä hoidin äitiäni alakerrassa, yöt ja päivät, vuoroin töissä. Hän ei päässyt hoitolaitokseen, siis alussa.
Sitten kun hän harhoissaan epäili vaimoani, että hän myrkyttää hänet, enkä enää hänen kohdallaan jaksanut sitä painavaa ihmistä nostaa lattialta, päädyttiin laitoshoitoon.
Siellä hän edelleen on, kuurona, sokeana, dementoituneena ja silittelen häntä, että hän jos jotain kokee - niin edes sen, että joku läheinen on paikalla.
Sitä olen monesti miettinyt, että olisipa elämä armollinen hänelle. Kutsuisi pois.
Mutta, elämä ei ole meidän käsissä. Saan oppia katsomaan elämää itseään silmästä silmään.
Miettimään sitä, että kuinka minä itse suhtaudun ja jaan aikaani vielä tässä vaiheessa.
Minkä te teette yhdelle minun vähimmistä, sen te teette minulle. Eli tavallaan siinä katsoo vapahtajaa - ihmismuodossa silmiin. Ja nyt oma puoliso on menossa tuon sairaiden piiriin, sekä oma terveys on aika huono.
Rampa kerran hyppää kuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa. Sitä ei tiedä, millainen on se malja - Getsemaanessani - joka annetaan osaksi. Mutta, juuri tässä kysytään tahtoa, että "tapahtukoon Sinun tahtosi Herra"! Se on koulua tämä elämä. Onko minusta ja sydämestäni siihen kuuliaisuuteen, missä kysytään rakkauden olemusta ja sen kestoa.
Tässä ei ole muuta paikkaa sydämessä, että pyytää apua Ylhäältä. Tavallaan saa opetella sitäkin, että "niinkuin on päiväsi" - niin on voimasi.
Niitä telttanaruja nyvitään tässä ajassa, yhdellä yhdenlaisesti, ja toisella toisella lailla.
Tulee mieleen se ristinkanto - kun jollekin oli mielestään risti liian raskas. Hän katseli unessa, kuinka monella oli pieniä ristejä, ja niitä oli erikokoisia. Hän sai kokeilla naapurinsa pientä ristiä, mutta hänpä ei jaksanutkaan sitä kantaa, jne. jne.
Kunnes oli se suuri risti jäljellä. Sitä kokeillessaan se tuntuikin sopivalta. Hänelle enkeli sanoi siinä unessa, tiedätkö, "tämä oli juuri se sinun ristisi".
Olisikohan niin, että Herra jakaa meidän taakkamme, kunhan olemme uskollisia näissä asioissa. Se ristimme on sopiva, vaikka se tuntuisi -suurelta- omallakohdalla.
km
Kiitos noista viisaista ja lohdullisista sanoista teille kummallekin.
Juuri tuollaisia ihmisiä.tarvitaan..
Laupeus ja armo.
Kuuliaisuus on enemmän kuin uhri.
Herra teitä siunatkoon ja antakoon voimia itsekullekin.kiitos.
Kiitos "ristinsanomaa".
Raskasta on katsoa omaisensa kärsimystä. Kyllä siinä monta kertaa pyytää että Herra jo ottaisi kärsivän kotiin.
Omakin äitini kärsi viimeiset vuotensa erään dementiayksikön huoneessa. Valitti usein kivuissaan, hoitajilta sai melkein anella kipulääkkeitä, kun saattohoitovaiheessa oli lääkitykset lopetettu. En unhoda koskaan erästäkin kertaa kun äiti aivan itki kivuissaan. Kyllä on paljon tunnekylmiä hoitajia.
Saattohoitovaihe kesti hänen kohdallaan vuoden. Olin tyksinhuoltaja tuolloin ja kävin niin usein kuin pystyin. Lähempänä asuivat onneksi sisarukseni jtka saattoivat käydä useammin.
Valtiolla on rahaa tietty vakiosumma.
Politiikka = talousoppi.
Raha on siis olemassa, mutta poliitikot päättävät kuinka se jaetaan. Jos jonnekin suuntaan yhtäkkiä menee runsaasti rahaa, se on yhtäkkisesti pois jostain muualta.
Meillä oli vielä äskettäin turvallinen, suomalainen yhteiskunta. Enää ei ole. Vanhusten hoidosta on otettu pois etuuksia. Myös muusta sairaanhoidosta, joka entiseen verrattuna onkin jo melko ala-arvoista.
Millekähän taholle niitä rahoja on yhtäkkiä kummasti kadonnut?
Tätä sopii miettiä ja oivaltaa ratkaisu, pian on vaalit.
