Tästä hässäkän keskeltä :)
Mikä tekee ihmisestä feminismin vastustajan? Mitkähän syyt siihen oikeastaan pohjimmiltaan vaikuttavat? (Feminismi lyhyesti: Naisen kasvu, naisnäkökulma, sp välinen tasa-arvo, myös uuden tyyppistä ajatusmallia totuttuihin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, arvopohdintaa jne.)
Mikä tekee ihmisestä feminismin vastustajan? Mitkähän syyt siihen oikeastaan pohjimmiltaan vaikuttavat? (Feminismi lyhyesti: Naisen kasvu, naisnäkökulma, sp välinen tasa-arvo, myös uuden tyyppistä ajatusmallia totuttuihin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, arvopohdintaa jne.)
Vastaukset 31
Vanhimmat
Feminismi edustaa naisissa itsetunnon puutosta, jota yritetään pönkittää feministisellä propagandalla. Valitetaan kaikesta, jossa ollaan jäljessä, mutta unohdetaan ne joissa ollaan eriarvoisessa asemassa miehiin nähden!
Miksei kaikkea tuota voisi oman itsensä eteen tehdä olematta femakko?
Minusta ainakin voi. Ainakin minä voin. Se vaan, että minä asetan feminismin romukoppaan jo. Se on aikansa elänyttä ja sillä ON myös huonoja puolia! Kuten, täällä olen jo kertonut.
Vielä lisään, että on paljon naisia, joita elävät noin, mutta eivät kannata feminismiä.
Mistähän johtuu?
...lienee sekoittaneen feminismin ja oman naiseutensa - kasitteina persoonaan. Ne onkin jo sitten niin ydinluussa etta "feminismin hylkaaminen" on vahan sama kuin hylkaisi koko persoonan. Mahdoton kuvitella omaa naiseuttakaan ilman feminismia.
Alkemisti suosittelee etta rajais sen "feminismin" joksikin erilliseksi mika on "naiseus".
Sen jalkeen ottais sen "feminismin" ja muovais siita erillisen pallon. Sitten tarkastelis vaikka "naiseutta" jonkun aikaa ilman "feminismia".
Irti feminismista ry
Oiskos jo ifr:lle pikkuhiljaa aika kypsä?
Ahtaat käsitykset, jotka kuitenkaan eivät ole muuttuneet ajan saatossa vaikkakin yhteiskunta muuttuu jatkuvasti ja kiihtyvällä nopeudelle. Feminismi on jotenkin jumittunut samaiselle tasolle jota se on ollut jo viimeiset 10-20vuotta. Yhteiskunta on tuossa ajassa ehtinyt muuttua rajusti.
Myöskin feminismi kuulostaa ainakin minun korvaani hieman itsekkäältä. Toisaalta kaikki ismit ovat yhden aatteen liikkeitä, jotka ajavat etuisuuksia vain yhdelle ryhmälle. Tämän vuoksi vierastan ajatusta, että feminismi ajaisi tasa-arvoa. Feminismi ei aja kuin valkoisen,länsimaisen ja keskiluokkaisen naisen etua. Kovasti puhutaan tosin kolmannen maailman ongelmista, mutta suomalainen feministi ei ole kovinkaan valmis uhraamaan itseään kolmannen maailman kanssasisariensa vuoksi.
Lisäksi heidän täysin utopistinen ajatusmaailmansa heittely, jonka mukaan tasa-arvon mukaan pitäisi loppujen lopuksi kaikilla olla kaikkea saman verran. Tähän tähtäävät esim. kiintiöpalkkaukset sekä puheet 40%:sta yritysten hallituksissa.
Mutta yhdessä mallissaan feminismi on yhteiskunnallisen ajattelun kanssa samalla viivalla ja linjoilla: Enemmän minulle, muissa on kaikki syy.
Miehet pelkäävät meitä koska meillä on "salainen ase" heitä vastaan. He hyökkäävät siis naisia vastaan meidän kaikki esteet raivaavan voittamattoman magneettimme vuoksi tietäen, että eivät koskaan tule voittamaan taistelua. Siksi miehet alentuvat mitä uskomattomimpiin mielipiteiden esityksiin. Käyttäkää naiset asettanne!
KYllä on tiedossa se salainen aseesi. Älä viitsi kirkkovenettäsi mainostaa. Moista katiskaa ei kukaan halua!
