Onhan minut siunattu konfirmaatiossa yleiseen pappeuteen laskemalla kättä päänpäälle ja siunaamalla Jeesuksen nimeen. Näin katson että olen saanut oikeuden ja vallan toimittaa myös ehtoollista omassa kodissani. Aterian alussa murramme leivän (kadish) ja siunaamme juoman (kadish), jonka jälkeen muistamme Jeesusta kiittäen. Vasta sitten siirrymme syömään yhdessä ja kun olemme syöneet kiitämme uudelleen.
Kotiehtoollisen kaava:
1. Prologi: Niin kuin Herramme Jeesus sanoi, "Niin hartaasti olen halunnut syödä tämän aterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni. Totisesti: enää en syö ateriaa, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa."
> otetaan juomalasi
2a Juoman siunaaminen: Sanokaamme kiitos, "Kiitämme Jumalaa, meidän Herraamme, maailman ruhtinasta, joka on luonut viinipuun annin."
2b Opetus: esim Luuk. 22:24-30 Joh. 13:3-38 Luuk. 22:31-33 (tämä on olllut perheemme suosikki)
> otetaan leipä
2a Leivän murtaminen: Sanokaamme kiitos, "Kiitämme Jumalaa, meidän Herraamme, maailman ruhtinasta, joka olet nostattanut esiin maan leivän."
2b Leivän jakaminen: Jeesus mursi leivän ja sanoi, "ottakaa tästä te kaikki. Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni."
2c leivästä kiitäminen: lausukaamme kiitos, "Me kiitämme sinua, meidän Isämme, elämästä ja viisaudesta, jonka olet tehnyt meille tunnetuksi poikasi Jeesuksen kautta, sinulle olkoon kunnia ikuisesti."
> otetaan juomalasi uudelleen
3a Juoman siunaaminen: Sanokaamme kiitos, "Kiitämme Jumalaa, meidän Herraamme, maailman ruhtinasta, joka on luonut viinipuun annin."
3b Juoman jakaminen: Samoin hän otti maljan ja soi, "Juokaa tästä te kaikki. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kun te siitä juotte, tehkää tämä minun muistokseni."
3c Juomasta kiittäminen: Lausukaamme kiitos, "Me kiitämme sinua, meidän Isämme, pyhästä viinipuusta, Pojastasi Daavidista, jonka teit meille tunnetuksi poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, sinulle olkoon kunnia ikuisesti."
4. Ateria
5. Laulu: itse valittu, jokainen saa valita vuorollaan esim. Sydämeeni joulun teen ja mieleen hijaiseen...
6. Prologi: Kysytään - juommeko vielä? - ja vastataan - Niin kuin Herramme Jeesus sanoi, "Totisesti: minä en enää maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä Jumalan valtakunnassa."
7. Loppuhymni: Lausutaan yhdessä, "Niin kuin tämä murrettu leipä oli kerran hajallaan vuorilla ja sen jälkeen, kun se tuotiin yhteen, se tuli yhdeksi, niin myös seurakuntasi kokoontukoon yhteen maan ääristä valtakuntaasi, sillä sinun on kunnia ja valta Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisesti."
1. Kor. 12:13 Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
Kotiehtoollisen kaava:
1. Prologi: Niin kuin Herramme Jeesus sanoi, "Niin hartaasti olen halunnut syödä tämän aterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni. Totisesti: enää en syö ateriaa, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa."
> otetaan juomalasi
2a Juoman siunaaminen: Sanokaamme kiitos, "Kiitämme Jumalaa, meidän Herraamme, maailman ruhtinasta, joka on luonut viinipuun annin."
2b Opetus: esim Luuk. 22:24-30 Joh. 13:3-38 Luuk. 22:31-33 (tämä on olllut perheemme suosikki)
> otetaan leipä
2a Leivän murtaminen: Sanokaamme kiitos, "Kiitämme Jumalaa, meidän Herraamme, maailman ruhtinasta, joka olet nostattanut esiin maan leivän."
2b Leivän jakaminen: Jeesus mursi leivän ja sanoi, "ottakaa tästä te kaikki. Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni."
2c leivästä kiitäminen: lausukaamme kiitos, "Me kiitämme sinua, meidän Isämme, elämästä ja viisaudesta, jonka olet tehnyt meille tunnetuksi poikasi Jeesuksen kautta, sinulle olkoon kunnia ikuisesti."
