Olen ensimmäisten kotitietokoneitten ajan nuoria. Ensimmäinen oma koneeni oli Spektrum ZX. Edellisenä vuonna olin lukiossa opetellut ohjelmoinnin alkeita ABC 80 -tietokoneella. Noista ajoista on jäänyt tietty kaiho tuollaisiin kompakteihin laitteisiin, jollaisia ei aikoihin ole kauppojen hyllyillä näkynyt. Yksi osa viehätystä oli varusohjelmiston ja ylipäätään järjestelmän yksinkertaisuus. Nykyaikainen Windows/Linux-tietokone on äärimmäisen monimutkainen järjestelmä, jonka perusteellinen haltuunotto on vuosien tai vuosikymmenten urakka vastaavalla tarkkuudella kuin mitä varhaisille tietokoneille oli mahdollista.
Unelmat täyttävä vuoden 2019 kotitietokone voisi olla nykyaikaisen kompaktin näppäimistön kokoinen, jossa olisi hiiren virkaa toimittamassa pieni kosketuslevy numeronäppäimistön paikalla. Oikeastaan kosketuslevynä voisi toimia pikkuruinen kosketusnäyttö tyyliin kännykän näyttö. Takana ja päällä olisi muutama USB 3 portti tyyppiä A sekä C, lisäksi takana HDMI-liitäntä sekä kuulokeliitäntä. Lisäksi saisi olla SD-kortin lukija. Virran laite ottaisi joko tavallisesta USB-laturista tai USB-laturin, ethernet-sovittimen ja HDMI-lisäportin hybridistä, johon voisi liittää pitkän, joustavan ja tyylikkään tekstiilipintaisen USB-johdon, jonka kautta välittyisi kuva taulutelevisiolle, laitteen tarvitsema sähkö toiseen suuntaan sekä dataliikenne langallisena kumpaankin suuntaan - WLAN olisi toki vakiona.
Käyttöliittymä olisi tyyliä tabula rasa, siis tyhjä ruutu: kaikki komennot annettaisiin joko kirjoittamalla komentoja, yksittäisillä näppäimen painalluksilla, näppäinyhdistelmillä tai äänikomennoin. Komentokieli voisi olla jonkinlainen JavaScript-johdannainen ja luonnollisesti kaikki nykyaikaiset JavaScript-ohjelmat toimisivat suoraan selaimessa. Graafisia vihjeitä tulisi kontekstisidonnaisesti näkyviin.
Käyttöjärjestelmä olisi tehty turvallisuus edellä eli tätä laitetta ei päivitettäisi nykylaitteiden tapaan, vaan käyttö olisi kuin ennen vanhaan eli "virrat päälle" (siis toki virrat olisivat aina jollain tasolla päällä) ja menoksi. Esimerkiksi konetta Suomessa käytettäessä YLE TV 1 -kanava avattaisiin näkyviin laittamalla ensin "virrat" päälle ja kirjoittamalla näppäimistöltä suoraan 1 ja kuittaamalla komento entterillä (luonnollisesti pidemmästikin saisi kanavan kuvaustietoja naputella). Mikäli laitteen olisi "sammuttanut" tv-kanavan ollessa näytössä, avautuisi laite suoraan kyseisen kanavan sisältöön seuraavalla kerralla. Jos haluaisin Googlata ohjelman pyöriessä näytöllä jotain, niin ei muuta kuin näppäisin g-kirjain, välilyönnin, jolloin ohjelmisto täydentäisi google-komentosanan ja perään vain hakufraasi ja entteri (syöttökenttä peittäisi vain vähän näytön yläosaa; haun aktivoituessa valahtaisi kenttä taustalla pyörivän tv-ohjelman päälle selainkentäksi).
Ohjelmien ajastukset kävisivät laitteella näppärästi ja halutessaan voisi ohjelmoida hyvinkin monimutkaisia tallennussääntöjä. Laite toimisi herätyskellona - luonnollisesti sama ohjelmoitavuuden tuoma joustavuus kuin ohjelmien tallentamisessa.
Extrana nykyisten nettiselaimien tukemiin standardeihin olisi automaaginen matemaattisten kaavojen luonti sekä tekstin kirjoittamisen ja muotoilun helppous, sillä kaikki nykylehdissä yleisesti käytetyt erikoismerkit löytyisivät suoraan näppäimistöstä. Itse asiassa näppäimistöasettelu voisi olla uusittu täysin tukemaan nykyistä ergonomisempaa ja nopeampaa kirjoittamista (kaikille latinalaista merkistöä käyttäville kielille yhteinen asettelu).
Sopiva hinta laitteelle olisi tietokonepelin hinta eli vajaat pari sataa euroa, jolloin laitteen voisi ostaa ihan hupimielessä ilman että odottaa kaiken hoituvan tuolla laitteella. Toki jos porukka innostuisi koneesta laajemmin, niin sitten niitä puuttuvia palveluita alkaisi ilmaantua.
Innostuisitko sinä?
