Ei taantumaa 27 vuoteen

Huppista, luulin olevani Asuntojen hinnat -palstalla. Samanlaisia sekopäitä sielläkin.

Asia ei muuttuisi, painotus ehkä.

TheRat kirjoitti:

Huppista, luulin olevani Asuntojen hinnat -palstalla. Samanlaisia sekopäitä sielläkin.

Asia ei muuttuisi, painotus ehkä.

Suomalaisten velkaisuus on räjähtänyt äärimmilleen.
Kun lasketaan kaikki velat yhteen.
Velan vakuutena oleva omaisuus ei ole omaa.
Ja sen reaaliarvo ei ole kiveen kirjoitettua.
Yhden sektorin talousongelmat ovat kytkettyinä kaikkien ongelmiksi nykyisessä rahajärjestelmässä.
Mikään EUhun liittynyt lupaus ei ole toteutunut maassamme. Meitä petettiin silloin raskaasti.
Brexitin vastustajat valehtelivat ja hävisivät silti. Olisipa näin käynyt meilläkin.
Mikä riemu se on jos teemme tuotteitamme maailmanmarkkinoille saastuttamaan maailmaa?
Itsenäisyytemme aikana työ tehtiin omaan tarpeeseemme rätälöitynä. Nyt olemme riippuvaisia talouskasvusta vaikka juuri se on maailman suurin ongelma. Saastuttamista ei maailmassa saada kuriin tuotantoa lisäten sillä kaikki lisätuotanto on saastetta yli kohtuuden.

Rotanloukku kirjoitti:

Suomalaisten velkaisuus on räjähtänyt äärimmilleen.
Kun lasketaan kaikki velat yhteen.
Velan vakuutena oleva omaisuus ei ole omaa.
Ja sen reaaliarvo ei ole kiveen kirjoitettua.
Yhden sektorin talousongelmat ovat kytkettyinä kaikkien ongelmiksi nykyisessä rahajärjestelmässä.
Mikään EUhun liittynyt lupaus ei ole toteutunut maassamme. Meitä petettiin silloin raskaasti.
Brexitin vastustajat valehtelivat ja hävisivät silti. Olisipa näin käynyt meilläkin.
Mikä riemu se on jos teemme tuotteitamme maailmanmarkkinoille saastuttamaan maailmaa?
Itsenäisyytemme aikana työ tehtiin omaan tarpeeseemme rätälöitynä. Nyt olemme riippuvaisia talouskasvusta vaikka juuri se on maailman suurin ongelma. Saastuttamista ei maailmassa saada kuriin tuotantoa lisäten sillä kaikki lisätuotanto on saastetta yli kohtuuden.

Lue lisää

Voisitko yrittää samaa suomeksi? Tai jos äidinkieli on venäjä, niin taipuisiko edes englanti paremmin? Yritän ymmärtää.

> Suomalaisten velkaisuus on räjähtänyt äärimmilleen.

Väität että suomalaiset (yksityishenkilöt)? ovat velkaisempia kuin koskaan? Tämä on varmaankin totta. Matala inflaatio, taloudellinen vakaus ja poliittinen turvallisuus ovat käytännössä mahdollistaneet velallisuusasteen kohoamisen järkevälle tasolle. Selvä plussa EU:lle.

> Kun lasketaan kaikki velat yhteen.
> Velan vakuutena oleva omaisuus ei ole omaa.

Oletan sinun tällä tarkoittavan, että vakuudet eivät Suomessa riitä kattamaan velkoja? Tämä taas ei pääsääntöisesti pidä paikkaansa. Esimerkiksi asuntolainaa myönnetään käytännössä korkeintaan 90% asunnon arvosta, joskin yleisempi luku taitaa olla 70-80%. Velkavipua voi kasvattaa, mutta se vaatii lisää vakuuksia. Lisäksi suurin osa suomalaisista asuu velattomissa tai lähes velattomissa asunnoissa, mikä tarkoittaa, että vakuuksia on keskimäärin huomattavia määriä käyttämättä.

Sekoitat tämän varmaan nyt velkaantumisasteeseen, joka todellakin on ylittänyt 100% tällä vuosituhannella. Tuossa kuvaaja: https://findikaattori.fi/fi/28
Velkaantumisaste ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö vakuudet riittäisi velkojen maksuun, vaan sitä, että yhden vuoden vuositulot eivät riitä velkojen maksuun. Luku on mielenkiintoinen, mutta prosentti on vielä varsin matala. Suosittelen lukemaan asiasta lisää vaikkapa tuosta: https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001682394.html

> Ja sen reaaliarvo ei ole kiveen kirjoitettua.

Ei tietenkään. Tosin reaaliarvon seuraaminen on hieman turhaa, koska inflaatio ei suoraan vaikuta velkaan. Tällä hetkellä inflaatio on varsin maltillista, mutta jos palattaisiin EU:ta edeltäviin kaksinumeroisiin inflaatiolukuihin, menisi tuollaista mittaria tuijottamalla nopeasti pakka ihan sekaisin. Reaaliarvoa merkittävämpää on euromääräinen arvo, kun vakuutta tutkitaan. Velan reaalista arvoa voidaan kyllä seurata. Sillä on taipumus käyttämässämme talousmallissa laskea ajan funktiona.

> Yhden sektorin talousongelmat ovat kytkettyinä kaikkien
> ongelmiksi nykyisessä rahajärjestelmässä.

Tietysti. Näin on oikeasti kaikissa talousjärjestelmissä, joita on kokeiltu. Ehkä aivan puhtaassa kommunismissa tämä kytkös saataisiin katkaistua, mutta se ei ole oikein ottanut toimiakseen yrityksistä huolimatta.

Toisaalta, tämä on hyväkin asia. Kun vienti sakkasi 90-luvulla, oli meillä turvaverkot aika vähissä ja maa oli lähellä defaulttia. Kun vienti sakkasi uudestaan kymmenen vuotta sitten, olivat turvaverkot aivan erilaiset ja tavallinen kansalainen ei kunnolla edes huomannut ongelmaa. Toki pörssikursseista suli muutama kymmenen prossaa ja korot kävivät hetkellisesti yli 5% lukemissa, mutta noin muuten meni aika kivuttomasti. Selvä plussa EU:lle ja eurolle.

> Mikään EUhun liittynyt lupaus ei ole toteutunut maassamme.

OK. Meillä Suomessa onneksi on. Ehkä teillä on enemmän sellainen perinne, että kansalle vähän niin kuin valehdellaan...

> Brexitin vastustajat valehtelivat ja hävisivät silti.

Voi olla että valehtelivat, mutta aika pieniä olivat valheet brexitin kannattajien kertomiin verrattuna. Brexit -äänestyksessä ei kovin montaa voittajaa ollut. Ehkä joku rikastui pelaamalla brittejä vastaan, mutta suurin osa ihmisistä globaalisti on vain hävinnyt.

> Olisipa näin käynyt meilläkin.

Meillä ei ole ollut brexit -äänestystä, mutta jos vastaava meillle jossain vaiheessa tulisi, niin Briteistä on sen verran opittu, että samanlaista valhekampanjaa tuskin haastamatta päästettäisiin läpi...

> Mikä riemu se on jos teemme tuotteitamme maailmanmarkkinoille saastuttamaan maailmaa?

Se, että meidän tuotteemme saastuttavat vähemmän kuin vaikkapa Intian vastaavat. Suomen talous kasvaa, hyvinvointi lisääntyy ja samalla ympäristökin kiittää.

> Itsenäisyytemme aikana työ tehtiin omaan tarpeeseemme rätälöitynä.

Ja siitä seuranneet ongelmat olivat kammottavia. Tai no, olihan meillä hemmetin suuri vientisektori, mutta kuskasimme lähinnä puuta ja paperiteknologiaa ulkomaille. Neukkuihin meni paljon kamaa ja takaisin tuli peltiämpäreitä.

> Nyt olemme riippuvaisia talouskasvusta vaikka juuri se on maailman suurin ongelma.

Mielenkiintoinen väite. Siis tuo jälkimmäinen. Olisi kiva kuulla perusteluita.

> Saastuttamista ei maailmassa saada kuriin tuotantoa lisäten
> sillä kaikki lisätuotanto on saastetta yli kohtuuden.

Kuulostaa siltä, ettet oli ihan ajatellut väitettäsi loppuun. Tuotantoa on monenlaista. Osa siitä lisää "saastetta", esimerkiksi uuden auton valmistaminen. Toisaalta, osa tuotannosta vähentää saastetta (esimerkiksi uuden ydinvoimalan valmistaminen ja hiilivoiman korvaaminen sillä). Osa tuotannosta ei vaikuta juuri mitään (vaikkapa e-kirjan kirjoittaminen).

EU:ta tai euroa ei voi yleistää olevan kansalaiselle hyvä. EU on niille hyvä, jotka EU-bisnes työllistää, mutta kontrasti on järkyttävä, kun huomioidaan ne, joille EU on huono. EU-bisnes on aiheuttanut meille pysyvän suurtyöttömyyden ja omien markkinoidemme hajoamistilan, ja EU-bisneksen myötä eri asioita (resurssit, maaoikeudet, vientiyritykset, liiketoiminnot, brändit jne.) on siirretty/myyty tuottamaan hyötyjä kv-markkinoille. Kohta myös suomalainen terveydenhoito on paketoitu ja siirretty kv-markkinoiden pelinappulaksi. Suurimpia haittoja EU:n invaasiossa on ollut se ulkomainen bisnestoiminta, joka hajotti kotimaisen yleishyödyllisen rahankierrätysjärjestelmämme, jossa jokainen osapuoli hyödytti toinen toistaan. Nyt rahaliikenteen pääpaino on siirtynyt EU-bisnekseen ja samalla valtava määrä suomalaisista on jäänyt nuolemaan näppejään tai muuten kärsivät elintason laskusta (sosiaalitukien määrää joudutaan jatkuvasti leikkaamaan, koska niiden kasvua hallitus ei voi estää, johtuen jatkuvasta elintason laskusta). Nyt valtio ottaa velkaa velan jälkeen, koska meillä ei ole enää vientimarkkinoita, joista jäisi riittävästi tuottoa sisäiseen hyötykiertoon. Velkarahaa jaetaan eri kohteille, jotka ostavat hyödykkeitä kv-markkinoilta, eli käytännössä tuontituotteita, josta valtaosa rahallisesta hyödystä siirtyy suoraan pois kotimaasta. Velkarahalla kustannetaan myös EU-bisneksen ulkopuolelle jääneen väestön elämää "työpaikkapulan" paikkaajien elämä energian ostoa elintarvikkeiden yms. tuontituotteiden ostoa. Koska omat markkinat on viittä vaille tuhottu, niin kohta kaikki ostettavat hyödykkeet on periaatteessa tuontituotteita. "Velkarahalla ostettu tuontituote" on jo itsessään järkyttävä signaali maan tilanteesta.

TheRat kirjoitti:

Voisitko yrittää samaa suomeksi? Tai jos äidinkieli on venäjä, niin taipuisiko edes englanti paremmin? Yritän ymmärtää.

> Suomalaisten velkaisuus on räjähtänyt äärimmilleen.

Väität että suomalaiset (yksityishenkilöt)? ovat velkaisempia kuin koskaan? Tämä on varmaankin totta. Matala inflaatio, taloudellinen vakaus ja poliittinen turvallisuus ovat käytännössä mahdollistaneet velallisuusasteen kohoamisen järkevälle tasolle. Selvä plussa EU:lle.

> Kun lasketaan kaikki velat yhteen.
> Velan vakuutena oleva omaisuus ei ole omaa.

Oletan sinun tällä tarkoittavan, että vakuudet eivät Suomessa riitä kattamaan velkoja? Tämä taas ei pääsääntöisesti pidä paikkaansa. Esimerkiksi asuntolainaa myönnetään käytännössä korkeintaan 90% asunnon arvosta, joskin yleisempi luku taitaa olla 70-80%. Velkavipua voi kasvattaa, mutta se vaatii lisää vakuuksia. Lisäksi suurin osa suomalaisista asuu velattomissa tai lähes velattomissa asunnoissa, mikä tarkoittaa, että vakuuksia on keskimäärin huomattavia määriä käyttämättä.

Sekoitat tämän varmaan nyt velkaantumisasteeseen, joka todellakin on ylittänyt 100% tällä vuosituhannella. Tuossa kuvaaja: https://findikaattori.fi/fi/28
Velkaantumisaste ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö vakuudet riittäisi velkojen maksuun, vaan sitä, että yhden vuoden vuositulot eivät riitä velkojen maksuun. Luku on mielenkiintoinen, mutta prosentti on vielä varsin matala. Suosittelen lukemaan asiasta lisää vaikkapa tuosta: https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001682394.html

> Ja sen reaaliarvo ei ole kiveen kirjoitettua.

