Jumalasta puhuttaessa on tavallaan väärin käyttää biologisia termejä mutta kun Raamattu sanoo Jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen eli mieheksi ja naiseksi (I moos 1:27), voidaan hyvällä syyllä olettaa, että Jumalassa on olemassa nämä molemmat ominaisuudet eli hän on hermafrodiittinen (kaksisukuinen).
Juutalaisilla oli olemassa useita nimiä Jumalalle ja nämä nimet ovat hebralaisessa kieliopissa sekä feminiinisiä (esim. Elohim), neutreja (esim. El Shaddai) että maskuliinisia (esim. Jahve). Tarkkaan ottaen Raamatun alkusanat kuuluisivatkin seuraavasti: "Alussa miesjumalattaret (Elohim) loivat taivaan ja maan".
Kabbalistisessa opissa Jumalan vasemmanpuoleinen pylväs oli feminiininen ja edusti lakia sekä vanhurskautta. Jumalan oikeanpuoleinen pylväs oli maskuliininen ja edusti armoa. Tämän vuoksi Kristuksestakin sanotaan, että hän asettui Jumalan "oikealle puolelle". Kristinopissa Pyhä Henki edustaa tätä naisellista, feminiinistä luovaa voimaa. Pyhän Hengen armoton lakiluonne tulee ilmi mm. siinä Jeesuksen toteamuksessa, että "Pyhän Hengen pilkkaa ei anteeksi anneta". Pakanauskonnoissa tätä luonnon luovaa voimaa kutsutaan usein Äiti-Maaksi. Taivas puolestaan on saanut symboloida tuota maskuliinista jumaluutta, joka sateellaan (siemennesteellään) hedelmöittää Äiti-Maan ja saa sen kukoistamaan.
Edesmennyt lähetyssaarnaaja K.O.Syväntö oli hebrean kielen asiantuntija ja totesi kirjassaan "Vanhan Testamentin Käännösvirheistä" mm. seuraavasti "El Shaddai on tarkasti käännettynä suomeksi Jumala, jolla on äidin rinnat. Hän on isä-äiti Jumala, elämän luoja ja ylläpitäjä...On siunattua tietää, että meidän Jumalamme on kaikkiriittävä isä-äiti Jumala, joka pitää hyvän huolen lapsistaan".
K.T.S.
Kristuksen Tosi Soturi
Juutalaisilla oli olemassa useita nimiä Jumalalle ja nämä nimet ovat hebralaisessa kieliopissa sekä feminiinisiä (esim. Elohim), neutreja (esim. El Shaddai) että maskuliinisia (esim. Jahve). Tarkkaan ottaen Raamatun alkusanat kuuluisivatkin seuraavasti: "Alussa miesjumalattaret (Elohim) loivat taivaan ja maan".
Kabbalistisessa opissa Jumalan vasemmanpuoleinen pylväs oli feminiininen ja edusti lakia sekä vanhurskautta. Jumalan oikeanpuoleinen pylväs oli maskuliininen ja edusti armoa. Tämän vuoksi Kristuksestakin sanotaan, että hän asettui Jumalan "oikealle puolelle". Kristinopissa Pyhä Henki edustaa tätä naisellista, feminiinistä luovaa voimaa. Pyhän Hengen armoton lakiluonne tulee ilmi mm. siinä Jeesuksen toteamuksessa, että "Pyhän Hengen pilkkaa ei anteeksi anneta". Pakanauskonnoissa tätä luonnon luovaa voimaa kutsutaan usein Äiti-Maaksi. Taivas puolestaan on saanut symboloida tuota maskuliinista jumaluutta, joka sateellaan (siemennesteellään) hedelmöittää Äiti-Maan ja saa sen kukoistamaan.
Edesmennyt lähetyssaarnaaja K.O.Syväntö oli hebrean kielen asiantuntija ja totesi kirjassaan "Vanhan Testamentin Käännösvirheistä" mm. seuraavasti "El Shaddai on tarkasti käännettynä suomeksi Jumala, jolla on äidin rinnat. Hän on isä-äiti Jumala, elämän luoja ja ylläpitäjä...On siunattua tietää, että meidän Jumalamme on kaikkiriittävä isä-äiti Jumala, joka pitää hyvän huolen lapsistaan".