Kotitietokone 2019
54
<50
Vastaukset
- exBersel
Oma visioni tulevaisuuden tietokoneesta on realistisempi ja saattaa toteutua tekniikan kehittyessä.
Kone joka tyhjäkäynnillä laskeutuu niin alhaiselle virrankäyttöasteelle, että kulutus laskee lähelle nollaa ja kone voi olla aina päällä
Perinteinen hiiri pitää ehdottomasti olla, ellei joku ole keksinyt jotain parempaa (tuskin keksii). Hiiri on tarkkuudeltaan, nopeudeltaan, monipuolisuudeltaan täysin ylivertainen ohjaustappeihin, touchpadeihin ja kosketusnäyttöihin verrattuna.
Laitteiden liitettävyys helpottuisi kun liitettävyys olisi täysin standardoitu. Liittimet olisivat siis fyysisesti ja sähköisesti standardoitu ja kaikki käyttäisivät samaa liitintä. Valmistaja voisi halutessaan standardin liittimen lisäksi tarjota jotain omaa viritystään (Apple...), mutta ellei laitteessa ole standardia liitintä, siitä pitäisi olla erillinen varoitus. Myös ajuripuolella asiat olisi ainakin ulkoisissa lisälaitteissa standardoitu ja minkä tahansa tulostimen, skannerin, usb-tikun tai vastaavien liittäminen ei edellyttäisi erillisiä ajureita tai mukana tulevaa ohjelmistopakettia.
Kaikki tietokoneet tarjoaisivat saman rajapinnan ohjelmille, jolloin voisi edelleen olla useita erilaisia käyttöjärjestelmiä, joiden sisäinen toteutus voi poiketa toisistaan ja näyttää erilaisilta, mutta kaikki ohjelmat toimisivat kaikissa käyttöjärjestelmissä sisältäen standardoidun dx12, opengl, Vulcan kaltaisen grafiikkarajapinnan ja vastaavat.
Tulevaisuuden tietojärjestelmissä paikallinen laskentakapasiteetti tulisi säilyttää. Toki voi olla pienitehoisempia enemmän päätekäyttöön suunniteltuja laitteita perustehtäviin, mutta tulee olla tarjolla myös suurehkoon laskentakapasiteettiin kykeneviä yksityiskäyttöön tarkoitettuja laitteita. "Yksi ratkaisu saa luvan kelvata kaikkien tarpeisiin" -tyyppinen näkemys ei ole koskaan toiminut hyvin. Käytännössä tämä voisi toimia niin, että kevyet perusohjelmat kuten selaimet, office-ohjelmat ja tietojen tallennus tapahtuisi keskitetysti palvelimelle, kun taas nopeaa vasteaikaa vaativat ohjelmat suoritettaisiin paikallisesti. Erilaisista propellipäiden visioista huolimatta todellisuus on se, että verkon nopeus ja latenssit eivät nykyään, eivätkä latenssin puolesta todennäköisesti milloinkaan tulevaisuudessakaan mahdollista esimerkiksi pelien, 3D virtuaalimaailmojen ja vastaavien sulavaa toimintaa verkon yli."Kone joka tyhjäkäynnillä laskeutuu niin alhaiselle virrankäyttöasteelle, että kulutus laskee lähelle nollaa ja kone voi olla aina päällä"
Lepotilatoiminnot alkoi toimia luotettavasti 12v sitten jo. Pienellä energian kulutuksella olevia koneita ollut varmaan 16v.
"Perinteinen hiiri pitää ehdottomasti olla, ellei joku ole keksinyt jotain parempaa (tuskin keksii)."
Sekin on keksitty jo.
"Laitteiden liitettävyys helpottuisi kun liitettävyys olisi täysin standardoitu."
USB on myös keksitty ja erilaiset standarit HCI-laitteille. Ne tuli joskus 12-15v sitten.
Samoin on keksitty ethernet ja on standardit verkkoprotokollat laitteiden väliseen kommunikointiin. Ne ovat olleet vuosikymmeniä.
" Myös ajuripuolella asiat olisi ainakin ulkoisissa lisälaitteissa standardoitu ja minkä tahansa tulostimen, skannerin, usb-tikun tai vastaavien liittäminen ei edellyttäisi erillisiä ajureita tai mukana tulevaa ohjelmistopakettia."
Laitteet eivät tarvitse ajuria kun ne voivat jutella keskenään standardilla tavalla.
"Kaikki tietokoneet tarjoaisivat saman rajapinnan ohjelmille,"
Tämä toteutui 10v sitten.
" sisältäen standardoidun dx12, opengl, Vulcan kaltaisen grafiikkarajapinnan ja vastaavat."
Tämä toteutui 5v sitten.- OlenUtelias
mikä on se hiirtä parempi ohjain? muutamassa yksittäisessä käyttötarkoituksessa esimerkiksi kosketusnäyttö on hiirtä kätevämpi, mutta keskimäärin pidän hiirtä ylivoimaisesti parhaana ohjaimena.