Ei tietenkään. Tosin reaaliarvon seuraaminen on hieman turhaa, koska inflaatio ei suoraan vaikuta velkaan. Tällä hetkellä inflaatio on varsin maltillista, mutta jos palattaisiin EU:ta edeltäviin kaksinumeroisiin inflaatiolukuihin, menisi tuollaista mittaria tuijottamalla nopeasti pakka ihan sekaisin. Reaaliarvoa merkittävämpää on euromääräinen arvo, kun vakuutta tutkitaan. Velan reaalista arvoa voidaan kyllä seurata. Sillä on taipumus käyttämässämme talousmallissa laskea ajan funktiona.

> Yhden sektorin talousongelmat ovat kytkettyinä kaikkien
> ongelmiksi nykyisessä rahajärjestelmässä.

Tietysti. Näin on oikeasti kaikissa talousjärjestelmissä, joita on kokeiltu. Ehkä aivan puhtaassa kommunismissa tämä kytkös saataisiin katkaistua, mutta se ei ole oikein ottanut toimiakseen yrityksistä huolimatta.

Toisaalta, tämä on hyväkin asia. Kun vienti sakkasi 90-luvulla, oli meillä turvaverkot aika vähissä ja maa oli lähellä defaulttia. Kun vienti sakkasi uudestaan kymmenen vuotta sitten, olivat turvaverkot aivan erilaiset ja tavallinen kansalainen ei kunnolla edes huomannut ongelmaa. Toki pörssikursseista suli muutama kymmenen prossaa ja korot kävivät hetkellisesti yli 5% lukemissa, mutta noin muuten meni aika kivuttomasti. Selvä plussa EU:lle ja eurolle.

> Mikään EUhun liittynyt lupaus ei ole toteutunut maassamme.

OK. Meillä Suomessa onneksi on. Ehkä teillä on enemmän sellainen perinne, että kansalle vähän niin kuin valehdellaan...

> Brexitin vastustajat valehtelivat ja hävisivät silti.

Voi olla että valehtelivat, mutta aika pieniä olivat valheet brexitin kannattajien kertomiin verrattuna. Brexit -äänestyksessä ei kovin montaa voittajaa ollut. Ehkä joku rikastui pelaamalla brittejä vastaan, mutta suurin osa ihmisistä globaalisti on vain hävinnyt.

> Olisipa näin käynyt meilläkin.

Meillä ei ole ollut brexit -äänestystä, mutta jos vastaava meillle jossain vaiheessa tulisi, niin Briteistä on sen verran opittu, että samanlaista valhekampanjaa tuskin haastamatta päästettäisiin läpi...

> Mikä riemu se on jos teemme tuotteitamme maailmanmarkkinoille saastuttamaan maailmaa?

Se, että meidän tuotteemme saastuttavat vähemmän kuin vaikkapa Intian vastaavat. Suomen talous kasvaa, hyvinvointi lisääntyy ja samalla ympäristökin kiittää.

> Itsenäisyytemme aikana työ tehtiin omaan tarpeeseemme rätälöitynä.

Ja siitä seuranneet ongelmat olivat kammottavia. Tai no, olihan meillä hemmetin suuri vientisektori, mutta kuskasimme lähinnä puuta ja paperiteknologiaa ulkomaille. Neukkuihin meni paljon kamaa ja takaisin tuli peltiämpäreitä.

> Nyt olemme riippuvaisia talouskasvusta vaikka juuri se on maailman suurin ongelma.

Mielenkiintoinen väite. Siis tuo jälkimmäinen. Olisi kiva kuulla perusteluita.

> Saastuttamista ei maailmassa saada kuriin tuotantoa lisäten
> sillä kaikki lisätuotanto on saastetta yli kohtuuden.

Kuulostaa siltä, ettet oli ihan ajatellut väitettäsi loppuun. Tuotantoa on monenlaista. Osa siitä lisää "saastetta", esimerkiksi uuden auton valmistaminen. Toisaalta, osa tuotannosta vähentää saastetta (esimerkiksi uuden ydinvoimalan valmistaminen ja hiilivoiman korvaaminen sillä). Osa tuotannosta ei vaikuta juuri mitään (vaikkapa e-kirjan kirjoittaminen).

Lue lisää

Väität siis että silloin kun Suomi oli itsenäinen valtio ja rakensimme hyvinvointivaltion teimme väärin ja nyt kun luovutimme täyden itsenäisyyden liittovaltiolle muut ovat ymmärtäneet asiat paremmin ja sen todisteena hyvinvointivaltion purkutalkoot ja palveluiden karkaaminen pois kansalaisten lähistöltä.
Minä puhun koko ajan siitä käännekohdasta kun liityimme EUhun vaikka sinä haluat esittää kaiken itsenäisyytemme aikaisen kehittymisen takapajulaksi. En tiedä missä asut mutta täällä meidän kylällämme oli parhaimmillaan palveluita enemmän kuin nyt on neljässä pitäjässä ympärilläni.
Sitäpaitsi ilmeisesti olet vielä työelämässä mukana ja nautit työpaikkaterveydenhuollon ilmaispalveluja jotka eläkeläisille ovat kaikki maksettavia palveluita . Mekin kuitenkin maksamme myös sairasvakuutusmaksua omasta eläkkeestämme kuten muutkin. mutta meitä kohdellaan kakkosluokan kansalaisina.
Itse olen onneksi niin terve etten käytä mitään lääkkeitä tai lääkäripalveluja. Ja elinikäodote keskimäärin ei minun kohdallani paljoa avuntarvetta lupaa jos se on lopputuloksena. Parin vuoden päästä se on täynnä.
Suomi kuluttaa koko ajan enemmän kuin tienaa. Vanhat velat on jo aikoja sitten tuhlattu eikä ne ole enään maamme rajojen sisällä jotta niitä voisi käyttää velan poismaksuun.
Ja yleisesti toissa vuonna maailman velkojen määrä ylitti puolikkaan maapallon varallisuusarvoista joten senkin perusteella olemme menettämässä maapallomme upporikkaiden omaisuudeksi.
Jos muutama prosentti omaisuudesta joutuu konkurssiin se romahduttaa loppujen omaisuusarvojenkin vakuusarvot. Samaan aikaan velka ei koe inflaatiota.

TheRat Ei näytä tajuavan sitä, että velan antaminen holtittomasti puolelle ihmiskuntaa on halvin tapa orjuuttaa koko ihmiskunta . Ja orjien herrat ovat senjälkeen juuri he joille velkaa ollaan. Ei mikään demokraattisesti valittu joukko ihmisiä.

TheRat kirjoitti:

Voisitko yrittää samaa suomeksi? Tai jos äidinkieli on venäjä, niin taipuisiko edes englanti paremmin? Yritän ymmärtää.

> Suomalaisten velkaisuus on räjähtänyt äärimmilleen.

Väität että suomalaiset (yksityishenkilöt)? ovat velkaisempia kuin koskaan? Tämä on varmaankin totta. Matala inflaatio, taloudellinen vakaus ja poliittinen turvallisuus ovat käytännössä mahdollistaneet velallisuusasteen kohoamisen järkevälle tasolle. Selvä plussa EU:lle.

> Kun lasketaan kaikki velat yhteen.
> Velan vakuutena oleva omaisuus ei ole omaa.

Oletan sinun tällä tarkoittavan, että vakuudet eivät Suomessa riitä kattamaan velkoja? Tämä taas ei pääsääntöisesti pidä paikkaansa. Esimerkiksi asuntolainaa myönnetään käytännössä korkeintaan 90% asunnon arvosta, joskin yleisempi luku taitaa olla 70-80%. Velkavipua voi kasvattaa, mutta se vaatii lisää vakuuksia. Lisäksi suurin osa suomalaisista asuu velattomissa tai lähes velattomissa asunnoissa, mikä tarkoittaa, että vakuuksia on keskimäärin huomattavia määriä käyttämättä.

Sekoitat tämän varmaan nyt velkaantumisasteeseen, joka todellakin on ylittänyt 100% tällä vuosituhannella. Tuossa kuvaaja: https://findikaattori.fi/fi/28
Velkaantumisaste ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö vakuudet riittäisi velkojen maksuun, vaan sitä, että yhden vuoden vuositulot eivät riitä velkojen maksuun. Luku on mielenkiintoinen, mutta prosentti on vielä varsin matala. Suosittelen lukemaan asiasta lisää vaikkapa tuosta: https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001682394.html

> Ja sen reaaliarvo ei ole kiveen kirjoitettua.

Ei tietenkään. Tosin reaaliarvon seuraaminen on hieman turhaa, koska inflaatio ei suoraan vaikuta velkaan. Tällä hetkellä inflaatio on varsin maltillista, mutta jos palattaisiin EU:ta edeltäviin kaksinumeroisiin inflaatiolukuihin, menisi tuollaista mittaria tuijottamalla nopeasti pakka ihan sekaisin. Reaaliarvoa merkittävämpää on euromääräinen arvo, kun vakuutta tutkitaan. Velan reaalista arvoa voidaan kyllä seurata. Sillä on taipumus käyttämässämme talousmallissa laskea ajan funktiona.

> Yhden sektorin talousongelmat ovat kytkettyinä kaikkien
> ongelmiksi nykyisessä rahajärjestelmässä.

Tietysti. Näin on oikeasti kaikissa talousjärjestelmissä, joita on kokeiltu. Ehkä aivan puhtaassa kommunismissa tämä kytkös saataisiin katkaistua, mutta se ei ole oikein ottanut toimiakseen yrityksistä huolimatta.

Toisaalta, tämä on hyväkin asia. Kun vienti sakkasi 90-luvulla, oli meillä turvaverkot aika vähissä ja maa oli lähellä defaulttia. Kun vienti sakkasi uudestaan kymmenen vuotta sitten, olivat turvaverkot aivan erilaiset ja tavallinen kansalainen ei kunnolla edes huomannut ongelmaa. Toki pörssikursseista suli muutama kymmenen prossaa ja korot kävivät hetkellisesti yli 5% lukemissa, mutta noin muuten meni aika kivuttomasti. Selvä plussa EU:lle ja eurolle.

> Mikään EUhun liittynyt lupaus ei ole toteutunut maassamme.

OK. Meillä Suomessa onneksi on. Ehkä teillä on enemmän sellainen perinne, että kansalle vähän niin kuin valehdellaan...

> Brexitin vastustajat valehtelivat ja hävisivät silti.

Voi olla että valehtelivat, mutta aika pieniä olivat valheet brexitin kannattajien kertomiin verrattuna. Brexit -äänestyksessä ei kovin montaa voittajaa ollut. Ehkä joku rikastui pelaamalla brittejä vastaan, mutta suurin osa ihmisistä globaalisti on vain hävinnyt.

> Olisipa näin käynyt meilläkin.

Meillä ei ole ollut brexit -äänestystä, mutta jos vastaava meillle jossain vaiheessa tulisi, niin Briteistä on sen verran opittu, että samanlaista valhekampanjaa tuskin haastamatta päästettäisiin läpi...

> Mikä riemu se on jos teemme tuotteitamme maailmanmarkkinoille saastuttamaan maailmaa?

Se, että meidän tuotteemme saastuttavat vähemmän kuin vaikkapa Intian vastaavat. Suomen talous kasvaa, hyvinvointi lisääntyy ja samalla ympäristökin kiittää.

> Itsenäisyytemme aikana työ tehtiin omaan tarpeeseemme rätälöitynä.

Ja siitä seuranneet ongelmat olivat kammottavia. Tai no, olihan meillä hemmetin suuri vientisektori, mutta kuskasimme lähinnä puuta ja paperiteknologiaa ulkomaille. Neukkuihin meni paljon kamaa ja takaisin tuli peltiämpäreitä.

> Nyt olemme riippuvaisia talouskasvusta vaikka juuri se on maailman suurin ongelma.

Mielenkiintoinen väite. Siis tuo jälkimmäinen. Olisi kiva kuulla perusteluita.

> Saastuttamista ei maailmassa saada kuriin tuotantoa lisäten
> sillä kaikki lisätuotanto on saastetta yli kohtuuden.

Kuulostaa siltä, ettet oli ihan ajatellut väitettäsi loppuun. Tuotantoa on monenlaista. Osa siitä lisää "saastetta", esimerkiksi uuden auton valmistaminen. Toisaalta, osa tuotannosta vähentää saastetta (esimerkiksi uuden ydinvoimalan valmistaminen ja hiilivoiman korvaaminen sillä). Osa tuotannosta ei vaikuta juuri mitään (vaikkapa e-kirjan kirjoittaminen).

