Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Miksi ei tuulivoimaa?

    Miksi ei tuulivoimaa?

    Miksi Suomessa ei rakenneta tuulivoimaa kuin nimeksi?

    Vastaus on yksinkertainen: ydinvoimayhtiöt, jotka omistavat myös hiililuhdevoimalat, tietävät, että tuulivoima voisi vähentää niiden käyttöä, eli suomeksi sanottuna: viedä rahaa.


    Miten tuulivoima sitten vähentäisi hiilivoimaloiden käyttöä? Siten, että kun tuulisähköä kytketään verkkoon muun sähkön rinnalle, tuulisähkön osuus on mahdollista vähentää toisista voimaloista, ja järkevästi ympäristöä ajatellen hiilivoimaloiden tuotantoa pitäisi silloin vähentää.

    VTT:n tutkimusten mukaan tuulivoiman 10%:n osuus verkossa ei vielä aiheuta säätötarvetta. Tämä on puhtaasti tekninen seikka - luonto vaatisi saasteiden vähentämistä nyt heti ja paljon.
    Tuulivoimalla ja muilla uusiutuvilla todellakin voidaan helposti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, heti kun ydinvoimayhtiöt lakkaavat ajattelemasta vain omaa tulostaan, ja kansalaiset tiedostavat tuulivoiman vastustuksen todellisen syyn ja vaativat lisää tuulivoimaa/uusiutuvia.

    Kansalaisten kustannussäästö terveyskuluissa olisi mittava. Miksi emme vaadi lisää uusiutuvia?
    611686
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 61

    Vanhimmat

    Että tuulivoima VAATII rinnalleen jatkuvassa valmiudessa olevaa säätövoimaa. Sen rakentaminen maksaa jopa enemmän kuin tuulivoiman rakentaminen.

    Luonto ei tykkää siitä että hilivoimala on tyhjäkäynnillä odottamassa koska tuuli tyyntyy. Hajautetun filosofian mukaisesti jokaisen tuulivoimalan viereen pitäisi rakentaa oma tyhjäkäynnillä pyörivä hiilivoimala. Kattilassa pitäisi ola koko ajan täydet paineet ja pesässä tuli palamassa.

    Olisiko tämäö se syy?

    Tuulivoima vaatii hiilivoimaa! Uskomatonta. Mutta totta se on.

    Äänestä
    • Aloittaja

      Ei tuulivoima mitään vaadi mitä ei jo olisi olisi olemassa. ihan hyvä jos ne olemassa olevat saastuttajat saataisiin pois.

      Toistetaan vielä:

      olemassa olevin suursaastuttajien, ydinvoimayhtiöiden omistamia hiililauhdevoimaloiden, saasteita voidaan vähentää tuulivoiman tai muiden uusiutuvien tuotolla.

      Kysymys on vain ydinvoimayhtiöiden ahneudesta - ne eivät halua luopua saastuttavien voimaloidensa tuottamasta rahasta.

      Kansalaisten terveyskulut pienenisi paljon, jos saastuttavaa hiilivoimaa korvattaisiin uusiutuvilla.

      1Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      Ei tuulivoima mitään vaadi mitä ei jo olisi olisi olemassa. ihan hyvä jos ne olemassa olevat saastuttajat saataisiin pois.

      Toistetaan vielä:

      olemassa olevin suursaastuttajien, ydinvoimayhtiöiden omistamia hiililauhdevoimaloiden, saasteita voidaan vähentää tuulivoiman tai muiden uusiutuvien tuotolla.

      Kysymys on vain ydinvoimayhtiöiden ahneudesta - ne eivät halua luopua saastuttavien voimaloidensa tuottamasta rahasta.

      Kansalaisten terveyskulut pienenisi paljon, jos saastuttavaa hiilivoimaa korvattaisiin uusiutuvilla.

      Miksi tuulivoima vähentäisi hiilivoimaloiden käyttöastetta ellei se sitä vaadi?

      En ymmärrä...

      Eikä terveys parantuisi huomattavasti enemmän jos hiilivomalat korvattaisiin ydinvoimaloilla? Lauhdevoimaloina ne korvaavat erinomaisesti toisiaan.

      Äänestä

    Viime aikojen paljastukset tuulivoimasta ovat pistäneet hieman pohtimaan.

    Edes suuri joukko huomattavia tiedemiehiä ei usko tuulivoimaan mutta pitää lisäydinvoimaa tarpeellisena, joten miksi tavallisen kuuponkaan kannattaisi luottaa vain tuulivoimaan?



    http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1

    Äänestä
    • Aloittaja

      "
      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
      "

      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."

      ?

      1Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      "
      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
      "

      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."

      ?

      Mikä on oma perverssi kannustimesi Vastaaja ?

      Sotket kaikki asialliset keskustelun alotukset tällä palstalla järjettömillä väitteilläsi, joita et edes yritä perustella.

      Asiaa sivuava yleistietosi näyttää olevan melko laaja, joten entistä käsittämättömämmäksi tulee muita halveksiva mesoamisesi.

      Äänestä
    • Aloittaja

      Kyselijä. kirjoitti:

      Mikä on oma perverssi kannustimesi Vastaaja ?

      Sotket kaikki asialliset keskustelun alotukset tällä palstalla järjettömillä väitteilläsi, joita et edes yritä perustella.

      Asiaa sivuava yleistietosi näyttää olevan melko laaja, joten entistä käsittämättömämmäksi tulee muita halveksiva mesoamisesi.

      sori vaan - itse toit tuon tekstin esiin. se löytyy antamastasi osoitteesta:
      http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1

      Ja kun kerran et ole lukenut edes omaa juttuasi, lainaan siitä pikkuisen enemmän (kokonaan lainattavaksi se on liian pitkä), väliotikoideun kappaleen:


      "
      Ilmastonmuutos: Yhteydet ja lisävauriot

      Hakkuut ja kaskiviljely tuottavat suurta hävitystä maailman jäljellä olevissa trooppisissa metsissä. Amazonin sademetsien polttaminen jatkuu hillitsemättömästi. Muut teollisuus- ja kehitysmaiden metsät ovat suuren paineen alla. Metsien hävitys lisää suuresti maaperän eroosiota ja veden hukkaa; se on tärkein syy lajien sukupuuttoihin; se heikentää luonnon kykyä varastoida hiiltä; se lisää hiiltä ilmakehään vahvistaen ilmastonmuutosta.

      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.

      Vakuutusyhtiöt ovat ymmärtäneet ilmastonmuutoksen riskit. Johtavat taloustieteilijät ovat ehdottaneet käyttökelpoisia toimenpiteitä näiden riskien vähentämiseksi. Markkinat aliarvioivat ekosysteemejä maailmanlaajuisesti ja tuomitsevat harvoin toimintoja, jotka aiheuttavat pitkäaikaista ympäristön ja resurssien vahingoittumista. Poliittisten johtajien on otettava käyttöön kannustimia, jotka palkitsevat kestäviä toimintoja.
      "

      1Äänestä
    • Aloittaja

      Kyselijä. kirjoitti:

      Mikä on oma perverssi kannustimesi Vastaaja ?

      Sotket kaikki asialliset keskustelun alotukset tällä palstalla järjettömillä väitteilläsi, joita et edes yritä perustella.

      Asiaa sivuava yleistietosi näyttää olevan melko laaja, joten entistä käsittämättömämmäksi tulee muita halveksiva mesoamisesi.

      Näkyikin keskustelukumppani vaihtuneen. Se selittää, miksi näytti siltä, että Utelias ei ollut lukenut omaa lainaustaan.

      Kyselijä olisi voinut lukea.

      Oma virheeni oli, etten kertonut lainauksen olevan sama kuin Uteliaalla. Otan opikseni ja koetan muistaa tämän jatkossa.

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      "
      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
      "

      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."

      ?

      Olet kova lainailemaan. Mielipiteesi tuntuu olevan sama mitä viimeksi lainaamasi juttu, kunhan se on järjen tai käytännön vastainen. Oletko kenties vain huomionkipeä, sillä et mitenkään henkilökohtaisesti halua perustella kannanottoja?


      Tuo lainauksesi ei liittynyt mitenkään alkuperäiseen lainaukseeni, siinähän yksilöitiin ainoastaan ongelma, syistä ei ollut puhetta eikä ratkaisuista. Se oli sitä propagandaa. Siksi sen tuohon liitinkin samalla menetelmällä mitä itse käytät. Erona on se, että minulla oli jotain pohjaa väitteelleni:

      Englannin Akateeminen Yhteisö kehottaa suoraan panostamaan ydinvoimaan, samoin VTT, WEC, IAEA, OECD:n energiajärjsetö ja oikeastaan kaikki tiedeyhteisöt jotka energiantuotantoa ovat viime aikoina tutkineet tai pohtineet julkisesti.

      Äänestä
    • Aloittaja

      Utelias kirjoitti:

      Olet kova lainailemaan. Mielipiteesi tuntuu olevan sama mitä viimeksi lainaamasi juttu, kunhan se on järjen tai käytännön vastainen. Oletko kenties vain huomionkipeä, sillä et mitenkään henkilökohtaisesti halua perustella kannanottoja?


      Tuo lainauksesi ei liittynyt mitenkään alkuperäiseen lainaukseeni, siinähän yksilöitiin ainoastaan ongelma, syistä ei ollut puhetta eikä ratkaisuista. Se oli sitä propagandaa. Siksi sen tuohon liitinkin samalla menetelmällä mitä itse käytät. Erona on se, että minulla oli jotain pohjaa väitteelleni:

      Englannin Akateeminen Yhteisö kehottaa suoraan panostamaan ydinvoimaan, samoin VTT, WEC, IAEA, OECD:n energiajärjsetö ja oikeastaan kaikki tiedeyhteisöt jotka energiantuotantoa ovat viime aikoina tutkineet tai pohtineet julkisesti.

      Lainasin antamastasi osoitteesta kappaleen

      "
      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
      "

      Ja sinä sanot:

      "Tuo lainauksesi ei liittynyt mitenkään alkuperäiseen lainaukseeni"

      No, jokainen voi tarkistaa, liittyykö vai ei:
      http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1


      Suoraan sanoen: olen kyllästynyt tämmösiin aivottomuuksiin. Nähtävästi työtä sen poistamiseksi olisi kuitenkin syytä jatkaa.

      1Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      Lainasin antamastasi osoitteesta kappaleen

      "
      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
      "

      Ja sinä sanot:

      "Tuo lainauksesi ei liittynyt mitenkään alkuperäiseen lainaukseeni"

      No, jokainen voi tarkistaa, liittyykö vai ei:
      http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1


      Suoraan sanoen: olen kyllästynyt tämmösiin aivottomuuksiin. Nähtävästi työtä sen poistamiseksi olisi kuitenkin syytä jatkaa.

      Sanoit myös:
      "
      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."
      "

      Ei liittynyt, kun irroittelet itsellesi sopivia osasia kappaleista. Aivottomuuksiin en voi puolestasi ottaa kantaa. Huvittavia ne kyllä ovat.

      Mikä rohkaisee tuhlaamaan?

      Äänestä
    • Aloittaja

      Utelias kirjoitti:

      Sanoit myös:
      "
      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."
      "

      Ei liittynyt, kun irroittelet itsellesi sopivia osasia kappaleista. Aivottomuuksiin en voi puolestasi ottaa kantaa. Huvittavia ne kyllä ovat.

      Mikä rohkaisee tuhlaamaan?

      Kyllästyttävää
      Kirjoittanut: Vastaaja 24.2.2005 klo 11.11

      Lainasin antamastasi osoitteesta kappaleen

      "
      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
      "

      Ja sinä sanot:

      "Tuo lainauksesi ei liittynyt mitenkään alkuperäiseen lainaukseeni"

      No, jokainen voi tarkistaa, liittyykö vai ei:
      http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1


      Suoraan sanoen: olen kyllästynyt tämmösiin aivottomuuksiin. Nähtävästi työtä sen poistamiseksi olisi kuitenkin syytä jatkaa.

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      Kyllästyttävää
      Kirjoittanut: Vastaaja 24.2.2005 klo 11.11

      Lainasin antamastasi osoitteesta kappaleen

      "
      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
      "

      Ja sinä sanot:

      "Tuo lainauksesi ei liittynyt mitenkään alkuperäiseen lainaukseeni"

      No, jokainen voi tarkistaa, liittyykö vai ei:
      http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1


      Suoraan sanoen: olen kyllästynyt tämmösiin aivottomuuksiin. Nähtävästi työtä sen poistamiseksi olisi kuitenkin syytä jatkaa.

      niistä perversseistä kannustimista.
      Vai onko se niitä vaan niitä aatteen iskulauseita?

