Leila, teki abortin 32-vuotiaana. Raskaus oli vahinko. Leila kokee, että hänet painostettiin keskeyttämään raskaus.
"Aloitin 1,5 vuotta sitten suhteen miehen kanssa, joka oli naimisissa mutta väliaikaisesti erossa vaimostaan. Olimme aiemmin olleet miehen kanssa ystäviä. Suhteemme aikana mies palasi takaisin yhteen vaimonsa kanssa yhteisten lasten vuoksi.
Käytin ehkäisyrengasta, mutta se petti. Soitin useita puheluita, ennen kuin sain tietää, minne minun pitäisi mennä. Kaikki tapahtui niin nopeasti. Olisin tarvinnut ensin keskusteluapua.
Kerroin miehelle raskaudesta vasta varattuani ajan. Hän halusi välttämättä abortin. Mies vetosi siihen, että hänen perheensä kärsii, jos raskaus etenee. Minulle oli shokki, että päätös oli hänelle niin helppo.
Menimme vastaanotolle miehen kanssa. Itkin ihan hirveästi. Ultrassa lääkäri sanoi, että sikiölllä on kaikki hyvin. Tilanne oli brutaali.
Sanoin, etten ole varma, haluanko abortin. Hoitaja ehdotti, että odottaisin vielä viikon. Silloin mies kysyi, miksi aikaa pitää siirtää: “Mehän sovittiin, että tämä tehdään. Me ei haluta vauvaa”.
Hoitaja siirsi ajan vain iltapäivälle, että sain edes vähän aikaa miettiä. Lähtiessäni olin tosi helpottunut, mutta mies alkoi huutaa: "Miksi sä et tehnyt sitä? Otin töistä vapaata ihan turhaan."
Menin iltapäivällä takaisin vastaanotolle. Itkin taas. Olisin halunnut jonkun sanovan, etten ole siinä kunnossa, että voin tehdä päätöksen. Hoitaja antoi pillerin ja vesilasin. Hän kehotti juomaan kaiken veden.
Myöhemmin otin tyhjennyspillerit klinikalla. Kätilö oli tuskastunut, kun tarvitsin verenvuodon takia apua vessassa käymiseen. Kello oli neljä ja hänen olisi pitänyt päästä kotiin. Onneksi olin sairaalassa, koska kotona olisin vuotanut kuiviin. Menetin niin paljon verta, että pyörryin. Lopulta minulle tehtiin kaavinta.
Tämä tapahtui viime huhtikuussa. Olen voinut sen jälkeen aika huonosti. Heinäkuussa otin yhteyttä sosiaali- ja perhetyöhön. Olen ennestään kahden lapsen yksinhuoltaja, joten he tarjosivat lastenhoitoapua kaksi kertaa viikossa.
Vasta kun viilsin itseäni, pääsin psykiatrille. Pitää satuttaa itseään, että ihmiset kuulevat, että voit huonosti. Koin, että minut ja sikiö uhrattiin miehen lasten ja vaimon mielenrauhan takia. Mies pakeni vastuuta. Minun mokani oli, että annoin painostuksen upota."
https://yle.fi/uutiset/3-10546684
"Aloitin 1,5 vuotta sitten suhteen miehen kanssa, joka oli naimisissa mutta väliaikaisesti erossa vaimostaan. Olimme aiemmin olleet miehen kanssa ystäviä. Suhteemme aikana mies palasi takaisin yhteen vaimonsa kanssa yhteisten lasten vuoksi.
Käytin ehkäisyrengasta, mutta se petti. Soitin useita puheluita, ennen kuin sain tietää, minne minun pitäisi mennä. Kaikki tapahtui niin nopeasti. Olisin tarvinnut ensin keskusteluapua.
Kerroin miehelle raskaudesta vasta varattuani ajan. Hän halusi välttämättä abortin. Mies vetosi siihen, että hänen perheensä kärsii, jos raskaus etenee. Minulle oli shokki, että päätös oli hänelle niin helppo.
Menimme vastaanotolle miehen kanssa. Itkin ihan hirveästi. Ultrassa lääkäri sanoi, että sikiölllä on kaikki hyvin. Tilanne oli brutaali.
Sanoin, etten ole varma, haluanko abortin. Hoitaja ehdotti, että odottaisin vielä viikon. Silloin mies kysyi, miksi aikaa pitää siirtää: “Mehän sovittiin, että tämä tehdään. Me ei haluta vauvaa”.
Hoitaja siirsi ajan vain iltapäivälle, että sain edes vähän aikaa miettiä. Lähtiessäni olin tosi helpottunut, mutta mies alkoi huutaa: "Miksi sä et tehnyt sitä? Otin töistä vapaata ihan turhaan."