Lue lisää

Minulla on elämäni aikana ollut rahaa yllinkyllin. Hassua, eikö totta. Olen ollut kohtuullisesti pärjäävän yrityksen omistaja. En ole käyttänyt varojani omaan käyttööni vaan työssäoloaikanani tulot ja työaika meni täysin yrityksen hyväksi. Kuvittelin itsekin olevani aika patu. Oli jatkuvasti uusi auto autotallissa mutta ei aikaa sen käyttöön muutenkuin työhön liittyen.
Nyt huomaan miten olen koko elämäni ajan opettänyt itseäni sillä en itse ole nauttinut juuri mistään siitä mitä omistin. Komea taloni oli toki perheen asunto, mutta minä en siellä ehtinyt juurikaan olemaan. Auto oli, mutta se oli kiireisessä työhön liitytyvässä käytössä.
Joten kun ajattelen nyt, huomaan etten oikeasti olisi tarvinnut paljoakaan tuloa viettääkseni senmäärän elämää yksityisesti nauttien jonka nyt pidin ns. vapaa-aikanani itseä varten.
Se määrä joka nyt riittää pitämään minut tyytyväisenä ei ollut tuollaisen määrättömän rehkimisen arvoista.

TheRat kirjoitti:

Voisitko yrittää samaa suomeksi? Tai jos äidinkieli on venäjä, niin taipuisiko edes englanti paremmin? Yritän ymmärtää.

> Suomalaisten velkaisuus on räjähtänyt äärimmilleen.

Väität että suomalaiset (yksityishenkilöt)? ovat velkaisempia kuin koskaan? Tämä on varmaankin totta. Matala inflaatio, taloudellinen vakaus ja poliittinen turvallisuus ovat käytännössä mahdollistaneet velallisuusasteen kohoamisen järkevälle tasolle. Selvä plussa EU:lle.

> Kun lasketaan kaikki velat yhteen.
> Velan vakuutena oleva omaisuus ei ole omaa.

Oletan sinun tällä tarkoittavan, että vakuudet eivät Suomessa riitä kattamaan velkoja? Tämä taas ei pääsääntöisesti pidä paikkaansa. Esimerkiksi asuntolainaa myönnetään käytännössä korkeintaan 90% asunnon arvosta, joskin yleisempi luku taitaa olla 70-80%. Velkavipua voi kasvattaa, mutta se vaatii lisää vakuuksia. Lisäksi suurin osa suomalaisista asuu velattomissa tai lähes velattomissa asunnoissa, mikä tarkoittaa, että vakuuksia on keskimäärin huomattavia määriä käyttämättä.

Sekoitat tämän varmaan nyt velkaantumisasteeseen, joka todellakin on ylittänyt 100% tällä vuosituhannella. Tuossa kuvaaja: https://findikaattori.fi/fi/28
Velkaantumisaste ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö vakuudet riittäisi velkojen maksuun, vaan sitä, että yhden vuoden vuositulot eivät riitä velkojen maksuun. Luku on mielenkiintoinen, mutta prosentti on vielä varsin matala. Suosittelen lukemaan asiasta lisää vaikkapa tuosta: https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001682394.html

> Ja sen reaaliarvo ei ole kiveen kirjoitettua.

Ei tietenkään. Tosin reaaliarvon seuraaminen on hieman turhaa, koska inflaatio ei suoraan vaikuta velkaan. Tällä hetkellä inflaatio on varsin maltillista, mutta jos palattaisiin EU:ta edeltäviin kaksinumeroisiin inflaatiolukuihin, menisi tuollaista mittaria tuijottamalla nopeasti pakka ihan sekaisin. Reaaliarvoa merkittävämpää on euromääräinen arvo, kun vakuutta tutkitaan. Velan reaalista arvoa voidaan kyllä seurata. Sillä on taipumus käyttämässämme talousmallissa laskea ajan funktiona.

> Yhden sektorin talousongelmat ovat kytkettyinä kaikkien
> ongelmiksi nykyisessä rahajärjestelmässä.

Tietysti. Näin on oikeasti kaikissa talousjärjestelmissä, joita on kokeiltu. Ehkä aivan puhtaassa kommunismissa tämä kytkös saataisiin katkaistua, mutta se ei ole oikein ottanut toimiakseen yrityksistä huolimatta.

Toisaalta, tämä on hyväkin asia. Kun vienti sakkasi 90-luvulla, oli meillä turvaverkot aika vähissä ja maa oli lähellä defaulttia. Kun vienti sakkasi uudestaan kymmenen vuotta sitten, olivat turvaverkot aivan erilaiset ja tavallinen kansalainen ei kunnolla edes huomannut ongelmaa. Toki pörssikursseista suli muutama kymmenen prossaa ja korot kävivät hetkellisesti yli 5% lukemissa, mutta noin muuten meni aika kivuttomasti. Selvä plussa EU:lle ja eurolle.

> Mikään EUhun liittynyt lupaus ei ole toteutunut maassamme.

OK. Meillä Suomessa onneksi on. Ehkä teillä on enemmän sellainen perinne, että kansalle vähän niin kuin valehdellaan...

> Brexitin vastustajat valehtelivat ja hävisivät silti.

Voi olla että valehtelivat, mutta aika pieniä olivat valheet brexitin kannattajien kertomiin verrattuna. Brexit -äänestyksessä ei kovin montaa voittajaa ollut. Ehkä joku rikastui pelaamalla brittejä vastaan, mutta suurin osa ihmisistä globaalisti on vain hävinnyt.

> Olisipa näin käynyt meilläkin.

Meillä ei ole ollut brexit -äänestystä, mutta jos vastaava meillle jossain vaiheessa tulisi, niin Briteistä on sen verran opittu, että samanlaista valhekampanjaa tuskin haastamatta päästettäisiin läpi...

> Mikä riemu se on jos teemme tuotteitamme maailmanmarkkinoille saastuttamaan maailmaa?

Se, että meidän tuotteemme saastuttavat vähemmän kuin vaikkapa Intian vastaavat. Suomen talous kasvaa, hyvinvointi lisääntyy ja samalla ympäristökin kiittää.

> Itsenäisyytemme aikana työ tehtiin omaan tarpeeseemme rätälöitynä.

Ja siitä seuranneet ongelmat olivat kammottavia. Tai no, olihan meillä hemmetin suuri vientisektori, mutta kuskasimme lähinnä puuta ja paperiteknologiaa ulkomaille. Neukkuihin meni paljon kamaa ja takaisin tuli peltiämpäreitä.

> Nyt olemme riippuvaisia talouskasvusta vaikka juuri se on maailman suurin ongelma.

Mielenkiintoinen väite. Siis tuo jälkimmäinen. Olisi kiva kuulla perusteluita.

> Saastuttamista ei maailmassa saada kuriin tuotantoa lisäten
> sillä kaikki lisätuotanto on saastetta yli kohtuuden.

Kuulostaa siltä, ettet oli ihan ajatellut väitettäsi loppuun. Tuotantoa on monenlaista. Osa siitä lisää "saastetta", esimerkiksi uuden auton valmistaminen. Toisaalta, osa tuotannosta vähentää saastetta (esimerkiksi uuden ydinvoimalan valmistaminen ja hiilivoiman korvaaminen sillä). Osa tuotannosta ei vaikuta juuri mitään (vaikkapa e-kirjan kirjoittaminen).

Lue lisää

Rotan itse hypnoosia?

Joo, ei ollut. Suomen talous kyllä nousi EU:hun ja euroon liittymisen jälkeen aina vuoteen 2008 asti, jolloin kansainvälinen finanssikriisi ja sen laukaisema Kreikan velkakriisi hidastivat Suomen taloutta. Vielä 2007 kansalaisten usko talouteen oli ennätyskorkea. Suomen talous on jonain vuonna tai jonain kvartaalina saattanut olla Ruotsin tasolla, mutta Ruotsin talous on ollut melko vahva ja vakaa koko viime vuosisadan. Se vahvistui välttämällä I. ja II. maailmansodat ja myymällä rautaa ja muita metalleja sodan kaikille osapuolille. Ruotsin voimakas teollistuminen oli alkanut jo ennen sotia, kun Suomi alkoi teollistua vasta sotien jälkeen.

Sun argumentin perustelut ontuvat. Ensinnäkin Suomen talous kasvoi EU-jäsenyyden myötä todella vahvasti finanssikriisiin asti, mutta 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kasvua siivitti erityisesti Nokian hillitön menestys maailmalla. 2000-luvun alussa Suomi oli taloudellisesti vahva ja vakaa EU-maa.

Talouden ongelmien perusteleminen pelkästään euron valuvioilla tai EU-jäsenyydellä ei kerro koko totuutta Suomen talouden ongelmista. Nokian ongelmat ja paperin kysynnän romahtaminen digitaalisen viestinnän seurauksena vaikuttivat Suomen taloutta heikentävästi euroa enemmän. Toki markan arvo sidottiin ecuun liian korkealla vaihtokurssilla, mutta se tapahtui 1980-luvulla. 1980-luvulla markkan arvoa revalvoitiin ylöspäin kahdesti, mutta 1990-luvun taitteessa devalvoitiin ensin 12 % ja 1992 alkaneen markan kelluttamisen seurauksena markan arvosta suli vielä 27 %. Sellainen on hirvittävä isku ihmisille, joilla oli markkamääräisiä säästäjä; säästöjen arvosta katosi kolmannes.

Valtiot ja yksittäiset sijoittajat ovat keinotelleet kautta historian pienempien valuuttojen arvomuutoksilla ja tehneet omaisuuksia siten. Sinänsä heikennetty valuutta antaa vientiteollisuudelle piristysruiskeen, mutta yhteiskunnallisesti se myös leikkaa tavallisten kansalaisten ostovoimaa. Tuontivoittoisessa yhteiskunnassa, jossa perustuotantoa on vain vähän, kulutushyödykkeiden ja elintarvikkeiden hinnat kasvavat kun valuutan arvoa heikennetään. Ruotsissa on vahva perusteollisuus kodinkoneista autoihin ja lentokoneisiin. Ruotsi on monella tavalla paljon omavaraisempi talous kuin Suomi, koska me tuomme suuren osan kulutustuotteista ja elintarvikkeista jostain muualta. Niinpä 1980-luvulla vahvan markan politiikan aikana monet suomalaiset kokivat olevansa rikkaampia kuin olivatkaan, kun taas valuutan heikennykset 1990-luvulla pyyhkäisivät tällaiset harhat tehokkaasti unohduksiin.

Jos "jäykkä ja yliarvostettu" euro on tärkein syypää Suomen talouden ongelmille, miksi Suomen talous kasvoi voimakkaasti euron käyttöönoton jälkeenkin? Kansainvälinen finanssikriisi heilutti koko maailman taloutta - ei vain Suomen ja EU:n. Finanssikriisin jälkimainingeissa myös Ruotsin bruttokansantuote laski vuosina 2008, 2009 ja 2012. Suomen talous kasvoi vielä 2008, mutta romahti merkittävästi seuraavana vuonna. Vuosina 2010, ja 2011 talous piristyi, mutta seuraavien kolmen vuoden aikana Suomen talous heikkeni hieman. Vuodesta 2014 alkaen Suomen talous on kehittynyt positiivisesti. Ruotsin talous on kasvanut Suomea nopeammin myös 2014 jälkeen. Siihen liittyy kuitenkin eräs mielenkiintoinen mutta: - Ruotsin bruttokansantuote per capita ei nimittäin vastaa täysin todellisuutta, kun väestönmäärä on kasvanut Ruotsissa nopeammin kuin Suomessa. Todellinen talouskasvu Ruotsissa ei ole aivan niin ihanaa kuin mitä tilastot näyttävät. Samaan aikaan euron ulkopuolella pysyneen Tanskan talouskasvu kääntyi negatiiviseksi 2008 ja 2009 ja sen jälkeen talous on ollut plusmerkkistä, mutta ero Suomen talouskasvuun tuona aikana ei ole suuri. Vuodesta 2010 vuoteen 2017 Tanskan talous on kasvanut reilun prosentin vuositahtia. Tanskan talous on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2017 keskimäärin 1,21 prosentin vuosivauhtia. Vastaavana ajanjaksona Ruotsin talous on kasvanut keskimääårin 2,26 % vuodessa (mutta siinä on tämä väestönkasvuun liittyvä tilastollinen harha). Suomen talous on kasvanut keskimäärin 1,57 % vuosivauhtia euroon liittymisen jälkeen, joten se asettuu kahden euron ulkopuolelle jääneen Pohjoismaan väliin. Ruotsin todellinen kasvu tänä aikana on pienempi kuin tuo 2,26 %.