> otetaan juomalasi uudelleen
3a Juoman siunaaminen: Sanokaamme kiitos, "Kiitämme Jumalaa, meidän Herraamme, maailman ruhtinasta, joka on luonut viinipuun annin."
3b Juoman jakaminen: Samoin hän otti maljan ja soi, "Juokaa tästä te kaikki. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kun te siitä juotte, tehkää tämä minun muistokseni."
3c Juomasta kiittäminen: Lausukaamme kiitos, "Me kiitämme sinua, meidän Isämme, pyhästä viinipuusta, Pojastasi Daavidista, jonka teit meille tunnetuksi poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, sinulle olkoon kunnia ikuisesti."
4. Ateria
5. Laulu: itse valittu, jokainen saa valita vuorollaan esim. Sydämeeni joulun teen ja mieleen hijaiseen...
6. Prologi: Kysytään - juommeko vielä? - ja vastataan - Niin kuin Herramme Jeesus sanoi, "Totisesti: minä en enää maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä Jumalan valtakunnassa."
7. Loppuhymni: Lausutaan yhdessä, "Niin kuin tämä murrettu leipä oli kerran hajallaan vuorilla ja sen jälkeen, kun se tuotiin yhteen, se tuli yhdeksi, niin myös seurakuntasi kokoontukoon yhteen maan ääristä valtakuntaasi, sillä sinun on kunnia ja valta Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisesti."
1. Kor. 12:13 Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Tottakai saa ja suorittaakin. Raamatussa ehroollinen oli uskovien yhteysateria ja sitä nautittiin kodeissa🤓 Virkapapeista ei ole puhettakaan....
Aamen.
Ei muuten saa nauttia kotona, sillä se on seurakunnallinen muistoateria. Vaikka pappi siunaisi kirkon välineillä kotonaan aidosta kirkko viinistä ja leivästä niin se ei ole Pyhä Ehtoollinen, sillä seurakunnan yhteys siitä puuttuisi. Ehtoollinen on yhteysateria. En tiedä voisiko pappi tehdä kuolemassaolevalle sairalaapotilaalle ehtoollisaterian kuin viimeisen voitelun, jos tämä ei pääse nauttimaan sitä jumalanpalveluksissa?
En kiistä, että eikö alkuseurakunnassa vietetty ateriaa kodeissa, mutta ihan mitenkä yhteysateriaa ei voi nykyaikana viettää ilman seurakuntayhteyttä. Tietysti en ole kaikki tietävä, mutta minusta ilman seurakunnan yhteyttä leipä ja viini ei muu Kristuksen ruumiiksi ja vereksi?
Jo kolme henkeä riittää ja heidät voidaan laskea seurakunnaksi (yksi plus kaksi todistajaa). Ei ehtoollinen vaadi että kaikki seudun kristityt ovat koolla, ei ehtoollista voisi silloin muutoin viettää kirkossakaan. Ehtoollinen ei myöskään vaadi kirkkoa viettopaikakseen, sillä eivät apostolitkaan viettäneet ehtoollista kirkossa tai synsgogassa.
Onko vauvakastajilla kommetteja?
Sellaisia ei taida olla olemassakaan. Vauvat ei kasta.
Kustantaja.
Kuka ne vauvan vaipas sitten kastelee😉❓
Koska ehtoollinen on seurakunnan yhteinen ateria ja sitä vietetään seurakunnan kokouksissa eli jumalanpalveluksissa. Apostolien teoissa ja kirjeissä ehtoollisenvietto tapahtuu juuri jumalanpalveluksissa. Seurakunnissa jumalanpalvelusta johtivat siihen tehtävään valitut ja siunatut henkilöt, episcopukset eli paimenet ja presbyterokset, eli vanhimmat. Nämä ovat suomenkielellä piispoja ja pappeja. Jotta seurakunnan kokoontumiset toimisivat järjestyksessä ja rauhassa, sitä johtivat juuri nämä tietyt henkilöt, ei kuka tahansa jota huvitti.
Siksi ehtoollisesta huolehtiminen on annettu luterilaisessa kirkossa papeille ja piispoille. Virka on heidän armolahjansa ja armolahjan tehtävään kuuluu huolehtia pyhistä sakramenteista. Seurakunta on esim. papit kutsunut tähän tehtävään.
