Halstin 1955-1957 kirjoittaman 1. kattavan (3-osaisen) sotahistoriateoksen mukaan, (sen 3. osassa Ratkaisu 1944) kerrotaan suoraan VT-aseman pettämisen syyksi Ratsuväkiprikaatin pako asemistaan. Mitenkä tapahtumat oikeasti menikään?
Asiasta löytyy Markku Palokankaan mielenkiintoinen kirjoitus täältä: Suomen Sotahistoriallinen aikakausikirja 22 (2003)
Halsti, Wolf H.: Suomen sota 1939-1945 1-3 : Talvisota 1939-1940 ; Kesäsota 1941 ; Ratkaisu 1944, Otava, painovuosi:1955-1957, painos: 1
Markku Palokangas VT-aseman menettäminen ja siihen johtaneet tekijät kesällä 1944
Aiheesta lisää:
Suomen sotahistoriallinen aikakausikirja 22
Markku Palokangas VT-aseman menettäminen ja siihen johtaneet tekijät kesällä 1944 s. 237 - 267
http://sshs.fi/pdf/Sotahistoriallinen aikakauskirja 22 2003.pdf
https://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat 16-30 digitoidut/
Sivut 238-239
》》Asiasta on myös toisenlainen, 1950-luvulta peräisin oleva, mutta eräisiin aivan viime aikoinakin julkaistuihin historiateoksiin asti yltänyt tulkinta. Sen mukaan Kuuterselän takaisin valtaamiseksi käynnistetty vastaisku epäonnistui ja jouduttiin keskeyttämään, koska sen oikeanpuolimmaisena ’’portinpylväänä” ollut Ratsuväkiprikaati jätti asemansa Sahakylästä Suomenlahteen saakka.《《
》》...käyttäneensä tässä asiassa lähteenä Wolf H. Halstin vuonna 1957 ilmestynyttä kirjaa Ratkaisu 1944. (4)
Asia alkoi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta samalla myös tuoksahtaa epäilyttävältä. Olihan Halsti itse toiminut läpimurtojen pääkohteeksi joutuneen 3. Divisioonan esikuntapäällikkönä VT-aseman taisteluiden aikana. Hänet tunnettiin omapäisenä ja itsekeskeisenä kirjoittajana, jonka sotahistoriateoksiin on jopa puolustusvoimien piirissä sovellettu
poikkeuksellisen ankaraa lähdekritiikkiä. (5)《《
Viitteet: s.262
(4) Ikävintä on, että Halstin tulkinnoista lähtöisin olevat perusteettomat käsitykset esiintyvät myös eräissä uusimmista joukko-osastohistorioista, mm. T. Olavi Lehden ja Esko Pihkon kirjassa Jääkärit eteen, s. 211.
(5) Ev Jyri Paulaharjun kertoman mukaan Halstin kirjoja kehotettiin 1960-luvulla välttämään Sotakorkeakoulun diplomitöiden lähteinä.
Asiasta löytyy Markku Palokankaan mielenkiintoinen kirjoitus täältä: Suomen Sotahistoriallinen aikakausikirja 22 (2003)
Halsti, Wolf H.: Suomen sota 1939-1945 1-3 : Talvisota 1939-1940 ; Kesäsota 1941 ; Ratkaisu 1944, Otava, painovuosi:1955-1957, painos: 1
Markku Palokangas VT-aseman menettäminen ja siihen johtaneet tekijät kesällä 1944
Aiheesta lisää:
Suomen sotahistoriallinen aikakausikirja 22
Markku Palokangas VT-aseman menettäminen ja siihen johtaneet tekijät kesällä 1944 s. 237 - 267
http://sshs.fi/pdf/Sotahistoriallinen aikakauskirja 22 2003.pdf
https://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat 16-30 digitoidut/
Sivut 238-239
》》Asiasta on myös toisenlainen, 1950-luvulta peräisin oleva, mutta eräisiin aivan viime aikoinakin julkaistuihin historiateoksiin asti yltänyt tulkinta. Sen mukaan Kuuterselän takaisin valtaamiseksi käynnistetty vastaisku epäonnistui ja jouduttiin keskeyttämään, koska sen oikeanpuolimmaisena ’’portinpylväänä” ollut Ratsuväkiprikaati jätti asemansa Sahakylästä Suomenlahteen saakka.《《
》》...käyttäneensä tässä asiassa lähteenä Wolf H. Halstin vuonna 1957 ilmestynyttä kirjaa Ratkaisu 1944. (4)
Asia alkoi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta samalla myös tuoksahtaa epäilyttävältä. Olihan Halsti itse toiminut läpimurtojen pääkohteeksi joutuneen 3. Divisioonan esikuntapäällikkönä VT-aseman taisteluiden aikana. Hänet tunnettiin omapäisenä ja itsekeskeisenä kirjoittajana, jonka sotahistoriateoksiin on jopa puolustusvoimien piirissä sovellettu
poikkeuksellisen ankaraa lähdekritiikkiä. (5)《《
Viitteet: s.262
(4) Ikävintä on, että Halstin tulkinnoista lähtöisin olevat perusteettomat käsitykset esiintyvät myös eräissä uusimmista joukko-osastohistorioista, mm. T. Olavi Lehden ja Esko Pihkon kirjassa Jääkärit eteen, s. 211.
