Sipilän uudenvuoden puhe.

näyttää siltä että suomenkansa on tosi lälläri porukkaa jota johtavat kaikenmaailman hihhulit sekä telaketjufemamakot .
maassa hilluu peffantaputtaja puunhalaajien fanaattinen terrori ryhmä joka ajaa suomen kohti totaalista yhteiskunta rauhan tuhoa .
niinettä minne ovat kadonneet yhteisöstämme kansalaiset joilla on kunniantuntoa sekä tahtoa toimia yhteisömme ts.isänmaamme parhaaksi......täh

"Järkytystä" tai osanottoa uhreille.
Lapsille ja vanhemmille.

eikömitään kirjoitti:

"Järkytystä" tai osanottoa uhreille.
Lapsille ja vanhemmille.

osanottoni lapsille ja vanhemmille aiheutettuun suruun sekä kärsimykseen.
olisi kuitenkin syytä ottaa huomioon että etenkin viimeaikaiset surun aiheuttajat ovat saman kulttuuritaustan omaavia yksilöitä .
jos nämä ja muut vastaavat ovat yksittäistapauksia niin minä olen nelson mandela .

eikömitään kirjoitti:

"Järkytystä" tai osanottoa uhreille.
Lapsille ja vanhemmille.

On hallituksen aiheuttamaa sekin, että ääriliikkeitä syntyy.
Hallitus on ottanut tietoisen riskin salliessaan paperittomien pääsyn vapaasti liikkumaan.
Kaikki kansalaiset eivät vaan sulata maahanmuuttajien etuasemaa suhteessa veronmaksajiin. Oman kansan heikompien sortamista.
Puhumattakaan rikoksista joita osa tulijoista on tehnyt.
Rikosten pimittäminen ja sananvapauden rajoittaminen suututtaa.
Huoli omasta turvallisuudesta lisääntyy.
Hallitus on kykenemätön hallitsemaan tilannetta.
Huonoa hallitsemista.

Maahanmuutto ei piristä julkista taloutta

Väestöpolitiikan dosentti Ismo Söderling kirjoitti (AL 3.12) romahtaneesta syntyvyydestä, taloudesta ja maahanmuutosta tehden vertailuja Suomen ja Ruotsin välillä. Muutama korjaus lienee paikallaan.

Myös Ruotsissa kantaruotsalaisten syntyvyys on alhaista. Väestönkasvu nojaa pitkälti maahanmuuttoon ja maahanmuuttajataustaisten lisääntymiseen.

Ruotsalaisille vanhemmille syntyneitä ruotsalaisia on enää 68,5 prosenttia väestöstä. Huomionarvoista on muutoksen vauhti ja muutokset tulijoiden taustoissa. Suomalaiset muodostivat vuonna 1990 lähes kolmanneksen ulkomailla syntyneistä.

Vuonna 2017 suurimmaksi ryhmäksi olivat nousseet syyrialaiset. Muita merkittäviä nousijoita ovat somalialaiset, turkkilaiset, afganistanilaiset ja eritrealaiset. Ruotsalainen yhteiskunta on täysin muuttunut.

Ruotsin ongelmat näiden ryhmien kotouttamisessa ja työllistämisessä ovat yhtä suuria kuin Suomessa ja muuallakin länsimaissa. Söderlingin väite elinvoimaisuudesta ja erityisesti talouden piristymisestä maahanmuuton myötä on hyvin ongelmallinen. Kuten Suomessakin, nämä ryhmät ovat merkittävä rasite julkiselle taloudelle, muiden maahanmuuton kustannusten lisäksi.

Myös saatavuusharkinnasta luopumista on laajalti pidetty virheenä, ja monet puolueet vaativat sen palauttamista.

Myös Suomeen alle 3000,- palkoille tulevien maahanmuuttajien työllisyys laskee muutamassa vuodessa kantaväestön alle. Lisäksi palkkaa pitää kompensoida sosiaaliturvalla. Siis suurin osa edes töihin tulevista maahanmuuttajista ei piristä julkista taloutta. Yritykset toki saattavat ”piristyä” halvalla töihin tulevasta työvoimasta. Veronmaksajat kustantavat tämän ”piristymisen” hinnan.

Erityistä ihmetystä Söderlingin kirjoituksessa aiheuttaa se, että se ei sanallakaan mainitse Ruotsiin suuntautuneen maahanmuuton valtavista ongelmista, joista nykyään Suomessakin saamme lehdistä lukea. Rikollisuus, jengit, väkivalta, yhteiskunnan yhä suurempi jakautuminen – tämäkö on lisääntynyttä elinvoimaa?

En tiedä, mitä dosentti tarkoittaa ”ahdistavalla maahanmuuttopoliittisella asenteella”, mutta mikäli sillä kyetään Suomessa välttämään edes suurimmat Ruotsin ongelmat, siitä kannattaa ehdottomasti pitää kiinni.

Syntyvyyttä maahanmuutolla varmasti saadaan lisättyä. Pelkkiin syntyvien lasten lukumääriin ei kuitenkaan ole mitään mieltä tuijottaa. Asia vaatii todellakin kiihkotonta ja perinpohjaista keskustelua sekä erilaisten intressien huomioimista eikä mielikuviin perustuvia heittoja.