Myönnetään. Olet hieman ironisin sanoin onnistunut kiteyttämään asian ytimen. Mies on usein liian heikko hillitsemään voimakasta seksuaalisuuttaan, ja seuraukset ovat sen mukaisia. Hyväksikäyttöjä, raiskauksia yms. Jos naiset vielä olisivat samantasoisissa tehtävissä yhteiskunnassa, niin valtapeli on menetetty.
Ehkä siinä seksuaalisuuden "hyssyttelemisessä" on sittenkin järkeä. Se on ikään kuin suojelukeino
Halutaan estää naisen kasvu ja katsella asioita miesnäkökulmasta ja tehdä siitä ainoa oikea näkökulma.
Mielenkiintoinen kysymys. Feminismin vastustamiseen on varmasti yhtä monta syytä, kuin on vastustajiakin. Feministeistä itsestään lähteviä syitä voisi vaihteeksi pohtia myös:
Feministien keskustelukulttuuri on jyräävää. Vastakkaisten mielipiteiden esiintuontia ei kovinkaan hyvin sallita. Unionin kannanotot prostituutiokeskustelussa, sekä perheväkivallan sovittelusta ovat hyviä esimerkkejä. Keskustelua ei ole sallittu julkisuudessa esittää, sisäinen kritiikki on vaiennettu.
Feministit mielletään elitismin edustajiksi. Naiset, jotka esim. työskentelevät perinteisillä naispalkka-aloilla, kokevat feminismin pikemminkin painostavan, kuin auttavan heitä.
Perinteistä naisen asemaa arvostavat ihmiset, näkevät feminismin murtavan yhteiskunnallista moraalia. Kotirouvien arvostuksen puute on osaltaan syynä tähän mielikuvaan. Feministit eivät ole kovinkaan runsaasti keskustelleet lasten hoidosta ja kasvatuksesta, kuitenkin kyseessä on eräs naisten elämän tärkeinpiä osa-alueita.
Feministeistä on syntynyt mielikuva, että he ovat hössöttämässä turhanpäiväistä asioista esim. mainoksista.
Feminismi koetaan moralisoivana, heihin on liitetty seksivihamielinen leima. Miehet etenkin kokevat, ettei heidän seksuaalisuutensa ole hyväksyttyä. Feministien syyllistävät kannanotot sekä pornoon että prostituutioon ovat osaltaan syynä tämän mielikuvan syntymiseen.
Tässä on feministin näkökulmasta, eräitä kritiikin syitä.
Olisiko feministisen keskustelukulttuurin tyylillä (jos se on jyväärä) jotakin tekemistä feminismin vastustajien keskustelukulttuurin kanssa? Onko vain opittu, että naiset eivät saa vaatia suoraan asioita, kyseenalaistaa ja olla peräänantamatomia? Ja päästäisiinkö tavoitteisiin pehmein keinoin, sillä eihän politiikassakaan aina pelkästään pehmokeskustella. Vai onko mahdollista, että maltillinen feminismi hyväksyttäisiin paremmin, mutta edistyksiin ei päästäisi yhtään sen paremmin kuin tällä nykyiselläkään tyylillä? Olisiko jopa mahdollista, että vastustajat myötäilisivät, mutta mitään muutosta ei syntyisi. Naisethan ovat olleet pehmeitä aina, eikä kovin hyviä edistyksiä ilman feminismiä olisi saavutettu.
Täytyy toisaalta myös muistaa, että palstan keskustelutyyli on takuulla aivan muuta kuin julkisuudessa esim. Unionin tyyli esiintyä, vai oletko eri mieltä tästä?
Tämä oli nyt vain kannanotto tähän ensimmäiseen pointtiisi.
Käytännössä suomalaisten feministien toiminta on hyvinkin maltillista. Politiittinen toiminta on läpi puoluerajojen jatkuvaa yhteistyötä. Kyllä, parenpiin tuloksiin päästään pehmeillä keinoilla. Turha vastakkainasettelu on omiaan lukkiuttamaan keskustelun. Unionin kannanotot ovat joskus hyvinkin jyrkkiä, sinänsä siinä ei ole mitään pahaa. Julkiseen keskusteluun olisi syytä kuitenkin osallistua kannanottoja perustellen, eikä kritiikkiä esittäviä leimaten ja pyrkimällä estämään keskustelua.
Kyllä palstan keskustelu tyyli on kaukana ns. normaalista, vuorovaikutukseen perustuvasta mielipiteiden vaihdosta.