(5) Ev Jyri Paulaharjun kertoman mukaan Halstin kirjoja kehotettiin 1960-luvulla välttämään Sotakorkeakoulun diplomitöiden lähteinä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
"4) Ikävintä on, että Halstin tulkinnoista lähtöisin olevat perusteettomat käsitykset esiintyvät myös eräissä uusimmista joukko-osastohistorioista, mm. T. Olavi Lehden ja Esko Pihkon kirjassa Jääkärit eteen, s. 211."
Niin,Halstihan oli nuorena miehenä mukana luomassa Suomen puolustuskykyä silloin,kun maamme oli vasta toipumassa veljes-sodan raatelemista haavoista.
Suomen puolustuskyvystä hän esitti hämmästyttävän oikeaksi osoittautuneen arvion kirjassaan "Suomen puolustaminen",vaikka se ilmestyi viime tingassa YH:n aikana Erkon silpomana.
Jatkosodan etenemisvaiheessa hän antoi arvokkaan panoksensa muunmuassa Kiestingin suunnalla,vaikka hänen korkeat esimiehensä monta kertaa sortuivat sakemannin koreiden kulissien hämäämänä epärationaaliseen johtamiseen.Holstin johtajuus nimenomaan perustui faktojen toteamiseen ja välttämättömien päätösten tinkimättömään toteuttamiseen.
Tämän osoittaa esimerkillisesti tapa,jolla hän paneutui saksalaisten häätämiseen Lapista,kun se hänen osakseen lankesi.(Hänen äitinsä oli saksalainen,ja Kiestingin suunnalla hän oli luonut henkilökohtaisia suhteita alueella operoiviin saksalaisiin joukkoihin.)
Tämä ei estänyt häntä täyttämästä velvollisuuttaan suomalaisena sotilaana oman kansan pitkän tähtäyksen etu ainoana päämääränään.
Vaikka Halstia pyydettiin jatkamaan armeijassa korkealtakin taholta hän valitsi sotien jälkeen siviiliammatin,ilmeisesti siksi kun armeijaan pesiytynyt hyväveli-kulttuuri nosti virkaiän sodan olosuhteissa osoitetun kyvyn edelle.
Helppo ymmärtää hänen ratkaisunsa,koskapa taidottomien aktiiviupseerien siirto tehtävistään tapahtuu tositilanteessa varusmiesten veren kustannuksella.
"Jatkosodan etenemisvaiheessa hän antoi arvokkaan panoksensa muunmuassa Kiestingin suunnalla"
Jos saksalaisen pataljoonan opastamista venäläisten konekiväärien ammuttavaksi pidetään tällaisena, niin mikäs siinä. Tappiot suolla oli parin sadan luokkaa ja Halstin hermot pettivät niin, että hän joutui Ouluun sairaalahoitoon syksyllä 1941.
Saksalaiset olivat kutakuinkin kyvyttömiä korpisotaanJos pataljoona juuttuu ryssien konekiväärituleen avoimella suolla,niin tuskin sitä Halstin niskoille kannattaa kaataa.Hän suoritti annettua tehtävää eikä tietenkään ennättänyt joka paikkaan opastamaan sakemannia kädestä pitäen.
Halstin jalanjäljissä Kiestingin soilla ja mäkirinteillä olisi moni muukin saanut mittansa täyteen.
Ylirasitus teki tehtävänsä,kun hän oli käynyt paikanpäällä toteamassa esimerkiksi Turtolan toivottoman tilanteen.Turtolan tavattuaan hän totesi ettei mies ollut liioitellut vaan pikemminkin vähätellyt muodostumassa olevaa uhkaa.