Piirtämiseen piirtopyötä on aivan ehdoton. Harmi vain ettei muinainen halpis-Wacomini enää uusissa Windowseissa toimi (tai enpä ole nykyisessä W10:ssä kokeillut). Tämä tuskin oli kuitenkaan M-Karilla mielessä...
- exBersel
M-Kar kirjoitti:
"Kone joka tyhjäkäynnillä laskeutuu niin alhaiselle virrankäyttöasteelle, että kulutus laskee lähelle nollaa ja kone voi olla aina päällä"
Lepotilatoiminnot alkoi toimia luotettavasti 12v sitten jo. Pienellä energian kulutuksella olevia koneita ollut varmaan 16v.
"Perinteinen hiiri pitää ehdottomasti olla, ellei joku ole keksinyt jotain parempaa (tuskin keksii)."
Sekin on keksitty jo.
"Laitteiden liitettävyys helpottuisi kun liitettävyys olisi täysin standardoitu."
USB on myös keksitty ja erilaiset standarit HCI-laitteille. Ne tuli joskus 12-15v sitten.
Samoin on keksitty ethernet ja on standardit verkkoprotokollat laitteiden väliseen kommunikointiin. Ne ovat olleet vuosikymmeniä.
" Myös ajuripuolella asiat olisi ainakin ulkoisissa lisälaitteissa standardoitu ja minkä tahansa tulostimen, skannerin, usb-tikun tai vastaavien liittäminen ei edellyttäisi erillisiä ajureita tai mukana tulevaa ohjelmistopakettia."
Laitteet eivät tarvitse ajuria kun ne voivat jutella keskenään standardilla tavalla.
"Kaikki tietokoneet tarjoaisivat saman rajapinnan ohjelmille,"
Tämä toteutui 10v sitten.
" sisältäen standardoidun dx12, opengl, Vulcan kaltaisen grafiikkarajapinnan ja vastaavat."
Tämä toteutui 5v sitten."Lepotilatoiminnot alkoi toimia luotettavasti 12v sitten jo. Pienellä energian kulutuksella olevia koneita ollut varmaan 16v."
Ei olla lähelläkään sitä, että tietokone laskisi kellotaajuuttaan ja sulkisi osiaan niin paljon, että kulutus vastaisi edes tavallisen television standby-tilaa. Pienellä energiankulutuksella saa kyllä vaikka taskulaskimia, mutta ei mitään varteenotettavia tietokoneita. Raspberryt ja vastaavat ovat aivan liian pienitehoisia edes vaivattomaan netin selaamiseen.
"Sekin on keksitty jo."
Kommentti koskikin aloittajan näkymystä kosketusnäytöistä, touchpadeista ja vastaavista, jotka ovat mielestäni paperilla parempia keksintöjä kuin käytännössä, varsinkin yleiskäyttöisissä tietokoneissa, joiksi en laske esimerkiksi puhelimia.
"Laitteet eivät tarvitse ajuria kun ne voivat jutella keskenään standardilla tavalla."
Tarkoitinkin toteutusta, joka ei vaadi laitekohtaisen ajurin asentamista tai asentumista.
"Tämä toteutui 10v sitten."
Ei ole toteutunut lähellekään. Selainten läpi suoritettavat ohjelmat ovat varsin rajoittuneita yhä ja edelleen. Tarkoitin mallia jossa ei ole erikseen linux-, windows-, OS X jne. ohjelmia, on vain ohjelmia ja toimivat kaikissa näissä ilman mitään välissä olevaa apuohjelmaa, kuten nettiselainta.
"Tämä toteutui 5v sitten. "
On se sitten kumma kun ohjelmien ja pelien tekijät eivät näitä hyödynnä, eli en usko... exBersel kirjoitti:
"Lepotilatoiminnot alkoi toimia luotettavasti 12v sitten jo. Pienellä energian kulutuksella olevia koneita ollut varmaan 16v."
Ei olla lähelläkään sitä, että tietokone laskisi kellotaajuuttaan ja sulkisi osiaan niin paljon, että kulutus vastaisi edes tavallisen television standby-tilaa. Pienellä energiankulutuksella saa kyllä vaikka taskulaskimia, mutta ei mitään varteenotettavia tietokoneita. Raspberryt ja vastaavat ovat aivan liian pienitehoisia edes vaivattomaan netin selaamiseen.
"Sekin on keksitty jo."
Kommentti koskikin aloittajan näkymystä kosketusnäytöistä, touchpadeista ja vastaavista, jotka ovat mielestäni paperilla parempia keksintöjä kuin käytännössä, varsinkin yleiskäyttöisissä tietokoneissa, joiksi en laske esimerkiksi puhelimia.
"Laitteet eivät tarvitse ajuria kun ne voivat jutella keskenään standardilla tavalla."
Tarkoitinkin toteutusta, joka ei vaadi laitekohtaisen ajurin asentamista tai asentumista.
"Tämä toteutui 10v sitten."