Feministien täytyisi kuitenkin kiinnittää huomiota julkisuuskuvaansa, siinä kuin kaikkien muidenkin yhteiskunnallisten liikkeiden. Siltä osin, keskustelun avauksesi oli mielenkiintoinen ja varsin ajankohtainen. Unionin sisällä käydään saman tyyppistä pohdiskelua.
Ja olisi myös huomioitavaa, että onko kohtuullista syyllistää feministinen keskustelukulttuuri, jos feminismiä ei hyväksytä. Olemmeko me naiset niin sisäistäneet itsekriittisyyden, että syyllistämme kaikesta itsemme. Jos meitä ei kuunnella, vika on meissä! On jotenkin lohdutonta ajatella, että femismivastaisuus syntyy pelkästään omasta tavastamme tuoda asioita julki. Naiset esittävät kuitenkin paljon asioita koko ajan ja kaikkialla mainitsematta feminismistä mitään ja he saavat voimakasta vastustusta. He esittävät sitä maltillisesti ja vähemmän maltillisesti, eikä tuolla esitystavalla näytä suurtakaan vaikutusta olevan. Pikimminkin se asia ratkaisee kuin esitystapa. Kannattaisi varmaan etsiä syitä f-vastaisuudelle vähän syvällisimmiltä vesiltä. Toki mainitsitkin tuossa kirjoituksesi alussa, että pohdit asiaa feministeistä itsestään käsin.
Toki feminismivastaisuuteen on useita muitakin syitä, niistä on vaan täällä käyty niin usein keskustelua. Halusin vaihtaa hieman näkökulmaa. Unionin kannalta on hälyttävää, jos keskiluokkaiset naiset kokevat sen toiminnan vieraaksi. Kärkevilläkään kannanotoilla ei ole merkitystä, jos kannatuspohja murenee. Nimenomaan naisten suhtautumistapaa feminismiin on pidettävä silmällä. Feminismi on kuoleva aate, jos naisten tuki katoaa. Historiallisilla voitoilla ratsastaminen ei pitkälle kanna, eikä menneiden sortovuosien muisteleminen edesauta naisten asemaa lainkaan. Kyllä, myös Unionin on tarkasteltava toimintatapojaan, siinä kuin muidenkin.
Hienosti kirjoitettu. Kovasti kuulostivat tutuilta ajtuksilta ja varsinkin sellaisilta, joita monet naiset ovat sanoneet. Esimerkiksi juuri tuo äitiyden aliarvioiminen.
Hössötys pikkuasioista vie huomion pois todellisista ongelmista. Esim. Venäjä tulkitsee, ettei Eurooppaa kiinnosta ihmisoikeusloukkaukset Tshetseniassa, koskapa EU-neuvostolla ei ole tärkeämpää pohdittavaa kuin määritellä häkkikanaloiden mittoja. Kaikella kunnioituksella kanoja kohtaan tietenkin...
Seksivihamielisyysväite ja -imago minua ihmetyttää kovasti. Olen aina ymmärtänyt feminismin aivan päinvastoin. Olen käsittänyt, että feminismin ansiosta nainenkin saa harrastaa seksiä silloin haluaa, sen/niiden kanssa kuin haluaa (niin, tiedän, ehkä toiseltakin osapuolelta on syytä kysyä :) niin kuin haluaa, häpeämättä, saamatta huoran mainetta, menemättä naimisiin tai edes seurustelematta, ihan huvikseen.
Naisten seksuaalinen vapautuminen on feminismin ja e-pillereiden keksimisen ansiota. Tässä listassani pohdin yleisesti feministeihin liittettäviä ennakkoasenteita ja mietin miten feministit ovat itse myötävaikuttaneet asenteiden syntymiseen. Pikaisesti poimittuna listasta sitten tuollainen tuli. En itse näe feminismiä tälläisena, muutenhan kuulumiseni järjestöön olisi vähintäänkin mielipuolista.
"Unionin kannanotot prostituutiokeskustelussa, sekä perheväkivallan sovittelusta ovat hyviä esimerkkejä. Keskustelua ei ole sallittu julkisuudessa esittää, sisäinen kritiikki on vaiennettu."
Tästä on nyt pakko kysyä jotain tarkennuksia, sillä käsitykseni mukaan Unioni ei ole pyrkinyt estämään keskustelua julkisuudessa. Sehän olisikin aivan naurettava yritys, koska siihen se ei pystyisi.