Tarvisit ystäviä, sukulaisia, auttajia, jotta saat hengähtää välillä. Yhteiskunnalta tuota ei heru. Rakastat äitiäsi. Tuntemuksesi ovat inhimillisiä., olet ahtaalla.
Toi mullekkin tuli mieleen Mummeli heitteillä kun toi itun omaishoitaja väsyy
taikka sairastuu... pitäs oikeudelliseen vastuuseen pistää tollaset itun omaishoitajat jotka aloittaa työt ilman tarvittavia resursseja.
Se vain menee juurikin niin, että kaikki väärät tuet ja eri kainalosauvat poistetaan, kun riisutaan oikesti !
Siis silloin juuri nähdään se, että apua ei saa mistään muusta osoitteesta kuin Herralta vain.
Siis olen itse saanut pettyä kaikkiin ihmisiin eli jopa läheisiini ja olen nähnyt senkin, että nyky yhteiskuntakaan ei huolehdi ja pidä huolta omistaan, eivätkä edes uskovat veljet ja sisaret siinä kohtaa auta, eikä heiltäkään saa apua !
Siis kaikki väärät tuet Herra näyttää turhiksi ja vasta sitten ja sen kautta tapahtuu Kristukseen syvempi ja lujempi kiinnittyminen !
Eli jos apua saisi siinä kohtaa muualta, ei uskova edes kiinnittyisi Herraansa ja yksin Hänen apuunsa, vaan yhä etsisi apua ihmisestä, johon ei joi todellakaan luottaa !
Eli kyllä siinä kohtaa etsii apua, mutta sitä ei ole tarjolla ja se avaa uskovan silmät näkemään Todellisuuden ja Totuuden omassa uskon elämässään.
Siis sillä pimeällä laaksolla on tarkoituksensa eli siinä kohtaa ei apua näy mistään !
Psalmit 23
Psalmit 24
1 Daavidin virsi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.
2 Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
3 Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.
4 Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.
5 Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen.
6 Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
Siis tuo pimeä laakso, jossa apua ei näytä mistään tulevan on todellisen Jumalan lapsen käytävä läpi !
Ja vain se Jumalan lapsi joka kulkee ja on kulkenut sen pimeän laakson läpi, ymmärtää tämän Sananpaikan syvemmin !
Ja se on Herran suurta armoa kaikki, sillä kukaan ihminen ei yksin sitä pimeää laaksoa pääse läpi, sillä se mennään pelkässä uskossa vain ja Herran tuella siis !
Mutta se pimeä laakso siis kirkastaa meidät, eli hioo ja muokkaa meitä kuin savenvalajan käsissä se savi muotoutuu ja siitä tulee lopulta astia jaloa käyttöä varten, eli isännälleen hyödyllinen ! :)
Kristus itse kävi karsimyksen Tien meidän edellämme:
Hepr. 2:18 Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa.
Eli emme mekään voi samaa saavuttaa kuin kärsimysten kautta, vasta se avaa silmämme oikeasti !
Se on Jumalan suurinta armoa ja arvostusta, jos Hän katsoo meidät siihen arvollisiksi !!!
Siunausta kaikille teille, Isän Rakkaille !
Ja tuo, että rakkaus kylmenee on myös lopunajanmerkkejä ja kuuluu asiaan. Uskovaisten rakkaus kylmenee. Jeesus sanoi, maailmassa teillä on oleva ahdistus, mutta ole turvallisella mielellä sillä minä olen voittanut maailman.
Tässä aloittajan tapauksessa ei nähdäkseni ole kyse rakkauden kylmenemisestä.
Kyse on mielestäni Jumalan riisumisesta.
Siis uskova ei voi luottaa omaan rakkauteensa edes, ja Jumala siis näyttää ja opettaa sen käytännön tasolla uskovalle itselleen.
Uskova voi oikeasti Rakastaa vain Jumalan Rakkaudella eli Jumalan antamalla ja aikaansaamalla Rakkaudella !
Eli tässäkään kohtaa uskovan ei tule luottaa eli uskoa itse itseensä ja siten omaan rakkauteensa, joka siis ei riitä mihinkään, kuten aloittaja nyt oikein kokeekin sydämessään.
Eli hän siis tarvitsee Jumalan aikaansaamaa ja synnyttämää Rakkautta kyetäkseen Rakastamaan läheistään oikein ja Totuudessa.
Kirjoitan tuossa edellä sanan Rakkaus isolla kirjaimella siksi, että se siis on Jumalan Rakkautta, eikä ihmisen omaa "rakkautta" !