Toivuttuaan Halsti teki täyden miehen työn Jatkosodan näyttämöllä ja sittemmin ajamassa saksalaisia Lapista.
Halsti oli sattumoisin Rv-Prikaatin vieressä olleen 3.D:n esikuntapäällikkönä kyseisenä aikana, jolloin läpimurrot hänen divisioonansa kohdalla Kuuterselässä tapahtuivat jaVT-aseman jättämisen syistä hän lataa täyslaidallisen ko. Rv-joukkojen tekemisistä, tai oikeammin tekemättä jättämisistä. (Sivu 239 Sotahistoriallinen aikakausikirja 22)
Ajopuu-teorian kannalta katsoen maassamme oli todella taitavia sotilaita. Eivät olleet Hitlerin perseen nuolijoita vaan realisteja. Kyllähän Suomi soti omaa sotaansa, mutta se että täällä syytetään NL:oa sodan aloittajaksi on lapsellista ja naurettavaa. Talvisota oltasin vältetty jos oltaisiin oltu realisteja ja nähty Hitlerin suunnitelmat vallata koko Eurooppa, mitä saksalaiset tekevät nyt pehmeämmällä politkalla ja jos olemme mukana loppuun saakka niin meille voi käydä köpelöti. Kaikki EU hihhulit Suomessa olisi saatettava edesvastuuseen. Me hävitää tää sota ja te vaan kurista mäkätätte. Suomesta tulee paska maa tavallisille ihmisille jos emme ala ajattelemaan järkevästi. Me emme pärjää Euroopassa. Erotkaamme siitä ajoissa. Olemmehan eläneet siitä erossa vuosisatoja. Ruotsi-Suomi ei kuulunut Eurooppaan eikä Suomen Suurruhtinas kunta eikä itsenäinen Suomikaan. Emme ottaneet maatamme johtamaan saksalaista kuningasta niin kuin kokoomus olisi halunnut. Missä itsenäinen Suomi jonka puolesta sotilaat taistelivat?
Jatkosodan etenemisvaiheessa hän antoi arvokkaan panoksensa muunmuassa Kiestingin suunnalla,vaikka hänen korkeat esimiehensä monta kertaa sortuivat sakemannin koreiden kulissien hämäämänä epärationaaliseen johtamiseen. Holstin johtajuus nimenomaan perustui faktojen toteamiseen ja välttämättömien päätösten tinkimättömään toteuttamiseen.
"Talvisota oltasin vältetty jos oltaisiin oltu realisteja ja nähty Hitlerin suunnitelmat vallata koko Eurooppa, "
Niinpä niin , sota olisi myös vältetty jos ei oltaisi ammuttu takaisin...
Suorastaan huvittavaa seurata järkeilyä kaverilta, jolla paukut ei siihen kertakaikkiaan riitä.
Valkobandiittifascistien ampumat tykinlaukaukset rauhaarakastavan Neuvostoliiton Mainilan kylään aloitti hitleriläisten SuurSuomi aggression.
Matkaviljanen+ja+Mainilan+laukaukset
Ymmärrän suuttumuksesi minun väitteelle että "se että täällä syytetään NL:oa sodan aloittajaksi on lapsellista ja naurettavaa."
"Talvisota oltasin vältetty jos oltaisiin oltu realisteja ja nähty Hitlerin suunnitelmat vallata koko Eurooppa, mitä saksalaiset tekevät nyt pehmeämmällä politkalla ja jos olemme mukana loppuun saakka niin meille voi käydä köpelöti. Kaikki EU hihhulit Suomessa olisi saatettava edesvastuuseen. Me hävitää tää sota ja te vaan kurista mäkätätte. Suomesta tulee paska maa tavallisille ihmisille jos emme ala ajattelemaan järkevästi. Me emme pärjää Euroopassa. Erotkaamme siitä ajoissa. Olemmehan eläneet siitä erossa vuosisatoja."
Niinpä niin , sota olisi myös vältetty jos ei oltaisi ammuttu takaisin...
Suorastaan huvittavaa seurata järkeilyä kaverilta, jolla paukut ei siihen kertakaikkiaan riitä.
Tämäkin on totta "Jotta ei esiinnyttäisi hyökkääjänä, 26:ntena marraskuuta Neuvostoliiton puolelta suoritettiin muuan operaatio."