En ymmärrä kuinka sisäisen kritiikinkään voisi vaientaa. Jokaisella jäsenellä on mielipiteen- ja sananvapaus, eikä eri mieltä oleminen riitä irtisanomisperusteeksi niille, jotka työsuhteessa Unioniin ovat.
Se on tosiasia, että Unioni on valinnut virallisen kantansa näissä kysymyksissä ja kaiketi aikoo niissä pysyäkin. Tämähän on johdonmukaista. Ei se, että ei muuta kantaansa, ole merkki vaientamisesta tai keskustelun estämisestä.
Toisaalta ymmärrän hyvin, jos kantansa valinnut Unionin edustaja ei lähde kaikkiin keskustelunaiheisiin. Esimerkiksi prostituutiokeskustelussa on ajanhukkaa käydä loppumattomia keskusteluja prostituution hyvistä puolista tai sen vapaaehtoisuudesta enää sen jälkeen kun oma kanta on muodostettu. Ja se kanta on se, että prostituutiota ei pidetä lähtökohtaisesti hyvänä asiana naiselle. Tällöin tuodaan tietysti näitä huonoja puolia esille.
Peräänantamattomuus ja kannassaan pysyminen on mielestäni selkeämpi tapa ajaa asioita kuin loppumattomat epävarmat jaarittelut siitä että asioilla on hyviä ja huonojakin puolia. Järjestö, joka haluaa vaikuttaa asioihin aktiivisemminkin kuin vain herättelemällä keskustelua, JOUTUU väistämättä ottamaan kantaa.
Unionin edustaja on osallistunut tv-ohjelmissakin avoimeen keskusteluun sekä prostituutiosta että väkivallan sovittelusta. Tällaiseen keskusteluun osallistuminen edellyttää asiasta jotain kantaa. Unioni on etujärjestö, eikä puolueeton tutkimuslaitos.
Tässä mielikuvien muodostumisessa feministeistä olisikin mielenkiintoista mennä vielä syvemmälle siihen mihin JJK ajatusta vei ja pohtia, eikö naiselle yleensäkään sallita selvää kantaa ja peräänantamattomuutta.
"Feministeistä on syntynyt mielikuva, että he ovat hössöttämässä turhanpäiväistä asioista esim. mainoksista."
Tarkoitat varmaan, että jotkut feministikriitikot pitävät mainoksia turhanpäiväisinä asiana? Mikä tahansa joukkoviestinnän, mediakulttuurin tai mainostajien oma tutkimus todistaa mainosten voimasta identiteetin heijastuspintana ja tärkeänä kulttuurisena vaikuttajana. Suomessa feminismi on pitkään keskittynyt työelämän kysymyksiin kuten palkkaeroihin mutta se ei tietenkään ole kaikki tasa-arvosta.
Uskon kuitenkin että esittämäsi asiat ovat juuri niitä aiheita, joiden tiimoilta kielteinen mielikuva feministeistä on syntynyt. Kielteiset mielikuvat kertovat niiden haltijasta itsestään, mutta niiden tietämisestä on hyötyä myös feministeille.
Helsingin -Sanomien kieltäydyttyä julkaisemasta sekä Sallin, että Pro-tukipisteen, täysin asiallisia puheenvuoroja. Syntyy väistämättä mielikuva feministien vaikutusvallasta, ko päätöksen perusteisiin. Helsingin- Sanomien ja feministien välistä -värikästäkin- mielipiteenvaihtoa on jo aiemminkin käyty. Perheväkivallan sovittelukissta johti Tukinaisen eroamiseen Unionista, jo siinä vaiheessa, kuin Stakesin ( Iivarin) kanssa oli alustavia suunitelmia, sovittelun aloittamisesta tekemässä. Perheväkivallan tutkimusprojektiin liittyvät kärhämät ovat kaikkien tiedossa. Sisäinen kritiikki vaiennetaan siten, ettei keskusteluja julkisuudessa sallita käytävän. Ensi- ja turvakotienliitto oli varsinn merkillisessä tilanteessa, saadessaan RAY:N apurahan, naisten väkivaltaisuuden tutkintaan. Julkisesti väitettiin hyvinkin äännekkäästi feministien vastustavan tutkimusta. Tilanne oli vähintäänkin merkillinen, perusteluja tutkimuksen aloittamisesta ei kuitenkaan julkisesti esitetty.