Ei ole toteutunut lähellekään. Selainten läpi suoritettavat ohjelmat ovat varsin rajoittuneita yhä ja edelleen. Tarkoitin mallia jossa ei ole erikseen linux-, windows-, OS X jne. ohjelmia, on vain ohjelmia ja toimivat kaikissa näissä ilman mitään välissä olevaa apuohjelmaa, kuten nettiselainta.
"Tämä toteutui 5v sitten. "
On se sitten kumma kun ohjelmien ja pelien tekijät eivät näitä hyödynnä, eli en usko..."Ei olla lähelläkään sitä, että tietokone laskisi kellotaajuuttaan ja sulkisi osiaan niin paljon, että kulutus vastaisi edes tavallisen television standby-tilaa."
Onhan siellä se lepotila. Sammuttaa sieltä CPU:n että jättää vain pari wattia siihen että pidetään muistit virkistettynä ja odottaa virtanäppäimen painamista.
Vuonna 2007 tuli fitPC mikä piti sitten keskusyksikköä päällä 5W kulutuksella mutta 2000-luvun alussa oli jo vähävirtaisia laitteita, vaikka ei ihan noin pieniä.
"Tarkoitinkin toteutusta, joka ei vaadi laitekohtaisen ajurin asentamista tai asentumista."
Onhan noita paljonkin ja infran voi rakentaa halutessaan kytkemällä sen puuttuvan osan adapteriksi.
"Ei ole toteutunut lähellekään. Selainten läpi suoritettavat ohjelmat ovat varsin rajoittuneita yhä ja edelleen."
Kerro minkälainen rajoite siinä käyttöliittymässä on kun ajaa selaimen kautta?
"On se sitten kumma kun ohjelmien ja pelien tekijät eivät näitä hyödynnä, eli en usko..."
Peliteollisuudelta tullut itseasiassa painetta tuohon ja löytyy sitten valmiista pelimoottoreista mahdollisuus kääntää selaimeen (esim. Unreal) ja SDL on portattu kokonaisuudessaan, että ei silleen ole mitään estettä kääntää mitään. Tämä tuli 5v sitten. Peliteollisuudella ollut tähän paineita kun eivät halua olla naimisissa jonkun tietyn sovelluskaupan kanssa.
Olennainen harmi oli se, että suorituskyky oli jotain 10x heikompi että ei onnistunut kaikella raskaalla mutta tuo korjattiin viime vuonna kun webassembly tuli joka selaimeen.
Nähdäkseni tuossa on vähän viivettä käyttöönotossa että ei nyt yhdessä yössä muutu mutta tekniikka tosiaankin on ollut valmista 5v ja on ollut muutaman kuukauden myös optimoitua.
" Tarkoitin mallia jossa ei ole erikseen linux-, windows-, OS X jne. ohjelmia, on vain ohjelmia ja toimivat kaikissa näissä ilman mitään välissä olevaa apuohjelmaa, kuten nettiselainta."
Kaikissa on se selain ja se toimii alustana sovellusten käyttöliittymille. Se mitä selaimen tarjoamien rajapintojen, verkkoprotokollien ja raudan välissä on, on aika sama. Se voi olla Windows, Mac OS tai mikä vaan.- exBersel
M-Kar kirjoitti:
"Ei olla lähelläkään sitä, että tietokone laskisi kellotaajuuttaan ja sulkisi osiaan niin paljon, että kulutus vastaisi edes tavallisen television standby-tilaa."
Onhan siellä se lepotila. Sammuttaa sieltä CPU:n että jättää vain pari wattia siihen että pidetään muistit virkistettynä ja odottaa virtanäppäimen painamista.
Vuonna 2007 tuli fitPC mikä piti sitten keskusyksikköä päällä 5W kulutuksella mutta 2000-luvun alussa oli jo vähävirtaisia laitteita, vaikka ei ihan noin pieniä.
"Tarkoitinkin toteutusta, joka ei vaadi laitekohtaisen ajurin asentamista tai asentumista."
Onhan noita paljonkin ja infran voi rakentaa halutessaan kytkemällä sen puuttuvan osan adapteriksi.
"Ei ole toteutunut lähellekään. Selainten läpi suoritettavat ohjelmat ovat varsin rajoittuneita yhä ja edelleen."
Kerro minkälainen rajoite siinä käyttöliittymässä on kun ajaa selaimen kautta?
"On se sitten kumma kun ohjelmien ja pelien tekijät eivät näitä hyödynnä, eli en usko..."
Peliteollisuudelta tullut itseasiassa painetta tuohon ja löytyy sitten valmiista pelimoottoreista mahdollisuus kääntää selaimeen (esim. Unreal) ja SDL on portattu kokonaisuudessaan, että ei silleen ole mitään estettä kääntää mitään. Tämä tuli 5v sitten. Peliteollisuudella ollut tähän paineita kun eivät halua olla naimisissa jonkun tietyn sovelluskaupan kanssa.