Oletko kuullut termista false flag operaatio? https://fi.wikipedia.org/wiki/Lavastettu_hyökkäys
https://en.wikipedia.org/wiki/False_flag
Esimerkki historiallisesta valehyökkäyksestä on Mainilan laukaukset, jonka varjolla Neuvostoliitto aloitti talvisodan vuonna 1939.
Neuvostoliitto yritti saada Suomen suostumaan aluevaihtoihin Karjalassa ja joitain saaria Suomen lahdella. Ei Suomi ottanut niitä pyyntöjä vakavasti kun ei tajunnut NL:n pelkoa Hitlerin taholta joten se teki hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa jakaen Euroopan etupiireihin. Niin teki aikoinaan Napoleonkin ja Aleksanteri I kun sopivat että Suomi kuuluu Venäjälle.
Suomi oli yhmä politiikassaan kun itseppäisesti ei halunut neuvotella rajamuutoksista ennen sotaa.
On se Suomi ennenkin aloittanut sotia ettei vain jatkosodassa. Suomi silloin oli kylläkin Ruotsin vallan alla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_III:n_sota
Suorastaan huvittavaa seurata järkeilyä kaverilta, jolla paukut ei siihen kertakaikkiaan riitä.
Minun järkeily on se että Suomi (porvarit) olivat niin tyhmiä että joutuivat sotiin jotka oltaisiin voitu välttää niin kuin voitaisi välttää seuraavatkin sodat jos ei määrätyt sekopää fasistit tälläkin palstalla jatkuvasti lietsoisi sotaa Venäjää vastaan ja muslimeja vastaan. Onko täällä niin yksinkertaisia ihmisiä että luulevat voittavansa kommunistit niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Kommunismi palaa mutta uusissa kuoseissa. Kansaa ei voita mikään. El pueblo unido jamas sera vencido!
"Minun+järkeily+on+se+että+Suomi+(porvarit)+olivat+niin+tyhmiä+että+joutuivat+sotiin+jotka+oltaisiin+voitu+välttää+niin+kuin+voitaisi+välttää+seuraavatkin+sodat+jos+ei+määrätyt+sekopää+fasistit+tälläkin+palstalla+jatkuvasti+lietsoisi+sotaa+Venäjää+vastaan+ja+muslimeja+vastaan.+"
Suorastaan huvittavaa seurata järkeilyä kaverilta, jolla paukut ei siihen kertakaikkiaan riitä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_Suomi
Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Hitler antoi Stalineille suostumuksen Suomen valtaukseen 1939 vai oliko salaisessa lisäpöytäkirjassa vain suostumus ns. Vanhan Suomen valtaukseen.
Vanhan Suomen alue liitettiin keisarikuntaan lähes sata vuotta ennen muuta (Uutta) Suomea.
Lopullisesti päätös Vanhan Suomen liittämisestä Suomen suuriruhtinaskuntaan sinetöityi keisari Aleksanteri I:n vuoden 1811 lopulla antamalla dekreetillä (käskykirjeellä). Liitos astui voimaan vuodenvaihteessa 1812. Entisen Vanhan Suomen alue muodosti siitä lähtien Viipurin läänin.
Suomi sai Karjalan kannaksen lahjaksi Aleksanteri ensimmäiseltä. Kiitos siitä kuuluu Armfeltille joka osasi puhua keisarin ympäri. Aikoinaan suomalaiset upseerit halusivat Suomen kuuluvan Venäjälle. Ei Ruotsiin jonne se oli ennen kuulunut. Nyt meillä ei ole enää mitään itsenäisyys aatetta eikä halua määrätä itse omista asioistamme. Jopa Soini haluaa Suomen kuuluvan Saksaan ja Ranskaan jotka ovat itse asiassa EU: Muilla mailla ei ole enää oikeastaan mitään sanomista mihinkään. Napoleon ja Hitler määräävät kaikesta Macaroonin ja Merkkelin valepuvuissa.
On syytä muistaa,että Mannerheim kehoitti hallitusta suostumaan joihinkin alueluovutuksiin,koska suurvallan kunnia ei kestäisi kategorista kieltäytymistä rajanmuutoksista.
Esimerkiksi Suursaari olisi ollut hyvä neuvottelukohde.
Sodanjohtommehan tiesi,ettei sitä kuitenkaan pystyttäisi sodan puhjetessa puolustamaan.