Euro vaikuttaa toki talouteen, mutta talouteen vaikuttavia tekijöitä on niin monia, että yksiselitteiset ja mustavalkoiset ratkaisut eivät talouden suhdanteita selitä. Ruotsi on hyvin vahva vientitalous, jolla on maailmalla erinomaisesti tunnettuja brändejä Volvosta Electroluxiin ja lukemattomiin vaatemerkkeihin ja -myymälöihin. Suomen vientisektori on Ruotsia kapeampi ja tuntemattomampi. Suomi rakentaa laivoja, hissejä, metsä- ja paperikoneita sekä ylipäänsä raskasta teollisuutta, jonka kysyntään vaikuttavat maailmantalouden suhdanteet paljon herkemmin kuin Ruotsalaisiin kulutushyödykkeisiin.

EiHelvetti kirjoitti:

Joo, ei ollut. Suomen talous kyllä nousi EU:hun ja euroon liittymisen jälkeen aina vuoteen 2008 asti, jolloin kansainvälinen finanssikriisi ja sen laukaisema Kreikan velkakriisi hidastivat Suomen taloutta. Vielä 2007 kansalaisten usko talouteen oli ennätyskorkea. Suomen talous on jonain vuonna tai jonain kvartaalina saattanut olla Ruotsin tasolla, mutta Ruotsin talous on ollut melko vahva ja vakaa koko viime vuosisadan. Se vahvistui välttämällä I. ja II. maailmansodat ja myymällä rautaa ja muita metalleja sodan kaikille osapuolille. Ruotsin voimakas teollistuminen oli alkanut jo ennen sotia, kun Suomi alkoi teollistua vasta sotien jälkeen.

Sun argumentin perustelut ontuvat. Ensinnäkin Suomen talous kasvoi EU-jäsenyyden myötä todella vahvasti finanssikriisiin asti, mutta 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kasvua siivitti erityisesti Nokian hillitön menestys maailmalla. 2000-luvun alussa Suomi oli taloudellisesti vahva ja vakaa EU-maa.

Talouden ongelmien perusteleminen pelkästään euron valuvioilla tai EU-jäsenyydellä ei kerro koko totuutta Suomen talouden ongelmista. Nokian ongelmat ja paperin kysynnän romahtaminen digitaalisen viestinnän seurauksena vaikuttivat Suomen taloutta heikentävästi euroa enemmän. Toki markan arvo sidottiin ecuun liian korkealla vaihtokurssilla, mutta se tapahtui 1980-luvulla. 1980-luvulla markkan arvoa revalvoitiin ylöspäin kahdesti, mutta 1990-luvun taitteessa devalvoitiin ensin 12 % ja 1992 alkaneen markan kelluttamisen seurauksena markan arvosta suli vielä 27 %. Sellainen on hirvittävä isku ihmisille, joilla oli markkamääräisiä säästäjä; säästöjen arvosta katosi kolmannes.

Valtiot ja yksittäiset sijoittajat ovat keinotelleet kautta historian pienempien valuuttojen arvomuutoksilla ja tehneet omaisuuksia siten. Sinänsä heikennetty valuutta antaa vientiteollisuudelle piristysruiskeen, mutta yhteiskunnallisesti se myös leikkaa tavallisten kansalaisten ostovoimaa. Tuontivoittoisessa yhteiskunnassa, jossa perustuotantoa on vain vähän, kulutushyödykkeiden ja elintarvikkeiden hinnat kasvavat kun valuutan arvoa heikennetään. Ruotsissa on vahva perusteollisuus kodinkoneista autoihin ja lentokoneisiin. Ruotsi on monella tavalla paljon omavaraisempi talous kuin Suomi, koska me tuomme suuren osan kulutustuotteista ja elintarvikkeista jostain muualta. Niinpä 1980-luvulla vahvan markan politiikan aikana monet suomalaiset kokivat olevansa rikkaampia kuin olivatkaan, kun taas valuutan heikennykset 1990-luvulla pyyhkäisivät tällaiset harhat tehokkaasti unohduksiin.

Jos "jäykkä ja yliarvostettu" euro on tärkein syypää Suomen talouden ongelmille, miksi Suomen talous kasvoi voimakkaasti euron käyttöönoton jälkeenkin? Kansainvälinen finanssikriisi heilutti koko maailman taloutta - ei vain Suomen ja EU:n. Finanssikriisin jälkimainingeissa myös Ruotsin bruttokansantuote laski vuosina 2008, 2009 ja 2012. Suomen talous kasvoi vielä 2008, mutta romahti merkittävästi seuraavana vuonna. Vuosina 2010, ja 2011 talous piristyi, mutta seuraavien kolmen vuoden aikana Suomen talous heikkeni hieman. Vuodesta 2014 alkaen Suomen talous on kehittynyt positiivisesti. Ruotsin talous on kasvanut Suomea nopeammin myös 2014 jälkeen. Siihen liittyy kuitenkin eräs mielenkiintoinen mutta: - Ruotsin bruttokansantuote per capita ei nimittäin vastaa täysin todellisuutta, kun väestönmäärä on kasvanut Ruotsissa nopeammin kuin Suomessa. Todellinen talouskasvu Ruotsissa ei ole aivan niin ihanaa kuin mitä tilastot näyttävät. Samaan aikaan euron ulkopuolella pysyneen Tanskan talouskasvu kääntyi negatiiviseksi 2008 ja 2009 ja sen jälkeen talous on ollut plusmerkkistä, mutta ero Suomen talouskasvuun tuona aikana ei ole suuri. Vuodesta 2010 vuoteen 2017 Tanskan talous on kasvanut reilun prosentin vuositahtia. Tanskan talous on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2017 keskimäärin 1,21 prosentin vuosivauhtia. Vastaavana ajanjaksona Ruotsin talous on kasvanut keskimääårin 2,26 % vuodessa (mutta siinä on tämä väestönkasvuun liittyvä tilastollinen harha). Suomen talous on kasvanut keskimäärin 1,57 % vuosivauhtia euroon liittymisen jälkeen, joten se asettuu kahden euron ulkopuolelle jääneen Pohjoismaan väliin. Ruotsin todellinen kasvu tänä aikana on pienempi kuin tuo 2,26 %.

Euro vaikuttaa toki talouteen, mutta talouteen vaikuttavia tekijöitä on niin monia, että yksiselitteiset ja mustavalkoiset ratkaisut eivät talouden suhdanteita selitä. Ruotsi on hyvin vahva vientitalous, jolla on maailmalla erinomaisesti tunnettuja brändejä Volvosta Electroluxiin ja lukemattomiin vaatemerkkeihin ja -myymälöihin. Suomen vientisektori on Ruotsia kapeampi ja tuntemattomampi. Suomi rakentaa laivoja, hissejä, metsä- ja paperikoneita sekä ylipäänsä raskasta teollisuutta, jonka kysyntään vaikuttavat maailmantalouden suhdanteet paljon herkemmin kuin Ruotsalaisiin kulutushyödykkeisiin.

Lue lisää

tl;dr

Ruotsin taloudella on laaja spektri kulutushyödykkeitä, joita myydään massoittain ympäri maailman. Suomen talouden voimavarat lepäävät raskaassa teollisuudessa. Laivan tai paperikoneen rakennus ja myyminen on valtavan suuri kauppa, mutta jos maailmantalouden suhdanteet heikkenevät, sellaisiin suuriin kauppoihin investoidaan vähemmän. Kulutushyödykkeisiin maailmantalouden heilahteluilla ei ole niin suurta vaikutusta.

EiHelvetti kirjoitti:

Joo, ei ollut. Suomen talous kyllä nousi EU:hun ja euroon liittymisen jälkeen aina vuoteen 2008 asti, jolloin kansainvälinen finanssikriisi ja sen laukaisema Kreikan velkakriisi hidastivat Suomen taloutta. Vielä 2007 kansalaisten usko talouteen oli ennätyskorkea. Suomen talous on jonain vuonna tai jonain kvartaalina saattanut olla Ruotsin tasolla, mutta Ruotsin talous on ollut melko vahva ja vakaa koko viime vuosisadan. Se vahvistui välttämällä I. ja II. maailmansodat ja myymällä rautaa ja muita metalleja sodan kaikille osapuolille. Ruotsin voimakas teollistuminen oli alkanut jo ennen sotia, kun Suomi alkoi teollistua vasta sotien jälkeen.

Sun argumentin perustelut ontuvat. Ensinnäkin Suomen talous kasvoi EU-jäsenyyden myötä todella vahvasti finanssikriisiin asti, mutta 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kasvua siivitti erityisesti Nokian hillitön menestys maailmalla. 2000-luvun alussa Suomi oli taloudellisesti vahva ja vakaa EU-maa.

Talouden ongelmien perusteleminen pelkästään euron valuvioilla tai EU-jäsenyydellä ei kerro koko totuutta Suomen talouden ongelmista. Nokian ongelmat ja paperin kysynnän romahtaminen digitaalisen viestinnän seurauksena vaikuttivat Suomen taloutta heikentävästi euroa enemmän. Toki markan arvo sidottiin ecuun liian korkealla vaihtokurssilla, mutta se tapahtui 1980-luvulla. 1980-luvulla markkan arvoa revalvoitiin ylöspäin kahdesti, mutta 1990-luvun taitteessa devalvoitiin ensin 12 % ja 1992 alkaneen markan kelluttamisen seurauksena markan arvosta suli vielä 27 %. Sellainen on hirvittävä isku ihmisille, joilla oli markkamääräisiä säästäjä; säästöjen arvosta katosi kolmannes.

Valtiot ja yksittäiset sijoittajat ovat keinotelleet kautta historian pienempien valuuttojen arvomuutoksilla ja tehneet omaisuuksia siten. Sinänsä heikennetty valuutta antaa vientiteollisuudelle piristysruiskeen, mutta yhteiskunnallisesti se myös leikkaa tavallisten kansalaisten ostovoimaa. Tuontivoittoisessa yhteiskunnassa, jossa perustuotantoa on vain vähän, kulutushyödykkeiden ja elintarvikkeiden hinnat kasvavat kun valuutan arvoa heikennetään. Ruotsissa on vahva perusteollisuus kodinkoneista autoihin ja lentokoneisiin. Ruotsi on monella tavalla paljon omavaraisempi talous kuin Suomi, koska me tuomme suuren osan kulutustuotteista ja elintarvikkeista jostain muualta. Niinpä 1980-luvulla vahvan markan politiikan aikana monet suomalaiset kokivat olevansa rikkaampia kuin olivatkaan, kun taas valuutan heikennykset 1990-luvulla pyyhkäisivät tällaiset harhat tehokkaasti unohduksiin.

Jos "jäykkä ja yliarvostettu" euro on tärkein syypää Suomen talouden ongelmille, miksi Suomen talous kasvoi voimakkaasti euron käyttöönoton jälkeenkin? Kansainvälinen finanssikriisi heilutti koko maailman taloutta - ei vain Suomen ja EU:n. Finanssikriisin jälkimainingeissa myös Ruotsin bruttokansantuote laski vuosina 2008, 2009 ja 2012. Suomen talous kasvoi vielä 2008, mutta romahti merkittävästi seuraavana vuonna. Vuosina 2010, ja 2011 talous piristyi, mutta seuraavien kolmen vuoden aikana Suomen talous heikkeni hieman. Vuodesta 2014 alkaen Suomen talous on kehittynyt positiivisesti. Ruotsin talous on kasvanut Suomea nopeammin myös 2014 jälkeen. Siihen liittyy kuitenkin eräs mielenkiintoinen mutta: - Ruotsin bruttokansantuote per capita ei nimittäin vastaa täysin todellisuutta, kun väestönmäärä on kasvanut Ruotsissa nopeammin kuin Suomessa. Todellinen talouskasvu Ruotsissa ei ole aivan niin ihanaa kuin mitä tilastot näyttävät. Samaan aikaan euron ulkopuolella pysyneen Tanskan talouskasvu kääntyi negatiiviseksi 2008 ja 2009 ja sen jälkeen talous on ollut plusmerkkistä, mutta ero Suomen talouskasvuun tuona aikana ei ole suuri. Vuodesta 2010 vuoteen 2017 Tanskan talous on kasvanut reilun prosentin vuositahtia. Tanskan talous on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2017 keskimäärin 1,21 prosentin vuosivauhtia. Vastaavana ajanjaksona Ruotsin talous on kasvanut keskimääårin 2,26 % vuodessa (mutta siinä on tämä väestönkasvuun liittyvä tilastollinen harha). Suomen talous on kasvanut keskimäärin 1,57 % vuosivauhtia euroon liittymisen jälkeen, joten se asettuu kahden euron ulkopuolelle jääneen Pohjoismaan väliin. Ruotsin todellinen kasvu tänä aikana on pienempi kuin tuo 2,26 %.