Tottakai kantaa täytyy ottaa, jyräämisen ja jämeryyden välillä on kuitenkin ero. Vaarallista on, eri mieltä olevien naisten tympääntyminen.
Listassani käsittelin yleisiä mielikuvia, joita feministeihin liitetään. Mielikuvia, joita on myös ihmisillä, jotka suhtautuvat myönteisesti tasa-arvo kysymyksiin. Olen edelleenkin sitä mieltä, että Unionin oma toiminta, omalta osaltaan ennakkoluuloja ruokkii. Jämäkkyydestä ei ole apua, jos kannatuspohja vähenee ja ihmiset kokevat etujärjestön toimminnan tarpeettomaksi.
Naisten mahdollisuuksista esittää jämäköitä mielipiteita, olisi hyvä keskustella myöskin. Tämän ketjun aiheena oli: Miksi ihmiset suhtautuvat feministeihin kriittisesti, siksi lähdin pohtimaan tätä.
H&M mainostoimistot käyttivät johdonmukaisesti Unionia hyväkseen, saadakseen mainoksilleen näkyvyyttä. Monta vuotta Unioni jaksoikin mainosprojekteja edesauttaa. Hössöttämisen ja naurettavuuden raja tuli ylitetyksi. Ongelmaksi muodostui myös mainnoksien seksistyminen edelleen. Näkyvyyttä haetaan vaihteeksi näillä keinoin. Unionin tehdessä mainnonasta numeron, mainos jää varmasti ihmisten mieleen.
Tarkoitatko että Unionilla olisi jonkinlaista vaikutusvaltaa Helsingin Sanomien päätöksiin?
Siitä olen tietoinen, että Tukinaisen ja Unionin tiet erosivat, mutta eikö se ole diversiteetin kannalta hyvä asia, kaikki eivät ole saman kattojärjestön ja äänitorven alla? Se, että kummankaan, ei Unionin eikä Tukinaisen tarvinnut luopua kannastaan eikä taipua toisen tahtoon, oli mielestäni hyvä asia. Tiet eroavat, kun niiden pitääkin, jos yhteisymmärrystä ei löydy. Nyt molemmille mielipiteille on tilaa. Niin ei olisi ollut, jos Unioni olisi taipunut Tukinaisen kantaan.
Jos Unioni aikoo jatkossakin jyrkillä toimillaan karkoittaa järjestöjä, jotka toimivat aktiivisesti katutasolla naisia auttaen, en näe siinä toimintatavassa paljoakaan hurraamista. Asioita on tarkasteltava, myös heidän näkökulmasta, joiden asioita kertoo ajavansa. Prostituoidut eräänä esimerkkinä, on hieman kummallinen tilanne, kun Unioni kertoo ajavansa ilotyttöjen asiaa, heidän vastalauseistaan välittämättä. Perheväkivallan sovittelua kieltävän lain läpivieminen, vastoin sekä Ensikotienliiton ja Tukinaisen täysin perusteltua vastakkaista kantaa on merkillistä toimintaa. Etenkin kun jo nyt on nähtävissä etteivät naiset hoidata vammojaan, eivätkä uskalla tehdä väkivallasta ilmoitusta, koska vankilatuomio puolisolle ei ole heidän tavoitteensa. Unionin oikeassa oleminen on merkillisen yksisilmäistä, ihmisten tarpeet jäävät kuulematta. Tietenkin voidaan myös lähteä siitä oletuksesta, että Unionin kannanotot ovat aina oikeita ja ihmisten kärsimyksillä ei ole merkitystä, oikeassa olemisen rinnalla. Tämän suuntainen näkökanta on vain niin raaka. Asioilla on monta puolta ja etujärjestönä toimivan ryhmittymän, täytyisi avoimin mielin eri kantoja tutkia.
Uskaltaisin väittää, että ainakin suurin osa naisista vastustaa prostituutiota, miksiköhän?
Aihe sinällään ei ole niin jaksanut kiinnostaa, mielenkiintoista sitä on ollut toki aiemminkin seurata, mutta kuka vaimo/tyttöystävä haluaisi miehensä käyvän prostituoidun luona? Kuka mies haluaisi vaimonsa/tyttöystävänsä olevan prostituoitu - no ei varmaan kukaan, eipä tietenkään.
Eikä kukaan mies/poikaystävä haluaisi naisensakaan käyvän miesprostituoidun luona, eipä tietenkään.