Ja usko.vainen erehtyy kertoessaan ehtoollisenvietosta kodeissa. Kyse ei ole paikasta, vaan siitä mitä oltiin tekemässä. Luonnollisesti seurakunta kokoontui ensin kodeissa, koska yhteisiä kokoontumispaikkoja ei vielä ollut muualla. Myöhemmin rakennettiin kirkkorakennukset, joissa seurakunta alkoi kokoontua. Eli jos kirjoitellaan vain kotona nautituista ehtoollisista, niin silloin mennään nurkkakuntaiseen lahkolaisuuteen.
Ehtoollisesta päättää seurakunta, ei yksilö, koska se on yhteyden ateria, ei yksilön ja pienen piirin ateria, jollaisena aloittaja ehtoollisenvieton kodissa kuvaa. Hän on erehtynyt asiassaan. Kyse ei ole ollut seurakunnan yhteisestä, vaan pienen ryhmän yksityisestä kokoontumisesta. Hän on toiminut asiassaan väärin ja toivottavasti ei toista sitä enää.
Minä luin kerran, että kokoontuivat katakombeissa, koska Roomassa vainottiin.
Eivät kuulemma olleet nälkäisiä vaikka muut näkivät nälkää.
Olisko tuo kehotus jotenkin vaikuttanut asiaan.
Sinä puhut nyt kirkon ehtoolisesta et Raamatussa kerrotusta ehtoolliesta🤓
Kaikki, kuten esimerkiksi minä, eivät koe kirkon ehtoollista Pyhäksi kuten jotkut toiset vielä kokevat. Mielestäni kirkko on liian vieraantunut siitä mitä varhaiset seurakunnat olivat. Ennen kaikki jäsenet olivat aktiivisessa roolissa ja rakensivat yhdessä seurakuntaa, mutta nyt seurakuntalaiset ovat passiivisessa roolissa ja väki vähenee kirkosta kun se ei enää ole kiinnostavaa. Viimeksi kävin kirkossa 10 vuotta sitten mummoni hautajaisissa ja olin nukahtaa. Hautajaisten jälkeen takapuoli oli kaksipäivää jumissa istumisesta.
Sama asia. Ehtoollinen seurakunnan kokouksessa, ei kotiehtoollinen.
Raamattu nimenomaan sanoo, että ehtoolliien nautittiin uskvirn kesken uskovien kodeissa. Eikä temppelissä pappien tai rabbien tarjoamana 🙂
Kirkkojen esikuva on basilika, antiikin roomassa ne olivat suuria julkisia rakennuksia. Kristityt alkoivat kokoontumaan basilikoissa kun kristinuskosta tuli sallittua ja seurakunnat kasvoivat niin suuriksi etteivöt ne enää mahtuneet kokoontumaan kodeissa ja katakombeissa. Basilika on suorakulmion muotoinen, kolmi- tai useampilaivainen rakennus, jossa keskilaiva on muita laivoja korkeampi, niin että valo pääsee sisään sen yläosan ikkunoista. Nykykielenkäytössä basilika viittaa tämänmalliseen kirkkoon. Antiikin aikaiset basilikat eivät kuitenkaan olleet uskonnollisia rakennuksia, vaan niitä käytettiin muun muassa kauppaan ja oikeudenkäynteihin. Tunnetuin Maxentiuksen basilika joka sijaitsi Forum Romanimilla.
Niin nautittiin, koska kritityillä ei ollut vielä omia kokoontumistiloja. Kun 300-luvulla kristinuskosta tuli laillinen uskonto, niin kristityt pystyivät rakentamaan omia kirkkojaan. Tätä ennen mm. katakombeihin oli jo rakennettu sakraalitiloja kokoontumispaikoiksi. Kyse ei ole paikasta, vaan tilanteesta, joka on uskovien yhteinen kokous eli jumalanpalvelus.
Koti on hyvin luonteva kokoontumispaikka edelleen pienryhmille. Ja ehtollisen jako on jokaisen uskovaiaen tehtävä 🤓
Käytännössä se tarkoittaa erottautumista muista uskovista omaksi, kuten kuvailit, pienryhmäksi. Eli onko tämä pienryhmä sitten se oikea Jeesuksen seurakunta? Ehtoollinen on uskovien yhteinen ateria, mutta sitä pienryhmässä siinä ei ole mukana muita kuin vain esim. kymmenkunta henkeä.
Tätä on kutsuttu jo vanhastaan kristikunnassa lahkolaisuudeksi.
Ehtoollisen jako voi olla maallikon tehtävä, mutta sen asettaminen ja hoitaminen kuuluu seurakunnan vanhimman vastuulle. Se on jo alkuseurakunnallinen käytäntö.