Euro vaikuttaa toki talouteen, mutta talouteen vaikuttavia tekijöitä on niin monia, että yksiselitteiset ja mustavalkoiset ratkaisut eivät talouden suhdanteita selitä. Ruotsi on hyvin vahva vientitalous, jolla on maailmalla erinomaisesti tunnettuja brändejä Volvosta Electroluxiin ja lukemattomiin vaatemerkkeihin ja -myymälöihin. Suomen vientisektori on Ruotsia kapeampi ja tuntemattomampi. Suomi rakentaa laivoja, hissejä, metsä- ja paperikoneita sekä ylipäänsä raskasta teollisuutta, jonka kysyntään vaikuttavat maailmantalouden suhdanteet paljon herkemmin kuin Ruotsalaisiin kulutushyödykkeisiin.

Lue lisää

Eihän se ole talouden tuottoa kun velkaa lisääntyi!
Sinä olet täysin matematiikkaa hallitsematon tomppeli jos pidät Suomen EUssa oloaikaa menestyksenä. Me olemme kansakuntana realistisesti paljon köyhempiä kuin ennen EUta.
Miksi muuten meillä köyhyys olisi koko liittovaltion ajan lisääntynyt.
Keskiansioita nostavat vain ökyrikkaiden kasvaneet tulot, ei koko kansan.
Suomen ongelmista pääsee tietenkin irti henkilökohtaisesti helposti kun muuttaa muualle.
Mutta sellaisen näkökulmasta joka on isänmaallinen ja ei edes harkitse muualla käymistä tämä tilanne on katastrofi.

etymmärrämitään kirjoitti:

Eihän se ole talouden tuottoa kun velkaa lisääntyi!
Sinä olet täysin matematiikkaa hallitsematon tomppeli jos pidät Suomen EUssa oloaikaa menestyksenä. Me olemme kansakuntana realistisesti paljon köyhempiä kuin ennen EUta.
Miksi muuten meillä köyhyys olisi koko liittovaltion ajan lisääntynyt.
Keskiansioita nostavat vain ökyrikkaiden kasvaneet tulot, ei koko kansan.
Suomen ongelmista pääsee tietenkin irti henkilökohtaisesti helposti kun muuttaa muualle.
Mutta sellaisen näkökulmasta joka on isänmaallinen ja ei edes harkitse muualla käymistä tämä tilanne on katastrofi.

Lue lisää

Niin. Ei velan lisääntyminen tietenkään ole tuottoa, mutta se on osa dynaamista taloutta. Suomen valtion velkaantumisaste on noin 63 % bruttokansantuotteesta. USA - joka monien mielestä varmasti on menestynyt myös taloudellisesti - on velkaantunut noin 104 % bkt:stä.

Vuoden alussa monet sanomalehdet kertoivat, että Saksan velkaantuminen on kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran 22 vuoteen; tosin nykyisellä tahdilla Saksa saa maksettua julkisen velkansa 800 vuodessa. Saksassa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on 68 %. EU:n ohje on, ettei velkaantuminen ylittäisi 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nobelisti Paul Krugmanin mukaan valtion velkaantumisella ei ole suurta merkityståä silloin, kun velan määrä ja bruttokansantuote ovat balanssissa. Krugmanin ja esim. valtiovarainministeriön monien talousasiantuntijoiden mukaan yksityinen ja julkinen (valtion) velkaantuminen ovat tyystin erilaisia asioita. Valtio katsotaan teoriassa ikuiseksi, joten se voi aina maksaa julkista velkaa ottamalla uutta velkaa.

Matemaattisesti olen varmasti tomppeli ja siksi pyydän, että tarkistat esittämäni luvut itse. Kyllä ne pitävät paikkansa. Me emme ole kansakuntana reaalisesti köyhempiä kuin ennen EU-jäsenyyttä. Ostovoimapariteetilla mitattuna olemme vaurastuneet. Vuoden 1980 ja 2017 välillä bruttokansantuote per capita on lähes 8-kertaistunut Suomessa. Samana aikana ruotsalaisten kansantuote on noin viisinkertaistunut ja tanskalaisten kansantuote 4,3-kertaistunut.

Esimerkkejä: (Lähde: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN)

Vuonna 1980 työmiehen tuntipalkalla sain 1,84 pakettia voita, 1,4 pakettia kahvia ja 0,6 puolen litran pulloa pöytäviinaa.

Vuonna 1995 työmiehen tuntipalkalla sai 4,7 pakettia voita, 3 pakettia kahvia ja 0,77 puolen litran pulloa pöytäviinaa.

Vuonna 2018 työmiehen tuntipalkalla saa 7 pakettia voita, 4,48 pakettia kahvia ja 1,26 puolen litran pulloa pöytäviinaa.

Mä olin ensimmäisessä työpaikassani 1988, jolloin keskimääräinen kk-ansioni oli vain 2500 markkaa. Nykyrahaksi muutettuna se (elinkustannusindeksi ja inflaatio huomioiden) tarkoitti 691,5 e/kk, eli hieman nykyistä työttymyyspäivärahaa paremmin 7,5 tunnin työpäivillä. Ei hassummin. Silloin 2500 markkaa kuukaudessa tuntui minusta ihan ok-palkalta.

"Miksi muuten meillä köyhyys olisi koko liittovaltion ajan lisääntynyt.
Keskiansioita nostavat vain ökyrikkaiden kasvaneet tulot, ei koko kansan."

EU ei ole liittovaltio ja köyhyys on suhteellista. Tilastojen valossa köyhyys on nyky-Suomessa enimmäkseen suhteellista, tuloeroihin liittyvää, eikä niinkään absoluuttista, välttämättömyyksien puutetta.

"uonna 1966 pienituloisissa kotitalouksissa asui runsaat 800 000 henkeä eli yli 18 prosenttia väestöstä. Pienituloisuusaste aleni nopeasti alle 10 prosenttiin väestöstä 1970- ja 1980-luvuille tultaessa. Alimmillaan, noin kahdeksan prosenttia, pienituloisten osuus ja lukumäärä oli vuonna 1993, kun Suomessa oli lama syvimmillään. Tämän jälkeen tuloköyhien määrä on noussut lievästi. Ennakkotietojen mukaan pienituloisuusaste oli runsaat 11 prosenttia vuonna 2003. Kaikkiaan pienituloisuusaste on 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa vaihdellut 7 prosentista 11 prosenttiin. (Ks. myös Ruotsalaisen artikkeli)" Tilastokeskus

"Köyhyyden suhteellisuudesta saa hyvän kuvan, kun vuosien 1966-2002 aineistossa käytetään kiinteää vuoden 2003 mediaanituloon perustuvaa pienituloisuusrajaa muutettuna ainoastaan elinkustannusindeksillä. Kun köyhyysraja kiinnitetään reaalisesti vuoden 2003 tasolle, vuoden 1966 kotitalouksissa asuvista henkilöistä peräti 80 prosenttia tilastoitaisiin köyhiksi ja vuoden 1981 väestöstäkin vielä 37 prosenttia. Näin mitattuna pienituloisen väestön osan osuus on supistunut huomattavasti elintason parantuessa. Pienituloisten elinolot ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Yhteiskunnan muuttuessa muuttuvat kuitenkin myös tarpeet ja kohtuullista elintasoa koskevat käsitykset. 2000-luvun pienituloista ei lämmitä se, että hänellä asiat ovat taloudellisesti paremmin kuin 1960-luvun pienituloisilla." Tilastokeskus

Tietenkin, jos uskoo omiin fantasioihinsa ja mutu-tuntumaan, silloin tällaiset todelliset verifioitavat faktat ja tilastot tuntuvat valheilta. Ne eivät ole. Tarkista itse. Oletan, että et ollut markka-aikana syntynyt tai sitten olit hyvin nuori.

"Suomen ongelmista pääsee tietenkin irti henkilökohtaisesti helposti kun muuttaa muualle.
Mutta sellaisen näkökulmasta joka on isänmaallinen ja ei edes harkitse muualla käymistä tämä tilanne on katastrofi. "

Isänmaallisuus on aika problemaattinen käsite. Olen havainnut, miten tietty ihmisryhmä on omimassa itsenäisyyden normittamista. Muistuttaisin kuitenkin, että isänmaanrakkautta voi osoittaa eri tavoin; joko rakentamalla tai tuhoamalla. Okei, sä et usko, joten anna mä perustelen seuraavassa:

EiHelvetti kirjoitti:

Niin. Ei velan lisääntyminen tietenkään ole tuottoa, mutta se on osa dynaamista taloutta. Suomen valtion velkaantumisaste on noin 63 % bruttokansantuotteesta. USA - joka monien mielestä varmasti on menestynyt myös taloudellisesti - on velkaantunut noin 104 % bkt:stä.

Vuoden alussa monet sanomalehdet kertoivat, että Saksan velkaantuminen on kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran 22 vuoteen; tosin nykyisellä tahdilla Saksa saa maksettua julkisen velkansa 800 vuodessa. Saksassa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on 68 %. EU:n ohje on, ettei velkaantuminen ylittäisi 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nobelisti Paul Krugmanin mukaan valtion velkaantumisella ei ole suurta merkityståä silloin, kun velan määrä ja bruttokansantuote ovat balanssissa. Krugmanin ja esim. valtiovarainministeriön monien talousasiantuntijoiden mukaan yksityinen ja julkinen (valtion) velkaantuminen ovat tyystin erilaisia asioita. Valtio katsotaan teoriassa ikuiseksi, joten se voi aina maksaa julkista velkaa ottamalla uutta velkaa.

Matemaattisesti olen varmasti tomppeli ja siksi pyydän, että tarkistat esittämäni luvut itse. Kyllä ne pitävät paikkansa. Me emme ole kansakuntana reaalisesti köyhempiä kuin ennen EU-jäsenyyttä. Ostovoimapariteetilla mitattuna olemme vaurastuneet. Vuoden 1980 ja 2017 välillä bruttokansantuote per capita on lähes 8-kertaistunut Suomessa. Samana aikana ruotsalaisten kansantuote on noin viisinkertaistunut ja tanskalaisten kansantuote 4,3-kertaistunut.

Esimerkkejä: (Lähde: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN)

Vuonna 1980 työmiehen tuntipalkalla sain 1,84 pakettia voita, 1,4 pakettia kahvia ja 0,6 puolen litran pulloa pöytäviinaa.

Vuonna 1995 työmiehen tuntipalkalla sai 4,7 pakettia voita, 3 pakettia kahvia ja 0,77 puolen litran pulloa pöytäviinaa.

Vuonna 2018 työmiehen tuntipalkalla saa 7 pakettia voita, 4,48 pakettia kahvia ja 1,26 puolen litran pulloa pöytäviinaa.

Mä olin ensimmäisessä työpaikassani 1988, jolloin keskimääräinen kk-ansioni oli vain 2500 markkaa. Nykyrahaksi muutettuna se (elinkustannusindeksi ja inflaatio huomioiden) tarkoitti 691,5 e/kk, eli hieman nykyistä työttymyyspäivärahaa paremmin 7,5 tunnin työpäivillä. Ei hassummin. Silloin 2500 markkaa kuukaudessa tuntui minusta ihan ok-palkalta.

"Miksi muuten meillä köyhyys olisi koko liittovaltion ajan lisääntynyt.
Keskiansioita nostavat vain ökyrikkaiden kasvaneet tulot, ei koko kansan."

EU ei ole liittovaltio ja köyhyys on suhteellista. Tilastojen valossa köyhyys on nyky-Suomessa enimmäkseen suhteellista, tuloeroihin liittyvää, eikä niinkään absoluuttista, välttämättömyyksien puutetta.

"uonna 1966 pienituloisissa kotitalouksissa asui runsaat 800 000 henkeä eli yli 18 prosenttia väestöstä. Pienituloisuusaste aleni nopeasti alle 10 prosenttiin väestöstä 1970- ja 1980-luvuille tultaessa. Alimmillaan, noin kahdeksan prosenttia, pienituloisten osuus ja lukumäärä oli vuonna 1993, kun Suomessa oli lama syvimmillään. Tämän jälkeen tuloköyhien määrä on noussut lievästi. Ennakkotietojen mukaan pienituloisuusaste oli runsaat 11 prosenttia vuonna 2003. Kaikkiaan pienituloisuusaste on 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa vaihdellut 7 prosentista 11 prosenttiin. (Ks. myös Ruotsalaisen artikkeli)" Tilastokeskus

"Köyhyyden suhteellisuudesta saa hyvän kuvan, kun vuosien 1966-2002 aineistossa käytetään kiinteää vuoden 2003 mediaanituloon perustuvaa pienituloisuusrajaa muutettuna ainoastaan elinkustannusindeksillä. Kun köyhyysraja kiinnitetään reaalisesti vuoden 2003 tasolle, vuoden 1966 kotitalouksissa asuvista henkilöistä peräti 80 prosenttia tilastoitaisiin köyhiksi ja vuoden 1981 väestöstäkin vielä 37 prosenttia. Näin mitattuna pienituloisen väestön osan osuus on supistunut huomattavasti elintason parantuessa. Pienituloisten elinolot ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Yhteiskunnan muuttuessa muuttuvat kuitenkin myös tarpeet ja kohtuullista elintasoa koskevat käsitykset. 2000-luvun pienituloista ei lämmitä se, että hänellä asiat ovat taloudellisesti paremmin kuin 1960-luvun pienituloisilla." Tilastokeskus

Tietenkin, jos uskoo omiin fantasioihinsa ja mutu-tuntumaan, silloin tällaiset todelliset verifioitavat faktat ja tilastot tuntuvat valheilta. Ne eivät ole. Tarkista itse. Oletan, että et ollut markka-aikana syntynyt tai sitten olit hyvin nuori.