      Äänestä
    • Aloittaja

      nimimerkkierkki kirjoitti:

      niistä perversseistä kannustimista.
      Vai onko se niitä vaan niitä aatteen iskulauseita?

      Päinvastoin: vahvistaa!
      Kirjoittanut: Vastaaja 23.2.2005 klo 17.04

      "
      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
      "

      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."

      ?





      Niin. Tuossa on lainattu sinun antamaasi tekstiä osoitteesta http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1


      Voisiko jo vastata kysymykseeni

      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."

      ?

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      Päinvastoin: vahvistaa!
      Kirjoittanut: Vastaaja 23.2.2005 klo 17.04

      "
      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
      "

      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."

      ?





      Niin. Tuossa on lainattu sinun antamaasi tekstiä osoitteesta http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1


      Voisiko jo vastata kysymykseeni

      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."

      ?

      se jo minuakin.
      Mutta jos nyt oikein päättelin, niin sinulle ei ollut yhtään esimerkkiä tuosta "perversseistä kannustimista, jotka rohkaisevat tuhlaamaan."
      Joo, ei muuta, näkemiin.

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      Päinvastoin: vahvistaa!
      Kirjoittanut: Vastaaja 23.2.2005 klo 17.04

      "
      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
      "

      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."

      ?





      Niin. Tuossa on lainattu sinun antamaasi tekstiä osoitteesta http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1


      Voisiko jo vastata kysymykseeni

      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."

      ?

      Et kysynyt siinä mitään, esitit vihjauksen kysymykseen kätkettynä?

      Mitään siinä ei todettu, edelleenkään.

      Joko olet keksinyt paremman keinon kiemurrella aiheesta? Tämä nykyinen taktiikkasi on liian läpinäkyvä.

      Äänestä
    • Aloittaja

      Utelias kirjoitti:

      Et kysynyt siinä mitään, esitit vihjauksen kysymykseen kätkettynä?

      Mitään siinä ei todettu, edelleenkään.

      Joko olet keksinyt paremman keinon kiemurrella aiheesta? Tämä nykyinen taktiikkasi on liian läpinäkyvä.

      Ensin kirjoitat hyvinkin viisaan oloisesti:

      "
      Hieman epäilyttää
      Kirjoittanut: Utelias 23.2.2005 klo 16.57

      Viime aikojen paljastukset tuulivoimasta ovat pistäneet hieman pohtimaan.

      Edes suuri joukko huomattavia tiedemiehiä ei usko tuulivoimaan mutta pitää lisäydinvoimaa tarpeellisena, joten miksi tavallisen kuuponkaan kannattaisi luottaa vain tuulivoimaan?



      http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1
      "
      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006953540





      Vastaan kirjoitukseesi lainaamalla tekstiä itse antamastasi linkistä:

      "
      Päinvastoin: vahvistaa!
      Kirjoittanut: Vastaaja 23.2.2005 klo 17.04

      "
      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
      "

      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."

      ?
      "
      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006953675





      Ja sinä keksit väittää:

      "
      (Luettu on)
      Kirjoittanut: Utelias 25.2.2005 klo 10.51

      Et kysynyt siinä mitään, esitit vihjauksen kysymykseen kätkettynä?

      Mitään siinä ei todettu, edelleenkään.

      Joko olet keksinyt paremman keinon kiemurrella aiheesta? Tämä nykyinen taktiikkasi on liian läpinäkyvä.

      "

      Kuulehan nyt, pelle: minä tosiaan haluan tietää, mitä mielestäsi tarkoittaa lainaus antamaltasi sivulta:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."


      Koeta tajuta, että itse laitoit linkin. Etkö ymmärrä mitä sinne on kirjoitettu?

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      Ensin kirjoitat hyvinkin viisaan oloisesti:

      "
      Hieman epäilyttää
      Kirjoittanut: Utelias 23.2.2005 klo 16.57

      Viime aikojen paljastukset tuulivoimasta ovat pistäneet hieman pohtimaan.

      Edes suuri joukko huomattavia tiedemiehiä ei usko tuulivoimaan mutta pitää lisäydinvoimaa tarpeellisena, joten miksi tavallisen kuuponkaan kannattaisi luottaa vain tuulivoimaan?



      http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1
      "
      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006953540





      Vastaan kirjoitukseesi lainaamalla tekstiä itse antamastasi linkistä:

      "
      Päinvastoin: vahvistaa!
      Kirjoittanut: Vastaaja 23.2.2005 klo 17.04

      "
      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi.
      "

      Mitä luulet tarkoittavan kohdan:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."

      ?
      "
      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006953675





      Ja sinä keksit väittää:

      "
      (Luettu on)
      Kirjoittanut: Utelias 25.2.2005 klo 10.51

      Et kysynyt siinä mitään, esitit vihjauksen kysymykseen kätkettynä?

      Mitään siinä ei todettu, edelleenkään.

      Joko olet keksinyt paremman keinon kiemurrella aiheesta? Tämä nykyinen taktiikkasi on liian läpinäkyvä.

      "

      Kuulehan nyt, pelle: minä tosiaan haluan tietää, mitä mielestäsi tarkoittaa lainaus antamaltasi sivulta:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."


      Koeta tajuta, että itse laitoit linkin. Etkö ymmärrä mitä sinne on kirjoitettu?

      Suomen tajuamisessa pieniä puutteita? Tai tajussa ylipäätään jotain häiriötilaa?

      Koita päättää, jos kyseessä on ihan kieliongelmat voin tavuttaa sinulle tarkoitetut viestini. Ei ole syytä alkaa taas sekoamaan.

      Lainaamasi osa ei suinkaan ole peräisin siitä alkuperäisestä "huomattavien tiedemiesten" kannanotosta, vaan jostain hihhulien omasta lisäyksestä siihen.

      Äänestä
    • Aloittaja

      Utelias kirjoitti:

      Suomen tajuamisessa pieniä puutteita? Tai tajussa ylipäätään jotain häiriötilaa?

      Koita päättää, jos kyseessä on ihan kieliongelmat voin tavuttaa sinulle tarkoitetut viestini. Ei ole syytä alkaa taas sekoamaan.

      Lainaamasi osa ei suinkaan ole peräisin siitä alkuperäisestä "huomattavien tiedemiesten" kannanotosta, vaan jostain hihhulien omasta lisäyksestä siihen.

      Nyt sulla on jo pari kysymystä vastattavana.

      1) Mitä luulet tarkoittavan seuraavan kappaleen, joka oli antamassasi linkissä:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."
      ?

      2) Sanoit:
      "
      Lainaamasi osa ei suinkaan ole peräisin siitä alkuperäisestä "huomattavien tiedemiesten" kannanotosta, vaan jostain hihhulien omasta lisäyksestä siihen.
      "

      Lainaus oli antamasssasi linkissä. Alla se on sitten kokonaan, jotta voisit vastata kysymykseeni: mitkä kohdat siinä on 'alkuperäisiä huomattavien tiedemiesten kannanottoja' ja mitkä joidenki hihhulien lisäystä siihen:



      "
      Maailman tiedemiesten vetoomus kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi

      Suuri joukko maailman huomattavimpia luonnontieteilijöitä esitti vetoomuksen Kioton ilmastokokoukseen kokoontuville poliitikoille. Yli 1500 tiedemiestä 65 maasta, mm. 109 Nobel-palkittua (104 elossa olevista 172 luonnontieteen nobelistista) vaatii hallitusten johtajia

      toimimaan välittömästi, jotta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen potentiaalisesti katastrofaaliset vaikutukset voitaisiin välttää
      osoittamaan selkeää sitoumusta globaalin ympäristön suojelemiseen
      Esitellessään vetoomuksen lehdistölle 30.9.1997 Dudley Herschbach, kemian nobelisti vuodelta 1986, sanoi: "Tämä on tarkoitettu kaikille päättäjille. Tiedeyhteisö ei ole koskaan aiemmin sanonut näin selvästi, että meidän on heti lopetettava ilmakehämme pilaaminen." Vetoomuksen aloitteentekijä on amerikkalaistiedemiesten 70.000-jäseninen järjestö Union of Concerned Scientists. Ohessa on vetoomuksen "World Scientists' Call for Action at the Kyoto Climate Summit" teksti käännettynä (AL) sekä huomattavimmat allekirjoittajat.

      Viisi vuotta sitten maailman tiedemiesten varoituksessa ihmiskunnalle 1600 maailman johtavaa tiedemiestä esitti seuraavan varoituksen:

      "Ihmiskunnan toiminnasta aiheutuu vaikeita ja usein peruuttamattomia muutoksia ympäristölle ja kriittisille resursseille. Jos tätä ei kontrolloida, monet nykyiset toimemme riskeeraavat vakavasti tulevaisuuden, jollaisen toivomme ihmiskunnalle samoin kuin eläin- ja kasvikunnille."

      Tämä varoitus, joka osoitettiin poliittisille, teollisuuden, uskonnollisille ja tieteellisille johtajille, osoitti, että tieteellinen yhteisö oli saavuttanut konsensuksen, että vakavat uhkat varjostavat ihmisyyden ja globaalin ympäristön tulevaisuutta. Kuitenkin, kun yli neljä vuotta on kulunut, kehitys on ollut surullisen riittämätön. Eräät suurimmista ongelmista ovat pahentuneet. Kallista aikaa on tuhlattu koska niin harvat johtajat ovat nousseet vastaamaan haasteeseen.

      Ilmastokokous joulukuussa 1997 Japanin Kiotossa on ainutkertainen mahdollisuus. Maailman poliittiset johtajat voivat osoittaa uudenlaista sitoumusta ympäristön suojelemiseksi. Tavoitteena on vahvistaa vuoden 1992 ilmastonmuutoksen puitesopimusta sopimalla tehokkaista keinoista kontrolloida ihmiskunnan ilmastoon vaikuttavaa toimintaa.

      Tämän he voivat ja heidän täytyy tehdä, erityisesti vahvistamalla ilmastosopimuksen vapaaehtoisia velvoitteita laillisesti sitovilla velvoitteilla, jotta teollisuusmaiden- kasvihuonekaasupäästöt saataisiin vähennettyä oleellisesti alle vuoden 1990 tason lyhyellä aikavälillä. Myöhemmin myös kehitysmaiden taytyy osallistua päästöjen vähentämiseen. Teollisuus- ja kehitysmaiden täytyy yhteistyössä torjua ilmastonmuutosta. Biosfääri on saumaton verkko.

      Tehokas Kioton sopimus vaikuttaisi erääseen kaikkein suurimmista uhkista planeetalle ja tulevaisuuden sukupolville. Se olisi rajapyykki ja ennakkotapaus, jonka avulla muihin suuriin, usein ilmastonmuutokseen sidoksissa oleviin, ympäristöuhkiin voitaisiin vaikuttaa. Se osoittaisi, että maailman johtajat ovat tunnustaneet, niin sanoin kuin teoinkin, vastuunsa maapallon ohjaamisesta.

      On vain yksi vastuullinen vaihtoehto - toiminta nyt

      Me, tämän vetoomuksen allekirjoittajat, vaadimme kaikkien hallitusten johtajia osoittamaan uudenlaista sitoutuneisuutta maailman ympäristön suojelemiseksi tuleville sukupolville. Tärkeä ensiaskel on sopia yhdessä vahva ja merkittävä ilmastosopimus Kiotossa. Me rohkaisemme tiedemiehiä ja kansalaisia ympäri maailman vaatimaan johtajiaan vastuuseen toimista globaalin lämpenemisen uhkaa vastaan. Johtajien on otettava tämä ensiaskel suojellakseen tulevia sukupolvia kaameilta näköaloilta, jotka seuraisivat, jos emme tekisi velvollisuuttamme heitä kohtaan.

      YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN VERKKO

      Ilmakehän häiriöt

      Maapallon ilmastonmuutoksen ennusteet ovat tulossa luotettavammiksi. Ilmastotieteen asiantuntijoiden laaja konsensus on nykyään, että ihmisperäinen vaikutus maapallon ilmastoon näkyy.

      Ilmastonmuutoksen ennustetaan nostavan meren pintaa uhaten rantojen asutuksia ja ekosysteemejä. Lämpenevä ilma tehostaa hydrologista kiertoa johtaen todennäköisesti voimakkaampiin sateisiin ja tulviin, tai kuivuuksiin joillakin alueilla. Ihmisten terveys voi vaarantua lämpöaaltojen ja kuivuuskausien sekä trooppisten tautien leviämisen vuoksi.

      Kehitysmaat ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastovaurioiden takia, koska ne ovat suuren paineen alla ja niillä on vähemmän mahdollisuuksia sopeutua.