Olennainen harmi oli se, että suorituskyky oli jotain 10x heikompi että ei onnistunut kaikella raskaalla mutta tuo korjattiin viime vuonna kun webassembly tuli joka selaimeen.
Nähdäkseni tuossa on vähän viivettä käyttöönotossa että ei nyt yhdessä yössä muutu mutta tekniikka tosiaankin on ollut valmista 5v ja on ollut muutaman kuukauden myös optimoitua.
" Tarkoitin mallia jossa ei ole erikseen linux-, windows-, OS X jne. ohjelmia, on vain ohjelmia ja toimivat kaikissa näissä ilman mitään välissä olevaa apuohjelmaa, kuten nettiselainta."
Kaikissa on se selain ja se toimii alustana sovellusten käyttöliittymille. Se mitä selaimen tarjoamien rajapintojen, verkkoprotokollien ja raudan välissä on, on aika sama. Se voi olla Windows, Mac OS tai mikä vaan.Hyvin toimiva virransäästöidle toimii niin, että kone on ulospäin päällä ja haluttaessa näyttö näyttää kuvaa, mutta koneen toiminta on hidastunut ja virrankäyttö laskenut lähelle nollaa (mahdollisesti päällä olevaa näyttöä lukuunottamatta)
Fitin koneisiin törmäsin joskus kauan sitten, mutta ne ovat suorituskyvyltään avuttoman tehottomia. Tavoite on siis tehokkaan koneen matalaenergiatila ilman että laitetta pitää jotenkin sammuttaa tai nukuttaa erikseen.
"Onhan noita paljonkin"
Laitapa vaikka lista tulostimista tai skannereista, mitkä eivät tarvitse mitään ajureita tai lisäohjelmia.
"Kerro minkälainen rajoite siinä käyttöliittymässä on kun ajaa selaimen kautta?"
Suhtaudun varsin epäileväisesti siihen, että tämä saataisiin toimimaan vielä pitkään aikaan natiivia vastaavalla suorituskyvyllä tai edes lähellä sitä. Ymmärrän täysin mistä puhun, sinä taas et nähtävästi ymmärrä nykyistä tietotekniikkaa jos vänkäät vastaan.
Sehän on sinun vikasi kun et osaa.exBersel kirjoitti:
Hyvin toimiva virransäästöidle toimii niin, että kone on ulospäin päällä ja haluttaessa näyttö näyttää kuvaa, mutta koneen toiminta on hidastunut ja virrankäyttö laskenut lähelle nollaa (mahdollisesti päällä olevaa näyttöä lukuunottamatta)
Fitin koneisiin törmäsin joskus kauan sitten, mutta ne ovat suorituskyvyltään avuttoman tehottomia. Tavoite on siis tehokkaan koneen matalaenergiatila ilman että laitetta pitää jotenkin sammuttaa tai nukuttaa erikseen.
"Onhan noita paljonkin"
Laitapa vaikka lista tulostimista tai skannereista, mitkä eivät tarvitse mitään ajureita tai lisäohjelmia.
"Kerro minkälainen rajoite siinä käyttöliittymässä on kun ajaa selaimen kautta?"
Suhtaudun varsin epäileväisesti siihen, että tämä saataisiin toimimaan vielä pitkään aikaan natiivia vastaavalla suorituskyvyllä tai edes lähellä sitä."Hyvin toimiva virransäästöidle toimii niin, että kone on ulospäin päällä ja haluttaessa näyttö näyttää kuvaa, mutta koneen toiminta on hidastunut ja virrankäyttö laskenut lähelle nollaa (mahdollisesti päällä olevaa näyttöä lukuunottamatta)"
Niin kun se näyttö nyt onkin se merkittävä energiasyöppö että siitä se säästäminen ensiksi tehdään.
Tietokoneiden virransäästöä optimoidessa on opittu se, että paras tapa säästää virtaa on saada asia nopeasti valmiiksi niin, että voidaan pitää mahdollisimman pitkään sammuksissa osia. Pelkkä kellotaajuuden laskeminen kun ei suoraan vähennä energiankulutusta kun tiiviisti rakennettaessa tulee hukkavirtoja, ne transistorit eivät ihan toimi kuin releet noin pienessä mittakaavassa.
Eli se virransäästö siis tosiaankin on sitä, että näyttö sammuksiin, kiintolevy sammuksiin, idlellä sammutetaan prosessoria hetkeksi kun ei ole käyttöä, kellojakin voidaan vähän vähentää ja lepotilassa sitten sammutetaan kaikki muut paitsi muisti.
Lepotilasta kone kuitenkin herää sekunnissa.
"Fitin koneisiin törmäsin joskus kauan sitten, mutta ne ovat suorituskyvyltään avuttoman tehottomia."
Tehon tarve nyt riippuu siitä mitä on tarkoitus tehdä. Kyllä minä olen saanut vähävirtaisia laitteita rakennettua mitkä toimii suorituskykyiseksi mutta en nyt sitten rakenna niistä mitään ähkyjä
"Laitapa vaikka lista tulostimista tai skannereista, mitkä eivät tarvitse mitään ajureita tai lisäohjelmia."
