Antiikin Rooman merkittävimpänä historioitsijana pidetty Publius Cornelius Tacitus kirjoitti ajanlaskun alkupuolella Suomen alueella asuvasta väestöstä näin:
- - - »Fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa terästävät luilla. Metsästys elättää yhtäläisesti sekä miehiä, että naisia. Nämä näet seuraavat miehiä kaikkialle ja pyytävät osan saaliista. Lapsillakaan ei ole muuta suojaa villieläimiltä ja rajuilmoilta kuin jonkinlainen oksista punottu katos. Sinne palaavat nuoret, se on vanhojen turvapaikka. Mutta tämä on heistä onnellisempaa elämää kuin pelloilla huokaileminen, vaivalloinen talojen rakentaminen sekä milloin toiveikas, milloin pelokas huolenpito omasta ja vieraasta omaisuudesta. Rauhassa jumalilta ja rauhassa ihmisiltä he ovat saavuttaneet sen vaikeimman päämäärän, ettei heidän tarvitse edes mitään toivoa.»
(Tacitus: Germania. Käännös Tuomo Pekkanen.)
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tacitus
Ajatuksia?
- - - »Fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa terästävät luilla. Metsästys elättää yhtäläisesti sekä miehiä, että naisia. Nämä näet seuraavat miehiä kaikkialle ja pyytävät osan saaliista. Lapsillakaan ei ole muuta suojaa villieläimiltä ja rajuilmoilta kuin jonkinlainen oksista punottu katos. Sinne palaavat nuoret, se on vanhojen turvapaikka. Mutta tämä on heistä onnellisempaa elämää kuin pelloilla huokaileminen, vaivalloinen talojen rakentaminen sekä milloin toiveikas, milloin pelokas huolenpito omasta ja vieraasta omaisuudesta. Rauhassa jumalilta ja rauhassa ihmisiltä he ovat saavuttaneet sen vaikeimman päämäärän, ettei heidän tarvitse edes mitään toivoa.»
(Tacitus: Germania. Käännös Tuomo Pekkanen.)
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tacitus
Ajatuksia?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Antropologitkin ovat viimein myöntämässä, ettei maanviljelyksen kehittyminen ja ihmiskunnan asettuminen aloilleen kiinteisiin asumuksiin mikään onni ja autuus kaikkialla ollut: Metsästäjä-keräilijät yleisesti olivat terveempiä kuin maanviljelijät ja heidän ravintonsa oli monipuolisempaa.
Ajan kuluessa kuitenkin maahan sitoutuminen mahdollisti verotuksen ja huikean sosiaalisen kehittymisen ihmiskunnalle, viimein myös joukkojen hallintaan niin kirkon kuin armeijankin.
Maanviljelyyn siirryttiin välttämättömyydestä eikä siksi että haluttiin päästä helpolla. Ihmisiä alkoi olla liikaa liian pienellä alueella. Jos tilaa on kylliksi ja ihmisiä harvassa, niin keräily ja metsästys antaa parhaan panos-tuotossuhteen. Minimivaivalla saa eniten proteiinia ja kaloreita.
Keräily-metsästyksellä on etunsa. Ensimmäinen tulee jo ilmi itse sanasta: se on "kaksoisstrategia" eli yleensä naiset keräilee (ympäristöstä riippuen marjoja, simpukoita, juuria, toukkia,...) ja miehet metsästää ja kalastaa. Naisetkin voivat pyytää kaloja, mutta silloin yleensä kyse on pikkukaloista ja pyyntitapa lähellä keräilyä. Jo taloustieteen klassikko Adam Smith totesi, että työnjako ja erikoistuminen on työn tuottavuuden kasvun edellytys. Keräily ja metsästys oli ensimmäinen työnjako- ja erikoistumismalli.
Tämä työnjako on globaalisti sama liki kaikilla keräilijä-metsästäjä-ryhmillä riippumatta siitä tuliko keräilemällä vai metsästämällä keskimäärin enemmän kaloreita. Tyypillisesti keräilemällä sinniteltiin hengissä ja metsästyksen tuomalla saaliilla lihotaan ja mässäillään.