      Ilmastonmuutos: Yhteydet ja lisävauriot

      Hakkuut ja kaskiviljely tuottavat suurta hävitystä maailman jäljellä olevissa trooppisissa metsissä. Amazonin sademetsien polttaminen jatkuu hillitsemättömästi. Muut teollisuus- ja kehitysmaiden metsät ovat suuren paineen alla. Metsien hävitys lisää suuresti maaperän eroosiota ja veden hukkaa; se on tärkein syy lajien sukupuuttoihin; se heikentää luonnon kykyä varastoida hiiltä; se lisää hiiltä ilmakehään vahvistaen ilmastonmuutosta.

      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi. Vakuutusyhtiöt ovat ymmärtäneet ilmastonmuutoksen riskit. Johtavat taloustieteilijät ovat ehdottaneet käyttökelpoisia toimenpiteitä näiden riskien vähentämiseksi. Markkinat aliarvioivat ekosysteemejä maailmanlaajuisesti ja tuomitsevat harvoin toimintoja, jotka aiheuttavat pitkäaikaista ympäristön ja resurssien vahingoittumista. Poliittisten johtajien on otettava käyttöön kannustimia, jotka palkitsevat kestäviä toimintoja.

      Veden niukkuus ja ruokaturva

      Ihmiset käyttävät yli puolet käytettävissä olevasta makean veden valumasta. Makea vesi on niukka resurssi erityisesti Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Yritykset makean veden säästämiseksi eivät onnistu siellä, eikä Itä-Aasiassa tai Tyynen valtameren alueella.

      Globaali ruoantuotanto ei enää pysy kulutuksen ja väestönkasvun mukana. On olemassa laaja yksimielisyys, että ruoantarve kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa maanviljelykseen sopivasta alueesta on jo tuotantokäytössä. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa maataloustuotannon kasvu on yli kolmanneksen väestönkasvua alempi. Alue tuottaa nykyään 80% kulutuksestaan ja tuotanto asukasta kohti pienenee. Ennusteiden mukaan Aasian ruoantarve ylittää tuotannon vuonna 2010.

      Siis ruoantuotantotaso useissa maissa tulee todennäköisesti pysymään liian alhaisena riittävän ravinnon saannin tyydyttämiseksi. Laaja aliravitsemus tulee vallitsemaan ellei poikkeuksellisilla toimenpiteillä taata ruokaa kaikille. Näitä toimenpiteitä ei edes harkita hallituksissa. Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti edelleen pahentamaan ruokaongelmia vaikuttamalla vahingollisesti vesivarantoihin, maaperään, lämpötilaan ja kasvukausiin.

      Lajien häviäminen

      Ilmastonmuutos tulee kiihdyttämään jo nykyisinkin kauhistuttavaa lajikuolemien vauhtia erityisesti haavoittuvimmissa ekosysteemeissä. Tunnetuista nisäkäslajeista neljännes on uhanalainen; puolet näistä voi kadota vuosikymmenen aikana. Mahdollisesti kolmannes kaikista lajeista katoaa ennen seuraavan vuosisadan loppua.

      Lajien moninaisuus vakauttaa ekosysteemeitä, joista me olemme riippuvaisia, parantaa niiden tuotantokykyä ja tarjoaa tärkeän lähteen uusille elintarvikkeille, lääkkeille ja muille tuotteille.

      Tiedemiesten ilmastopoliittisen vetoomuksen Nobel-palkitut allekirjoittajat:

      Philip W. Anderson, USA. Physics 1977
      Kenneth J. Arrow, USA. Economics 1972
      Julius Axelrod, USA. Physiology/Medicine 1970
      David Baltimore, USA. Physiology/Medicine 1975
      Georg J. Bednorz, Switzerland. Physics 1987
      Baruj Benacerraf, USA. Physiology/Medicine 1980
      Hans A. Bethe, USA. Physics 1967
      J. Michael Bishop, USA. Physiology/Medicine 1989
      James W. Black, UK. Physiology/Medicine 1988
      Konrad E. Bloch, USA. Physiology/Medicine 1964
      Nicolaas Bloembergen, USA. Physics 1981
      Paul D. Boyer, USA. Chemistry 1997
      Thomas R. Cech, USA. Chemistry 1989
      Stanley Cohen, USA. Physiology/Medicine 1986
      Claude Cohen-Tannoudji, France. Physics 1997
      Elias James Corey, USA. Chemistry 1990
      John W. Cornforth, UK. Chemistry 1975
      James W. Cronin, USA. Physics 1980
      Paul J. Crutzen, Germany. Chemistry 1995
      Jean Dausset, France. Physiology/Medicine 1980
      Hans G. Dehmelt, USA. Physics 1989
      Johann Deisenhofer, USA. Chemistry 1988
      Peter C. Doherty, USA. Physiology/Medicine 1996
      Renato Dulbecco, USA. Physiology/Medicine 1975
      Christian R. de Duve, Belgium. Physiology/Medicine 1974
      Manfred Eigen, Germany. Chemistry 1967
      Gertrude B. Elion, USA. Physiology/Medicine 1988
      Richard R. Ernst, Switzerland. Chemistry 1991
      Leo Esaki, Japan. Physics 1973
      Edmond H. Fischer, USA. Physiology/Medicine 1992
      Ernst Otto Fischer, Germany. Chemistry 1973
      Val L. Fitch, USA. Physics 1980
      Jerome I. Friedman, USA. Physics 1990
      Donald A. Glaser, USA. Physics 1960
      Sheldon L. Glashow, USA. Physics 1979
      Roger Guillemin, USA. Physiology/Medicine 1977
      Herbert A. Hauptman, USA. Chemistry 1985
      Dudley Herschbach, USA. Chemistry 1986
      Antony Hewish, UK. Physics 1974
      Roald Hoffmann, USA. Chemistry 1981
      Godfrey Hounsfield, UK. Physiology/Medicine 1979
      David H. Hubel, USA. Physiology/Medicine 1981
      Robert Huber, Germany. Chemistry 1988
      Sir Andrew Huxley, UK. Physiology/Medicine 1963
      Jerome Karle, USA. Chemistry 1985
      Henry W. Kendall, USA. Physics 1990
      John Kendrew, UK. Chemistry 1962
      Klaus von Klitzing, Germany. Physics 1985
      Aaron Klug, UK. Chemistry 1982
      Arthur Kornberg, USA. Physiology/Medicine 1959
      Edwin G. Krebs, USA. Physiology/Medicine 1992
      Harold Kroto, UK. Chemistry 1996
      Leon M. Lederman, USA. Physics 1988
      David M. Lee, USA. Physics 1996
      Yuan T. Lee, Taiwan. Chemistry 1986
      Jean-Marie Lehn, France. Chemistry 1987
      Wassily Leontief, USA. Economics 1973
      Rita Levi-Montalcini, Italy. Physiology/Medicine 1986
      Edward B. Lewis, USA. Physiology/Medicine 1995
      William N. Lipscomb, USA. Chemistry 1976
      Rudolph A. Marcus, USA. Chemistry 1992
      Simon van der Meer, Switzerland. Physics 1984
      R. Bruce Merrifield, USA. Chemistry 1984
      Hartmut Michel, Germany. Chemistry 1988
      Cesar Milstein, UK. Physiology/Medicine 1984
      Mario J. Molina, USA. Chemistry 1995
      Ben Mottelson, Denmark. Physics 1975
      Joseph E. Murray, USA. Physiology/Medicine 1990
      Daniel Nathans, USA. Physiology/Medicine 1978
      Louis Neel, France. Physics 1970
      Erwin Neher, Germany. Physiology/Medicine 1991
      Marshall W. Nirenberg, USA. Physiology/Medicine 1968
      Christiane Nusslein-Volhard, Germany. Physiology/Medicine 1995
      Douglas D. Osheroff, USA. Physics 1996
      George E. Palade, USA. Physiology/Medicine 1974
      Max F. Perutz, UK. Chemistry 1962
      John Polanyi, Canada. Chemistry 1986
      Ilya Prigogine, Belgium. Chemistry 1977
      Norman F. Ramsey, USA. Physics 1989
      Burton Richter, USA. Physics 1976
      Frederick C. Robbins, USA. Physiology/Medicine 1954
      Richard J. Roberts, USA. Physiology/Medicine 1993
      Martin Rodbell, USA. Physiology/Medicine 1994
      Heinrich Rohrer, Switzerland. Physics 1986
      Joseph Rotblat, UK. Peace 1995
      F. Sherwood Rowland, USA. Chemistry 1995
      Bengt Samuelsson, Sweden. Physiology/Medicine 1982
      Frederick Sanger, UK. Chemistry 1958, 1980
      Arthur L. Schawlow, USA. Physics 1981
      Glenn T. Seaborg, USA. Chemistry 1951
      Herbert A. Simon, USA. Economics 1978
      Jens C. Skou, Denmark. Chemistry 1997
      Richard E. Smalley, USA. Chemistry 1996
      Michael Smith, Canada. Chemistry 1993
      Jack Steinberger, Switzerland. Physics 1988
      Henry Taube, USA. Chemistry 1983
      Richard E. Taylor, USA. Physics 1990
      E. Donnall Thomas, USA. Physiology/Medicine 1990
      Samuel C. C. Ting, USA. Physics 1976
      James Tobin, USA. Economics 1981
      Susumu Tonegawa, USA. Physiology/Medicine 1987
      Charles H. Townes, USA. Physics 1964
      Desmond Tutu, South Africa. Peace 1984
      John Vane, UK. Physiology/Medicine 1982
      John E. Walker, UK. Chemistry 1997
      Thomas H. Weller, USA. Physiology/Medicine 1954
      Torsten N. Wiesel, USA. Physiology/Medicine 1981
      Robert W. Wilson, USA. Physics 1978
      Rolf M. Zinkernagel, Switzerland. Physiology/Medicine 1996
      Lausunnon alusti Union of Concerned Scientists: www.ucsusa.org.

      Sivun aiheet:
      Tiedemiesten vetoomus
      Vastuullinen vaihtoehto
      Ympäristövaikutukset
      Ilmakehän häiriöt
      Yhteydet ja lisävauriot
      Vedenniukkuus ja ruokaturva
      Lajien häviäminen
      Vetoomuksen allekirjoittajat
      "
      http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1
      (Antamasi linkki)

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      Nyt sulla on jo pari kysymystä vastattavana.

      1) Mitä luulet tarkoittavan seuraavan kappaleen, joka oli antamassasi linkissä:

      "Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen."
      ?

      2) Sanoit:
      "
      Lainaamasi osa ei suinkaan ole peräisin siitä alkuperäisestä "huomattavien tiedemiesten" kannanotosta, vaan jostain hihhulien omasta lisäyksestä siihen.
      "

      Lainaus oli antamasssasi linkissä. Alla se on sitten kokonaan, jotta voisit vastata kysymykseeni: mitkä kohdat siinä on 'alkuperäisiä huomattavien tiedemiesten kannanottoja' ja mitkä joidenki hihhulien lisäystä siihen:



      "
      Maailman tiedemiesten vetoomus kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi

      Suuri joukko maailman huomattavimpia luonnontieteilijöitä esitti vetoomuksen Kioton ilmastokokoukseen kokoontuville poliitikoille. Yli 1500 tiedemiestä 65 maasta, mm. 109 Nobel-palkittua (104 elossa olevista 172 luonnontieteen nobelistista) vaatii hallitusten johtajia

      toimimaan välittömästi, jotta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen potentiaalisesti katastrofaaliset vaikutukset voitaisiin välttää
      osoittamaan selkeää sitoumusta globaalin ympäristön suojelemiseen
      Esitellessään vetoomuksen lehdistölle 30.9.1997 Dudley Herschbach, kemian nobelisti vuodelta 1986, sanoi: "Tämä on tarkoitettu kaikille päättäjille. Tiedeyhteisö ei ole koskaan aiemmin sanonut näin selvästi, että meidän on heti lopetettava ilmakehämme pilaaminen." Vetoomuksen aloitteentekijä on amerikkalaistiedemiesten 70.000-jäseninen järjestö Union of Concerned Scientists. Ohessa on vetoomuksen "World Scientists' Call for Action at the Kyoto Climate Summit" teksti käännettynä (AL) sekä huomattavimmat allekirjoittajat.

      Viisi vuotta sitten maailman tiedemiesten varoituksessa ihmiskunnalle 1600 maailman johtavaa tiedemiestä esitti seuraavan varoituksen:

      "Ihmiskunnan toiminnasta aiheutuu vaikeita ja usein peruuttamattomia muutoksia ympäristölle ja kriittisille resursseille. Jos tätä ei kontrolloida, monet nykyiset toimemme riskeeraavat vakavasti tulevaisuuden, jollaisen toivomme ihmiskunnalle samoin kuin eläin- ja kasvikunnille."

