Osallistuin aktiivisesti isomman helluntaiseurakunnan toimintaan n. 26v asti. Lapsuus, nuoruus ja nuori aikuisuus kuluivat siis helluntainuorten maailmassa. Olen usein jälkeen päin miettinyt, miten viihdyin tuossa porukassa niin pitkään, vaikka muistan voineeni yhteisössä pahoin jo yläasteikäisenä.
Seurakunnan hierarkia eroaa täysin ns. maailmasta. Seurakuntalaisena nuorena miehenä sain todella minut huomioitiin täysin eri tavoin kuin naiset. Jopa ns. maailmassa perustelluista syistä halveksitut miehet saavuttivat kääntymisen jälkeen valtavan arvostuksen ja ihailua naisilta.
Seurakunnan hierarkia eroaa täysin ns. maailmasta. Seurakuntalaisena nuorena miehenä sain todella minut huomioitiin täysin eri tavoin kuin naiset. Jopa ns. maailmassa perustelluista syistä halveksitut miehet saavuttivat kääntymisen jälkeen valtavan arvostuksen ja ihailua naisilta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Joo, tuo monien naisten ihastuminen rikollisiin on ihan ihmisen tietynlaisen "evoluution" tulosta: nainen otaksuu tällaisten miesten olevan alfoja, eli kyseessä tietynlainen, kuviteltu turvallisuushakuisuus.
Linnassa istunut tyyppihän, tai muutoin rapajuoppo, on pikemminkin luuseri. Joutunut selviytymään elämässään ikäänkuin oikopolkuja käyttäen. Todelliset, pitkänlinjan menestyjät ovat muualla.
Toisaalta naisen logiikka saattaa tässä asiassa olla myös realismia: hän on katsonut itse itseään peilistä ja havainnut runsaat puutteensa. Hän oivaltaa (tässä tapauksessa), seurakuntaan raahustavat juopot ja kriminaalit samoin luusereiksi, mutta tällaiset ovat ehkä hänen ainoa toivonsa.
Sitä paitsi monen naisen haave on kesyttää elostelija tossunsa alle. Kuljettaa jännää rakastajaa talutushihnassa kuin koiraa, jota sitten hyvin kammattuna ja harjattuna esittelee kilpaileville siskoille. Mulla on ollu pari, kolme hevosen kokoista lemmikkiä, jotka itse pesin ammeessa, kampasin, hampaansa saivat itse harjata. He eivät kylläkään olleet uskossa, kukaan ja tästä on jo aikaa.
Sen, että murheenkryynistä on myös runsaasti harmia ja kuluja, hän monesti pitää omana tietonaan.
"Joo, tuo monien naisten ihastuminen rikollisiin on ihan ihmisen tietynlaisen "evoluution" tulosta: nainen otaksuu tällaisten miesten olevan alfoja, eli kyseessä tietynlainen, kuviteltu turvallisuushakuisuus."
Nainen, joka ihastuu rikollisiin, prosessoi todennäköisimmin vaikeaa lapsuuttaan. Jos on elänyt ensimmäiset ikävuotensa adrenaliini koholla, niin muu ei tunnu miltään.
No juu. Varmasti ainakaan adrenaliinista ei ole ollut itselläni puutosta, joskaan näin ei ollut aina. Kysymys eli ongelma ainakin itseni kohdalla on kuitenkin ollut monisäikeisempi. En myöskään tiedä itse hakevani kusipäiden tuttavuudesta adrenaliinia vereeni, se lähtee nousuun ihan hakematta. Enkä myöskään usko nauttivani raivon tunteista, nekin syntyvät ihan nauttimatta. Raivo on pikemminkin opittu puolustus.
Kyse onkin siitä, että adrenaliiniin on syntynyt jonkinlainen riippuvuus jo lapsuudessa. Ja sen vuoksi elämässä on oltava "vauhtia ja vaarallisia tilanteita". Välillä voi tulla loppuunpalaminen, mutta sitten homma alkaa uudestaan.
Adrenaliinikokemuksia voi hakea tietenkin elämässä muutenkin kuin rakastumalla "renttuihin". Olen itse jättänyt rikolliset väliin, vaikka oikeita mafiapomojakin olisi ollut tarjolla.:)
Minä sain huomiota lähinnä pastorilta joka tuli kanssani vessaan ja halusi helpottaa oloani onanoimalla. Kieltäydyin ja erosin seurakunnasta
En usko kaikkea lukemaani ainoaksi oikeaksi näkökulmaksi ja kokemukseksi.
Pienessä lammikossa särkikin on iso kala. Seurakunnissa vähemmän miehiä kuin naisia. Ja nuoret naiset ovat kiinnostuneita vapaista miehistä, jos he vaikuttavat edes jokseenkin normaalilta. Elämää kokeneemmat ymmärtävät, että pelkkä uskovaisuus ei riitä ihmissuhteen perustaksi.
Seurakunnissa on vähemmän nuoria miehiä kuin naisia. Tuo on erikoista, koska poikalapsia syntyy enemmän.
Sehän on maailmanlaajuinen ilmiö, josta on keskusteltu vuosikymmeniä. Menit mihin seurakuntaan tahansa, niin siellä istuu aina enemmän naisia kuin miehiä. Naiset kiinnostuvat helpommin kuin miehet hengellisistä tai henkisistä asioista.
Siis tyttölapsia syntyy enemmän:). Me kuulumme Samis siihen 51 prosentin enemmistöön. Tuo yksi prosentti ei tietenkään vielä selitä sitä, että naisia on seurakunta-aktiiveissa huomattavasti enemmän.
Suomessa tyttöjä ja poika syntyy kai yhtä paljon, tai ainakaan suurta eroa ei ole. Syynä voi olla pohjoinen sijainti ts. päivänvalon vaikutus hedelmällisyyteen, kemikaalit ja muovin suuri määrä yhteiskunnassamme (ftalaatit vähentävät mieshormonia ja mikromuovi vesistöissä), alkoholin käyttö (häiritsee hormoneja), e-pillerit (joutuvat vesistöön ja juomaveteen).
Tsemppiä miehet. Ei ole helppoa teilläkään.