Maanviljely on riskialtista. Ensin raivataan pelto, sitten kylvetään ja vasta kuukausien päästä tulee satoa, jos on tullakseen. Pahimmillaan kuivuus, tulva, eläimet, myrsky jne tuhoavat sadon ja kaikki ponnistus on mennyt hukkaan ja uusi yritys vaatii taas pitkän ajan vaikka sitten oltaisiin tropiikissa. Maanviljelijä joutuu ansaitsemaan leipänsä otsa hiessä.
Ei välttämättä juuri Suomen alueella olleista ihmisistä kirjoittanut. Eikä tarkkaan tiedetä keitä fenneillä Tacitus on tarkoittanut.
Suomen alueella on joka tapauksessa todistettavasti harrastettu maanviljelyäkin jo tuhansia vuosia sitten, jopa 5300 eKr.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanviljely#Maanviljelyn_historia_Suomessa
Suomessa maanviljelys täydensi metsästystä ja kalastusta. Ihminen on sopeutunut sekaravintoon ja siksi elimistön tulee saada osa energiasta hiilihydraateista. Pelkällä proteiinilla ja rasvalla keho joutuu ketoosiin, kuitujen puutteesta tulee ummetusta ja lopulta munuaiset joutuvat koville. Siksi on hyvä, että kalan ja lihan lisäksi on hiilihydraatteja ja että täällä pohjolassa ne olisi siinä muodossa että ne säilyisivät syömäkelpoisina yli kylmän kauden (kuten tattari tai ohra).
Yksi suosittu hypoteesi ohran viljelystä on se, että sitä viljeltiin lähinnä siki että saatiin olutta. Olut on edelleen mukava tapa nauttia hiilihydraatteja näin kaamosaikaan.
Miksei eskimot menneet ketoosiin?
Miksei maasait Afrikassa ole menneet ketoosiin?
Mahdollisesti molemmat noista etnisistä ryhmistä jo nykyään kärsivät ns. hampurilaiskulttuurin terveysvaivoista.
Eskimot ovat sopeutuneet sekä geneettisesti että kulttuurillisesti eläinperäisen ravinnon syöntiin. Heidän diettinsä sisältää kuitenkin myös hiilihydraatteja. Perinteisesti eskimot syövät suurimman osan lihasta, sisäelimistä ja kalasta raakana (koska kypsennysmahdollisuudet ovat rajalliset). Raaka liha ja maksa sisältää (toisin kuin kypsennetyssä) glygogeenejä (se on lihasten energiavarasto, joka koostuu glugoosista eli rypälesokerista). Lisäksi ainakin Kanadan eskimot syövät myös metsästettyjen peurojen suolessa "marinoitunutta" jäkälää, joka sisältää myös hiilihydraatteja sekä C-vitamiiniä. C-vitamiinia eskimot saavat myös raa'asta kalan mädistä ja välttävät näin keripukin.
Tästä huolimatta perinteistä eskimodieettiä noudattavilla on laajentunut maksa ja munuaiset sekä sekaravintoa syöviä enemmän munuaistauteja. Eskimodietti vaatii myös runsasta veden juontia josta tietenkin seuraa hyvin runsasta virtsaamista. En tiedä onko eskimoiden "huonon viinapään" syynä se, että heidän maksa on valmiiksi ylirasittunut jo proteiinien pilkkomisesta eikä pysty enää hajottamaan tehokkaasti alkoholia?
Eskimolapset ovat selvinneet sillä, että heitä on imetetty jopa kolmivuotiaaksi ja he ovat saaneet hiilihydraattia äidinmaidosta (joka on makeampaa kuin esim lehmällä). Imettäminen taas asettaa omat rajoitukset äitien ruokavaliolle, koska liiallinen sisäelinten ja traanin syönti aiheuttaisi imeväiselle A-vitamiinimyrkytyksen. Siksipä eskimoäideiltä on perinteisesti kielletty tietyt ruoka-aineet. Ilmeisesti on kantapään kautta opittu mitä äidin pitää syödä, että imeväiset eivät kuole.