      Tämä varoitus, joka osoitettiin poliittisille, teollisuuden, uskonnollisille ja tieteellisille johtajille, osoitti, että tieteellinen yhteisö oli saavuttanut konsensuksen, että vakavat uhkat varjostavat ihmisyyden ja globaalin ympäristön tulevaisuutta. Kuitenkin, kun yli neljä vuotta on kulunut, kehitys on ollut surullisen riittämätön. Eräät suurimmista ongelmista ovat pahentuneet. Kallista aikaa on tuhlattu koska niin harvat johtajat ovat nousseet vastaamaan haasteeseen.

      Ilmastokokous joulukuussa 1997 Japanin Kiotossa on ainutkertainen mahdollisuus. Maailman poliittiset johtajat voivat osoittaa uudenlaista sitoumusta ympäristön suojelemiseksi. Tavoitteena on vahvistaa vuoden 1992 ilmastonmuutoksen puitesopimusta sopimalla tehokkaista keinoista kontrolloida ihmiskunnan ilmastoon vaikuttavaa toimintaa.

      Tämän he voivat ja heidän täytyy tehdä, erityisesti vahvistamalla ilmastosopimuksen vapaaehtoisia velvoitteita laillisesti sitovilla velvoitteilla, jotta teollisuusmaiden- kasvihuonekaasupäästöt saataisiin vähennettyä oleellisesti alle vuoden 1990 tason lyhyellä aikavälillä. Myöhemmin myös kehitysmaiden taytyy osallistua päästöjen vähentämiseen. Teollisuus- ja kehitysmaiden täytyy yhteistyössä torjua ilmastonmuutosta. Biosfääri on saumaton verkko.

      Tehokas Kioton sopimus vaikuttaisi erääseen kaikkein suurimmista uhkista planeetalle ja tulevaisuuden sukupolville. Se olisi rajapyykki ja ennakkotapaus, jonka avulla muihin suuriin, usein ilmastonmuutokseen sidoksissa oleviin, ympäristöuhkiin voitaisiin vaikuttaa. Se osoittaisi, että maailman johtajat ovat tunnustaneet, niin sanoin kuin teoinkin, vastuunsa maapallon ohjaamisesta.

      On vain yksi vastuullinen vaihtoehto - toiminta nyt

      Me, tämän vetoomuksen allekirjoittajat, vaadimme kaikkien hallitusten johtajia osoittamaan uudenlaista sitoutuneisuutta maailman ympäristön suojelemiseksi tuleville sukupolville. Tärkeä ensiaskel on sopia yhdessä vahva ja merkittävä ilmastosopimus Kiotossa. Me rohkaisemme tiedemiehiä ja kansalaisia ympäri maailman vaatimaan johtajiaan vastuuseen toimista globaalin lämpenemisen uhkaa vastaan. Johtajien on otettava tämä ensiaskel suojellakseen tulevia sukupolvia kaameilta näköaloilta, jotka seuraisivat, jos emme tekisi velvollisuuttamme heitä kohtaan.

      YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN VERKKO

      Ilmakehän häiriöt

      Maapallon ilmastonmuutoksen ennusteet ovat tulossa luotettavammiksi. Ilmastotieteen asiantuntijoiden laaja konsensus on nykyään, että ihmisperäinen vaikutus maapallon ilmastoon näkyy.

      Ilmastonmuutoksen ennustetaan nostavan meren pintaa uhaten rantojen asutuksia ja ekosysteemejä. Lämpenevä ilma tehostaa hydrologista kiertoa johtaen todennäköisesti voimakkaampiin sateisiin ja tulviin, tai kuivuuksiin joillakin alueilla. Ihmisten terveys voi vaarantua lämpöaaltojen ja kuivuuskausien sekä trooppisten tautien leviämisen vuoksi.

      Kehitysmaat ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastovaurioiden takia, koska ne ovat suuren paineen alla ja niillä on vähemmän mahdollisuuksia sopeutua.

      Ilmastonmuutos: Yhteydet ja lisävauriot

      Hakkuut ja kaskiviljely tuottavat suurta hävitystä maailman jäljellä olevissa trooppisissa metsissä. Amazonin sademetsien polttaminen jatkuu hillitsemättömästi. Muut teollisuus- ja kehitysmaiden metsät ovat suuren paineen alla. Metsien hävitys lisää suuresti maaperän eroosiota ja veden hukkaa; se on tärkein syy lajien sukupuuttoihin; se heikentää luonnon kykyä varastoida hiiltä; se lisää hiiltä ilmakehään vahvistaen ilmastonmuutosta.

      Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen. Ilman tiukkaa sitoumusta useimmat teollisuusmaat eivät tule saavuttamaan hiilipäästötavoitteitaan, jotka sovittiin vuonna 1992 Rion konferenssissa. Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi. Vakuutusyhtiöt ovat ymmärtäneet ilmastonmuutoksen riskit. Johtavat taloustieteilijät ovat ehdottaneet käyttökelpoisia toimenpiteitä näiden riskien vähentämiseksi. Markkinat aliarvioivat ekosysteemejä maailmanlaajuisesti ja tuomitsevat harvoin toimintoja, jotka aiheuttavat pitkäaikaista ympäristön ja resurssien vahingoittumista. Poliittisten johtajien on otettava käyttöön kannustimia, jotka palkitsevat kestäviä toimintoja.

      Veden niukkuus ja ruokaturva

      Ihmiset käyttävät yli puolet käytettävissä olevasta makean veden valumasta. Makea vesi on niukka resurssi erityisesti Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Yritykset makean veden säästämiseksi eivät onnistu siellä, eikä Itä-Aasiassa tai Tyynen valtameren alueella.

      Globaali ruoantuotanto ei enää pysy kulutuksen ja väestönkasvun mukana. On olemassa laaja yksimielisyys, että ruoantarve kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa maanviljelykseen sopivasta alueesta on jo tuotantokäytössä. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa maataloustuotannon kasvu on yli kolmanneksen väestönkasvua alempi. Alue tuottaa nykyään 80% kulutuksestaan ja tuotanto asukasta kohti pienenee. Ennusteiden mukaan Aasian ruoantarve ylittää tuotannon vuonna 2010.

      Siis ruoantuotantotaso useissa maissa tulee todennäköisesti pysymään liian alhaisena riittävän ravinnon saannin tyydyttämiseksi. Laaja aliravitsemus tulee vallitsemaan ellei poikkeuksellisilla toimenpiteillä taata ruokaa kaikille. Näitä toimenpiteitä ei edes harkita hallituksissa. Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti edelleen pahentamaan ruokaongelmia vaikuttamalla vahingollisesti vesivarantoihin, maaperään, lämpötilaan ja kasvukausiin.

      Lajien häviäminen

      Ilmastonmuutos tulee kiihdyttämään jo nykyisinkin kauhistuttavaa lajikuolemien vauhtia erityisesti haavoittuvimmissa ekosysteemeissä. Tunnetuista nisäkäslajeista neljännes on uhanalainen; puolet näistä voi kadota vuosikymmenen aikana. Mahdollisesti kolmannes kaikista lajeista katoaa ennen seuraavan vuosisadan loppua.

      Lajien moninaisuus vakauttaa ekosysteemeitä, joista me olemme riippuvaisia, parantaa niiden tuotantokykyä ja tarjoaa tärkeän lähteen uusille elintarvikkeille, lääkkeille ja muille tuotteille.

      Tiedemiesten ilmastopoliittisen vetoomuksen Nobel-palkitut allekirjoittajat:

      Philip W. Anderson, USA. Physics 1977
      Kenneth J. Arrow, USA. Economics 1972
      Julius Axelrod, USA. Physiology/Medicine 1970
      David Baltimore, USA. Physiology/Medicine 1975
      Georg J. Bednorz, Switzerland. Physics 1987
      Baruj Benacerraf, USA. Physiology/Medicine 1980
      Hans A. Bethe, USA. Physics 1967
      J. Michael Bishop, USA. Physiology/Medicine 1989
      James W. Black, UK. Physiology/Medicine 1988
      Konrad E. Bloch, USA. Physiology/Medicine 1964
      Nicolaas Bloembergen, USA. Physics 1981
      Paul D. Boyer, USA. Chemistry 1997
      Thomas R. Cech, USA. Chemistry 1989
      Stanley Cohen, USA. Physiology/Medicine 1986
      Claude Cohen-Tannoudji, France. Physics 1997
      Elias James Corey, USA. Chemistry 1990
      John W. Cornforth, UK. Chemistry 1975
      James W. Cronin, USA. Physics 1980
      Paul J. Crutzen, Germany. Chemistry 1995
      Jean Dausset, France. Physiology/Medicine 1980
      Hans G. Dehmelt, USA. Physics 1989
      Johann Deisenhofer, USA. Chemistry 1988
      Peter C. Doherty, USA. Physiology/Medicine 1996
      Renato Dulbecco, USA. Physiology/Medicine 1975
      Christian R. de Duve, Belgium. Physiology/Medicine 1974
      Manfred Eigen, Germany. Chemistry 1967
      Gertrude B. Elion, USA. Physiology/Medicine 1988
      Richard R. Ernst, Switzerland. Chemistry 1991
      Leo Esaki, Japan. Physics 1973
      Edmond H. Fischer, USA. Physiology/Medicine 1992
      Ernst Otto Fischer, Germany. Chemistry 1973
      Val L. Fitch, USA. Physics 1980
      Jerome I. Friedman, USA. Physics 1990
      Donald A. Glaser, USA. Physics 1960
      Sheldon L. Glashow, USA. Physics 1979
      Roger Guillemin, USA. Physiology/Medicine 1977
      Herbert A. Hauptman, USA. Chemistry 1985
      Dudley Herschbach, USA. Chemistry 1986
      Antony Hewish, UK. Physics 1974
      Roald Hoffmann, USA. Chemistry 1981
      Godfrey Hounsfield, UK. Physiology/Medicine 1979
      David H. Hubel, USA. Physiology/Medicine 1981
      Robert Huber, Germany. Chemistry 1988
      Sir Andrew Huxley, UK. Physiology/Medicine 1963
      Jerome Karle, USA. Chemistry 1985
      Henry W. Kendall, USA. Physics 1990
      John Kendrew, UK. Chemistry 1962
      Klaus von Klitzing, Germany. Physics 1985
      Aaron Klug, UK. Chemistry 1982
      Arthur Kornberg, USA. Physiology/Medicine 1959
      Edwin G. Krebs, USA. Physiology/Medicine 1992
      Harold Kroto, UK. Chemistry 1996
      Leon M. Lederman, USA. Physics 1988
      David M. Lee, USA. Physics 1996
      Yuan T. Lee, Taiwan. Chemistry 1986
      Jean-Marie Lehn, France. Chemistry 1987
      Wassily Leontief, USA. Economics 1973
      Rita Levi-Montalcini, Italy. Physiology/Medicine 1986
      Edward B. Lewis, USA. Physiology/Medicine 1995
      William N. Lipscomb, USA. Chemistry 1976
      Rudolph A. Marcus, USA. Chemistry 1992
      Simon van der Meer, Switzerland. Physics 1984
      R. Bruce Merrifield, USA. Chemistry 1984
      Hartmut Michel, Germany. Chemistry 1988
      Cesar Milstein, UK. Physiology/Medicine 1984
      Mario J. Molina, USA. Chemistry 1995
      Ben Mottelson, Denmark. Physics 1975
      Joseph E. Murray, USA. Physiology/Medicine 1990
      Daniel Nathans, USA. Physiology/Medicine 1978
      Louis Neel, France. Physics 1970
      Erwin Neher, Germany. Physiology/Medicine 1991
      Marshall W. Nirenberg, USA. Physiology/Medicine 1968
      Christiane Nusslein-Volhard, Germany. Physiology/Medicine 1995
      Douglas D. Osheroff, USA. Physics 1996
      George E. Palade, USA. Physiology/Medicine 1974
      Max F. Perutz, UK. Chemistry 1962
      John Polanyi, Canada. Chemistry 1986
      Ilya Prigogine, Belgium. Chemistry 1977
      Norman F. Ramsey, USA. Physics 1989
      Burton Richter, USA. Physics 1976
      Frederick C. Robbins, USA. Physiology/Medicine 1954
      Richard J. Roberts, USA. Physiology/Medicine 1993
      Martin Rodbell, USA. Physiology/Medicine 1994
      Heinrich Rohrer, Switzerland. Physics 1986
      Joseph Rotblat, UK. Peace 1995
      F. Sherwood Rowland, USA. Chemistry 1995
      Bengt Samuelsson, Sweden. Physiology/Medicine 1982
      Frederick Sanger, UK. Chemistry 1958, 1980
      Arthur L. Schawlow, USA. Physics 1981
      Glenn T. Seaborg, USA. Chemistry 1951
      Herbert A. Simon, USA. Economics 1978
      Jens C. Skou, Denmark. Chemistry 1997
      Richard E. Smalley, USA. Chemistry 1996
      Michael Smith, Canada. Chemistry 1993
      Jack Steinberger, Switzerland. Physics 1988
      Henry Taube, USA. Chemistry 1983
      Richard E. Taylor, USA. Physics 1990
      E. Donnall Thomas, USA. Physiology/Medicine 1990
      Samuel C. C. Ting, USA. Physics 1976
      James Tobin, USA. Economics 1981
      Susumu Tonegawa, USA. Physiology/Medicine 1987
      Charles H. Townes, USA. Physics 1964
      Desmond Tutu, South Africa. Peace 1984
      John Vane, UK. Physiology/Medicine 1982
      John E. Walker, UK. Chemistry 1997
      Thomas H. Weller, USA. Physiology/Medicine 1954
      Torsten N. Wiesel, USA. Physiology/Medicine 1981
      Robert W. Wilson, USA. Physics 1978
      Rolf M. Zinkernagel, Switzerland. Physiology/Medicine 1996
      Lausunnon alusti Union of Concerned Scientists: www.ucsusa.org.