On täysin luonnotonta, että suuret seurakunnat kokoontuvat yhteen. Jeesun asetti ehtoollisen vain lähimpiensä kesken ei suurille väkijoukoille.
Jokainen uskova on kelvollinen sanomaan ehtoollisen asetussanat ja siunaaman sen.
Eli lahkolaisuus kunniaan ja yhteys muiden kristittyjen kanssa Out!
Emme elele kuvittelemassasi fantasiamaailmassa, jossa kristikansa on vain pieni ryhmä, joka mahtuu kaksioon. Raamatunlukemisessa on yleensä on tilannetajua ja järjenkäyttöä mukana aimo tolkulla.
Jeesuksen ympärillä oli vasta lähipiiri eikä seurakuntaa ollut vielä olemassa. Silloin luonnollisesti ryhmän koko oli pieni ja se mahtui pieneen tilaan. Seurakunta perustettiin vasta helluntaina, kun Pyhä Henki vuodatettiin. Sen jälkeen alkanut lähetystyö synnytti seurakunnat ja niihin saapui väkeä runsaasti, eikä keneltäkään tahdottu kieltää osallisuutta yhteisestä ehtoollisesta. Kun väkimäärä kasvoi, kokoonnuttiin myös isommissa rikkaitten kodeissa. Kyse ei ollut enää mistään pienestä piiristä, vaan kasvavasta määrästä väkeä, pienestä väkijoukosta.
Juuri kotiehtoollinen on osoitus väestä, joka rajaa muut ulkopuolelle ja viettää ehtoollista keskenään ilman yhteyttä muihin uskoviin piirinsä ulkopuolelle. Pieni piiri on suljettu ryhmä, joka monesti rupeaa olemaan uskossaan oikeassa ja ulkopuolella olevat väärässä. Jottei tähän ajauduttaisi, tarvitaan seurakunta, jossa on erilaisia ihmisiä ja väkeä enemmänkin, mutta juuri kotiehtoollisen vietto on ensimmäinen askel kohti rajoitettua uskontulkintaa - "Me olemme oikeassa, muut väärässä".
Jeesuksen seuraajiakin sanottiin lahkolaisiksi 😉
Varmaan kutsuttiinkin, koska kristillisyys alkoi juutalaisena lahkona, josta se eriytyi myöhemmin omaksi uskonnokseen. Jo muutaman vuosikymmenen kuluessa Rooman valtakunnassa kristittyjä oli sen verran paljon, ettei heitä enää kohdeltu tai pidetty juutalaisina, vaan toisena uskontona. Tuota aikakautta vielä vuoteen 1054 asti kutsutaankin jakamattoman kirkon ajaksi, mutta ensimmäisenä vuosisatana Kristuksen kirkko oli yksi, jolla oli paikkakunnilla paikallisseurakunta. Mutta yhteys oli olemassa ja ehtoollista vietettiin seurakunnan jumalanpalveluksessa, ei pienen piirin kristittyjen lahkopiireissä.
...eriytyi myöhemmin omaksi uskonnokseen. Jo muutaman vuosikymmenen kuluessa...
Paavaliainakin uskoi vielä kuolessaankin olevansa yhä juuralainen vaikka häntä ei enää synagogiin päästettykkään. Se että lahkolaosoa alettiin Antiokiassa haukkumaan kristityiksi ei vielä tarkoita, että se olisi jo siinä vaiheessa oma uskontonsa. Nykykäsityksen mukaan kristinuskon ja juutalaisuuden repi erilleen vasta bar Kokhban kapina 100 -luvun alussa. Kapinoinnin seurauksena juuralaisuudesta tuli kiellettyä Roomassa ja kristittyjen oli otettava pesäero emouskontoonsa tai jakaa juutalaisten kohtalo. 300-luvun alussa Konstantinus suuri julkaisi Milanon ediktin joka takasi yleisen uskonnonvapauden kaikille uskonnoille Rooman valtakunnassa. Konstantinus ei erityisemmin suosinut kristittyjä ja kolikkojen perusteella tämä pysyi yhä Sol -jumalan palvojana kuolemaansa asti, kristityt vain sattuivat hyötymään tilanteesta. Myöskään Konstantinus ei kutsunut koolle Nikean kirkolliskokoista vaikka kokoukselle haettiikin suostumus keisarilta, kokouksen kutsui koolle joukko kirkon vanhimpia jotka halusivat nosta areolaisuuden tapetille. Nikeassa laadittu uskontunnustus suunnattiikin juuri areiolaosuutta vastaan. Harmittaa kyllä, miten ihmisillä on paljon harhakäsityksiä historiasta eivätkä he jaksa nähdä vaivaa ottaakseen asioista selvää. Esimerkiksi Konstantinuksen kääntyminen on vasta myöhempi keskiaikainen legenda ja senkin keisarin väitetään tehneen vasta kuolinvuoteellaan eikä Konstantinuksesta tulisi siksi puhua kristillisenä keisarina sillä se johtaa harhaan.