Eli jos ja kun aloittaja kokee puutetta rakkaudessa, niin hänen tulee tunnustaa Isälle juuri se, että hänen oma rakkautensa ei vain riitä, ja sitten anoa Isältä sitä, että Isä antaa ja synnyttää ja lisää Rakkautta hänelle !
Minä anon mukana hänelle sitä Rakkautta, eli Herra siuntakoon sinua aloittaja ja lisätköön sinulle Rakkauttaan, jotta kykenet Rakastamaan läheisiäsi ja kaikkia ihmisiä.
2. Tess. 1:3 Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä,
Nähtävästi elämme lopun aikoja, koska uskovaisilla tuntuu olevan vaikeaa tavalla tai toisella. Näinhän on ennustettu.
"Minun pahasydämeni ei rakasta.edes omaa äitiäni.
Olen kuin välinpitämätön ruumishuoneen vahtimestari."
Lukiessani aloituksen syvällisesti tilannetta havainnoiden, tuli vain mieleeni mitä on rakkaus kuin myös usko Jeesukseen ja miten se ilmenee ihmisessä?
Tänä päivänä on hienoja teorioita ja oppeja oikeasta uskosta kuin myös ihmisten tuoitsemisia jne.... Niin, mitä usko on? Usko, joka on JUMALAN tekemä ihmisen sisimpään, jossa ilmentyy rakkaus kuin myös oikean opin hedelmä, joka on juuri rakastaminen JUMALAN aivoittamalla tavalla.
Kuten aloituksessa tulee esille, niin ihmisenl liha,- sen mielisyys ei innostu JUMALAN tahdon mukaisesta rakastamisesta,- koska se ei tuota mielihyvää. Positiivisia tunetmuksia.
"Minun pahasydämeni ei rakasta.edes omaa äitiäni.
Olen kuin välinpitämätön ruumishuoneen vahtimestari."
Mutta,- kuitenkin todellisuudessa,- tämän ihmisen sisimmässä on rakkaus / JUMALA ja siten toteutuen;
19 Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?
20 Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.
Niin, moni ihminen kuvittelee kirkastavansa JUMALAA / uskoaan opeillaan tms.- joka on vain teoriaa - ei ihmisen elämään liittyvää todellisuutta, johon liittyy myös kärsimys olosuhteineen. Monelle ihmiselle rakastaminen - terve usko, joka on elämään sisältyvä on vierasta;
8 Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi. 1 Tim. 5
Alue, jota ei tarvitse erikoisesti opettaa, vaan hyväksyä se todellisuudeksi. Kuten aloittaja toteaa lainaten Paavalin parahdusta; "Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiiista". Maailma / ihmisen lihallisuus ei todella halua rakastaa läheisiään JUMALAN tahdon mukaisella tavalla. Juuri tuohon liittyen, tänä päivänä ja erikoisesti tulevaisuudessa ,- vanhukset, jotka tarvitsevat hoivaa tulevat kokemaan kovia aikoja.
Rakkaus on kylmennyt uskovienkin keskuudessa. Kaikki hoivaa tarvitsevat,- pienten lasten ja vanhuksien hoito on ulkoistettu.
Niin, moni uskova ihminen ei edes usko turmeltuneen ihmisen tilaa eli siitä ei todella löydy mitään hyvää. Ihminen, joka teorisoi ja omaa "oikean opin" uskosta, niin todellisuudessa on kauhuissaan jos joutuu aloittajan kaltaiseen tilanteeseen. Tilanteeseen, jossa ihmisen usko koetellaan.
Niin, uskottelut sortuvat, mutta taas JUMALAN tekemä usko tekoineen on kestävää. Niin, aloittajalle toivon erityistä JUMALAN siunausta ja ymmärrystä, miten juuri tämän kaltainen elämä ympäristölle on vahvin todistus uskosta Jeesukseen. Elämä itse.
Usko Jumalaan ja turvautuminen Herraan ei juurikaan auta kun kouluttamattoman omaisen pitää yksin, ilman toista ihmistä yrittää tehdä perushoitotyötä: käännellä mummua kun on kuset alla, vaihtaa märät lakanat alta, myös ehkä vaipatkin. miettiä kuin sen kovan vatsan sais toimimaan, käännellä ja pukea mummo, miettiä hälle monipuolinen ruoka, jopa syöttää hänet. Muistaa lääkkeet oikeaan aikaan, pestä täti hampaineen päivittäin, kammata hiukset, käännellä häntä ja liikutella raajoja, nostaa sängyssä istumaan, nostaa ehkä kävelemäänkin, taluttaa jäykkää ihmistä. Kun tämä lysähtää lattialle, kuinka tämän velton ruumiin saa sieltä ylös?... Jutella, viihdyttää... laulaa ja rukoilla...