      Sivun aiheet:
      Tiedemiesten vetoomus
      Vastuullinen vaihtoehto
      Ympäristövaikutukset
      Ilmakehän häiriöt
      Yhteydet ja lisävauriot
      Vedenniukkuus ja ruokaturva
      Lajien häviäminen
      Vetoomuksen allekirjoittajat
      "
      http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm#1
      (Antamasi linkki)

      Nyt se sitten sekos!

      Tai no, pitihän se arvata...

      Hohhoijakkaa.

      Äänestä
    • Aloittaja

      Utelias kirjoitti:

      Nyt se sitten sekos!

      Tai no, pitihän se arvata...

      Hohhoijakkaa.

      ymmärrän asian niin, että et edes itse tiedä mitä tänne kirjoittelet. kaksi kysymystä itse antamastasi linkistä jäi vaille vastausta. Taitaa olla pohjanoteeraus näissä ympyröissä.

      Äänestä

    "ydinvoimayhtiöt, jotka omistavat myös hiililuhdevoimalat, tietävät, että tuulivoima voisi vähentää niiden käyttöä, eli suomeksi sanottuna: viedä rahaa."

    Jos tuulivoimasta olisi todella johonkin, niin miksi ydinvoimayhtiöt-jotka-omistavat-myös-hiililauhdevoimalat, eivät tiedä sitä?

    Eihän se raha menisi minnekään, jos omistaja pysyisi samana. Mutta nyt sinun väitteidesi mukaan voimayhtiöt tekevät tyhmästi ja jättävät ladun auki kilpailijoille.

    Tuulivoimallahan on jokatapauksessa hiilivoimaa parempi imago, joten vanhoihin hiilivoimaloihin luottaminen olisi melko typerää, siis ainakin jos korvaavia olisi olemassa.

    Tuulivoiman eduiksi voitaneen laskea myös tuet, ja asteittaisen lisäämisen helppous.

    Jos oletetaan, että tuulivoimalla todella voitaisiin korvata gigawattiluokan höyryvoimaloita, niin voimayhtiöt tekisivät todella typerästi jättäessään moisen mahdollisuuden käyttämättä. Joka tapauksessa useimpien laskelmien mukaan energian tarve tulee kasvamaan. Ja hiilivoimalat eivät ole nuortumassa. Jos hiilivoimaloiden korvaaminen tuulivoimalla olisi vähimmässäkään määrin järkevää, niin sitten niitä myllyjä oltaisiin jo nyt rakentamassa melkoista tahtia.

    Lopuksi voisin vielä mainita, että päästökauppa tulee laittamaan todellisen hintalapun CO2-päästöille, joten jo senkin vuoksi hiilidioksidi neutraalien energian lähteiden suosiminen olisi järkevää - myös taloudellisesti.

    Äänestä
    • Aloittaja

      "
      "ydinvoimayhtiöt, jotka omistavat myös hiililuhdevoimalat, tietävät, että tuulivoima voisi vähentää niiden käyttöä, eli suomeksi sanottuna: viedä rahaa."

      Jos tuulivoimasta olisi todella johonkin, niin miksi ydinvoimayhtiöt-jotka-omistavat-myös-hiililauhdevoimalat, eivät tiedä sitä?

      Eihän se raha menisi minnekään, jos omistaja pysyisi samana. Mutta nyt sinun väitteidesi mukaan voimayhtiöt tekevät tyhmästi ja jättävät ladun auki kilpailijoille.
      "

      Tiivistettynä: hiilivoimalla myrkyttäminen on tällä hetkellä tuottavampaa kuin puhtaan sähkön tuotto.


      Ydinvoimayhtiöt ovat sijoittaneet hiilivoimaloihin rahaa ja tietenkin sille halutaan mahdollisimman hyvä tuotto. Ei liikeyrityksen tehtävä ole huolehtia kansalaisten terveydestä tai turvallisuudesta - kyllä ne on valtion tehtäviä.


      Ydinvoimayhtiöt tietävät varsin hyvin mistä saa eniten rahaa. He myös tietävät, että tuulivoimalla ei tällä hetkellä saa rahaa, ja sikäli kuin heistä riippuu, ei saisi jatkossakaan. Mutta he ovat myös varautuneet siihen, että tulevaisuudessa tuulivoima voi olla erittäinkin tuottavaa. Tästä oli PVO:n johtajan lausunto TV:ssä osoituksena.

      Tuulivoiman rakentamisen helppous, verrattuna esimerkiksi hiilivoimalaan, on harmi suuryhtiöille. Sehän merkitsee sähköntuotannosta saatavan hyödyn jakautuvan useammalle kuin muutamalle osakkeenomistajalle.




      "Tuulivoimallahan on jokatapauksessa hiilivoimaa parempi imago, joten vanhoihin hiilivoimaloihin luottaminen olisi melko typerää, siis ainakin jos korvaavia olisi olemassa."

      Mene puhumaan kasvottomille osakkeenomistajille imagosta. Niitä kiinnostaa vain osingot. Imagoa tosin heti petrrataan, jos se koetaan taloudellisesti kannattavaksi.


      "Tuulivoiman eduiksi voitaneen laskea myös tuet, ja asteittaisen lisäämisen helppous."

      Totta. Tuulivoiman tuki Suomessa on EU15-maiden pienin - aivan mitätön etu siis. Asteittainen lisääminen on kyllä hyvä juttu, jonka myös ydinvoimayhtiöt ovat huomioineet. Ydinvoiman tukien selvitäminen on tehty vaikeaksi - hyvin kannattavaa tuotantolaitostahan ei EU:n säntöjen mukaan saa tukea.



      "Jos oletetaan, että tuulivoimalla todella voitaisiin korvata gigawattiluokan höyryvoimaloita, niin voimayhtiöt tekisivät todella typerästi jättäessään moisen mahdollisuuden käyttämättä."

      Tuulivoimalla ei korvata periaatteen 'tarvitsen tämän verran sähköä' mukaan yhtään mitään, koska sen tuotanto vaihtelee. Toisaalta tuulivoivoimalla korvataan mitä vaan, koska sillä tuotettu sähkö voidaan vähentää jostain toisesta tuotannosta. Kysymys on edelleen hinnasta - myrkyttäminen on vielä tällä hetkellä halvempaa.


      "Lopuksi voisin vielä mainita, että päästökauppa tulee laittamaan todellisen hintalapun CO2-päästöille, joten jo senkin vuoksi hiilidioksidi neutraalien energian lähteiden suosiminen olisi järkevää - myös taloudellisesti."

      Toivotaan niin. Päästökauppa itsessään ei vähennä saasteita yhtään, se vain antaa joillekin oikeuden saastuttaa/jatkaa saastuttamista. Kestää kauan ennenkuin sen vaikutus näkyy ilman laadussa, jos näkyy koskaan.

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      "
      "ydinvoimayhtiöt, jotka omistavat myös hiililuhdevoimalat, tietävät, että tuulivoima voisi vähentää niiden käyttöä, eli suomeksi sanottuna: viedä rahaa."

      Jos tuulivoimasta olisi todella johonkin, niin miksi ydinvoimayhtiöt-jotka-omistavat-myös-hiililauhdevoimalat, eivät tiedä sitä?

      Eihän se raha menisi minnekään, jos omistaja pysyisi samana. Mutta nyt sinun väitteidesi mukaan voimayhtiöt tekevät tyhmästi ja jättävät ladun auki kilpailijoille.
      "

      Tiivistettynä: hiilivoimalla myrkyttäminen on tällä hetkellä tuottavampaa kuin puhtaan sähkön tuotto.


      Ydinvoimayhtiöt ovat sijoittaneet hiilivoimaloihin rahaa ja tietenkin sille halutaan mahdollisimman hyvä tuotto. Ei liikeyrityksen tehtävä ole huolehtia kansalaisten terveydestä tai turvallisuudesta - kyllä ne on valtion tehtäviä.


      Ydinvoimayhtiöt tietävät varsin hyvin mistä saa eniten rahaa. He myös tietävät, että tuulivoimalla ei tällä hetkellä saa rahaa, ja sikäli kuin heistä riippuu, ei saisi jatkossakaan. Mutta he ovat myös varautuneet siihen, että tulevaisuudessa tuulivoima voi olla erittäinkin tuottavaa. Tästä oli PVO:n johtajan lausunto TV:ssä osoituksena.

      Tuulivoiman rakentamisen helppous, verrattuna esimerkiksi hiilivoimalaan, on harmi suuryhtiöille. Sehän merkitsee sähköntuotannosta saatavan hyödyn jakautuvan useammalle kuin muutamalle osakkeenomistajalle.




      "Tuulivoimallahan on jokatapauksessa hiilivoimaa parempi imago, joten vanhoihin hiilivoimaloihin luottaminen olisi melko typerää, siis ainakin jos korvaavia olisi olemassa."

      Mene puhumaan kasvottomille osakkeenomistajille imagosta. Niitä kiinnostaa vain osingot. Imagoa tosin heti petrrataan, jos se koetaan taloudellisesti kannattavaksi.


      "Tuulivoiman eduiksi voitaneen laskea myös tuet, ja asteittaisen lisäämisen helppous."

      Totta. Tuulivoiman tuki Suomessa on EU15-maiden pienin - aivan mitätön etu siis. Asteittainen lisääminen on kyllä hyvä juttu, jonka myös ydinvoimayhtiöt ovat huomioineet. Ydinvoiman tukien selvitäminen on tehty vaikeaksi - hyvin kannattavaa tuotantolaitostahan ei EU:n säntöjen mukaan saa tukea.



      "Jos oletetaan, että tuulivoimalla todella voitaisiin korvata gigawattiluokan höyryvoimaloita, niin voimayhtiöt tekisivät todella typerästi jättäessään moisen mahdollisuuden käyttämättä."

      Tuulivoimalla ei korvata periaatteen 'tarvitsen tämän verran sähköä' mukaan yhtään mitään, koska sen tuotanto vaihtelee. Toisaalta tuulivoivoimalla korvataan mitä vaan, koska sillä tuotettu sähkö voidaan vähentää jostain toisesta tuotannosta. Kysymys on edelleen hinnasta - myrkyttäminen on vielä tällä hetkellä halvempaa.


      "Lopuksi voisin vielä mainita, että päästökauppa tulee laittamaan todellisen hintalapun CO2-päästöille, joten jo senkin vuoksi hiilidioksidi neutraalien energian lähteiden suosiminen olisi järkevää - myös taloudellisesti."

      Toivotaan niin. Päästökauppa itsessään ei vähennä saasteita yhtään, se vain antaa joillekin oikeuden saastuttaa/jatkaa saastuttamista. Kestää kauan ennenkuin sen vaikutus näkyy ilman laadussa, jos näkyy koskaan.

      "Tuulivoimalla ei korvata periaatteen 'tarvitsen tämän verran sähköä' mukaan yhtään mitään, koska sen tuotanto vaihtelee. Toisaalta tuulivoivoimalla korvataan mitä vaan, koska sillä tuotettu sähkö voidaan vähentää jostain toisesta tuotannosta. Kysymys on edelleen hinnasta - myrkyttäminen on vielä tällä hetkellä halvempaa."