Täällä kun on korostettu sitä, että juuri prostituoitujen luona kävisivät tavalliset perheenisät, niin jo on kumma jos tämä pitää hyväksyä.
Niin, sitten ne peräkammarin pojat ja invalidit?
No entäs ne peräkammarin tytöt ja naisinvalidit?
Ja vapaus valita? Ei kukaan voi valita mitä tahansa mieleen pälkähtää.
Varmaan on totta, että suurin osa naisista vastustaa prostituutiota. Prostituoiduista taas suurin osa saa ko. hommasta elantonsa, he eivät vastusta siinä määrin. Nyt kuitenkin koko seksinostokiellon perusteet, perustuvat alan ammattilaisten suojelutarpeeseen, heidän vastalauseistaan huolimatta. Tämä väärän lipun alla tapahtuva toiminta on merkillistä. Pro-tukipisteen Jaana Kauppisen oikeutta olla feministi ja puhua asiakkaidensa puolesta on pyritty estämään.
Kukaan ei voi tehdä, mitä päähän pälkähtää. Järjestöllisellä tasolla, mikään järjestö ei voi toimia kovin kauaa arvojensa vastaisesti, tai/ja muunnellen tosiasioita.
"Perheväkivallan sovittelua kieltävän lain läpivieminen, vastoin sekä Ensikotienliiton ja Tukinaisen täysin perusteltua vastakkaista kantaa on merkillistä toimintaa."
Tarkoitat kai sovittelun kieltävän lain ajaminen? Läpi tällainen laki ei kaiketi ole mennyt eikä tule menemäänkään, sillä perheväkivallan oikeuskäsittelyt työllistävät tuomioistuimia niin paljon, että kustannussyistä tällaiset halutaan sovittelumenettelyn piiriin oikeuslaitosta kuormittamasta.
Itsekin väkivaltaisessa suhteessa aikaisemmin eläneenä pidän äärimmäisen tärkeänä, että Suomessa on edes yksi taho, joka selkeästi pitää väkivallan uhrin, tässä tapauksessa naisen, puolta tinkimättä yhtään, sovittelematta yhtään ja haluten jokaisen nostetun perheväkivaltasyytteen tuomioistuimen eteen. Tuntuu hyvältä, että edes joku ottaa tämän kannan.
Turvakodeista: oma kokemukseni on, että he tarkoittavat hyvää, mutta väkivallan uhri on tottuneempi raakaan toimintaan kuin ymmärtäväiseen sosiaalihenkäilyyn. Sekavassa ja ahdistuneessa mielentilassa elävälle ymmärtävä ja puntaroiva puhe näyttäytyy epäselvänä ja epäkonkreettisena. Suurin osa turvakodin asiakkaista palaa väkivaltaiseen suhteeseensa. Tässä kontekstissa Unionin selkeä ja ehdoton kanta tuntuu myönteiseltä poikkeukselta.
"Etenkin kun jo nyt on nähtävissä etteivät naiset hoidata vammojaan, eivätkä uskalla tehdä väkivallasta ilmoitusta, koska vankilatuomio puolisolle ei ole heidän tavoitteensa."
Vankilatuomio väkivallantekijälle ei tulekaan olla uhrin tavoite, vaan yhteiskunnan. Missä ja miten on nähtävissä, että naiset eivät hoidata vammojaan? Tästähän ei voi esittää kuin spekulaatioita.
Parasta, mitä väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneelle voi tapahtua, on se että ulkopuolinen taho puhaltaa pelin kertakaikkiaan poikki ja toleranssi on nolla. Ilkeämielisesti voisi jopa ajatella, että tämä ei kuitenkaan olisi sosiaaliauttajien ensisijainen tavoite, koska silloinhan he olisivat tarpeettomia prosessissa.
Sen sijaan sovittelumenettelyssä saavutettu sopimus voi olla peruste syyttämättäjättämispäätökselle. Tätä syyttäjät tulevat työtaakkansa alla myös käyttämään, se on päivänselvää.
"Tämän suuntainen näkökanta on vain niin raaka. Asioilla on monta puolta"
Siitä, mikä perheväkivallassa ja sen ratkaisemisen menettelytavoissa on raakaa ja mikä ei, minulla on toinen näkemys. Siinä olen samaa mieltä, että asioilla on monta puolta.
Feministisen huomion kiinnittäminen mainontaan ei ole mikään pelkkä H&M-kampanja, vaan laaja-alaisempaa analyysia.