Juu, Herran siunausta!
.
Usko JUMALAAN antaa motiivin pitää huolta omaisistaan,- mutta tietenkin vain määrättyyn rajaan saakka. Jumalaton ihminenhän laittaa kaiken yhteiskunnan harteille ja on vain vaativa osapuoli.
Kaikki asiat mitä toit vahuksen hoidosta esille on todellisuutta ja vielä lisäisin yhden, joka koettelee omaishoitajaa. Dementia, joka vaikuttaa koko vanhuksen persoonallisuteen kielteisesti. Vaikka hoitaisi vanhsta parhaalla mahdollisella tavalla kykyjensä mukaan, niin palkaksi saa vihamielisyyden.
Niin, emme tiedä mihin tämä tie johtaa. Tiede vaikuttaa ratkaisevasti ihmiseliniän pidentymiseen. Pidentyminen, joka jatkuu hoivan tarpeen jakson pidentymisenä. Ihmistä tänä päivänä voidaan hyvän sairauden hoidon ansiosta pitää hengissä hyvinkin heikkokuntoisena. Jos vanhusten keskuudessa poistettaisiin kaikki sairauksien hoidot ja lääkitykset, niin vanhuksia menehtyisi muutama viikon / kuukauden aikana lähes suurin osa. Lähes kaikki vanhukset ovat lääkehoidon piirissä.
Niin, ihmisen eliniän pidentuyminen tuo suuria haasteita yhteiskunnalle kuin myös lähiomaisille. Alueen saattaessa paremmalle tasolle vaatii repullisen ylimääräisiä euroja verovaroista. Todellisuudessa jo nyt vanhuksia hoidetaan kotiin liian heikkokuntoisina eli lähentelee jo heitteille jättöä. Moni kotona oleva vanhus vaatisi omais / lähihoitajan.
Vapaa-ajattelijoilla on tarjota vaihtoehto huonokuntoisten vanhusten hoitoon
No, ihan kokemuspohjaisesti pohdin aluetta.Väitämpä, miten vanhusten mielentaso olisi korkeammalla tasolla jos asiat olisi toisin. Vanhus, joka ei enää yksin pärjää kotonan, niin haasteellisempi sopeutuminen on ventovieraaseen ympäristöön kuin omaisten / lasten pariin.
Toki kaikella on myös rajansa. Ei esim. halvaantuneen ja täysin liikuntakyvyttömän ihmisen hoitaminen muualla kuin hoivapaikoissa ole järkevää. Sitä vain jäin aikoinaan ihmettelemään, miten vastenmielisyyttä oli antaa hoitovälineitä lainaksi kotiin niitä halutessa.
Niin, olipa asia niin tai näin, mutta yllättävän vähän ihmiset arvostavat omaa terveyttään. Siis terveenä ollessaan. Vasta sairauden vaikuttamina tämä asia selkenee. Johtunee kaiketi siitä kun ihmisen elinympäristöstä on poistettu juuri vanhukset ja sitä kautta ihmisen elämän / elintoiintojen kuihtuminen. Ihmisen eliniän näkeminen, miten lyhyt se onkaan.
Vanhukset eivät ole nykyajan kiinnostuksen kohde.
Heidät laitetaan syrjään.pois silmistä pois mielestä.
Ainoastaan ns.terveet viriilit aktiiviset terveet ovat esim.ET-lehden sivuilla iloisia matkustavia rikkaita joihin voidaan vielä satsata.
Mutta sairasvanhus jätetään viedään sivuun pois silmistä.
Heistä ei saa näyttää eikä tuoda tietoisuuteen.
Mitä tekee kuolevalla vanhuksella?
Kuka häntä tarvitsee?
Tämä maailma on menossa päin helvettiä.
Ja kaikki ovat riehakkaan iloisia.huvia ja menestystä.vähäosaiset hoitakoot itsensä.
Kyllä yhteiskunta laitoshoito toimii.mutta välinpitämättömyys on vallalla.
Tottakai humanistinen yhteiskunta huolehtii.sen on pakko.vielä vähän aikaa.mutta pian tulee aika niinkuin jo Hollannissa ja Belgiassa.että voit tilata itsemurhamyrkyt kotiin postimyynnistä.
Vanhusten hoitoa ei tulevaisuudessa tarvita.kaikki haluat pois kärsimästä.
Letkutkuissa oleva vanhus ei ole Jumalan tahdon vuoksi pitkittämässä elämäänsä.
Lääketiede on hyvä.mutta siinä mennään ihmisen tahdon mukaan liian pikälle
Elämä on arvokas.mutta kohtuus kaikessa.