      Eli suomeksi sanottuna tuulivoima on täysin riippuvainen jatkuvasti valmiustilassa olevista höyryvoimaloista. Ja parhaassakin tapauksessa tuulivoimaloilla voi vain alentaa höyryvoimaloiden käyttöastetta, mutta ei poistaa niiden tarvetta kokonaan.

      Totuus on kuitenkin se, että höyryvoimala-kapasiteettiä tarvitaan gigawateittain. Ja tuulivoima ei sitä tarvetta muuta yhtään miksikään.

      Ts. koska tuulivoima ei mitenkään vaikuta höyryvoimaloiden tarpeeseen ei niillä pitäisi myöskään häiritä nimenomaan höyryvoimaloista käytäviin keskusteluihin.

      "Mene puhumaan kasvottomille osakkeenomistajille imagosta. Niitä kiinnostaa vain osingot."

      Jopa keskimääräistä tyhmempikin sijoittaja kyllä ymmärtää imagon merkityksen sijoituksilleen. Esimerkkinä voisin mainita, että 90-luvun puolessa välissä monet rikastuivat myymällä pelkästään imagoa. No ne ajat alkavat olla jo (onneksi) takanapäin, mutta merkityksettömäksi imago ei ole muuttunut. Päinvastoin nykyään käytetään valtavia rahasummia nimenomaan mielikuvien luomiseen... siis "imagon" rakentamiseen.

      Äänestä
    • Aloittaja

      "tämän verran" kirjoitti:

      "Tuulivoimalla ei korvata periaatteen 'tarvitsen tämän verran sähköä' mukaan yhtään mitään, koska sen tuotanto vaihtelee. Toisaalta tuulivoivoimalla korvataan mitä vaan, koska sillä tuotettu sähkö voidaan vähentää jostain toisesta tuotannosta. Kysymys on edelleen hinnasta - myrkyttäminen on vielä tällä hetkellä halvempaa."

      Eli suomeksi sanottuna tuulivoima on täysin riippuvainen jatkuvasti valmiustilassa olevista höyryvoimaloista. Ja parhaassakin tapauksessa tuulivoimaloilla voi vain alentaa höyryvoimaloiden käyttöastetta, mutta ei poistaa niiden tarvetta kokonaan.

      Totuus on kuitenkin se, että höyryvoimala-kapasiteettiä tarvitaan gigawateittain. Ja tuulivoima ei sitä tarvetta muuta yhtään miksikään.

      Ts. koska tuulivoima ei mitenkään vaikuta höyryvoimaloiden tarpeeseen ei niillä pitäisi myöskään häiritä nimenomaan höyryvoimaloista käytäviin keskusteluihin.

      "Mene puhumaan kasvottomille osakkeenomistajille imagosta. Niitä kiinnostaa vain osingot."

      Jopa keskimääräistä tyhmempikin sijoittaja kyllä ymmärtää imagon merkityksen sijoituksilleen. Esimerkkinä voisin mainita, että 90-luvun puolessa välissä monet rikastuivat myymällä pelkästään imagoa. No ne ajat alkavat olla jo (onneksi) takanapäin, mutta merkityksettömäksi imago ei ole muuttunut. Päinvastoin nykyään käytetään valtavia rahasummia nimenomaan mielikuvien luomiseen... siis "imagon" rakentamiseen.

      hgohhoijakkaa

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      hgohhoijakkaa

      "Saat sen verran"

      Mutta jos tuulivoimala ei tuota "tämän vertaa", niin sitten en saa sitä ainakaan sieltä.
      Eli tuulivoima ei ole ratkaisu.
      Tarvitaan höyryvoimala.
      Tuulivoimala ei ole höyryvoimala.
      Hiilivoimala on höyryvoimala.
      Hiilivoimala tuottaa CO2-päästöjä.
      Ydinvoimala on höyryvoimala. Se ei tuota (merkittäviä) CO2-päästöjä.

      Äänestä
    • Aloittaja

      ... kirjoitti:

      "Saat sen verran"

      Mutta jos tuulivoimala ei tuota "tämän vertaa", niin sitten en saa sitä ainakaan sieltä.
      Eli tuulivoima ei ole ratkaisu.
      Tarvitaan höyryvoimala.
      Tuulivoimala ei ole höyryvoimala.
      Hiilivoimala on höyryvoimala.
      Hiilivoimala tuottaa CO2-päästöjä.
      Ydinvoimala on höyryvoimala. Se ei tuota (merkittäviä) CO2-päästöjä.

      Tuulivoimalla ei korvata periaatteen 'tarvitsen tämän verran sähköä' mukaan yhtään mitään, koska sen tuotanto vaihtelee. Toisaalta tuulivoivoimalla korvataan mitä vaan, koska sillä tuotettu sähkö voidaan vähentää jostain toisesta tuotannosta.

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      Tuulivoimalla ei korvata periaatteen 'tarvitsen tämän verran sähköä' mukaan yhtään mitään, koska sen tuotanto vaihtelee. Toisaalta tuulivoivoimalla korvataan mitä vaan, koska sillä tuotettu sähkö voidaan vähentää jostain toisesta tuotannosta.

      "Tuulivoimalla ei korvata periaatteen 'tarvitsen tämän verran sähköä' mukaan yhtään mitään, koska sen tuotanto vaihtelee. Toisaalta tuulivoivoimalla korvataan mitä vaan, koska sillä tuotettu sähkö voidaan vähentää jostain toisesta tuotannosta."

      Eli tuulivoimalla korvataan mitä nyt milloinkin sattuu tulemaan... Mutta se tarkoittaa myös sitä, että sitä varavoimaa pitää olla niitä hetkiä varten, että sitä tuulivoimaa ei satu olemaan juuri silloin kun "tarvitaan tämän verran".

      En kiistä tuulivoiman hyötyä, mutta kun pohditaan höyryvoimalan korvaamista, niin toistaiseksi ei ole paljon muita vaihtoehtoja kuin muut höyryvoimalat. Kun puhutaan höyryvoimaloiden korvaamisesta, niin silloin ei ole realistista puhua jostain mihin ei voi koskaan luottaa.

      Olet jo monet kerrat itsekin todennut että tuulivoimasta on vain apuvoimaksi. Apuvoimana se saattaa toimiakin, ja sen käyttöä apuvoimana tullaan varmasti lisäämään. Ja nykyisen fossiilisten käyttötahdin huomioiden myös tuulivoiman kaltaista "apuvoimaa" tarvitaan, mutta kun puhutaan höyryvoimaloiden korvaamisesta täytyy toistaiseksi korvaajaa hakea todennäköisimmin muiden höyryvoimaloiden joukosta.

      Äänestä

    "hiililuhdevoimalat, tietävät, että tuulivoima voisi vähentää niiden käyttöä, eli suomeksi sanottuna: viedä rahaa. "

    Jos tuulivoima todella olisi halvempaa, niin silloinhan sitä rakennettaisiin Suomeen innosta hihkuen ydinvoiman sijaan.

    "tuulisähkön osuus on mahdollista vähentää toisista voimaloista, ja järkevästi ympäristöä ajatellen hiilivoimaloiden tuotantoa pitäisi silloin vähentää. "

    Tuo sama vähennys tapahtuu paljon tehokkaammin ydinvoimaa rakentamalla, sillä tuotanto on käytännössä ympärivuotista. Jostain syystä et kuitenkaan usko kyseiseen täysin vastaavaan skenaarioon?

    "Miksi emme vaadi lisää uusiutuvia? "

    Siksi kun verorahoja syydetään niihin jo nyt riittävästi ja me veroja maksavat ihmiset emme halua maksaa lisää? Ydinvoimalla sama homma hoituu ilman merkittäviä tukiaisia yksityishenkilöiltä.

    Äänestä

    • Yksityishenkilöiden tai ei-julkisen sektorin maksamia tukiaisia sanotaan investoinneiksi.

      KTM:n mukaan ydinvoiman kustannukset Suomelle ovat 50 milj. mk vuodessa, tämä siis vuonna 2000 ja päätöstä viidennestä.

      Voit ilmeisesti kertoa montako miljoonaa euroa tukea tuulivoimalle vuosittain syydetään.

      Äänestä

    • Risto kirjoitti:

      Yksityishenkilöiden tai ei-julkisen sektorin maksamia tukiaisia sanotaan investoinneiksi.

      KTM:n mukaan ydinvoiman kustannukset Suomelle ovat 50 milj. mk vuodessa, tämä siis vuonna 2000 ja päätöstä viidennestä.

      Voit ilmeisesti kertoa montako miljoonaa euroa tukea tuulivoimalle vuosittain syydetään.

      Jos yhteiskunta haluaa valvoa ydinvoimaloiden toimintaa esim. rahoittamalla säteilyturvakeskusta, niin se ei ole ydinvoiman tukemista. Voisitko sinä puolestasi osoittaa, paljonko tuosta väittämästäsi tuesta menee oikeasti ydinvoimaloiden toiminnan tukemiseen?

      Tuulivoimaloita tuetaan huomattavasti suhteutettuna niiden tuotantomääriin. Taitaa investoinnin kokonaishinnasta tukea olla yli kolmannes, ja päälle tulee vielä itse tuotannon tukeminen. Jos Suomeen rakennetaan vuoden aikana esim. kymmenen uutta 1 megawatin myllyä (1,1 M€), tukee Suomalainen veronmaksaja niitä yli 3 miljoonalla eurolla jo rakennusvaiheessa.

      Äänestä

    • Risto kirjoitti:

      Yksityishenkilöiden tai ei-julkisen sektorin maksamia tukiaisia sanotaan investoinneiksi.

      KTM:n mukaan ydinvoiman kustannukset Suomelle ovat 50 milj. mk vuodessa, tämä siis vuonna 2000 ja päätöstä viidennestä.

      Voit ilmeisesti kertoa montako miljoonaa euroa tukea tuulivoimalle vuosittain syydetään.

      "Yksityishenkilöiden tai ei-julkisen sektorin maksamia tukiaisia sanotaan investoinneiksi. "

      Silloinkin, kun ne kulkevat valtion pohjattoman kassan kautta? Mielestäni niitä kutsutaan tällöin veroiksi. Vai onko niin, että sosialistivihreiden mielestä verot ovat valtion omaisuutta kansan omaisuuden sijaan?

      Äänestä

    • Arska kirjoitti:

      Jos yhteiskunta haluaa valvoa ydinvoimaloiden toimintaa esim. rahoittamalla säteilyturvakeskusta, niin se ei ole ydinvoiman tukemista. Voisitko sinä puolestasi osoittaa, paljonko tuosta väittämästäsi tuesta menee oikeasti ydinvoimaloiden toiminnan tukemiseen?

      Tuulivoimaloita tuetaan huomattavasti suhteutettuna niiden tuotantomääriin. Taitaa investoinnin kokonaishinnasta tukea olla yli kolmannes, ja päälle tulee vielä itse tuotannon tukeminen. Jos Suomeen rakennetaan vuoden aikana esim. kymmenen uutta 1 megawatin myllyä (1,1 M€), tukee Suomalainen veronmaksaja niitä yli 3 miljoonalla eurolla jo rakennusvaiheessa.

      Tuo KTM:n esittämä summa on se jonka ydinvoima veronmaksajille maksaa.

      Ydinvoiman tuottaminen on siis vuonna 2000 maksanut suomalaiselle veronmaksajalle kolme kertaa enemmän kuin 'jos suomeen rakennetaan 10 uutta myllyä' tarkkuudella 'taitaa kokonaishinnasta yli kolmannes olla tukea'. Vakuuttavaa.

      Äänestä

    • Arska kirjoitti:

      "Yksityishenkilöiden tai ei-julkisen sektorin maksamia tukiaisia sanotaan investoinneiksi. "

      Silloinkin, kun ne kulkevat valtion pohjattoman kassan kautta? Mielestäni niitä kutsutaan tällöin veroiksi. Vai onko niin, että sosialistivihreiden mielestä verot ovat valtion omaisuutta kansan omaisuuden sijaan?

      Tarkoitatko, että jotkut tahot voivat verottaa valtiota? Valtio voi, joko sijoittaa tai tukea.

      Sosialistivihreistä en niin tiedä, mutta mielestäni on kansalaisvelvollisuus maksaa veroja, vähän niinkuin armeija.

      Äänestä

    • Risto kirjoitti:

      Tuo KTM:n esittämä summa on se jonka ydinvoima veronmaksajille maksaa.

      Ydinvoiman tuottaminen on siis vuonna 2000 maksanut suomalaiselle veronmaksajalle kolme kertaa enemmän kuin 'jos suomeen rakennetaan 10 uutta myllyä' tarkkuudella 'taitaa kokonaishinnasta yli kolmannes olla tukea'. Vakuuttavaa.