En ole perehtynyt tarkemmin mutta HP:n ePrint vehkeet ja vastaavat vaikka. Ajatuksena niin, että lähetetään sähköposti sinne tulostimeen ja skanneri lähettää vaikka sähköpostin sinulle.
Jonkun vanhan tulostimen voi myös modernisoida esimerkiksi muutaman watin keskusyksiköllä minkä kytkee siihen tulostimeen, että se hoitaa sen sähköpostin lähetyksen ja vastaanoton. Tai miksei vaikka NFS jaolla, voihan se laite katsoa että kun on tulostettu niin poistaa filen jaosta, eli NFS jako toimii tulostusjonona sitten. HTTP:llä voi tehdä tempun myös, että avaa tulostimen selaimen osoiterivillä ja siinä sitten sen hallinta ja voi vedellä juttuja tulostettavaksi.
Kysehän on siitä, että ennen muinoin tietotekniikka oli niin kallista niin halpisvehkeissä sitten säästettiin ja käytettiin samaa keskusyksikköä kaikille laitteille ja sitä varten oli niitä ajurinysviä. Mitenkään pakollista se ei ole kun voi laittaa sen keskusyksikön sinne laitteeseen ja verkkoon kiinni.
"Suhtaudun varsin epäileväisesti siihen, että tämä saataisiin toimimaan vielä pitkään aikaan natiivia vastaavalla suorituskyvyllä tai edes lähellä sitä."
Toimii jo: https://www.youtube.com/watch?v=TwuIRcpeUWE
Viime vuonna sitten alkoi toimia joka paikassa kun tuli se Edge tuki myös. Ohjelmia on voitu siirtää 5v ajan mutta suorituskyky oli aiemmin jotain 10x heikompaa.
Ja kyse on CPU suorituskyvystä. GPU shaderit toki toimineet iäisyyden mutta CPU:ssa tuli se 10x penalty. Lähinnä se kun ei käännetty binääriksi vaan Javascriptiksi joka teki sitä overheadia.- AsusDeluxe
Vastasko M-Kar jo siihen, mikä on hiirtä kätevämpi ohjain, (vai menikö se multa ohi)?
- Vikaonwindowsissa
exBersel kirjoitti:
"Lepotilatoiminnot alkoi toimia luotettavasti 12v sitten jo. Pienellä energian kulutuksella olevia koneita ollut varmaan 16v."
Ei olla lähelläkään sitä, että tietokone laskisi kellotaajuuttaan ja sulkisi osiaan niin paljon, että kulutus vastaisi edes tavallisen television standby-tilaa. Pienellä energiankulutuksella saa kyllä vaikka taskulaskimia, mutta ei mitään varteenotettavia tietokoneita. Raspberryt ja vastaavat ovat aivan liian pienitehoisia edes vaivattomaan netin selaamiseen.
"Sekin on keksitty jo."
Kommentti koskikin aloittajan näkymystä kosketusnäytöistä, touchpadeista ja vastaavista, jotka ovat mielestäni paperilla parempia keksintöjä kuin käytännössä, varsinkin yleiskäyttöisissä tietokoneissa, joiksi en laske esimerkiksi puhelimia.
"Laitteet eivät tarvitse ajuria kun ne voivat jutella keskenään standardilla tavalla."
Tarkoitinkin toteutusta, joka ei vaadi laitekohtaisen ajurin asentamista tai asentumista.
"Tämä toteutui 10v sitten."
Ei ole toteutunut lähellekään. Selainten läpi suoritettavat ohjelmat ovat varsin rajoittuneita yhä ja edelleen. Tarkoitin mallia jossa ei ole erikseen linux-, windows-, OS X jne. ohjelmia, on vain ohjelmia ja toimivat kaikissa näissä ilman mitään välissä olevaa apuohjelmaa, kuten nettiselainta.
"Tämä toteutui 5v sitten. "
On se sitten kumma kun ohjelmien ja pelien tekijät eivät näitä hyödynnä, eli en usko...Windiws 10 vaan on nyt ihan OUT
- Trollauksenmakua
vittu mitä yksinpuhelua
- sellastase
Yksinpuva palstatrolli!
Noh Nykypäivää on tehokas Chromebook!
Noi papparaiset tai papparainen on windowsin todistaja.
- kfsdkhjg
Eiköhän tietokoneet ohjata puhellaa ja vastaukset saadaan myös ellei tarvita graafista esitystä.
- exBersel
Se olisi hyvin hidasta ja tehotonta verrattuna graafiseen käyttöliittymään.
- L_I_E
exBersel kirjoitti:
Se olisi hyvin hidasta ja tehotonta verrattuna graafiseen käyttöliittymään.
axB valheita taas
exBersel: "Kommentti koskikin aloittajan näkymystä kosketusnäytöistä, touchpadeista ja vastaavista, jotka ovat mielestäni paperilla parempia keksintöjä kuin käytännössä, varsinkin yleiskäyttöisissä tietokoneissa, joiksi en laske esimerkiksi puhelimia."