Menin iltapäivällä takaisin vastaanotolle. Itkin taas. Olisin halunnut jonkun sanovan, etten ole siinä kunnossa, että voin tehdä päätöksen. Hoitaja antoi pillerin ja vesilasin. Hän kehotti juomaan kaiken veden.
Myöhemmin otin tyhjennyspillerit klinikalla. Kätilö oli tuskastunut, kun tarvitsin verenvuodon takia apua vessassa käymiseen. Kello oli neljä ja hänen olisi pitänyt päästä kotiin. Onneksi olin sairaalassa, koska kotona olisin vuotanut kuiviin. Menetin niin paljon verta, että pyörryin. Lopulta minulle tehtiin kaavinta.
Tämä tapahtui viime huhtikuussa. Olen voinut sen jälkeen aika huonosti. Heinäkuussa otin yhteyttä sosiaali- ja perhetyöhön. Olen ennestään kahden lapsen yksinhuoltaja, joten he tarjosivat lastenhoitoapua kaksi kertaa viikossa.
Vasta kun viilsin itseäni, pääsin psykiatrille. Pitää satuttaa itseään, että ihmiset kuulevat, että voit huonosti. Koin, että minut ja sikiö uhrattiin miehen lasten ja vaimon mielenrauhan takia. Mies pakeni vastuuta. Minun mokani oli, että annoin painostuksen upota."
https://yle.fi/uutiset/3-10546684
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ainakin Tampereella on itu-projekti tukemassa naisia
http://ituprojekti.net/fi/
Aloituksen tapauksessa naista on painostettu tekemään jotain mitä hän ei tahdo tai ei tiedä tahtooko. Sellainen teko on väärin. Yhtä väärin on painostaa naista olemaan tekemättä aborttia, mikäli hän sellaisen tahtoo tehdä, kunhan lainsäädäntö otetaan huomioon.
Aloituksen tapauksessa nainen on selkeästi ollut aivan väärän miehen kanssa tekemisissä. Siinä eivät projektit auta, jos hän jää tuolla tavalla elämäänsä käskevän miehen käskytettäväksi. Ihan sama se on käsketäänkö tekemään abortti tai kielletäänkö tekemättä - se on naisen oma päätös lääkärien neuvonnassa ja lain puitteissa eikä mitään muuta!
Syytön lapsi joutuu maksamaan hengellään jokaisen abortin.
Eikä joudu. Lapsia ei ainakaan Suomessa abortoida. Ota asioista selvää äläkä lässytä kuin vähämielinen idiooti. Ja tämä asia on käsitelty monta kertaa jo tällä palstalla lyhyen ajan sisällä, joten lopeta myös valehtelu.
Se, että syntymätömän ihmisen nimikkeestä kiistelet, ei poista sitä, että abortissa tapetaan aina syntymätön ihminen. Ja hän on aina syytön.
Ei siinä tapeta syntymätöntä ihmistä. Siinä "tapetaan" vain syntymätöntä ihmisen kudosta, joka on vasta kehittymässä ihmisyksilöksi. Syyttömyydellä ei ole asian kanssa yhtään mitään tekemistä. Sillä on turhaa siis retostella, aivan kuten on turhaa yrittää väittää, että "tapetaan ihminen". Se olio, mikä Suomen lainsäädännön puitteissa voidaan "tappaa", ei ole kehittynyt vielä niin pitkälle, että sillä olisi mitään ihmisyksilöyden mahdollistavia ominaisuuksia, kuten tiedostamaan kykenevää hermostoa ja sitä myötä persoonallisuutta. Tätä myöten on tekopyhää lässytystä puhua tappamisesta yms.
Hedelmöittymisestä lähtien ihminen on ihminen. Miksi puolustat ihmisten tappamista?
"Hedelmöittymisestä lähtien ihminen on ihminen."
Jos näin on niin pitäisikö jokainen keskenmenon takia kohdusta poistunut pieni solurykelmä siunata erikseen haudan lepoo kristilisin menoin? Niinhän ihmisiä yleensä kohdellaan.
Uusimman tutkimuksen mukaanhan jopa yli puolet kaikista raskauksista päättyy keskenmenoon, suurin osa niin varhaisessa vaiheessa että nainen ei välttämättä edes tiedä olleensä raskaana.
>> Miksi naisia ei tueta synnyttämään kohdussaan olevia lapsia? <<
Koska tuosta ei ole pitkä matka siihen, että naisia painostettaisiin kestämään raskaus kaikkine vaaroineen, että synnyttämään lapsia, joita he eivät olisi ehkä halunneetkaan.
Jos nainen innokkaan tuen ansiosta innostuisi tekemään lapsen, mutta se osoittautuisikin hänen elämänsä huonoimmaksi ratkaisuksi, niin missä ovat ne tukijat siinä tilanteessa.
Nainen siis saa tehdä päätöksensä ja henkilökunnan pitäisi tukea naista päätöksessään, olipa se mikä tahansa.