K.T.S.
Kristuksen Tosi Soturi
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin,, Raamatussa tapahtuu mielenkiintoinen kehitys Jumalan olemuksessa
--->alkuvaiheen itsevaltainen, mustasukkainen Jumala, joka pitää ihmisiä omaisuutenaan ja joita Hän käsittelee miten haluaa
--> Hän hävittää ihmisrodun hukuttamalla, koska nämä eivät Häntä miellytä, lukuunottamatta Hänen mielipoikaansa Nooaa, Jumala vaatii Abrahamia tappamaan oman poikansa Iisakin ja osoittamaan tällä teolla olevansa ehdottoman tottelevainen ja Jumalan rakkauden arvoinen j.n.e..--->
Samaan aikaan alkaa uusi vaihe, jolloin Jumala tekee Nooan kanssa liiton ja tämä lupaus sitoo myös Häntä itseään, eikä vain lupaus vaan myös vanhurskaus, tähän perustaen Hänen on pakko myöntyä Aabrahamin pyyntöön säästää Sodoma, jos sieltä löytyy 10/vanhurskasta ihmistä.
Jumala siis muuttuu Isä hahmosta edustamiensa períaatteiden vanhurkauden,totuuden ja rakkauden symboliksi.
Jumala on totuus, Jumala on rakkaus, Jumala on vanhurskaus, Jumala lakkaa olemasta persoona, "ihminen", Isä ja Hänestä tulee moninaisuuksien takaa vaikuttava voima, Jumalalla ei enää ole nimeä(miten voi olla nimi kun se viittaa johonkin määrättyyn,henkilöön j.n.e.).--->
Tämä näkyy Raamatun kertomuksessa Jumalan ilmestymisessä Moosekselle, kun Mooses kertoo Jumalalle että Hebrealaiset eivät usko Jumalan lähettäneen Häntä ellei hän voi kertoa heille Jumalan nimeä--> Jumala tekee myönnytyksen, Hän sanoo Moosekselle että Hänen nimensä on ---> Minä Olen se joka Minä Olen ja Hän sanoo vielä--> sano Israelilaisille; Minä Olen.
Yleinen käsitys Korkeimmasta on lapsenomainen--> siis Isä Jumalaa pelätään kuin Isää, rakastetaan kuin Isää pääpainon ollessa milloin rakkauden kohteen anteeksiantavuudessa, milloin vihassa ja niin kauan kuin Jumala käsitetään Isäksi me koemme olevamme lapsia emmekä ole kasvaneet aikuisiksi,vastuuseen, ajatteluun ja tietoisuuteen inhimillisistä rajoituksistamme ja todellisesta "alkujuurestamme" ja olemuksestamme.
on monia. Syväntö saattaa osata perushepreaa mutta ei tunne alueen muita vanhoja uskontoja, kulttuureja tai niiden historiaa ja kieliä. Pyhäkouluopettajan tiedot ja "taidot" näkyvät hänen kirjoituksissaan.
Sed, shed on nisä mutta tutkijat eivät ole etymologissa päässet varmuuteen johtuuko shaddai shin dalet juuresta vai ei. Sin dalet on myös esim. paha henki tai vaikkapa tuho.
Hepreassa ei myös ole neutria. Muihin virheisiisi en ehdi puuttua.
Minä taas väitän, että Jumala on antimaterian muodostama ohut ympyrä, joka sykkii 777 nanohertsin taajuudella. Et voi todistaa minun olevan sen enempää oikeassa kuin väärässäkään.
Huvittavaa kun ihmiset väittävät tietävänsä Jumalasta jotain.
"voidaan hyvällä syyllä olettaa, että Jumalassa on olemassa nämä molemmat ominaisuudet eli hän on hermafrodiittinen"
Ei voida, koska Jumalaa voidaan kuvailla vain negatiivisilla ilmaisuilla so. mitä hän EI ole ja teon sanoilla so. mitä hän tekee.