Hiiri on olohuoneen pöydässä tai sylissä huono kaveri. Kyllä läppäri hiiri on työpöydän ääressä mainio työkalu, mutta suurin puute markkinoilla nähdäkseni on juuri olohuoneen sohvalta tai nojatuolista televisioruudun kautta tapahtuvan käytön kankeus. Tunnustan kyllä etten ole tutustunut viimeisen kolmen-neljän vuoden ajalla tapahtuneeseen kehitykseen älytelkkareiden ja televisioihiin liitettäviin "dongelitietokoneisiin", mutta uskaltauduin tekemään oletuksen ettei kehitystä kauheasti olisi tapahtunut...
Olohuoneen pöydällä tai nojatuolissa pelkkä näppäimistö siihen integroidulla kosketuslevyllä tai (pienellä) kosketusnäytöllä olisi kuitenkin hyvä kompromissi. Ja hyvinhän nuo kosketuslevyt ja (kännyköiden) kosketusnäytöt toimivat kun muita on turha läppäreistä ja kännyköistä juuri etsiä. Tableteista en henk. koht. ole ollut koskaan innostunut, mitä nyt piirtämiseen joskus olen harkinnut, mutta siihen hyvin soveltuvat ovat sitten jo todella hinnakkaita (kynän kanssa). "Kynähiiri" (ilman alustaa käytettävä siis) voisi olla mainio kaveri tuolla Kotitietokone 2019:lle, siis kosketuslevyn/-näytön lisäksi.- käyttökelvoton
Kosketuslevyllä ei pysty pelaamaan mitään. Esim. Civ 6:sta voi pelata kosketusnäytöllä 2-in-1 laitteella, tai hiirellä jos on HTPC, mutta kosketuslevyllä on todella hankala liikutella pointteria haluamansa yksikön kohdalle. Seikkailupelejäkään (AC Odyssey yms) ei pysty kosketulevyllä pelaamaan.
Hankkii sohvan jossa on vaakasuora tasainen ja leveä käsinoja hiirtä varten, ja langatonta näppistä pitää sylissä, jos harrastaa HTPC-koneella pelaamista tai käyttää mitään PC:n hyötyohjelmia.
- virrankulutus_kasvussa
2019 suuntaus on edelleenkin se, että kotimikrot ovat entistäkin isompia ja virrankulutus kasvaa edelleenkin eikä suunnan vaihtumista tälle kehitykselle ole näköpiirissä. Virrankulutus, kuten asuntovuokrat Helsingissä eivät ole mikään kupla joka olisi puhkeamassa ja romahtamassa alas.
Uusimmassa RTX2080 näytönohjaimessa hyötysuhde ei ole merkittävästi parempi kuin 3 vuotta vanhassa GTX1080:ssa, mutta sen sijaan tehoja ja virrankulutusta on tuntuvasti enemmän.
Tarvitaan tavallista leveämpi ja tilava ATX-kotelo 1000W virtalähteellä ja tehokkailla kotelotuulettimilla.Energian kulutus kotitietokoneissa nousi 70-luvulta johonkin vuoteen 2007 saakka.
Sen jälkeen energian kulutus on laskenut kun LED-näytöt vievät vähemmän sähköä kuin loisteputket ja 95W prossujen sijasta menty 65W prossuihin. Tehokkaissa näytönohjaimissa on se 170-180W ollut pitkään.
RTX:n ominaisuuksia ei hyödynnä kuin ehkä kaksi pelisovellusta eikä peliala ole päättänyt minkä tasoiselle raudalle alkavat tuottamaan raytracingia hyödyntäviä pelejä. Helposti joku seuraavan sukupolven RTX3080 missä enemmän tehoa kuin RTX2080:ssä mutta edelleen se 180 wattia.
Nykyisille pelisovelluksille GTX1080 vastine on RTX2070, mikä vie 5 wattia vähemmän.
On melko todennäköistä, että tulee EU direktiivi millä säädetään viihde-elektroniikalle wattiraja, että helposti lähtee wattimäärät laskuun vielä enemmän nykyisestä.- 2080ti
M-Kar kirjoitti:
Energian kulutus kotitietokoneissa nousi 70-luvulta johonkin vuoteen 2007 saakka.
Sen jälkeen energian kulutus on laskenut kun LED-näytöt vievät vähemmän sähköä kuin loisteputket ja 95W prossujen sijasta menty 65W prossuihin. Tehokkaissa näytönohjaimissa on se 170-180W ollut pitkään.
RTX:n ominaisuuksia ei hyödynnä kuin ehkä kaksi pelisovellusta eikä peliala ole päättänyt minkä tasoiselle raudalle alkavat tuottamaan raytracingia hyödyntäviä pelejä. Helposti joku seuraavan sukupolven RTX3080 missä enemmän tehoa kuin RTX2080:ssä mutta edelleen se 180 wattia.
