Tietokoneet tarvitsevat ohjelmia toimiakseen. Tietokoneiden prosessorit ja muistit eivät määrittele tietokoneen toimintaa. Samoilla elektronisilla piireillä voidaan pelata pelejä, harjoittaa laskentaa ja kirjoittaa tekstiä. Tietokoneiden komponentit ovat vain tyhmää elektroniikkaa, jota löytyy monista muistakin sähköisistä vempaimista. Ainoastaan ohjelmat ratkaisevat tietokoneen tehon ja sen, mitä kaikkea sillä kyetään tekemään. Tietokonetta ei voida kehittää vaihtamalla toisesta tietokoneesta komponentteja kuten muisteja tai tehokkaampia prosessoreja.
Vaikuttaako tutulta ?
AbsurdiVäite
2157
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Onkohan joku suunnitellut nuo tietokoneet? Käytetäänkö kaikissa tietokoneissa samaa teknologiaa; sähköä ja puolijohteita?
On ollut elektroniputkiin perustuvia tietokoneita joskus. Tietokonehan on periaatteessa vain monimutkainen releistö.
Ensimmäinen suunniteltu digitaalinen tietokone perustui hammasrattaisiin ja vipuihin. Sitä ei silloin rakennettu, mutta myöhemmin tehtiin yksi mallikappale. Tekniikka oli jo mennyt ohi oikealta ja vasemmalta.
Oliko sinulla ongelmia ymmärtää aloituksen tarkoitusta?
"Käytetäänkö" kaikissa eliöissä genomia ja sen ohjausmekanismia? Voidaanko eliöiden genomiin vaikuttaa niin, että eliöt kehittyvät olosuhteisiin paremmin sopeutuviksi?
Kyllä tietokoneeseen voidaan vaihtaa osia.
Minäkin olen tehnyt niin monesti.
Ei ole vaikeaa.
Taitaa olla vielä niin, ettei lisämuistin tarvitse olla edes saman valmistajan tekemä.
Kyllä eliöihin voidaan lisätä geenejä yli lajirajojen ja saada aikaan uusia toimintoja. Sitä tehdään nykyään jo rutiinilla.
Eliöiden vertaaminen koneisiin ei useinkaan onnistu. Ei voi suositella sellaista.
Ei se useinkaan kannata noin, vaikka voitaisiinkin:
"Tietokonetta ei voida kehittää vaihtamalla toisesta tietokoneesta komponentteja kuten muisteja tai tehokkaampia prosessoreja."
Parempi tapa on kehittää parempi uusi tietokonemalli, johon aikaisempien ohjelmistot voidaan siirtää sellaisenaan.
Tartutte lillukanvarsiin. Kyse on analogiasta genomin ja sitä ohjaavien prosessien kanssa. Toinen ei toimi ilman toista ja "kovo" on se, joka asettaa rajat tietokoneen tehokkuudelle.
Et saa 286 koneesta nykykoneen tehoja prossuja vaihtamatta.
Et saa hiiren soluja tuottamaan valoa geenejä lisäämättä.
Analogiasta tosiaan, ja melko ohuesta, koska tietotekniikka käsittelee dataa digitaalisesti ja biologiset prosessorit analogisesti. Aivoissa ei virtaile koodattuja bittejä, vaan sähkövarauksia ionien kuljettamina.
Itse asiassa hermosignaali on pulssitaajuusmoduloitu digitaalinen signaali. Aktiopontentiaalien esiintymistiheys korreloi hermosignaalin voimakkuuteen.
Lähde: Kai Kaila Hermoston ja käyttäytymisen biologia.
Aloituksen pihvi on siinä, että sekä "kovoa" että "ohjelmaa" tarvitaan toiminnan mahdollistamiseksi. Pelkkä epigenetiikka on kuin ohjelma ilman toimivaa tietokonetta.
Tarkemmin katsoen ei. Aktiopotentiaalien jono ei edusta lukumääränsä mukaista numerodataa, vaan pelkästään kumuloi neuroniin (hermosoluun) menevää sähkövarauksen määrää. Kun varauksen summa saavuttaa tietyn rajan, neuroni aktivoituu ja alkaa lähettää omaa pulssijonoaan.
Analogiassa on yksi paha puute, Tietokoneet eivät kasva yhdestä ainoasta transistorista aikuisiksi eivätkä synnytä uusia tietokoneita.
Analogioita ei kannata yrittääkään viedä niiden pätevyysalueen ulkopuolelle.
Uskon lisäksi, että kovin kaukana ei ehkä ole tulevaisuus, jolloin tietokoneet suunnittelevat uusia tietokoneita.
Jos jotakin ketjusta olet tajunnut, niin sanoisit tietokoneohjelmistojen suunnittelevan.
Minua paljon fiksummat tekoälytutkijat ovat käyttäneet tuolla kohtaa ilmaisua "koneet suunnittelevat". Voi olla, että tajuan koneen ja ohjelmiston välisen suhteen tai sitten en. Pelkkä ohjelma ilman konetta suunnittelee yhtä vähän kuin epigeneesi muuttaa lajin ominaisuuksia ilman muutoksen mahdollistamaa genomia.
Tämän pidemmälle ei analogiaa ole syytä viedä. Tälläkin kohtaa analogia on jo epätarkkaa.
Koneoppiminen kvanttitietokone ja mullistaa maailman, ne luo uudestaan kaiken alkeishiukkasista koodaa uuden ihmisen. Voidaan kopioida vaikka tuhannen kopiota. Miten on tietoisuus, kuoleeko se vai onko kaikilla sama tietoisuus. Kuka menee ensimmäiseksi koekaniiniksi. Kani tutkimusta täytyy tehdä enemmän, kanilla on erittäin hyvä lisääntymiskyky ja tietokoneet kohta lisääntyy itse itsestään ja tekee itsestään kopioita ja kehittää itse itseään, se on koneoppimisen tarkoitus.
Ihmiselle on jäävä vai olemisen osa, ja henkimaailma alkaa kehittyä kuin itsestään, taivaalliset sfäärit aukeaa ja agapee kukka aukeaa kaikkeuden loistoonsa. Taivaassa kuljemme kullitettuja katuja, tämä on haituva siitä mitä ihmiskuntaa vielä odottaa. Näky on aukaistu, astukaamme sisään.
Muiskaamme oikea osoite!
On se kvantti joillekin taikasana.
Joillekin on vaikeaa erottaa kvanttifysiikka ja kvanttimystiikka toisistaan. Eräät huuhaahoitajat parantavat nykyään jo kvanttikosketuksella ja kaukoparantajat selittävät kaukovaikutusta kvanttilomittuisella.
Tässä kun tietokoneista on puhetta, niin monesti olen ihmetellyt miksei selvänäkijöitä ole enemmän etätukihenkilöinä. Nehän näkisi automaattisesti minkä merkkinen ja mallinen kone asiakkkaalla on ja mikä siinä on vikana.
Onhan tietokone kuitenkin ihmistä yksinkertaisempi.
Jumala sanoi ja valkeus tuli.
Päälle ja pois päältä, jumala on katkaisija.
Tällaista valokatkaisijaa uskovaiset sitten palvovat.
1 päälle ja 0 pois päältä, siitä se kehitys lähti.