Tiedostuminen ja huomion kiinnittäminen itsestäänselvyyksinä pidettyihin asioihin on aina tarpeellista. Siitä, onko H&M saanut negatiivisesta julkisesta kritiikistä taloudellista hyötyä, en ole nähnyt luotettavaa selvitystä. Vaikeneminen ja huomiotta jättäminen ei ole keino, jolla mainoksiin tulee suhtautua, varsinkin lapsia ja nuoria ajatellen. Julkinen keskustelu ei ole naurettavaa eikä hössöttämistä.
Ongelmana perheväkivallan tuomioistuin käsittelyssä on nimenomaan perhe. Perhe on yksikkö, jolla on yhteinen rahatalous ja huoltovelvollisuus. Perheväkivallasta saadun sakkotuomioin suorittamiseen osallistuu väkivallan uhri. Vankilatuomion laita on samoin väkivaltaan syyllistyneen ihmisen ollessa vankilassa, hänen huoltovelvollisuutensa (perhettä kohtaan ) hoitaa joku muu. Väkivallan kohteeksi joutunut osallistuu myös yhteiskunnan määräämän rangaistuksen suorittamiseen. Teoriassa tämä on ongelma. Käytännössä ongelmat ratkaistaan myös jatkossa siten ettei väkivaltailmoituksia tehdä, eikä myöskään käytetä niitä terveydenhuoltopalveluja joista ohjataan perheväkivaltauhreja rikosilmoituksen tekoon. Kannattaisi katsella parisuhdeväkivalta tilastoja. Miksi väkivalta perheissä on laskevan suuntainen, kun kuitenkin väkivalta muualla yhteiskunnassa on kasvamaan päin ja alkoholin käyttö yhä lisääntyy?
Varmuuden vuoksi täytyy sanoa, etten koskaan ole joutunut perheväkivaltaa kohtaamaan, enkä myöskään ole sosiaalitantta. Ensi- ja turvakotienliiton toimintaan olen sitävastoin hyvinkin tarkkaan tutustunut.
"Ongelmana perheväkivallan tuomioistuin käsittelyssä on nimenomaan perhe."
Sanoisin, että ongelmana koko perheväkivallassa on perhe, muutoin asia olisi uhrille helpompi hoitaa. Yhteiskunnan tulee osoittaa voimaa irrottautua siitä ajattelusta, jonka uhri väkivallan uhri itse on ja kyetä vapauttamaan uhri harkitsemaan asiaa ilman taloudellisia pakotteita.
"Perhe on yksikkö, jolla on yhteinen rahatalous ja huoltovelvollisuus."
Itse asiassa nykyään jopa avioliitossa, jossa sentään on elatusvelvollisuus toisin kuin avoliitossa, puolisoilla on omat tilit ja omat rahat.
Toki mitä alemmissa tuloluokissa ollaan, sitä vähemmän uhrilla kuin tekijälläkään on taloudellista liikkumavaraa. Vähäiset tulot jakaantuvat vähäisiin yhteisiin menoihin.
En kannata sovittelua silloin, jos sovittelussa sovintoon pääsy saattaa johtaa syyttämättäjättämiseen. Tällä ei vielä sinänsä ole mitään tekemistä sakkotuomioiden ym. kanssa. Tuomioistuin voisi velvoittaa väkivallantekijän esimerkiksi hoitoon. Ehdollinen tuomio ei sitä paitsi ole este perheen elättämiselle.
Perheväkivaltatilastot siis osoittavat laskusuuntaan ja mielestäsi tämä on ilman muuta merkki siitä, että perheväkivaltaa on edelleen saman verran kuin ennenkin, mutta se jää piiloon. Et ilmeisesti pidä mahdollisena, että koventunut puuttumismenettely, yleisen syytteen alaisuus sekä hiljakkoin voimaan tullut käytäntö, että se joka lyö, lähtee kodista eikä uhri, olisivat voineet vaikuttaa väkivaltaa ehkäisevästi? (Nehän on tarkoitettu toimimaan paitsi uhrin asemaa parantavasti, myös ennaltaehkäisevästi).
Mikä kaikki muu väkivalta on kasvamaan päin yhteiskunnassa? Onko tästä Stakesilla tilastoja vai kenellä?