      "'taitaa kokonaishinnasta yli kolmannes olla tukea'. Vakuuttavaa. "

      Joo. No tässä hieman vakuuttavampaa tietoa Teollisuuden voiman sivuilta, jos edellinen tarkkuus ei ollut sinulle riittävä:

      Olkiluodon tuulivoimala

      Nimellisteho 1 MW
      Arvioitu vuosituotanto 2 400 MWh/a
      Tuulialue 3 - 25 m/s, nimellistuuli 12 m/s
      Investointikustannus n. 1,1 miljoonaa euroa
      Valtion investointiavustus (KTM) 35 %
      Tuotantokustannus 3,0 snt/kWh
      Toimittaja WinWinD Oy
      Kaupallinen käyttö alkoi viikolla 47

      Tuki onkin näköjään siis jo pelkän rakentamisen osalta 35 %, eli lähemmäs 400 000 euroa per mylly.

      Tuulivoiman saama tuotantotuki on 6,9 €/MWh. Viime vuonna tuulivoimalla tuotettiin 120 GWh sähköä, joten tuotantotukia maksettiin n. 830 000 €.

      Yhteenvetona voisi todeta, että tuulivoima on kallista puuhastelua tuotantomääriin verrattuna, varsinkin kun samaan aikaan ydinvoimalla tuotettu sähkö toi valtiolle sähköverotuloja vähintäänkin n. 130 M€.

      Äänestä
    • Aloittaja

      Risto kirjoitti:

      Yksityishenkilöiden tai ei-julkisen sektorin maksamia tukiaisia sanotaan investoinneiksi.

      KTM:n mukaan ydinvoiman kustannukset Suomelle ovat 50 milj. mk vuodessa, tämä siis vuonna 2000 ja päätöstä viidennestä.

      Voit ilmeisesti kertoa montako miljoonaa euroa tukea tuulivoimalle vuosittain syydetään.

      Kyllä uusiutuvien tuki hyvin kelpaa teollisuudelle.

      Tuulivoima on poikkeus, koska sen edut ei välttämättä kohdistu teollisuuden hyväksi.

      Sen vuoksi tuulivoiman tuki on vain murto-osa muiden uusiutuvien saamasta tuesta.

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      Kyllä uusiutuvien tuki hyvin kelpaa teollisuudelle.

      Tuulivoima on poikkeus, koska sen edut ei välttämättä kohdistu teollisuuden hyväksi.

      Sen vuoksi tuulivoiman tuki on vain murto-osa muiden uusiutuvien saamasta tuesta.

      "Sen vuoksi tuulivoiman tuki on vain murto-osa muiden uusiutuvien saamasta tuesta"

      Niin? Tuulivoiman tuotantokin on vain murto-osa muiden uusiutuvien tuotannosta. Miksi toisia uusiutuvan energian muotoja pitäisi tukea suhteessa enemmän kuin toisia. Horjuuko uskosi tuulivoiman kilpailukykyyn?

      Äänestä
    • Aloittaja

      Arska kirjoitti:

      "Sen vuoksi tuulivoiman tuki on vain murto-osa muiden uusiutuvien saamasta tuesta"

      Niin? Tuulivoiman tuotantokin on vain murto-osa muiden uusiutuvien tuotannosta. Miksi toisia uusiutuvan energian muotoja pitäisi tukea suhteessa enemmän kuin toisia. Horjuuko uskosi tuulivoiman kilpailukykyyn?

      Suomen tuulivoiman saama tuki on EU15-maiden pienin. Häpeä, suomi!

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      Suomen tuulivoiman saama tuki on EU15-maiden pienin. Häpeä, suomi!

      Suomalaisena veronmaksajana olen helvetin tyytyväinen, ettei kaikkia tukiaisia käytetä tehottomien tuulenhattaroiden tukemiseen. Nykyinenkin tuen taso on tosin liian korkea.

      Äänestä
    • Aloittaja

      Arska kirjoitti:

      Suomalaisena veronmaksajana olen helvetin tyytyväinen, ettei kaikkia tukiaisia käytetä tehottomien tuulenhattaroiden tukemiseen. Nykyinenkin tuen taso on tosin liian korkea.

      mä en kehtais julkisesti tunnustaa kannattavani myrkyllistä energiaa.

      ylpeänä voin kertoa ostavani ympäristöystävällistä sähköä.

      Äänestä

    Tuulivoima on taloudellisesti kannattamatonta.

    "Kansalaisten kustannussäästö terveyskuluissa olisi mittava. Miksi emme vaadi lisää uusiutuvia?"

    Samoin ydinvoiman kanssa, se on vielä lisäksi taloudellisempaa.

    Äänestä

    "Vastaus on yksinkertainen: ydinvoimayhtiöt, jotka omistavat myös hiililuhdevoimalat, tietävät, että tuulivoima voisi vähentää niiden käyttöä, eli suomeksi sanottuna: viedä rahaa. "

    PVO joka omistaa myöskin hiilivoimaloita(hyvä niin) ja on myös jotenkin tekemisissä TVO:ssa, tytäryhtiön välityksellä aloittanut tuulimyllyjen kehitystyön parisen vuottasitten. Tuulitehoa on jo n. 10-15 MW tarkka en muista.

    Jos tuulivoimaa haluttaisiin lisää niin esim. päästöoikeusrahat pitäisi suunnata tuulimyllyjen/fuusioenergian kehittämiseen, eikä PUOLALAISTEN perseeseen.

    Äänestä

    • "päästöoikeusrahat pitäisi suunnata tuulimyllyjen/fuusioenergian kehittämiseen, eikä PUOLALAISTEN perseeseen. "

      Tuosta Puolalaisten perseestä olen samaa mieltä. Yksi vaihtoehto rahojen käyttämiselle on myös ydinvoiman lisärakentaminen ja sen täydentäminen pienen mittaluokan bio-chp-laitoksilla.

      Äänestä

    tuulivoimalta puuttuvat uskottavat puolestapuhujat.

    Tämän palstankin aktiivisimman tuulivoimauskovaisen näppäimistöpäästöt ovat päättömyydessään sitä luokkaa, että millään vastuullisilla päättäjätahoilla ei tule mieleenkään hypätä moiseen kelkkaan.

    Suomessa ei lähde tuulivoiman varaan tuulentupia rakentamaan se, jolla on kansalaisen perustiedot ja -taidot matematiikasta, fysiikasta, maantieteestä ja meteorologiasta sekä vähänkin loogista päättelykykyä (ns. talonpoikaisjärkeä).

    Äänestä

    Et ole vieläkään onnisttunut selittämään riittävän yksinkertaisesti, miksi mielestäsi tuulivoiman lisääminen vähentää hiilivoimaloiden käyttöä, mutta ydinvoiman lisääminen lisää sitä. Yritä nyt kerran ihan minun mielikseni.

    Äänestä
    • Aloittaja

      otetaan ihan simppeli esimerkki


      sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 50W
      - tuulivoimalla 5W

      Ja kulutus on tasan 155W.


      Kulutus putoaa 10W, eli on 145W. Ympäristön kannalta olisi hyvä, että hiilivoimalan tehoa pudotettaisiin (ydinvoimalan tehon säätö ei luvallista kaupallisessa tarkoituksessa):

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 40W
      - tuulivoimalla 5W
      Näin on pienennetty hiilivoimatuotantoa


      Entä jos tuulivoiman tuotanto kasvaa, vaikka arvoon 20W ja kulutus on edelleen 145W? Silloin

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 25W
      - tuulivoimalla 20W



      Ja jos tuulivoiman tuotanto putoaa nollaan ja kulutus on edelleen 145W? Silloin

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 45W
      - tuulivoimalla 0W


      Noi oli ihan raakoja esimerkkejä, mutta tarkoitus oli osoittaa, että tuulivoimalla - oikeastaan kaikilla uusiutuvilla - voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ihan oikeasti. Noissa esimerkeissä ydinvoima ei lainkaan vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä.

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      otetaan ihan simppeli esimerkki


      sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 50W
      - tuulivoimalla 5W

      Ja kulutus on tasan 155W.


      Kulutus putoaa 10W, eli on 145W. Ympäristön kannalta olisi hyvä, että hiilivoimalan tehoa pudotettaisiin (ydinvoimalan tehon säätö ei luvallista kaupallisessa tarkoituksessa):

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 40W
      - tuulivoimalla 5W
      Näin on pienennetty hiilivoimatuotantoa


      Entä jos tuulivoiman tuotanto kasvaa, vaikka arvoon 20W ja kulutus on edelleen 145W? Silloin

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 25W
      - tuulivoimalla 20W



      Ja jos tuulivoiman tuotanto putoaa nollaan ja kulutus on edelleen 145W? Silloin

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 45W
      - tuulivoimalla 0W


      Noi oli ihan raakoja esimerkkejä, mutta tarkoitus oli osoittaa, että tuulivoimalla - oikeastaan kaikilla uusiutuvilla - voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ihan oikeasti. Noissa esimerkeissä ydinvoima ei lainkaan vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä.

      kun se tuulivoiman teho sahaa jatkuvaasti väliä 0 - 50 MW. Hiilivoimalaahan ei pystytä säätämään samaan tahtiin.

      Tekee sen että hiilivoimalaa käytetään jatkuvasti samalla maksimiteholla. Tuulivoimalan sähköä käytetään.... En oikein keksi mihin sitä voisi käyttää? Keksitkö sinä?

      Äänestä
    • Aloittaja

      Entäpä kirjoitti:

      kun se tuulivoiman teho sahaa jatkuvaasti väliä 0 - 50 MW. Hiilivoimalaahan ei pystytä säätämään samaan tahtiin.

      Tekee sen että hiilivoimalaa käytetään jatkuvasti samalla maksimiteholla. Tuulivoimalan sähköä käytetään.... En oikein keksi mihin sitä voisi käyttää? Keksitkö sinä?

      "kun se tuulivoiman teho sahaa jatkuvaasti väliä 0 - 50 MW. Hiilivoimalaahan ei pystytä säätämään samaan tahtiin."

      Kyllä pystyy. Lisäksi kumpikin tilanne on teoreettinen.


      "Tekee sen että hiilivoimalaa käytetään jatkuvasti samalla maksimiteholla."

      Lue esimerkki uudestaan


      "Tuulivoimalan sähköä käytetään.... En oikein keksi mihin sitä voisi käyttää? Keksitkö sinä?"

      keksin

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      "kun se tuulivoiman teho sahaa jatkuvaasti väliä 0 - 50 MW. Hiilivoimalaahan ei pystytä säätämään samaan tahtiin."

      Kyllä pystyy. Lisäksi kumpikin tilanne on teoreettinen.


      "Tekee sen että hiilivoimalaa käytetään jatkuvasti samalla maksimiteholla."

      Lue esimerkki uudestaan


      "Tuulivoimalan sähköä käytetään.... En oikein keksi mihin sitä voisi käyttää? Keksitkö sinä?"

      keksin

      Olisi mielenkiintoista tietää.

      Miten pystytään säätämään hiililauhdevoimalaa tarpeeksi nopeasti.

      Mihin voi käyttää sähköä jota saa keskimäärin reilut 20% rakennetusta kapasiteetista.

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      otetaan ihan simppeli esimerkki


      sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 50W
      - tuulivoimalla 5W

      Ja kulutus on tasan 155W.


      Kulutus putoaa 10W, eli on 145W. Ympäristön kannalta olisi hyvä, että hiilivoimalan tehoa pudotettaisiin (ydinvoimalan tehon säätö ei luvallista kaupallisessa tarkoituksessa):

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 40W
      - tuulivoimalla 5W
      Näin on pienennetty hiilivoimatuotantoa


      Entä jos tuulivoiman tuotanto kasvaa, vaikka arvoon 20W ja kulutus on edelleen 145W? Silloin

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 25W
      - tuulivoimalla 20W



      Ja jos tuulivoiman tuotanto putoaa nollaan ja kulutus on edelleen 145W? Silloin

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 45W
      - tuulivoimalla 0W


      Noi oli ihan raakoja esimerkkejä, mutta tarkoitus oli osoittaa, että tuulivoimalla - oikeastaan kaikilla uusiutuvilla - voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ihan oikeasti. Noissa esimerkeissä ydinvoima ei lainkaan vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä.

      tehdään ydinvoimalla 135W. Ja loput hiilivoimalla. Lopputulos on vähäpäästöisempi ja taloudellisempi kuin sinun mallissasi ja huomasitko muuten mikä oli sinunkin mallissasi koko homman perusta? Mistä tuli n. 60% koko tuotannosta?

      Äänestä

    • Öööö kirjoitti:

      Olisi mielenkiintoista tietää.