Neuvostoliitolle se olisi tarjonnut riittävän keinon sulkea Leningradin suunta Saksan merelliseltä vaikutusyritykseltä.
Kentiesi tätä kautta olisi ollut mahdollista neuvotella sopimus,joka olisi jättänyt Mannerheim-linjan edelleen toimivaksi osaksi Suomen puolustusta.
Kuitenkin poliittinen johtomme,tukeutuen yleiseen propagandalla muokattuun mielipiteeseen(ja uskoen sinisilmäisesti Kansainliiton vaikutusvaltaan)kieltäytyi ryhtymästä minkäänlaisiin neuvotteluihin alueluovutuksista tai jopa vaihdoista,kuten eräs Neuvostoliiton tarjous esitti.
Lopputulemana oli Neuvostoliiton tukeutuminen sotilaalliseen voimaansa,joka johti satojentuhansien kuolemaan ja maamme alueen pienentymiseen yli kymmenellä prosentilla.
Mitä ihmettä Mainila ja Talvisota kuuluu tähän avaukseen VT-aseman murtumisesta ja Rv-prikaatin juoksentelusta pitkin Kannasta tykkinsä hukaten?
Menkää omaan avaukseen Talvisotaanne sotimaan!
Pöpipäitä riittää.
Pajari ei ollut tyhmä, kun raivosi Kuuterselän asemista, sieltä pystyi sulkemaan molemmat Viipuriin johtavat tiet.
Tyhmä tai kuuro, mutta eipä kyennyt pitämään VT-asemaa hallussaan. Esikuntapäällikkö Halsti pistikin Rv-prikaatin syyksi Laguksen porukan vastaiskun epäonnistumisen.
Puna-armeijan ylivoimaoli tässä vaiheessa sellainen, ettei Suomella ollut sanansijaa. Yritettävä tietenkin oli.
3. D:n ryhmiys oli aivn liian harva VT-aseman pitämiseen. Se oli Puna-armeijan painopisteessä.
Laaatikainen jakoi PsD:n kahteen osaan, joka heikensi iskua.
RvPr jätti yhden tiensuunnan varmistamatta ja siitä ajoi vahva liikkuva osasto suoraan RvPr:n esikunnan pihaan.
Luehan ensin tuo Palokankaan esitys ja kommentoi sitten.
Ryssät ajeli suomalaisten selustassa miten lystäsi. Kyllä Melander joutikin vaihtoon. Paljonko tykkejä ja kalustoa tuo sakki menettikään? Ja Rokkalanjoella ryvettiin vielä kertaalleen ja taas meni tykit. PsD senyään pelasti tuon rypysakin pahemmasta.
Yksi tiensuunta jäi auki. HRR:n piti se varmistaa. Siitä johtui yllätys RvPr:lle.
Ei se tykkejä menetänyt, mutta muuta tavaraa kyllä ja osittain hajosi.
Melander jatkoi prikaatinsa johtamista 17.6. iltaan, jolloin eversti U. Tähtinen alkoi ottaa tehtävää vastaan.
Päämajassa oli ollut väärä käsitys, että Melander olisi hylännyt joukkonsa.
Rokkalanjoella vastuu oli 10. D:lla.Sen uusi komentaja oli eversti Savonjousi. 10. D. oli laiminlyönyt tykistön siirtämisen ajoissa Rokkalanjoen taakse. Irtautumisen yhteydessä tykkejä vaurioitui ja niitä oli hylätävä.
PsD:n osien tuella RvPr:nja 1o. D:n osittain hajonneita osia kyettiin irroittamaan.
Karjalan+kannaksella+menetettiin+92+tykkiä+yhteensä+30+%+
Minä otin kerran lukemista selvää kirjojen pohjalta. On hieman suuremmat lukemat... tarkista ellet usko. Lähteet on mainittu.
Osa suomalaisisa tykistöyksiköistä menetti kalustonsa peräti KAHTEEN KERTAA viholliselle. 1. Kerta tapahtui Valkeasaaren lohkolla ja toinen kerta Rokkalanjoella.