60-luvulla keisari Neron toteuttamat vainot kuvaavat jo sitä, ettei kristittyjä enää pidetty suoranaisesti juutalaisina. Tässä asiassa olisin voinut olla tarkempikin. Ehkei suoranaisesti eri uskontona, muttei enää täysin juutalaisinakaan. Mutta eroaminen vei aikaa.
Paavali luonnollisesti piti itseään juutalaisena, koska hän oli jo kansallisuudeltaan israelilainen ja uskonnoltaan juutalainen.
Neron vainot olivat vain pienet ja rajautuivat ainoastaan Roomaan. Myöhemmät vainot johtuivat kristittyjen vakaumuksellisesta ideologiasta, jonka nähtiin kiistävän maallisen vallan, keisarin, auktoriteetin. Vaikka Rooman valtakunta oli uskonnollisesti monikulttuurinen ja suvaitsevainen, oli jokaisen sen kansalaisen palvottava keisaria Jumalana, mistä kristityt kieltäytyivät. Tämä johti järjestelmällisiin vainoihin keisari Domitianuksen aikana 81–96. Ilmestyskirja kirjoitettiin samoihin aikoihin lohdutukseksi vainojen kohteeksi joutuneille kristityille. Todellisuudessa vainot olivat kuitenkin 200-luvulle saakka lähinnä paikallisia. Vasta vuonna 250 Decius määräsi ensimmäisenä koko valtakunnassa toimeenpantavaksi järjestelmälliset vainot kristinuskon hävittämiseksi kokonaan. Viimeiset ja kaikkein ankarimmat vainot aloitettiin Diocletianuksen kaudella 300-luvun alussa. Neron aikaiseen Rooman paloon kuitenkin liittyy paljon myyttejä ja ristiriitaisuuksia kuten se missä Nero oli palon aikana, että jotkut tutkijat ovat epäilleet myös Neron määräämien vainojen historiallisuutta.
Tieto Neron johtamasta vainosta Roomassa oerustuu vain yhteen lähteeseen. Tacituksen selostus Rooman palosta:
Lopettaakseen nämä puheet Nero teki syntipukeiksi kansan kristityiksi (kirjoitettu, krestityt) nimittämät, rikostensa takia vihatut henkilöt, ja rankaisi heitä valikoiduin kidutuksin. Nimitys oli saanut alkunsa Kristuksesta (kirjoitettu, krestuksesta), jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloittanut Tiberiuksen aikana. Turmiollinen taikausko talttui hetkeksi mutta levisi sitten uudelleen, ei ainoastaan Juudeaan, josta paha oli saanut alkunsa, vaan jopa Roomaankin. Kaikki inhottava ja hävettävä näet kerääntyy tänne ja viihtyy täällä. Ensiksi vangittiin ne jotka tunnustivat, ja heidän ilmiantonsa perusteella suunnaton joukko muita, joita ei syytetty niinkään tuhopoltosta kuin vihasta ihmissukua kohtaan. Tuhoontuomittujen kustannuksella pilailtiin. Heitä annettiin eläinten taljoihin puettuna koirien raadeltaviksi tai naulittiin ristiin. Illan hämärtyessä heitä käytettiin soihtuina yötä valaisemaan. Nero oli luovuttanut puutarhansa tätä näytelmää varten ja pani siellä toimeen kilpa-ajot … Tämä sai kuitenkin aikaan sääliä uhreja kohtaan vaikka he olivatkin syyllisiä ja ansaitsivat mitä ankarimpia rangaistuksia, sillä heitä ei uskottu tuhottavan yleisen edun vuoksi vaan yhden henkilön julmuuden tyydyttämiseksi. (Tacitus: Keisarillisen Rooman historia.)