Tuo imettävien äitien traanin ja sisäelinten ylenpalttinen syönti on ollut ongelma pohjoismaissakin. En tiedä havaintoja Suomesta, mutta Ruotsin alueelta on löydetty imeväisten luurankoja, joissa on viitteitä A-vitamiinimyrkytykseen, jotka ovat ajalta jolloin Ruotsiin vaeltaneet metsästäjät löysivät Itämeren hyljeapajat (Karin Bojs: Homo Europeus). Sama ongelma lienee ollut Suomessakin, koska kivikauden tärkein riistaeläin Suomen rannikollakin oli gröönlanninhylje.
https://en.wikipedia.org/wiki/Inuit_cuisine
"Inuit actually consume more carbohydrates than most nutritionists have assumed.[14] Because some of the meat the Inuit eat is raw and fresh, or freshly frozen, they can obtain more carbohydrates from their meat, as dietary glycogen, than Westerners can."
Vaan eivätpä meneet ketoosiin. Eikä kajakkia kovin sairaana melota.
Syy on geneettinen sopeutuminen:
https://chrismasterjohnphd.com/2017/10/26/inuit-genetics-show-us-evolution-not-want-us-constant-ketosis-mwm-2-37/
Haittapuolena inuiittine CPT-1a mutaatiosta, joka estää ketoosin on mm. kolminkertainen riski imeväiskuolleisuuteen ja riski saada nälkäisenä hypoglykemia (hypoglykemia on sama kuin insuliinihoitoisten diabeetikkojen "insuliinishokki").
Tyypillinen evolutiivinen kompromissi. Se onko hyödyt suurempia kuin haitat riippuu olosuhteista.
Njooh,..+Glukoosi+on+tietenkin+elimistön+normaali+energianlähde.+Sakkaroosissa+glukoosia+ja+fruktoosia+on+sama+määrä.+Glukoosi+ravitsee+kehon+kaikkien+solujen+energiantarvetta.+Soluissa+se+muutetaan+ensin+glykolyysissä+pyruvaateiksi+ja+ATP-molekyyleiksi.+Jos+solulla+on+happea+ja+mitokondrioita,+energiantuotanto+jatkuu+soluhengityksenä+sitruunahappokierrossa,+joka+tuottaa+pyruvaateista+edelleen+ATP-molekyylejä.+Tällaisen+aerobisen+energiantuotannon+lopputuotteena+on+vettä+ja+hiilidioksidia.+Anaerobisessa+energiantuotannossa+pyruvaatit+pelkistyvät+laktaateiksi,+joita+voidaan+edelleen+käyttää+glukoneogeneesin+ja+ketogeneesinä+lähtöaineina.+
Ensimmäiset merkit (siitepölylöydöt) tattarin viljelystä Suomen alueella on ajalta 5300 eaa.
Hampusta löytyy jälkiä 4800 eaa. ja ohrasta 4300 eaa.
Mikä oli maanviljelyn osuus on spekulatiivinen asia. Tuskin se oli tärkein elinkeino kivikaudella ja tuskin vielä Tacituksenkaan aikana. Kaskiviljelyn on arvioitu alkaneen rannikolla viimeistään rautakaudella.
Tacituksen ajan ravintoon vaikutti myös kauppa. Vaikka Sisä-Suomessa kaskiviljely alkoi ilmeisesti vasta 600 eaa, niin se ei tarkoita, etteikö maataloustuotteita syöty. Niitä saatettiin vaihtaa turkiksiin, kuivattuun lihaan jne. Suomen pronssikauden pronssilöydöt ovat käytännössä kaikki tuontitavaraa. Vaihtokauppaa rannikoiden viljelijöiden ja sisä-suomen metsästäjien kanssa on varmasti käyty.
Noh, oikeastaan hauska juttu on se, että ruotsalaisista ei löydy vastaavaa, vaikka heitä yleensä pidetään vanhempana. :D
Ruotsalaiset on etupäässä Tacituksen ajan germaanien jälkeläisiä, ja oman aikansa germaaneista Tacitus kirjassaan etupäässä kirjoitti.