PUOLET KANNAKSEN TYKEISTÄ MENETETTIIN
Kesäkuun 10. päivänä 1944 Suomen kenttätykistö kärsi suurimmat yhden taisteluvaiheen materiaalitappiot koko sodan aikana. Painopistesuunnassa ollut IV Armeijakunnan 10. Divisioonan tykistö menetti samana päivänä 64 tykkiä, joiden joukossa oli lähes koko järeä ja kaukotykkikalusto. Kannaksen taistelujen luonteesta kertoo muun muassa Kenttätykistörykmentti 9:n tappiovaiheet. Pääasemassa rykmentti menetti 12 kevyttä haupitsia (122 H 10-30) ja 19 kevyttä kanuunaa (76 K 02). Tappiot täydennettiin nopeasti reservitykistöstä, mutta Sahakylässä ja Rokkalanjoella rykmentti menetti jälleen 14 kanuunaa (76 K 02). Uusi täydennys tuli 20.6.– 2.7. välisenä aikana. Kaksinkertaisia menetyksiä kokivat myös Raskas patteristo 25 ja Järeä patteristo 1. VT-linjalle keskitettiin kaikkiaan 28 patteristoa ja neljä patteria tykkien lukumäärän ollessa 350. Reserviyhtymien tykistö oli nyt mukana taistelussa. Muutamaa päivää myöhemmin kalustomenetykset jatkuivat. Kesäkuun 14.–18. 1944 välisenä aikana tappiot olivat 35 tykkiä. Lisäksi menetettiin 11 sivutykkeinä ollutta rykmentinkanuunaa (76 RK 27). IV Armeijakunnan kokonaistappiot olivat 117 tykkiä. Naapurin, III Armeijakunnan 2. Divisioona menetti pääasemassa 10.6.1944 kaikkiaan 17 tykkiä, joiden joukossa olivat sivutykkeinä käytetyt viisi rykmentinkanuunaa. Rannikkotykistörykmentti 2:n tappiot olivat 17 kevyttä kanuunaa (14 kappaletta 75 K 17, ja kolme 76 K 37) sekä Kellomäen kolme tykkiä
PUOLET KANNAKSEN TYKEISTÄ MENETETTIIN
Kesän 1944 taistelussa Karjalan kannaksella menetettiin yhteensä 151 tykkiä, joiden joukossa oli valitettavan paljon raskasta ja järeää kauaskantoista kalustoa. Tappiot olivat mittavat, peräti 49 prosenttia Kannaksen tykistön kokonaisvahvuudesta.
Kannaksella menetettiin lähinnä ensiluokan kalustoa. Toki Perkjärven varikolla oli jonkin verran korjattavaakin kalustoa ja muutamia Talvisodassa menettyjä, mutta Jatkosodan alussa takaisin vallattuja tykkejä, joita ei enää oltu otettu käyttöön. Näitä oli vaikkapa muutama ns. japanilaishaupitsi (2 kpl 150HJ), joita jäi 11 kpl NL:lle Summassa Lähteen lohkolla 1940. Yksi noista tykeistä päätyi Petroskoihin Leninin patsaan tilalle.
Itä-Karjalassa ja Laatokan suunnalla jätettiin tarkoituksella kömpelöä ja raskasta linnoitustykistöä, mallia De Bang, joiden ammukset oli ensin ammuttu loppuun. Niitä jätettiin 49 kpl. Toki oikeaakin ja kunnollista kalustoa menetettiin tuollakin suunnalla.
Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, kertoo sivuilla 537-540 nuo lukemat.
s. 539-540:
IV AK menetti Kannaksella 117 kenttätykkiä
III AK menetti Kannaksella Vaskisavotassa 17 tykkiä
Itä-Karjalassa ja Laatokan suunnalla menetettiin 123 tykkiä, joista jäykkälavettisia oli 49 kpl.
II AK menetti Maaselän suunnalla 10 tykkiä
Kaikkiaan vallattiin 842 tykkiä, (joista osa oli Talvisodassa menetettyjä) ja menetettiin 316 (tai 318) tykkiä (Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, s. 538).
Ukki oli mennyt Rajajoen yli jo 9.6. ja antoi radiolla suomalaisille pattereille tulikomentoja kaartin armeijakunnasta, sai vänrikin natsat.
satusedän natsat.
Pääasema oli suurelta osin Rajajoen takana. Liian edessä.
Mottorin mutka oli ensimmäinen paikka minkä Puna-armeija valtasi 9.6.1944. istuivat siellä ison kiven päällä, puna-armeijan kapteeni saneli. Itkin ja otin yhteyttä omiin, en uskaltanut vastustaa.
Valkeasaaren lohkolta katsottuna Suomen joukot olivat Rajajoen itäpuolella!