"Suomen ongelmista pääsee tietenkin irti henkilökohtaisesti helposti kun muuttaa muualle.
Mutta sellaisen näkökulmasta joka on isänmaallinen ja ei edes harkitse muualla käymistä tämä tilanne on katastrofi. "

Isänmaallisuus on aika problemaattinen käsite. Olen havainnut, miten tietty ihmisryhmä on omimassa itsenäisyyden normittamista. Muistuttaisin kuitenkin, että isänmaanrakkautta voi osoittaa eri tavoin; joko rakentamalla tai tuhoamalla. Okei, sä et usko, joten anna mä perustelen seuraavassa:

Lue lisää

Isänmaanrakkauteen ei ole vain yhtä oikeaa tapaa , eikä isänmaanrakkaus tarkoita jonkin ryhmän oikeutta määritellä isänmaallisuutta tiettyinä sääntöinä.

Isänmaallisuus (patritionismi) ja kansallismielisyys (nationalismi) eivät ole synonyymejä, eikä isänmaanrakkautta ja kansallismielisyyttä pitäisi koskaan sotkea keskenään.

Patrioottinen ihminen toimii isänmaansa hyväksi niillä tiedoilla ja taidoilla, joita hänellä on. Valintoihin vaikuttaa tietenkin eettinen ja poliittinen maailmankuva. Useimmat poliitikot ovat patriootteja, vaikka heidän eettinen ja poliittinen maailmankuvansa eroaisi paljonkin toisistaan.
He toimivat yhtä lailla valtion ja sen kansalaisten eduksi lainsäädäntöä ja oikeusjärjestystä kunnioittaen. Sekä vasemmistolaiset että oikeistolaiset puolueet rakentavat Suomea paremmaksi sen maailmankuvan perusteella, jonka he vakaasti uskovat olevan hyväksi Suomelle.

Ja se on toiminut. Suomi on kehittynyt kehittymättömästä agraariyhteiskunnasta menestyväksi ja hyvinvoivaksi teollisuus- ja informaatioyhteiskunnaksi.

Nationalisteille oikeusjärjestyksellä ja laeilla ei ole niin suurta merkitystä. Kansallismielisyydessä päämäärä oikeuttaa keinot, eikä se edusta kansan syvien rivien käsitystä isänmaallisuudesta. Päämääränä on homogeeninen, valkoinen ja suljettu Suomi.

Isänmaan puolustajat eivät kuitenkaan olleet aina suomalaistaustaisia, vaikka monet heistä antoivat henkensä Suomen itsenäisyyden puolesta. Esimerkiksi Mannerheimin ja Adolf Ehrnroothin sukujuuret ovat Saksassa. Suomen rintamilla taisteli juutalaisia natsien rinnalla ja vapaaehtoisia monista maista, kuten Virosta, Ruotsista ja Englannista.

On hyvä muistaa, että patrioottinen Mannerheim taisteli myös Venäjän keisarikunnan joukoissa. Tekeekö syntyperä suomalaisista patriooteista jotenkin vähemmän suomalaisia.

Monilla syntyperäisillä suomalaisilla on venäläisiä, ruotsalaisia ja keskieurooppalaisia sukujuuria, mutta ei sekään tee heistä yhtään vähempää suomalaisia tai isänmaallisia.

Kansallismielisten mukaan Suomi kuuluu suomalaisille ja siksi Suomi pitää irrottaa kaikista kansainvälisistä järjestöistä, kuten EU ja YK - koska esimerkiksi YK:n ihmisoikeus- ja pakolaissopimukset velvoittavat Suomea. Mutta keitä ne suomalaiset ovat, joille Suomi kuuluu? Nationalisteille? Kuinka monta heitä on? EU-eron kannatus Suomessa on viimeisen mittauksen mukaan 19 % ja EU:n kannatus 63 %.

Ja sitten kansallismieliset marssivat Helsingissä itsenäisyyspäivänä fasistien ja natsien historiasta tutuissa soihtukulkueissa. Antifa ja äärivasemmisto ei ole sen parempi. Ääriliikkeet ovat perseestä. Olennaista on, että molemmat ääriryhmät pilaavat epäisänmaallisella käytöksellään itsenäisyyspäivän juhlan oikeasti isänmaallisilta kansalaisilta.

EiHelvetti kirjoitti:

Niin. Ei velan lisääntyminen tietenkään ole tuottoa, mutta se on osa dynaamista taloutta. Suomen valtion velkaantumisaste on noin 63 % bruttokansantuotteesta. USA - joka monien mielestä varmasti on menestynyt myös taloudellisesti - on velkaantunut noin 104 % bkt:stä.

Vuoden alussa monet sanomalehdet kertoivat, että Saksan velkaantuminen on kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran 22 vuoteen; tosin nykyisellä tahdilla Saksa saa maksettua julkisen velkansa 800 vuodessa. Saksassa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on 68 %. EU:n ohje on, ettei velkaantuminen ylittäisi 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nobelisti Paul Krugmanin mukaan valtion velkaantumisella ei ole suurta merkityståä silloin, kun velan määrä ja bruttokansantuote ovat balanssissa. Krugmanin ja esim. valtiovarainministeriön monien talousasiantuntijoiden mukaan yksityinen ja julkinen (valtion) velkaantuminen ovat tyystin erilaisia asioita. Valtio katsotaan teoriassa ikuiseksi, joten se voi aina maksaa julkista velkaa ottamalla uutta velkaa.

Matemaattisesti olen varmasti tomppeli ja siksi pyydän, että tarkistat esittämäni luvut itse. Kyllä ne pitävät paikkansa. Me emme ole kansakuntana reaalisesti köyhempiä kuin ennen EU-jäsenyyttä. Ostovoimapariteetilla mitattuna olemme vaurastuneet. Vuoden 1980 ja 2017 välillä bruttokansantuote per capita on lähes 8-kertaistunut Suomessa. Samana aikana ruotsalaisten kansantuote on noin viisinkertaistunut ja tanskalaisten kansantuote 4,3-kertaistunut.

Esimerkkejä: (Lähde: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN)

Vuonna 1980 työmiehen tuntipalkalla sain 1,84 pakettia voita, 1,4 pakettia kahvia ja 0,6 puolen litran pulloa pöytäviinaa.

Vuonna 1995 työmiehen tuntipalkalla sai 4,7 pakettia voita, 3 pakettia kahvia ja 0,77 puolen litran pulloa pöytäviinaa.

Vuonna 2018 työmiehen tuntipalkalla saa 7 pakettia voita, 4,48 pakettia kahvia ja 1,26 puolen litran pulloa pöytäviinaa.

Mä olin ensimmäisessä työpaikassani 1988, jolloin keskimääräinen kk-ansioni oli vain 2500 markkaa. Nykyrahaksi muutettuna se (elinkustannusindeksi ja inflaatio huomioiden) tarkoitti 691,5 e/kk, eli hieman nykyistä työttymyyspäivärahaa paremmin 7,5 tunnin työpäivillä. Ei hassummin. Silloin 2500 markkaa kuukaudessa tuntui minusta ihan ok-palkalta.

"Miksi muuten meillä köyhyys olisi koko liittovaltion ajan lisääntynyt.
Keskiansioita nostavat vain ökyrikkaiden kasvaneet tulot, ei koko kansan."

EU ei ole liittovaltio ja köyhyys on suhteellista. Tilastojen valossa köyhyys on nyky-Suomessa enimmäkseen suhteellista, tuloeroihin liittyvää, eikä niinkään absoluuttista, välttämättömyyksien puutetta.

"uonna 1966 pienituloisissa kotitalouksissa asui runsaat 800 000 henkeä eli yli 18 prosenttia väestöstä. Pienituloisuusaste aleni nopeasti alle 10 prosenttiin väestöstä 1970- ja 1980-luvuille tultaessa. Alimmillaan, noin kahdeksan prosenttia, pienituloisten osuus ja lukumäärä oli vuonna 1993, kun Suomessa oli lama syvimmillään. Tämän jälkeen tuloköyhien määrä on noussut lievästi. Ennakkotietojen mukaan pienituloisuusaste oli runsaat 11 prosenttia vuonna 2003. Kaikkiaan pienituloisuusaste on 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa vaihdellut 7 prosentista 11 prosenttiin. (Ks. myös Ruotsalaisen artikkeli)" Tilastokeskus

"Köyhyyden suhteellisuudesta saa hyvän kuvan, kun vuosien 1966-2002 aineistossa käytetään kiinteää vuoden 2003 mediaanituloon perustuvaa pienituloisuusrajaa muutettuna ainoastaan elinkustannusindeksillä. Kun köyhyysraja kiinnitetään reaalisesti vuoden 2003 tasolle, vuoden 1966 kotitalouksissa asuvista henkilöistä peräti 80 prosenttia tilastoitaisiin köyhiksi ja vuoden 1981 väestöstäkin vielä 37 prosenttia. Näin mitattuna pienituloisen väestön osan osuus on supistunut huomattavasti elintason parantuessa. Pienituloisten elinolot ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Yhteiskunnan muuttuessa muuttuvat kuitenkin myös tarpeet ja kohtuullista elintasoa koskevat käsitykset. 2000-luvun pienituloista ei lämmitä se, että hänellä asiat ovat taloudellisesti paremmin kuin 1960-luvun pienituloisilla." Tilastokeskus

Tietenkin, jos uskoo omiin fantasioihinsa ja mutu-tuntumaan, silloin tällaiset todelliset verifioitavat faktat ja tilastot tuntuvat valheilta. Ne eivät ole. Tarkista itse. Oletan, että et ollut markka-aikana syntynyt tai sitten olit hyvin nuori.

"Suomen ongelmista pääsee tietenkin irti henkilökohtaisesti helposti kun muuttaa muualle.
Mutta sellaisen näkökulmasta joka on isänmaallinen ja ei edes harkitse muualla käymistä tämä tilanne on katastrofi. "

Isänmaallisuus on aika problemaattinen käsite. Olen havainnut, miten tietty ihmisryhmä on omimassa itsenäisyyden normittamista. Muistuttaisin kuitenkin, että isänmaanrakkautta voi osoittaa eri tavoin; joko rakentamalla tai tuhoamalla. Okei, sä et usko, joten anna mä perustelen seuraavassa:

Lue lisää

Olen nyt 70-vuotias ja tiedän vallan hyvin mistä taso lähti nousuun.
V.1969 tuntipalkkani oli 5mk silloista rahaa.Yksiön vuokraani meni kuukaudessa yhden päivän palkka ja siihen kuului lämpö, sähkö ja vesi.
Päivässä ruokaan meni yhden tunnin palkka. Loput jäi omaan käyttööni. Asuin tuolloin Hyvinkäällä ja olin töissä Kone Oyllä. Ja tuloni nousivat tuosta ajasta suhteellisesti vuoteen 1991 asti. Palkkani oli tuolloin n. 6800mk käteen. Tämänn jälkeen suhteellinen tulotasoni laski koko työurani loppuajan eläkkeellepääsyyni asti. Nyt olen ollut 7vuotta eläkkeellä. Suhteellinen ostovoima on laskenut koko eläkkeelläoloni ajan. Vähiten ennen nykyistä noususuhdannetta.
Myönnän toki että me teimme hyvää työtä nostaessamme maamme elintasoa. Samaa en voi sanoa tästä EU-liittovaltioajasta sillä vain tänä aikana on ollut jatkuvaa hyvinvointivaltion alasajoa. Tätä edeltänyt aika oli vuoteen 1990 asti hyvinvointivaltion kehittämistä.
Kun maamme tilanne koheni ei silloin ollut tarvetta miettiä syvällisesti politiikkaa sillä kaikki kehittyi vuosi vuodelta. Varsinaisesti tämä eläkkeelläoloaika on ollut ihmettelyä miksi asiat menevät näin kuin nyt, vain huonosta huonompaan varsinkin täällä maaseudulla jonne muutin eläkkeelle päästyäni. Vasta tänne tulo avasi lopullisesti silmät kun joutui maaseudulla lomailun sijaan itse arkielämän realiteettien joukkoon itsekin.
Nyt täällä ovat kaikki julkiset palvelut huonommin kuin nuorena maalta lähtiessäni 1969.
Pitää olla järkensä menettänyt jos väittää päinvastaista.
Nyt pitää maksaa jopa omassa talossaan asumisestakin joka oli täysin maksuvapaata nuoruudessani.
Tottakai asun nyt paremmassa talossa jonka olen itse aikoinani tehnyt ennen EUta . ansaitsemillani tuloilla, ilman muuta ja kuinkas muuten? Mutta en siitä anna kiitosta nykyisille vallanpitäjille.
Se hyvä mitä Suomessa on jäljellä on perintöä meidän suurten ikäluokkien työstä eikä EUsta!
EUhun liittymisen jälkeen poliitikot ovat tehneet vain huonoja päätöksiä.
Lopetin äänestämisenkin kokonaan yhden kerran jälkeen EUhun liittymisen. Joka ikinen puolue on pettänyt lupauksensa enkä äänestä yhtäkään puoluetta joka on kerrankin minut pettänyt.