Simon bar Kokhba, joka julistauti Messiaaksi ja johti juutalaiset Rooman vastaiseen kapinaan (132-136 jaa.), alkoi myös vainota kristittyjä: Justin Martyyri (k.165 jaa.) Kertoi aikalaisena, että bar Kokhba kuritti kristittyjä, elleivät he suostuneet kieltämään ja pilkkaamaan Jeesusta. Tähän Eusebius (k. 339 jaa.) vielä lisää, että bar Kokhba vainosi kristittyja, sillä he olivat tuolloin kieltäytyneet liittymästä mukkaan kapinaan. Kristittyjen kieltäytyminen osallistumasta kapinaan oli merkittävä hetki varhaisen kristinuskon ja juutalaisuuden välisessä skismassa.
"Ehtoollisesta päättää seurakunta, ei yksilö, koska se on yhteyden ateria, ei yksilön ja pienen piirin ateria, jollaisena aloittaja ehtoollisenvieton kodissa kuvaa."
Näin. Mutta kukaan ei kiellä leikkimästä näitä leikkejä kotona - kunhan vain ei sotke niitä tähän varsinsaiseen ehtoolliseen.
Kysyit aloituksessasi, miksi et saa suorittaa Pyhää Ehtoollista, ja sitten kuvaat, miten teillä ehtoollinen nautitaan.
Mikä on ongelmasi?
Kotonasi olet, kotonasi saat tehdä vakaumuksesi mukaan, Osallistuvatko perheesi jäsenet yhtä hartaasti toimitukseen?
Heilläkin on uskonvapaus.
Oletatko tai odotako, että uskonnollinen neutraalius ja korrektius koskee myös jokaisen henkilökohtaista elämää? Mistälähtien kultainen sääntö on kumottu? Jos perheessäni oliso ateisti totta kai ottaisimme hänet huomioon, mutta kummankin on tehtävä kompromissi. Tasa-arvoa ei ole se että toisen yli jyrätään vaan älä tee toiselle mitään mitä et itsellesi halua tehtävän. Aloittajasta en tiedä, mutta meillä ainakin luotetaan tasa-arvoon ja positiiviseen uskonnonvapauteen.
Aloittaja on näitä liberaaleja eksyttäjiä jotka tekevät kristinuskosta ideologian ja hapattavat sen.
Mikä on eksytystä 🤔❓
Miten on perheesi uskonnonvapauden laita? Huomioitko heitä lainkaan vai pakotatko heidätkin osallistaan ehtoollisesi viettoon? Tiesitkö että pakottaminen on iskonnonvapauden vastaista, jokaisella on oikeus omaan vakaumukseensa ja uskonnottomuutteensa joten jätä heidät rauhaan. Keskenäsi voit itseksesi suorittaa hartauksiasi kunhan et tuputa ja esittele sitä muille.
Olen eri eri mieltä;
kuka tahansa maallikko kristitty saa tarjota ehtoollisen esim. kuolevalle ( siihen riittää usko, vesipisara ja leivänmurunen, tai ajatus niistä)
Maallikko voi myöskin hätätilanteessa kastaa pienen lapsen.
Näin onkin hätätilanteessa, mutta mikäli pappi on saatavilla, niin silloin paikalle on ensimmäisenä pyrittävä kutsumaan pappi.
Ehtoollisen siunaaminen ja asettaminen ovat papin tehtäviä kuten se on aina ollut ensimmäisestä seurakunnasta lähtien. Tätä ei tule muuttaa lahkoutumalla laitalahkolaiseksi.
Et siis lue seurakunniksi Jeesuksen opetuslapsia ja muita apostoleita etkä alkuseurakuntaa 🤔❓
Papit tulivat vasta kun perustetiiin kirkkolaitos ja heille piti saada töitä 😉
Pricillianus Ávilainen (kuoli 385) oli hispanialainen teologi, joka poltettiin ensimmäisenä kerettiläisenä. Hän perusti uskonnollisen ryhmän, joka painotti asketismia, jolla päästäisiin lähemmäksi Jumalaa. Priscillianus oli maallikko ja painotti puheissaan, että sekä papeilla että maallikoilla on samanlainen yhteys Pyhään Henkeen.
Priscillianusta syytettiin manikealaisuudesta ja gnostilaisuudesta. Ensimmäiset syytteet kumoutuivat, mutta vuonna 384 järjestetyssä synodissa hänen vastustajansa olivat kasvaneet liian voimakkaiksi. Priscillianus ja kuusi muuta tuotiin vuonna 385 nykyiseen Trieriin, jossa kirkko tuomitsi heidät noituudesta ja moraalittomuudesta. Heidät luovutettiin valtiovallalle teloitettaviksi.
Ihan mielenkiintoista historiaa.