Minusta on kummallista, että jos väkivallan uhri ei hae sairaanhoitoa vammoihinsa taloudellisten seuraamusten pelossa, yhteiskunta katsoo mieluisammaksi ratkaisuksi lieventää rikoksentekijän seuraamusmenettelyä kuin turvata uhrille paremmat taloudelliset mahdollisuudet harkita tilannettaan. Pitkällä aikavälillä yhteiskunta säästäisi tällaisen nopean toimeentulotuen ja vuokravakuus- ym. rahan myöntämisessä vähentyneinä sairaus- ja terapiakuluina. Tässä nyt valtiovalta ja kunnat eivät toimi siinä yhteistyössä kuin niiden pitäisi.
Sen perusteella mitä tiedät Ensi- ja turvakotien toiminnasta, mitä mieltä olet: ovatko ne onnistuneet tehtävässään hyvin?
Kysymys on sekä rahasta, että ihmisten omista valinnoista. Naisista osa on halukkaita jatkamaan väkivaltaista suhdetta. Väkivallan tekijää suojellaan, milloin mistäkin syystä. Ihmiset toimivat itsetuhoisesti ja epärationaalisesti. Yhteiskunnan ratkaisuissa täytyy ottaa huomioon myös heikoilla eväillä varustetut. Poliisien tilastoista on nähtävissä selvä väkivallan kasvu.
Ensi- ja turvakotien liiton toiminta on monipuolistunut. On hyvä ottaa väkivallan kaikki puolet huomioon. Mielestäni suunta on oikea.
Tämä viestiketuju on harhautunut aika kauaksi alkuperäisestä aiheesta. Niinpä omalta osaltani lopetan tämän keskustelun tähän.
"Mikä tekee ihmisestä feminismin vastustajan? "
Yksi tekijä on varmasti pelko omasta asemasta ja toisaalta ihan yleinen pelko muutosta vastaan. On sikäli ymmärrettävää, että jos on kasvaessaan jossain tietyssä kulttuurissa oppinut pitämään tietynlaisia asenteita ja rooleja normaaleina, on niitä vaikea kyseenalaistaa.
Suomen kohdalla feminismin vastustus pohjautuu oman näkemykseni mukaan varsin pitkälle matraan "täällähän asiat ovat varsin hyvin". Eli ajatellaan, että naiset ovat Suomessa saavuttaneet jo näin paljon, joten mitä he enää valittavat. Eikö mikään riitä. Feminismiin suhtaudutaan sellaisella asenteella, että feminismi pyrkisi jotenkin nostamaan naisen miehen yläpuolelle, koska ajatellaan, että naisen asema olisi jo miehen aseman kanssa tasa-vertainen.
feminismi ei todellakaan ole sitä mitä yrität tuossa kuvata, feminismi ajaa vain ja ainoastaan naisten etuja, manipuloi yleistä mielipidettä sellaiseksi että suomi olisi takapajukko naisten tasa-arvoasioissa vaikka se on maailman kärjessä siinä, naisilla itseasiassa paremmat mahdollisuudet tässä yhteiskunnassa kuin miehillä!
Feminismi ei myöskään piittaa paskaakaan miesten asemasta vaikka toisaalta väitetään kaksinaamaisesti feminismin ajavan sukupuolten tasa-arvoa! Päinvastoin feminismi yrittää manipuloida yleisen mielipiteen miehille vahingolliseksi, että miehet on vaan sikoja, väkivaltaisia, potentiaalisia raiskaajia ja täysiä elukoita jotka ovat syyllisiä kaikkeen kunnes toisin todistetaan!
Feminismi on hämäräperäinen, mätä aate. Vain naiset hurahtaa siihen koska ovat niin itsekkäitä, omahyväisiä ja pinnallisia etteivät viitsi ajatella tai ottaa selville yhtään syvemmälti vaan uskovat sinisilmäisesti kaiken mainostekstin mitä feminismin naisille herkullisen näköisen kuorrutuksen pinnalla näkyy.
Pitäisi ensin ymmärtää, kuka on vastustaja. Mitä sinä ymmärrät vastustamisella? Aktiivista vastarintaa, vaiko eri mieltä olemista?
Aktiiviseen vastarintaa kykenee vain harva. Pitäisi olla sopivissa päättävissä elimissä, jotta aktiivinen ja tulosta tuottava vastarinta luonnistuisi.
Eri mieltä taas on varmasti suurin osa naisista. En tarkkaa lukumäärää tiedä, mutta en kuvittele feministeiksi tunnustautuvia olevan kovinkaan paljon.