EiHelvetti kirjoitti:

Niin. Ei velan lisääntyminen tietenkään ole tuottoa, mutta se on osa dynaamista taloutta. Suomen valtion velkaantumisaste on noin 63 % bruttokansantuotteesta. USA - joka monien mielestä varmasti on menestynyt myös taloudellisesti - on velkaantunut noin 104 % bkt:stä.

Vuoden alussa monet sanomalehdet kertoivat, että Saksan velkaantuminen on kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran 22 vuoteen; tosin nykyisellä tahdilla Saksa saa maksettua julkisen velkansa 800 vuodessa. Saksassa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on 68 %. EU:n ohje on, ettei velkaantuminen ylittäisi 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nobelisti Paul Krugmanin mukaan valtion velkaantumisella ei ole suurta merkityståä silloin, kun velan määrä ja bruttokansantuote ovat balanssissa. Krugmanin ja esim. valtiovarainministeriön monien talousasiantuntijoiden mukaan yksityinen ja julkinen (valtion) velkaantuminen ovat tyystin erilaisia asioita. Valtio katsotaan teoriassa ikuiseksi, joten se voi aina maksaa julkista velkaa ottamalla uutta velkaa.

Matemaattisesti olen varmasti tomppeli ja siksi pyydän, että tarkistat esittämäni luvut itse. Kyllä ne pitävät paikkansa. Me emme ole kansakuntana reaalisesti köyhempiä kuin ennen EU-jäsenyyttä. Ostovoimapariteetilla mitattuna olemme vaurastuneet. Vuoden 1980 ja 2017 välillä bruttokansantuote per capita on lähes 8-kertaistunut Suomessa. Samana aikana ruotsalaisten kansantuote on noin viisinkertaistunut ja tanskalaisten kansantuote 4,3-kertaistunut.

Esimerkkejä: (Lähde: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN)

Vuonna 1980 työmiehen tuntipalkalla sain 1,84 pakettia voita, 1,4 pakettia kahvia ja 0,6 puolen litran pulloa pöytäviinaa.

Vuonna 1995 työmiehen tuntipalkalla sai 4,7 pakettia voita, 3 pakettia kahvia ja 0,77 puolen litran pulloa pöytäviinaa.

Vuonna 2018 työmiehen tuntipalkalla saa 7 pakettia voita, 4,48 pakettia kahvia ja 1,26 puolen litran pulloa pöytäviinaa.

Mä olin ensimmäisessä työpaikassani 1988, jolloin keskimääräinen kk-ansioni oli vain 2500 markkaa. Nykyrahaksi muutettuna se (elinkustannusindeksi ja inflaatio huomioiden) tarkoitti 691,5 e/kk, eli hieman nykyistä työttymyyspäivärahaa paremmin 7,5 tunnin työpäivillä. Ei hassummin. Silloin 2500 markkaa kuukaudessa tuntui minusta ihan ok-palkalta.

"Miksi muuten meillä köyhyys olisi koko liittovaltion ajan lisääntynyt.
Keskiansioita nostavat vain ökyrikkaiden kasvaneet tulot, ei koko kansan."

EU ei ole liittovaltio ja köyhyys on suhteellista. Tilastojen valossa köyhyys on nyky-Suomessa enimmäkseen suhteellista, tuloeroihin liittyvää, eikä niinkään absoluuttista, välttämättömyyksien puutetta.

"uonna 1966 pienituloisissa kotitalouksissa asui runsaat 800 000 henkeä eli yli 18 prosenttia väestöstä. Pienituloisuusaste aleni nopeasti alle 10 prosenttiin väestöstä 1970- ja 1980-luvuille tultaessa. Alimmillaan, noin kahdeksan prosenttia, pienituloisten osuus ja lukumäärä oli vuonna 1993, kun Suomessa oli lama syvimmillään. Tämän jälkeen tuloköyhien määrä on noussut lievästi. Ennakkotietojen mukaan pienituloisuusaste oli runsaat 11 prosenttia vuonna 2003. Kaikkiaan pienituloisuusaste on 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa vaihdellut 7 prosentista 11 prosenttiin. (Ks. myös Ruotsalaisen artikkeli)" Tilastokeskus

"Köyhyyden suhteellisuudesta saa hyvän kuvan, kun vuosien 1966-2002 aineistossa käytetään kiinteää vuoden 2003 mediaanituloon perustuvaa pienituloisuusrajaa muutettuna ainoastaan elinkustannusindeksillä. Kun köyhyysraja kiinnitetään reaalisesti vuoden 2003 tasolle, vuoden 1966 kotitalouksissa asuvista henkilöistä peräti 80 prosenttia tilastoitaisiin köyhiksi ja vuoden 1981 väestöstäkin vielä 37 prosenttia. Näin mitattuna pienituloisen väestön osan osuus on supistunut huomattavasti elintason parantuessa. Pienituloisten elinolot ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Yhteiskunnan muuttuessa muuttuvat kuitenkin myös tarpeet ja kohtuullista elintasoa koskevat käsitykset. 2000-luvun pienituloista ei lämmitä se, että hänellä asiat ovat taloudellisesti paremmin kuin 1960-luvun pienituloisilla." Tilastokeskus

Tietenkin, jos uskoo omiin fantasioihinsa ja mutu-tuntumaan, silloin tällaiset todelliset verifioitavat faktat ja tilastot tuntuvat valheilta. Ne eivät ole. Tarkista itse. Oletan, että et ollut markka-aikana syntynyt tai sitten olit hyvin nuori.

"Suomen ongelmista pääsee tietenkin irti henkilökohtaisesti helposti kun muuttaa muualle.
Mutta sellaisen näkökulmasta joka on isänmaallinen ja ei edes harkitse muualla käymistä tämä tilanne on katastrofi. "

Isänmaallisuus on aika problemaattinen käsite. Olen havainnut, miten tietty ihmisryhmä on omimassa itsenäisyyden normittamista. Muistuttaisin kuitenkin, että isänmaanrakkautta voi osoittaa eri tavoin; joko rakentamalla tai tuhoamalla. Okei, sä et usko, joten anna mä perustelen seuraavassa:

Lue lisää

Kuka vertaa siihen mistä hyvinvointivaltiota alettiin kehittämään?
Et voi ottaa kunniaa siitä mitä minä ja ikäiseni saimme Suomessa aikaan EUhun liittymiseen mennessä. Joten kaikki mitä venkoilet hyvyydestä oli jo saavutettu minun työssäoloaikanani ja menetettiin se hyvä tasapainotilanne kun Harri Holkerista tuli Koiviston presidenttikautena pääministeri. JA SENJÄLKEEN ON OLLUT PELKKÄÄ ALASPÄIN MENOA. Jos kaupungeissa vielä on jotain hyvää, jota epäilen sitäkin, se on siellä siksi että maaseutu on jäänyt huutolaispojan osaan. Minulla on 4 lasta eikä kukaan heistä ole saanut yhtä yltäkylläistä nuoruutta työelämässä kuin meidän sukupolvellamme oli vaikka lähdimme kehityksessä liki kivikauden tasolta liikkeelle.

etymmärrämitään kirjoitti:

Olen nyt 70-vuotias ja tiedän vallan hyvin mistä taso lähti nousuun.
V.1969 tuntipalkkani oli 5mk silloista rahaa.Yksiön vuokraani meni kuukaudessa yhden päivän palkka ja siihen kuului lämpö, sähkö ja vesi.
Päivässä ruokaan meni yhden tunnin palkka. Loput jäi omaan käyttööni. Asuin tuolloin Hyvinkäällä ja olin töissä Kone Oyllä. Ja tuloni nousivat tuosta ajasta suhteellisesti vuoteen 1991 asti. Palkkani oli tuolloin n. 6800mk käteen. Tämänn jälkeen suhteellinen tulotasoni laski koko työurani loppuajan eläkkeellepääsyyni asti. Nyt olen ollut 7vuotta eläkkeellä. Suhteellinen ostovoima on laskenut koko eläkkeelläoloni ajan. Vähiten ennen nykyistä noususuhdannetta.
Myönnän toki että me teimme hyvää työtä nostaessamme maamme elintasoa. Samaa en voi sanoa tästä EU-liittovaltioajasta sillä vain tänä aikana on ollut jatkuvaa hyvinvointivaltion alasajoa. Tätä edeltänyt aika oli vuoteen 1990 asti hyvinvointivaltion kehittämistä.
Kun maamme tilanne koheni ei silloin ollut tarvetta miettiä syvällisesti politiikkaa sillä kaikki kehittyi vuosi vuodelta. Varsinaisesti tämä eläkkeelläoloaika on ollut ihmettelyä miksi asiat menevät näin kuin nyt, vain huonosta huonompaan varsinkin täällä maaseudulla jonne muutin eläkkeelle päästyäni. Vasta tänne tulo avasi lopullisesti silmät kun joutui maaseudulla lomailun sijaan itse arkielämän realiteettien joukkoon itsekin.
Nyt täällä ovat kaikki julkiset palvelut huonommin kuin nuorena maalta lähtiessäni 1969.
Pitää olla järkensä menettänyt jos väittää päinvastaista.
Nyt pitää maksaa jopa omassa talossaan asumisestakin joka oli täysin maksuvapaata nuoruudessani.
Tottakai asun nyt paremmassa talossa jonka olen itse aikoinani tehnyt ennen EUta . ansaitsemillani tuloilla, ilman muuta ja kuinkas muuten? Mutta en siitä anna kiitosta nykyisille vallanpitäjille.
Se hyvä mitä Suomessa on jäljellä on perintöä meidän suurten ikäluokkien työstä eikä EUsta!
EUhun liittymisen jälkeen poliitikot ovat tehneet vain huonoja päätöksiä.
Lopetin äänestämisenkin kokonaan yhden kerran jälkeen EUhun liittymisen. Joka ikinen puolue on pettänyt lupauksensa enkä äänestä yhtäkään puoluetta joka on kerrankin minut pettänyt.

Lue lisää

Okei. Kiitos. On mukavaa, että kirjoitit asiallisen ja hyvin perustellun vastauksen. Ymmärrän pointtisi, mutta omat kokemukseni ovat erilaisia. Minulla reaalinen hyvinvointi on lisääntynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Tai ei. Mäkin jäin eläkkeelle noin 7 vuotta sitten ja tietenkään eläke ei yllä palkan tasolle, joten silloin ansiotasossa tapahtui muutos. Toisaalta mun menot on aika pienet enkä tarvitse enempää kuin saan. Olen järjettömän onnellinen siitä mitä minulla on. Se tietenkin vaikuttaa mun näkemykseen. Jos koko ajan miettisin sitä, mitä minulla ei ole tai en voi saada, olisin ehkä onnettomampi. En tiedä.

etymmärrämitään kirjoitti:

Kuka vertaa siihen mistä hyvinvointivaltiota alettiin kehittämään?
Et voi ottaa kunniaa siitä mitä minä ja ikäiseni saimme Suomessa aikaan EUhun liittymiseen mennessä. Joten kaikki mitä venkoilet hyvyydestä oli jo saavutettu minun työssäoloaikanani ja menetettiin se hyvä tasapainotilanne kun Harri Holkerista tuli Koiviston presidenttikautena pääministeri. JA SENJÄLKEEN ON OLLUT PELKKÄÄ ALASPÄIN MENOA. Jos kaupungeissa vielä on jotain hyvää, jota epäilen sitäkin, se on siellä siksi että maaseutu on jäänyt huutolaispojan osaan. Minulla on 4 lasta eikä kukaan heistä ole saanut yhtä yltäkylläistä nuoruutta työelämässä kuin meidän sukupolvellamme oli vaikka lähdimme kehityksessä liki kivikauden tasolta liikkeelle.