HInttejä ne on
Toivottavasti kaikki täällä on sen verran viisaita, että ymmärtävät, että aito 12____13 ei puhu kuin älynkääpiö.
En siis osaa ruotsinkieltä kuten kaikki hinttihomot. Paskareikäseksi EIOLE Kristinuskon sperksi vaan saatanan johdatusta!
älä sinä ATEISTI tänne homoja puolustamaan, aivioliitto on aina AITO eikä homotyyppinen !
Historioitsija Publius Cornelius Tacitus oli ilmeisesti käynyt Suomessa turistimatkalla, koska tunsi asiat noin perinjuurin. Matkasta hän lienee suoriutunut bisnesluokassa. Matkamusana hänellä varmaankin oli Irwin Goodmanin Ryysyranta.
Suomalaiset suhtautuivat vihamielisesti Mikael Agricolan yrityksiin sivistää kansaa:
<<<Jälkipolvet ovat kunnioittaneet Mikael Agricolan työtä suomenkielisen kirjallisuuden luojana, mutta Agricola koki aikanaan toisin. Hänen mielestään hänen työtään ei arvostettu, vaan arvosteltiin ja hyljeksittiin. >>>
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola
Agricolan kielitaito oli laaja. Suomen ja ruotsin lisäksi Agricola opiskeli Raamatun kieliä ja ilmoitti Uuden testamentin alkupuheessaan, että se on suomennettu osittain kreikan-, latinan-, saksan- ja ruotsinkielisistä laitoksista.
Kukahan häntä sitten oikeasti hyljeksi?
Hyljeksimisessä on luultavasti ollut kyse tästä ilmiöstä:
https://www.akavalainen.fi/akavalainen/arjessa/tyoelamassa/arkisto_2013/syntipukki_halvaannuttaa_parhaankin_porukan
Vanhimmat pystyssä olevat rakennukset Suomessa ovat kristittyjen rakentamia ja noin 700-vuotiaita. Vanhin on Pyhän Olavin kirkko Ahvenanmaan Jomalassa. Sen rakennustyöt aloitettiin 1260- tai 1270-luvulla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jomalan_kirkko
Pakanalliselta ajalta on säilynyt linnavuorten varustusten jäänteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnavuori
Luonnollista ettei kivirakennukset lahoa niin pian kuin puiset.
Tacituksen "fenneistä" on kirjoitettu enemmänkin, etsivä löytää.
Tällä hetkellä tutkijat kallistuvat siihen, että suomalaisista ei ollut kyse, vaan saamelaisista, koska suomalaiset kuulemma eivät olisi tuolloin voineet olla noin matalalla kehitystasolla. Suomalaistutkijat ovat siis närkästyneet Tacitukselle ja panneet vahingon kiertämään väittäen tarkoitetun pohjoisia serkkujamme.
Kannattaa katsoa kokonaisuutta. Tacituksen "Germania", lähes 2000 vuotta vanha historiateos, mainitsee "fennit" viimeisenä kirjoittajansa tuntemana kansanheimona pohjoisessa. Näiden jälkeen hän mainitsee nimeltä enää oksionit ja helluusit, joista hän ei tiedä sitäkään vähää. Tiedot olivat myös kulkeutuneet useampien tietolähteiden kautta kuulopuheina, joten luotettavuusarvo on kyseenalaista.
Olkaamme silti iloisia, että Tacituksen fennit voidaan ainakin nimellisesti liittää suomalaisiin. "Germania"-teoksen useimmista kansakunnista tai heimon osista ei osata tunnistaa sitäkään vähää. Enemmän tai vähemmän nämä ovat olleet kelttiläisiä, germaanisia, slaavilaisia ja ehkä jopa suomalais-ugrilaisia heimoja, jotka ovat sitten sekoittuneet suuremmiksi kansakunniksi, jotka ovat vaihtaneet geeniensä lisäksi myös asuinpaikkaansa ja kieltä.