      Miten pystytään säätämään hiililauhdevoimalaa tarpeeksi nopeasti.

      Mihin voi käyttää sähköä jota saa keskimäärin reilut 20% rakennetusta kapasiteetista.

      ylösajo kylmänä on aikaa vievää. Vesitilavuus on tällaisissa laitoksissa suuri, kattila täytyy saada käyttövalmiiksi, höyryn paine, lämpötila, koneen takaperoinen(riippuu HT:sta)lämmitys, pesän venymat, roottorin venymät ennen kuin koneen ruvetaan ajamaan höyryä.

      Verkossa ollessaan Ht:n nosto- /laskunopeus n.0,5-1MW / min. Äkilliset kuorman muutokset eivät ole hyviä asioita(koneen jännitykset), Kuorman äkillisen muutoksen takia kone ajetaan yleensä etupaineen säädölle, jolloin saadaan taas kattila vakaaksi ja annetaan generaattoritehon heilua......ym, ym.

      Äänestä
    • Aloittaja

      Amplitudi kirjoitti:

      ylösajo kylmänä on aikaa vievää. Vesitilavuus on tällaisissa laitoksissa suuri, kattila täytyy saada käyttövalmiiksi, höyryn paine, lämpötila, koneen takaperoinen(riippuu HT:sta)lämmitys, pesän venymat, roottorin venymät ennen kuin koneen ruvetaan ajamaan höyryä.

      Verkossa ollessaan Ht:n nosto- /laskunopeus n.0,5-1MW / min. Äkilliset kuorman muutokset eivät ole hyviä asioita(koneen jännitykset), Kuorman äkillisen muutoksen takia kone ajetaan yleensä etupaineen säädölle, jolloin saadaan taas kattila vakaaksi ja annetaan generaattoritehon heilua......ym, ym.

      Sähkön kulutuksen ja tuulisähkön tuotannon yhteisvaihtelukaan ei ole nopeita, johtuen hajautetusta tuulisähkön tuotannosta (vertaa ydinvoimalan tuotannon äkilliseen tipahtamiseen verkosta). Erikoisesti alle 10% tuulivoimaosuudella säädön suorittamisella ei ole kiirettä, koska ei ole edes teknistä tarvetta.

      Säätö itsessään on tietenkin kustannuskysymys, mutta sitähän tämä koko keskustelu oikeastaan koskee: minkä verran olemme valmiita maksamaan puhtaasta sähköstä? Jos ydinvoimayhtiöltä kysytään, sähkön puhtaudella ei ole mitään merkitystä.

      Sähkön tuotantoa voidaan säätää myös CHP-laitoksilla - edelleen kallista hommaa, mutta tapahtuisiko nopeammin?

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      otetaan ihan simppeli esimerkki


      sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 50W
      - tuulivoimalla 5W

      Ja kulutus on tasan 155W.


      Kulutus putoaa 10W, eli on 145W. Ympäristön kannalta olisi hyvä, että hiilivoimalan tehoa pudotettaisiin (ydinvoimalan tehon säätö ei luvallista kaupallisessa tarkoituksessa):

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 40W
      - tuulivoimalla 5W
      Näin on pienennetty hiilivoimatuotantoa


      Entä jos tuulivoiman tuotanto kasvaa, vaikka arvoon 20W ja kulutus on edelleen 145W? Silloin

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 25W
      - tuulivoimalla 20W



      Ja jos tuulivoiman tuotanto putoaa nollaan ja kulutus on edelleen 145W? Silloin

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 45W
      - tuulivoimalla 0W


      Noi oli ihan raakoja esimerkkejä, mutta tarkoitus oli osoittaa, että tuulivoimalla - oikeastaan kaikilla uusiutuvilla - voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ihan oikeasti. Noissa esimerkeissä ydinvoima ei lainkaan vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä.

      Lasketaanko tuossa esimerkissä hiilivoiman päästöt 25W ylittävältä osalta tuulivoimalle kuuluviksi, vai lasketaanko tuulivoiman teho melkein päästöttömäksi hiilivoimaksi?

      Entä ydinvoiman 100W jolla vältetään 100W hiilivoimaa (jatkuvasti), onko se melkein päästötöntä hiilivoimaa?

      Äänestä
    • Aloittaja

      Trukari kirjoitti:

      Lasketaanko tuossa esimerkissä hiilivoiman päästöt 25W ylittävältä osalta tuulivoimalle kuuluviksi, vai lasketaanko tuulivoiman teho melkein päästöttömäksi hiilivoimaksi?

      Entä ydinvoiman 100W jolla vältetään 100W hiilivoimaa (jatkuvasti), onko se melkein päästötöntä hiilivoimaa?

      koitahan opiskella. tsemppiä

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      koitahan opiskella. tsemppiä

      Taisi olla kiusallista. :D :D :D

      Eikö siellä mistä laskelmasi kopsasit ollut mitään vastauksia tähän?

      Voit unohtaa asian, muistan itse huomauttaa tarpeen mukaan...

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      otetaan ihan simppeli esimerkki


      sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 50W
      - tuulivoimalla 5W

      Ja kulutus on tasan 155W.


      Kulutus putoaa 10W, eli on 145W. Ympäristön kannalta olisi hyvä, että hiilivoimalan tehoa pudotettaisiin (ydinvoimalan tehon säätö ei luvallista kaupallisessa tarkoituksessa):

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 40W
      - tuulivoimalla 5W
      Näin on pienennetty hiilivoimatuotantoa


      Entä jos tuulivoiman tuotanto kasvaa, vaikka arvoon 20W ja kulutus on edelleen 145W? Silloin

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 25W
      - tuulivoimalla 20W



      Ja jos tuulivoiman tuotanto putoaa nollaan ja kulutus on edelleen 145W? Silloin

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 45W
      - tuulivoimalla 0W


      Noi oli ihan raakoja esimerkkejä, mutta tarkoitus oli osoittaa, että tuulivoimalla - oikeastaan kaikilla uusiutuvilla - voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ihan oikeasti. Noissa esimerkeissä ydinvoima ei lainkaan vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä.

      Huvittavaa. Kakkoskohdassa siis kulutus putoaa 10 W, ja pienellä 5 W teholla sekä ykkös- että kakkoskohdassa toimiva tuulivoimala ottaa itselleen kunnian tästä hiilivoiman vähennyksestä. "Näin on pienennetty hiilivoimatuotantoa." Kolmoskohdassa hiilivoimatuotanto tosiaan putoaa, edellyttäen, että tällainen kova tuuli jatkuu riittävän pitkään. Loppuskenaariossa tuulivoimala ei tuotakaan enää mitään. Lienee korkeapaine ja kova pakkanen. Onneksi on ydinvoimala, ettei tarvii palella.

      Mutta mikään näistä ei vastannut mun alkuperäiseen kysymykseni, joka oli:

      Miksi ydinvoiman lisääminen lisää kasvihuonekaasujen päästöjä, mutta tuulivoiman lisääminen ei? Selitä se nyt kerrankin niin, että me tyhmemmätkin ymmärrämme.

      Äänestä
    • Aloittaja

      Trukari kirjoitti:

      Taisi olla kiusallista. :D :D :D

      Eikö siellä mistä laskelmasi kopsasit ollut mitään vastauksia tähän?

      Voit unohtaa asian, muistan itse huomauttaa tarpeen mukaan...

      kattele. eilen jotain vastasin

      hohhoijakkaa

      Äänestä
    • Aloittaja

      HK2 kirjoitti:

      Huvittavaa. Kakkoskohdassa siis kulutus putoaa 10 W, ja pienellä 5 W teholla sekä ykkös- että kakkoskohdassa toimiva tuulivoimala ottaa itselleen kunnian tästä hiilivoiman vähennyksestä. "Näin on pienennetty hiilivoimatuotantoa." Kolmoskohdassa hiilivoimatuotanto tosiaan putoaa, edellyttäen, että tällainen kova tuuli jatkuu riittävän pitkään. Loppuskenaariossa tuulivoimala ei tuotakaan enää mitään. Lienee korkeapaine ja kova pakkanen. Onneksi on ydinvoimala, ettei tarvii palella.

      Mutta mikään näistä ei vastannut mun alkuperäiseen kysymykseni, joka oli:

      Miksi ydinvoiman lisääminen lisää kasvihuonekaasujen päästöjä, mutta tuulivoiman lisääminen ei? Selitä se nyt kerrankin niin, että me tyhmemmätkin ymmärrämme.

      ei mitään moittimista.

      tuulivoiman tuotannolla todellakin voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä JO NYT!

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      otetaan ihan simppeli esimerkki


      sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 50W
      - tuulivoimalla 5W

      Ja kulutus on tasan 155W.


      Kulutus putoaa 10W, eli on 145W. Ympäristön kannalta olisi hyvä, että hiilivoimalan tehoa pudotettaisiin (ydinvoimalan tehon säätö ei luvallista kaupallisessa tarkoituksessa):

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 40W
      - tuulivoimalla 5W
      Näin on pienennetty hiilivoimatuotantoa


      Entä jos tuulivoiman tuotanto kasvaa, vaikka arvoon 20W ja kulutus on edelleen 145W? Silloin

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 25W
      - tuulivoimalla 20W



      Ja jos tuulivoiman tuotanto putoaa nollaan ja kulutus on edelleen 145W? Silloin

      Sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 45W
      - tuulivoimalla 0W


      Noi oli ihan raakoja esimerkkejä, mutta tarkoitus oli osoittaa, että tuulivoimalla - oikeastaan kaikilla uusiutuvilla - voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ihan oikeasti. Noissa esimerkeissä ydinvoima ei lainkaan vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä.

      "Noissa esimerkeissä ydinvoima ei lainkaan vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä."

      Entä jos ydinvoimala olisi suljettu?

      "sähköä tuotetaan
      - ydinvoimalla 100W
      - hiilivoimalla 50W
      - tuulivoimalla 5W

      Ja kulutus on tasan 155W. "

      Jos ydinvoima 0W, mistä puuttuvat 100?

      Tuulivoimalan tehohan ei lisäänny tarvittaessa... Eli jäljelle jää vain hiilivoima...

      Eli siinä tilanteessa tarvittaisiinkin 150W hiilivoimaa...

      Entäpä jos rakennetaan uusi ydinvoimala?

      Ydinvoima 150W
      Hiilivoima 0W
      Tuulivoima 5W

      Äänestä

    • UPDATE_5836427 kirjoitti:

      ei mitään moittimista.

      tuulivoiman tuotannolla todellakin voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä JO NYT!

      En nyt vieläkään saanut vastausta kysmymykseeni. Ehkä siinä on jokin sana, jota et ymmärrä. Jospa minä numeroin ne, niin sitten voimme aluksi keskustella siitä sanasta, jota et ymmärtänyt. Jooko?

      1. Miksi
      2. ydinvoiman
      3. lisääminen
      4. lisää
      5. kasvihuonekaasujen
      6. päästöjä,
      7. mutta
      8. tuulivoiman
      9. lisääminen
      10. ei?

      Äänestä

    Eihän sitä Erkkikään viitsi katsella moista vispilämetsää!

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    UPDATE_5836427 kirjoitti:

    Miksi ei tuulivoimaa?

    Miksi Suomessa ei rakenneta tuulivoimaa kuin nimeksi?

    Vastaus on yksinkertainen: ydinvoimayhtiöt, jotka omistavat myös hiililuhdevoimalat, tietävät, että tuulivoima voisi vähentää niiden käyttöä, eli suomeksi sanottuna: viedä rahaa.


    Miten tuulivoima sitten vähentäisi hiilivoimaloiden käyttöä? Siten, että kun tuulisähköä kytketään verkkoon muun sähkön rinnalle, tuulisähkön osuus on mahdollista vähentää toisista voimaloista, ja järkevästi ympäristöä ajatellen hiilivoimaloiden tuotantoa pitäisi silloin vähentää.

    VTT:n tutkimusten mukaan tuulivoiman 10%:n osuus verkossa ei vielä aiheuta säätötarvetta. Tämä on puhtaasti tekninen seikka - luonto vaatisi saasteiden vähentämistä nyt heti ja paljon.
    Tuulivoimalla ja muilla uusiutuvilla todellakin voidaan helposti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, heti kun ydinvoimayhtiöt lakkaavat ajattelemasta vain omaa tulostaan, ja kansalaiset tiedostavat tuulivoiman vastustuksen todellisen syyn ja vaativat lisää tuulivoimaa/uusiutuvia.

    Kansalaisten kustannussäästö terveyskuluissa olisi mittava. Miksi emme vaadi lisää uusiutuvia?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu