Tuntuu että pakko jonnekkin itseäni purkaa.
Tapasin miehen reilu vuosi sitten. Ensireaktio oli, että ärsyttävä tyyppi. Olimme useamman kuukauden ystäviä, joskin mies oli hanakka pitämään yhteyttä mutta en tajunnut heti miksi. Eräs illanvietto sitten muutti asioita. Olin melkoisen humalassa, jolloin ihailin miestä ylisanoin. En ollut mielestäni kovinkaan ihastunut, mutta humalassa tulee suustani paljon adjektiiveja. Tämän jälkeen mies lähti työmatkalle.
Meni jokunen viikko, ja mies palasi työmatkalta. Olin tällä välin saanut selville, että mies valehteli nimensä ja asuinpaikkansa. Mies tunnusti asiat, ja pari muutakin valetta mitä en ollut vielä saanut selville ja anoi mahdollisuutta. Annoin mahdollisuuden, ja mies sanoi todistavansa että on luottamukseni arvoinen.
Muutaman päivän päästä jo seurustelimmekin, mies oli lähettänyt viestin ystävälleen jossa kertoi siitä. En tajua miksei hälytyskelloni soineet kovaa jo tässä vaiheessa. Emme koskaan tapailleet, vaan aloimme suoraan seurustelemaan.
Tästä seurasi monta kuukautta seuraavanlaista meininkiä: mies suuttui tyhjästä. Jos en vaikka vastannut viestiin tai puheluun heti, niin tuli kryptisia viestejä jossa hän saattoi sanoa vaikkapa "vetäydyn nyt hetkeksi, hyvää viikonloppua". Tai jos olin menossa tapaamaan ystävää, hän soitti että haluaisi tavata sen jälkeen. Kun sanoin että olin tehnyt muita suunnitelmia, seurasi suuttuminen.
Tein myös gradua tuossa viime keväänä, ja lukemattomat kerrat lähdin selvittelemään kesken koulupäivän (työstin sitä koululla keskittymisen takia) riitojamme joko hänen luo tai hän änkesi minun luo. Hän ei ymmärtänyt pyynnöistäni huolimatta sitä, kuinka tärkeää on antaa minun tehdä gradu loppuun rauhassa. Kerran hän ilmestyi työpaikalleni kutsumatta, pahimman riidan aikaan, kukkapuskan kanssa. Otin parin viikon aikalisän suhteeseen, ja sinä aikana hän tatuoi nimeni rintaansa.
Tarinoita riittää.. kerran olimme viihteellä, ja kotiin päästyä hän sanoi "hymyilit sille miehelle baarissa". Omat seksihalut on ihan nollissa, joskaan ne ei koskaan olleet kovin korkealla, koska en alunperinkään kokenut miestä mitenkään seksuaalisesti vetäväksi (vaikka onkin komea) tai että välillämme olisi ollut kemiaa. Kaikki nämä riidat ovat vähentäneet vähäisiä halujani. Aina kun meillä ei ole seksiä, mies ei pysty nukkumaan, vaan jää kännykkää lukemaan tai lähtee istumaan kahvilaan tmv moneksi tunniksi...
Olen yrittänyt laittaa suhdetta poikki, mutta tuntuu ettei miehestä pääse mitenkään eroon. Tuntuu, että aina kun ehdotan tai yritän eroa, mies puhuu itsensä takaisin. Hän ei koskaan vähättele ulkonäköäni tms, ja osaa olla todella herttainen ja huomioonottava, mutta sitten on kääntöpuolena nämä kaikki arveluttavat piirteet.
Miten hemmetissä tässä toimisin? MIstä saan voimia lähteä?
Tukea, neuvoja?
Miesystävän narsistiset piirteet
16
475
Vastaukset
- TotuusSattuuQC
Mieti nyt ainakin kunnolla että mitä suhteelta haluat. Haluatko elää suhteessa joka on jatkuvaa vuoristorataa ja toisen loukkaantumisten ja suuttumisten selvittämistä. Varsinkin kun et edes tunnu olevan mieheen kauhean ihastunut etkä tunne häneen suurta vetoa. Onko tuossa suhteessa eläminen todellakin parempaa elämää kuin eläminen ilman sitä? Miksi olet tuossa suhteessa? Saatko siitä jotain muutakin kuin vain sen että sinulla on joku suhde?
En tiedä millaisia ovat olleet aikaisemmat suhteesi ja onko niitä. Mutta oman kokemukseni perustella sanoisin että sinun ei todellakaan kannata tyytyä tuohon. Hyvä ja toimiva suhde voi olla niin valtavan paljon enemmän kuin tuo mitä sinulla on. Se voi olla turvaa, tukea , lämpöä, välittämistä, ymmärrystä, kuulluksi tulemist, halua, läheisyyttä... Siis sanalla sanoen sitä että toisen kanssa on helppoa ja hyvä olla. Mikään suhde ei ole täydellinen mutta kyllä suhteessa pitää minusta olla 95% hyvää ja vain 5% ihan vähän huonoa, ei puolet huonoa ja loppu kohtalaista kuten sinulla tuntuu olevan.
Nyt sinun pitää olla jämäkkä ja repäistä itsesi irti tuosta miehestä. Älä annan miehen enää puhua itseäsi ympäri koska kyse ei ole miehestä vaan sinusta. Siitä mitä sinä haluat ja mitä sinä tunnet. Jos sinä et tunne riittävästi, se on täysin riittävä syy suhteen lopettamiseen, sanoi mies mitä vain.- kiikussa
Kiitos viestistä. Hyviä kysymyksiä ja ajatuksia. Olen paljon miettinyt noita asioita mistä mainitsit. Ensinnäkin tuo, miksi aloin suhteeseen miehen kanssa, josta en ole täysillä kiinnostunut. Jotain yksinäisyyden/tyhjiön tunnetta kuitenkin varmaan täytin. Mies oli ns. järjellä ajateltuna komea, mutta jotenkin hän ei silti täysin ole koskaan sytyttänyt minua, eli se henkinen yhteys puuttuu. Olin kai jotenkin syvästi imarreltu kaikesta hänen antamasta huomiosta - tämä kertonee omasta itsetunnostani selkeästi jotakin.
Aikaisempia suhteita on pari kappaletta. Riidat ovat niissä olleet normaaleja, ei mitään tämän kaltaista kuin nykyisessä suhteessa. MIksi olen tässä suhteessa? En tiedä itsekään. Jotain näennäistä turvaa? Täytettä? Ajatteluni on monilta osin täysin sumentunut, koska jollain tavalla tajuan että suhde ei ole aito. Vaistot jotenkin myös välillä varoittelevat, että mies ei ole täysin rehellinen.
Kerään rohkeutta jättääkseni. Olen jo ottanut etäisyyttä parin päivän aikana niin, etten ole laittanut viestiä enkä soittanut. En jotenkaan olisi koskaan uskonut että tällaisesta tilanteesta itseni vielä löydän. Kyllä tässä on paljon opittu, siitä mitä en halua. Pelottaa seuraamukset. Mitä jos mies änkeää ovelleni, se ei ole ollenkaan mahdoton skenaario? - TotuusSattuuQC
kiikussa kirjoitti:
Kiitos viestistä. Hyviä kysymyksiä ja ajatuksia. Olen paljon miettinyt noita asioita mistä mainitsit. Ensinnäkin tuo, miksi aloin suhteeseen miehen kanssa, josta en ole täysillä kiinnostunut. Jotain yksinäisyyden/tyhjiön tunnetta kuitenkin varmaan täytin. Mies oli ns. järjellä ajateltuna komea, mutta jotenkin hän ei silti täysin ole koskaan sytyttänyt minua, eli se henkinen yhteys puuttuu. Olin kai jotenkin syvästi imarreltu kaikesta hänen antamasta huomiosta - tämä kertonee omasta itsetunnostani selkeästi jotakin.
Aikaisempia suhteita on pari kappaletta. Riidat ovat niissä olleet normaaleja, ei mitään tämän kaltaista kuin nykyisessä suhteessa. MIksi olen tässä suhteessa? En tiedä itsekään. Jotain näennäistä turvaa? Täytettä? Ajatteluni on monilta osin täysin sumentunut, koska jollain tavalla tajuan että suhde ei ole aito. Vaistot jotenkin myös välillä varoittelevat, että mies ei ole täysin rehellinen.
Kerään rohkeutta jättääkseni. Olen jo ottanut etäisyyttä parin päivän aikana niin, etten ole laittanut viestiä enkä soittanut. En jotenkaan olisi koskaan uskonut että tällaisesta tilanteesta itseni vielä löydän. Kyllä tässä on paljon opittu, siitä mitä en halua. Pelottaa seuraamukset. Mitä jos mies änkeää ovelleni, se ei ole ollenkaan mahdoton skenaario?"Mitä jos mies änkeää ovelleni, se ei ole ollenkaan mahdoton skenaario?"
Sitten vain pyydät häntä poistumaan. Älä päästä edes sisään. Sanot vain että et halua enää olla hänen kanssaan ja että toivot hänen myös kunnioittavan pätöstäsi.
Jos menee vaikeaksi niin soitat vaikka poliisin. Yleensä sitkeämmätkin tyypit pelästyvät sitä jos ovat vähänkään normaaleja eivätkä ihan psykopaatteja. - ei.kuulsta.hyvältä
kiikussa kirjoitti:
Kiitos viestistä. Hyviä kysymyksiä ja ajatuksia. Olen paljon miettinyt noita asioita mistä mainitsit. Ensinnäkin tuo, miksi aloin suhteeseen miehen kanssa, josta en ole täysillä kiinnostunut. Jotain yksinäisyyden/tyhjiön tunnetta kuitenkin varmaan täytin. Mies oli ns. järjellä ajateltuna komea, mutta jotenkin hän ei silti täysin ole koskaan sytyttänyt minua, eli se henkinen yhteys puuttuu. Olin kai jotenkin syvästi imarreltu kaikesta hänen antamasta huomiosta - tämä kertonee omasta itsetunnostani selkeästi jotakin.
Aikaisempia suhteita on pari kappaletta. Riidat ovat niissä olleet normaaleja, ei mitään tämän kaltaista kuin nykyisessä suhteessa. MIksi olen tässä suhteessa? En tiedä itsekään. Jotain näennäistä turvaa? Täytettä? Ajatteluni on monilta osin täysin sumentunut, koska jollain tavalla tajuan että suhde ei ole aito. Vaistot jotenkin myös välillä varoittelevat, että mies ei ole täysin rehellinen.
Kerään rohkeutta jättääkseni. Olen jo ottanut etäisyyttä parin päivän aikana niin, etten ole laittanut viestiä enkä soittanut. En jotenkaan olisi koskaan uskonut että tällaisesta tilanteesta itseni vielä löydän. Kyllä tässä on paljon opittu, siitä mitä en halua. Pelottaa seuraamukset. Mitä jos mies änkeää ovelleni, se ei ole ollenkaan mahdoton skenaario?Voi varmaan varautua, ettei mies helposti luovuta. Neuvon saman kuin edellinen, olet tiukkana ja ilmoita, että tapailut on loppu ja että on jätettävä rauhaan. Kutsu poliisit, että jää merkintä, jos ei lähde suosiolla ja häirintä jatkuu. Jos toistuu useasti pidä kirjaa häirinnästä ja hae sitten lähestymiskieltoa. Kerro myös kavereille tilanteesta.
- tiedänyhdenmiehen
No miksi alussa jo valehteli nimensä että missä asuu? Hieman sekava kirjoitus sinulta. Mieti jos kerta ihan graduakin teet mikä on parisuhde ja miten siinä ollaan? Aika sivistymätön olet kyllä. Eikö sinulla ole mitään miksi valehtelijan otit alunperinkään?
- Kiikussa
Mies ei halunnut että voisin googlata hänen nimensä. Hän oli vielä virallisesti naimisissa.
Minut hän toki googlasi heti ja tiesi paljon minusta, kertoi tämän myöhemmin.
Tiedän kuinka hullulta kuulostaa. Ihastuksissaan sitä suostuu typeryyksiin.
Ap - kaksoiselämää
Kiikussa kirjoitti:
Mies ei halunnut että voisin googlata hänen nimensä. Hän oli vielä virallisesti naimisissa.
Minut hän toki googlasi heti ja tiesi paljon minusta, kertoi tämän myöhemmin.
Tiedän kuinka hullulta kuulostaa. Ihastuksissaan sitä suostuu typeryyksiin.
ApToki jokaisen omat kriteerit on aloittaa parisuhde se on selvä. Mutta kai nyt saanut hyvät perustelut Valehteluille. Ai niin oli naimisissa ja tavoitteli sinua jo silloin. Ok jos nuo perustelut hyväksyit sinua kohtaan esitetty valehtelu. Ei siis halunnut että Googlesta haet tiedot. Kyllä minä parisuhteeseen ryhdyin kysyin sen syyt ja tahtomattaan miksi alunperin haluaa minun suhteeseen. Samoin kun muille kerroimme suhteestamme ei ole tarvinnut valehdella kellekkään mitään. Jos on eronnut niin Kertookoon sen kohteelle oikein niin että olet tietoinen menneisyydestä. Jos salasuhteessa on niin joko luottaa toiseen että eroaa ja ottaa riskejä onnistuuko suhde. Ethän muuta voi. Mutta huonosti kuvaat suhteesi toiseen jonka tiedät valehtelevan. Aika hurjaa kyllä. Ei tuo pahaolo lopu ennenkuin jätät valehtelijan. Ikävä sanoa näin. Kuka elää kaksoiselämää on sairas alunperin.
- outovalintasi
sinä et tarvitse lisävoimia jättääksesi tuon hyvin outokäytoksisen miehen. Vain tervettä maalaisjärjen käyttoä! Sinä jo hyvissä ajoin näit liehuvat varoitusliput miehen epäuskottavuudesta ja mikä mies on pohjiltaan. Silti vain riipuit siinä!
Ainoa mitä sinä tarvitset on aivan ensiksi:
ilmoitat, siis et yritä kertoa tai yritä vihjaista tai yritä sitä sun tätä, että on kummallekin parempi että tienne eroavat. Että nyt on täydellinen aika lopettaa tämä tuttavuus/ystävyys/ suhde (minkä tahaansa valitset). Ilmoita se yleisellä paikalla (tuntien miehen se voi käydä väkivaltaiseksi!) Tee tuo julistus katsomalla sitä suoraan silmiin ja rehellisen tiukalla äänellä. Niin että se varmasti ymmärtää.
Pahin mitä voit tehdä on jäädä kuulemaan sen valitusta tai uhkauksia tai rukoiluja. Vain poistu rauhallisesti paikalta.! Olisi hyvä jos veljesi tai joku ystävistäsi olisi näkomatkan etäisyydellä ja voit hänen kanssaan jatkaa matkaa.
Missään tapauksessa, älä vastaa sen yhteydenottoihin, et sen somessa jankuttaviin lässytyksiin, laitat sen numeron soittokieltoon, et koskaan avaa oveasi sille.
Mikäli sen vainoaminen sinua kohtaan jatkuu, ota yhteyttä virkavaltaan! Tuo ei kuulosta yhtään hyvältä. Et ole selvästikkään onnellinen suhteeseesi joten tuossa vaiheessa kun on ollut pitkään jo tuollaista niin pitää miettiä mitä hyvää suhteessa on verrattuna huonoihin asioihin. Tuollaiseen elämään jossa on pelkoa, valehtelua ja jatkuvaa riitelyä niin kukaan ei tarvitse tyytyä.
Hänellä vaikuttaa olevan joku pakkomieli jos kerran otti tatuoinnin sun nimellä sinä aikana kun olitte tauolla suhteesta. Ehdottomasti löytäisit parempaa, koska tuohon sun ei tarvii tyytyä vaan että sulla olis joku suhde tai että tuntisit että sinun olisi pakko olla vaan hänen mieliksi.
Hyvää olisi että sulla on joku tuttava, ystävä tai perheenjäsen, joka voisi olla tukena jos eroatte koska mies kuulostaa että saattaisi olla ennalta arvaamaton, voi hyvin alkaa riehua tai anelemaan kunnes saa tahtonsa läpi.
Tsemppiä sulle!Tatuoi nimesi rintaan. Naiset pitävät tuollaista tietysti ihanana. Itse pitäisin tuollaista pelottavana ja juoksisin karkuun, niin kovaa kuin pystyn.
- Kiikussa
Itse asiassa en edes pidä tatuoinneista. Enpä tiennyt edes silloin mitä ajatella siitä.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan riuhtaista itseni irti. En viitsi kirjoittaa liikaa koska joku voisi tunnistaa.
Sanonpahan vaan et elämäni suurin mindfuck tämän ihmisen kanssa seurustelu.
- metamorfo
Kerran olen kohdannut samanlaisen tyypin. Aluksi oli tosi vaikea uskoa, että toinen toimii miten toimii, ja nyt kun on jo aikaa kulunut, olen tajunnut, että toinen oli tosi epätoivoinen ja todella takertuva ja todella ailahtelevainen. Omat jalot yritykseni puhua asioista tai kauniisti sanomalla, että ei tästä mitään tule, olivat aivan turhaa sellaisen ihmisen kanssa. Se on vaan tylysti laitettava kerrasta poikki vaikka toinen olisi kuinka kukkapuskien kanssa ihana.
Missään nimessä ei kannata jatkaa minkäänlaista yhteydenpitoa hänen kanssaan. Keinolla millä hyvänsä pyri eroon ja irti. - rotinki
Tietynlainen takertuvuus ja omistamisenhalu kuuluvat kenen tahansa parisuhdemaailmaan, mutta
kertomasi perusteella miesystäväsi vaikuttaa ampuvan yli, ja hän on jonkin verran pakkomielteinen suhteessanne. Esimerkiksi kumppanin nimen ottaminen tatuoinniksi saattaisi ehkä olla jollekin harmiton ja romanttinen ele, mutta tässä tapauksessa se taitaa kertoa enemmän hänen halustaan ottaa sinut jollakin tavalla itsensä täydentäjäksi. Samaan kuvioon kuuluu turhautuminen heti jos teillä ei ole seksiä. Sinä ilmeisen tahtomattasi joudut nyt olemaan se lähde, joka antaa hänen elämäänsä tarkoituksen.
Yleensä totuus vapauttaa ja kipu kasvattaa. Kerro hänelle rehellisesti, että et jaa hänen tunteitaan. Kun eroat hänestä, älä anna periksi hänen vonkaamiselleen, niin ajan myötä hänellekin tulee selväksi, että hänen tunteensa ovat yksipuolisia, eivätkä saa sitä vastakaikua mitä hän kaipaa. Tällä hetkellä hän varmaan unelmoi teidän yhteisestä tulevaisuudesta, kerro hänellä että sinä et halua sitä. Kun hänen unelmansa niin sanotusti särkyy, niin se on juuri se hetki, jossa hänellä on mahdollisuus etsiä uusia arvoja sekä kasvua tunnemaailmaansa, ihan löytääkseen uuden tarkoituksen elämäänsä, mieluummin itsestään kuin jostakin toisesta.
Hänelläkin on mahdollisuus terveeseen ihmissuhteeseen jonkun kanssa tulevaisuudessa, mutta hänen pitää päästä nykyisestä mielentilastaan. Ero on siksi hänellekin palvelus, mutta hän ei sitä vielä sellaisena näe. Aiempien eroilujenne perusteella hän ei vaikuta kuitenkaan uhkaavan pelottavalta, mutta ole toki valpas ja varovainen ensimmäiset pari kuukautta.
Ja sinunkin kannattaa tulevaisuudessa olla vähemmän tilanteisiin ajautuvaa sorttia. Ei sinun ole esimerkiksi pakko alkaa parisuhteeseen ilman deittailujaksoa, jonka aikana ehtisi edes hieman tutustua toiseen. Ota vastuuta itsestäsi ja päätöksistäsi. - kiikussa
Kiitoksia viesteistä.
En olisi uskonut, mutta pystyin jättämään hänet. Jouduin tekemään sen no contact -periaatteella. Laitoin lyhyen viestin, jossa kerroin että älä ota yhteyttä äläkä lähesty.
Noh, otti heti seuraavana päivänä yhteyttä sukulaiseeni soittamalla. Sitä seuraavana päivänä parhaaseen ystävääni! Molemmille esitti viatonta marttyyria. Onneksi minun "puolueessa" on hyviä tyyppejä. Oli vastassa työpaikan ulkopuolella, ja lähti seuraamaan. Olisi halunnut jutella, mutta sanoin etten halua. Käveli vierellä puoli kilometriä ja kun tajusin etten halua keskustella, niin haukkui minut hulluksi akaksi ja kuinka hänen kaveritkin on sitä mieltä jne.
Tässä on ihan muutamien päivien aikana selvinnyt kaikenlaisia typeriä pieniä valheita hänen puoleltaan. Ja olen varma että isompiakin valheita selviää vielä..
Olipa aikamoinen oppikoulu tämä hullu narsku. - HuoliHuomisesta
Kuin suoraan oppikirjasta noi yhteydenotot haukkuminen siinä tilanteessa, kun huomaa menettäneensä pelinsä. Tällaisille tyypeille kaikki on vain peliä. ole tyytyväinen, jos pääset noin vähällä? Voi yrittää olla yhteisiin tuttuihinne yhteydessä jälkeenpäin, joille kertoo tarinat omalla tavalla viattomana uhrina, kärsien kaikesta suuresti, ihmettelee suureen ääneen vain sinun käyttäytymistä häntä kohtaan, itsessä ei näe mitään vikaa, koska vika aina muissa.
- Rampsa
Tässäpä tosi tarina Naisopesta,jonka kans seurudtelin 2.5v ei riidatonta päivää löi uhkaili tappamisella,sylki silmille,en puolustautunu fyysisesti,,en nimitellyt,sen tiesin et oli feministi ja vasemmistolainen,usein sanoi,sana vielä niin se jää viimeiseksi,että saat sellaisen iskun päähäsi,edellinen miehensä oli tehnyt itsemurhan,lisäksi oli uskoton,mutta hyvä näyttelijä ulospäin.Pysyn kaukana feministeistä,helvettiä niiden kanssa elämä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1078993
- 936840
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon666605Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme345541Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo665173- 553561
- 503395
- 513162
- 562952
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per512936