Lue lisää

"Kuka vertaa siihen mistä hyvinvointivaltiota alettiin kehittämään?
Et voi ottaa kunniaa siitä mitä minä ja ikäiseni saimme Suomessa aikaan EUhun liittymiseen mennessä."

Mihin sitten pitäisi verrata nykyistä hyvinvointia jos ei menneisyyteen? Annoin kolme esimerkkiä: ennen EU:ta (1980), EU:n liittymisen aikaan (1995) ja tänään (2018. Voit tarkistaa tiedot rahamuseosta tai tilastokeskuksesta.

En minä yritä ottaa kunniaa mistään. Nähdäkseni Suomi on kehittynyt koko ajan parempaan suuntaan ja toki kiitos siitä kuuluu myös sinulle. Omat kokemukseni ja tilastot tukevat tätä. Maaseutu on tosiaan autioitunut. Tiedän sen myös omista kokemuksistani, mutta muuttoliike maalta kaupunkeihin ja lähiöihin alkoi jo 1950-luvulla. Sinäkin muutit maalta kaupunkiin, etkä jäänyt rakentamaan maaseutua työvuosinasi.

"Joten kaikki mitä venkoilet hyvyydestä oli jo saavutettu minun työssäoloaikanani ja menetettiin se hyvä tasapainotilanne kun Harri Holkerista tuli Koiviston presidenttikautena pääministeri. JA SENJÄLKEEN ON OLLUT PELKKÄÄ ALASPÄIN MENOA. Jos kaupungeissa vielä on jotain hyvää, jota epäilen sitäkin, se on siellä siksi että maaseutu on jäänyt huutolaispojan osaan."

Minun lapsuudessani penniä venytettiin koko ajan. En mä muista, että rahaa olisi koskaan ollut tarpeeksi. 1980-luvun talouspolitiikka (mm. Koiviston kannattama vahvan markan politiikka), rahapolitiikan vapauttaminen ja Harri Holkerin talouspolitiikka veivät Suomen lamaan, jossa talous syöksyi 6 prosenttia, tuhannet yritykset kaatuivat ja työttömyys kasvoi lähes 20 prosenttiin. Holkerin kauden jälkeen enemmän tai vähemmän kaikki oli paskana ja maa on pitänyt rakentaa uudestaan. Tietenkään kaikki ei ole mennyt parempaan suuntaan, mutta siitä voidaan syyttää omien poliitikkojemme tekemiä valintoja.

" Minulla on 4 lasta eikä kukaan heistä ole saanut yhtä yltäkylläistä nuoruutta työelämässä kuin meidän sukupolvellamme oli vaikka lähdimme kehityksessä liki kivikauden tasolta liikkeelle."

Niinkö? Ja syy on EU:ssa? Kyllä useimmat sinun ikäpolvesi lapsista menestyvät nykyään taloudellisesti paremmin kuin vanhempansa. Varmasti on poikkeuksiakin. Mutta mä en näe syytä EU:ssa. Ne virheet, joita omat poliitikkomme tekevät, eivät johdu EU:sta - ainakaan suoraan. Meillä on ihan vapaat kädet sössiä asiat - siihen ei tarvita edes EU:ta.

Mä koitan ajatella asioita sun näkövinkkelistä, mutta mä luulen, että sä et tarkastele kokonaisuutta (koko Suomea), vaan hyvin kapeaa sektoria, jossa asiat eivät sitten menneetkään niin hyvin. Eihän sellaista Shangri La'ta ole olemassakaan, jossa kaikki olisivat koko ajan riemusta soikeina ja taivaalta sataisi mannaa. Eiköhän jokainen ole oman onnensa seppä. Ymmärsin, että sinä olet menestynyt ihan hyvin eläkeikääsi asti. Se on hienoa. EU ei pura Suomen hyvinvointivaltiota - sen tekevät suomalaiset. EU on ainakin kolmesti lähettänyt noottia Suomen liian alhaisista sosiaalituista, mutta esimerkiksi Sipilän hallitus on päättänyt olla noteeraamatta tällaista kritiikkiä. Sisäpoliittiset ratkaisut ovat ihan meidän omien poliitikkojemme vastuulla - ei Brysselin.

EiHelvetti kirjoitti:

Joo, ei ollut. Suomen talous kyllä nousi EU:hun ja euroon liittymisen jälkeen aina vuoteen 2008 asti, jolloin kansainvälinen finanssikriisi ja sen laukaisema Kreikan velkakriisi hidastivat Suomen taloutta. Vielä 2007 kansalaisten usko talouteen oli ennätyskorkea. Suomen talous on jonain vuonna tai jonain kvartaalina saattanut olla Ruotsin tasolla, mutta Ruotsin talous on ollut melko vahva ja vakaa koko viime vuosisadan. Se vahvistui välttämällä I. ja II. maailmansodat ja myymällä rautaa ja muita metalleja sodan kaikille osapuolille. Ruotsin voimakas teollistuminen oli alkanut jo ennen sotia, kun Suomi alkoi teollistua vasta sotien jälkeen.

Sun argumentin perustelut ontuvat. Ensinnäkin Suomen talous kasvoi EU-jäsenyyden myötä todella vahvasti finanssikriisiin asti, mutta 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kasvua siivitti erityisesti Nokian hillitön menestys maailmalla. 2000-luvun alussa Suomi oli taloudellisesti vahva ja vakaa EU-maa.

Talouden ongelmien perusteleminen pelkästään euron valuvioilla tai EU-jäsenyydellä ei kerro koko totuutta Suomen talouden ongelmista. Nokian ongelmat ja paperin kysynnän romahtaminen digitaalisen viestinnän seurauksena vaikuttivat Suomen taloutta heikentävästi euroa enemmän. Toki markan arvo sidottiin ecuun liian korkealla vaihtokurssilla, mutta se tapahtui 1980-luvulla. 1980-luvulla markkan arvoa revalvoitiin ylöspäin kahdesti, mutta 1990-luvun taitteessa devalvoitiin ensin 12 % ja 1992 alkaneen markan kelluttamisen seurauksena markan arvosta suli vielä 27 %. Sellainen on hirvittävä isku ihmisille, joilla oli markkamääräisiä säästäjä; säästöjen arvosta katosi kolmannes.

Valtiot ja yksittäiset sijoittajat ovat keinotelleet kautta historian pienempien valuuttojen arvomuutoksilla ja tehneet omaisuuksia siten. Sinänsä heikennetty valuutta antaa vientiteollisuudelle piristysruiskeen, mutta yhteiskunnallisesti se myös leikkaa tavallisten kansalaisten ostovoimaa. Tuontivoittoisessa yhteiskunnassa, jossa perustuotantoa on vain vähän, kulutushyödykkeiden ja elintarvikkeiden hinnat kasvavat kun valuutan arvoa heikennetään. Ruotsissa on vahva perusteollisuus kodinkoneista autoihin ja lentokoneisiin. Ruotsi on monella tavalla paljon omavaraisempi talous kuin Suomi, koska me tuomme suuren osan kulutustuotteista ja elintarvikkeista jostain muualta. Niinpä 1980-luvulla vahvan markan politiikan aikana monet suomalaiset kokivat olevansa rikkaampia kuin olivatkaan, kun taas valuutan heikennykset 1990-luvulla pyyhkäisivät tällaiset harhat tehokkaasti unohduksiin.

Jos "jäykkä ja yliarvostettu" euro on tärkein syypää Suomen talouden ongelmille, miksi Suomen talous kasvoi voimakkaasti euron käyttöönoton jälkeenkin? Kansainvälinen finanssikriisi heilutti koko maailman taloutta - ei vain Suomen ja EU:n. Finanssikriisin jälkimainingeissa myös Ruotsin bruttokansantuote laski vuosina 2008, 2009 ja 2012. Suomen talous kasvoi vielä 2008, mutta romahti merkittävästi seuraavana vuonna. Vuosina 2010, ja 2011 talous piristyi, mutta seuraavien kolmen vuoden aikana Suomen talous heikkeni hieman. Vuodesta 2014 alkaen Suomen talous on kehittynyt positiivisesti. Ruotsin talous on kasvanut Suomea nopeammin myös 2014 jälkeen. Siihen liittyy kuitenkin eräs mielenkiintoinen mutta: - Ruotsin bruttokansantuote per capita ei nimittäin vastaa täysin todellisuutta, kun väestönmäärä on kasvanut Ruotsissa nopeammin kuin Suomessa. Todellinen talouskasvu Ruotsissa ei ole aivan niin ihanaa kuin mitä tilastot näyttävät. Samaan aikaan euron ulkopuolella pysyneen Tanskan talouskasvu kääntyi negatiiviseksi 2008 ja 2009 ja sen jälkeen talous on ollut plusmerkkistä, mutta ero Suomen talouskasvuun tuona aikana ei ole suuri. Vuodesta 2010 vuoteen 2017 Tanskan talous on kasvanut reilun prosentin vuositahtia. Tanskan talous on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2017 keskimäärin 1,21 prosentin vuosivauhtia. Vastaavana ajanjaksona Ruotsin talous on kasvanut keskimääårin 2,26 % vuodessa (mutta siinä on tämä väestönkasvuun liittyvä tilastollinen harha). Suomen talous on kasvanut keskimäärin 1,57 % vuosivauhtia euroon liittymisen jälkeen, joten se asettuu kahden euron ulkopuolelle jääneen Pohjoismaan väliin. Ruotsin todellinen kasvu tänä aikana on pienempi kuin tuo 2,26 %.

Euro vaikuttaa toki talouteen, mutta talouteen vaikuttavia tekijöitä on niin monia, että yksiselitteiset ja mustavalkoiset ratkaisut eivät talouden suhdanteita selitä. Ruotsi on hyvin vahva vientitalous, jolla on maailmalla erinomaisesti tunnettuja brändejä Volvosta Electroluxiin ja lukemattomiin vaatemerkkeihin ja -myymälöihin. Suomen vientisektori on Ruotsia kapeampi ja tuntemattomampi. Suomi rakentaa laivoja, hissejä, metsä- ja paperikoneita sekä ylipäänsä raskasta teollisuutta, jonka kysyntään vaikuttavat maailmantalouden suhdanteet paljon herkemmin kuin Ruotsalaisiin kulutushyödykkeisiin.

Lue lisää

Sellainen korjaus, että Suomen talous ei noussut, vaan Suomessa pesivän kv-bisneksen talous. EU ja Suomi täytyy erottaa toisistaan, koska EU on bisnes ja Suomi on maa, jonka oma bisnes kuivui EU-invaasion myötä. Kv-bisneksen tilaa mittaavien talousmittareiden tuloksia ei voi yleistää Suomen taloudellista tilaa kuvaavaksi. Se on Sipilän tilastokikkailua ja kansan vedättämistä. Markkina-ajattelu on mennyt ihan uusiksi, eikä asioita voi nähdä enää perinteisestä näkökulmasta.

Asunnot olivat paljon halvempia ennen EU-aikaa kuin nyt!
Markka-aikana kaikki markkamääräinen valuutta oli kansakunnan sisäistä omaisuutta eikä se rikastuttanut Euroopan keskuspankkia eikä ulkomaisia yrityksiä. Tulot tehdystä työstä jäivät maamme rajojen sisäpuolelle ja kauppatase pidettiin ylijäämäisenä. Nykyinen valtionvelkahan on kokonaan syntyisin kauppataseen alijäämästä joka taas näkyy illuusiona hyvinvoinnista.
Tämän lisänä on vielä muut julkiset ja yksityisvelat joiden määrä ylittänee kohta kansallisen varallisuutemme eli kohta olemme renkeinä pankkien omistamassa isänmaassammekin.
On kummallista mihin talouden ymmärtäminen on kasdonnut kun se oli vielä joka kansalaisen hallussa vielä ennen €uro-aikaa. Sukupolven vaihtuminen näkyy karmealla tavalla yleisenä tyhmistymisenä.
Kaikki €urot ovat luotu velkana jota ei edes teoriassa saada maksetuksi pois tyhjentämättä kaikkien taskut rahasta ja silti vielä jäisi velkoja maksamatta. Näin ei ollut mahdollista käydä silloin kun valtakuntamme rahana oli oma markkamme.
ON erinomaisen kumma tilanne keskustella rahasta henkilöiden kanssa joilla ei ole harmaintakaan käsitystä todellisuudesta. Ja erityisen kummallista on se että he edustavat uutta sukupolvea joiden luulisi olevan kouluja käyneitä . Ehkä he ovat käyneetkin mutta eivät ole oppineet mitään.