Nykyisille pelisovelluksille GTX1080 vastine on RTX2070, mikä vie 5 wattia vähemmän.
On melko todennäköistä, että tulee EU direktiivi millä säädetään viihde-elektroniikalle wattiraja, että helposti lähtee wattimäärät laskuun vielä enemmän nykyisestä.2080Ti ja RTX Titan ovat high end kortteja, 2080 on tavallinen mainstream kortti ja 1080:n seuraaja. Hyötysuhde vain ei ole paljoa kehittynyt joten virrankulutusta nostetaan taas ylemmäs.
2080ti kirjoitti:
2080Ti ja RTX Titan ovat high end kortteja, 2080 on tavallinen mainstream kortti ja 1080:n seuraaja. Hyötysuhde vain ei ole paljoa kehittynyt joten virrankulutusta nostetaan taas ylemmäs.
"2080Ti ja RTX Titan ovat high end kortteja, 2080 on tavallinen mainstream kortti ja 1080:n seuraaja."
Pelit ovat pidemmän aikaa optimoitu niin, että 6 teraflopsin laskentaresurssilla saadaan täysipainoinen pelikokemus. GTX1080 on tehokkaampi mille pelit on tehty että siellä on vähän ylimääräisiä resursseja tulevaisuuden varalle tai säätämään jotain asetuksia jonkinverran paremmaksi. RTX2080 sisältää vielä enemmän laskenresussia mitä ei sitten osaa hyödyntää kuin pari peliä missä raytracingiä ja on käytännössä tulevaisuuden juttu.
Siinä kestää helposti vuosi kun tulee seuraavan sukupolven pelit ja helposti ehtii ne näytönohjaimet päivittyä että on RTX3080 ohjaimet. sitten näkee sen speksin.- optimoitu_2080lle
M-Kar kirjoitti:
"2080Ti ja RTX Titan ovat high end kortteja, 2080 on tavallinen mainstream kortti ja 1080:n seuraaja."
Pelit ovat pidemmän aikaa optimoitu niin, että 6 teraflopsin laskentaresurssilla saadaan täysipainoinen pelikokemus. GTX1080 on tehokkaampi mille pelit on tehty että siellä on vähän ylimääräisiä resursseja tulevaisuuden varalle tai säätämään jotain asetuksia jonkinverran paremmaksi. RTX2080 sisältää vielä enemmän laskenresussia mitä ei sitten osaa hyödyntää kuin pari peliä missä raytracingiä ja on käytännössä tulevaisuuden juttu.
Siinä kestää helposti vuosi kun tulee seuraavan sukupolven pelit ja helposti ehtii ne näytönohjaimet päivittyä että on RTX3080 ohjaimet. sitten näkee sen speksin."Siinä kestää helposti vuosi kun tulee seuraavan sukupolven pelit ja helposti ehtii ne näytönohjaimet päivittyä että on RTX3080 ohjaimet."
Jo viime syksynä tulleet ja sitä uudemmat pelit on optimoitu siten, että ne toimivat hyvin vasta RTX2080:lla, mutta GTX1080:lla joutuu pelaamaan medium-high asetuksilla tai sietämään paikoitellen pahaakin notkahtelua eikä pelit toimi full-hd:na ultrana enää kovin hyvin. Esim. AC Odyssey pelissä on paljon tuollaisia kohtia joihin 1080:n tehot eivät riitä, vaikka peli ottaa oletuksena ultra-asetukset käyttöön.
Jos pelaa HTPC-koneella 4K HDR tv-näytöllä, siihen tarvitaan vähintäänkin RTX 2080Ti, ja tällöinkin joutuu asetuksia karsimaan alaspäin. Tai pelaa vain vuoden-pari vanhoja pelejä ja nykypelit pelaa läpi vasta kun 3080Ti tulee myyntiin. optimoitu_2080lle kirjoitti:
"Siinä kestää helposti vuosi kun tulee seuraavan sukupolven pelit ja helposti ehtii ne näytönohjaimet päivittyä että on RTX3080 ohjaimet."
Jo viime syksynä tulleet ja sitä uudemmat pelit on optimoitu siten, että ne toimivat hyvin vasta RTX2080:lla, mutta GTX1080:lla joutuu pelaamaan medium-high asetuksilla tai sietämään paikoitellen pahaakin notkahtelua eikä pelit toimi full-hd:na ultrana enää kovin hyvin. Esim. AC Odyssey pelissä on paljon tuollaisia kohtia joihin 1080:n tehot eivät riitä, vaikka peli ottaa oletuksena ultra-asetukset käyttöön.
Jos pelaa HTPC-koneella 4K HDR tv-näytöllä, siihen tarvitaan vähintäänkin RTX 2080Ti, ja tällöinkin joutuu asetuksia karsimaan alaspäin. Tai pelaa vain vuoden-pari vanhoja pelejä ja nykypelit pelaa läpi vasta kun 3080Ti tulee myyntiin."Jo viime syksynä tulleet ja sitä uudemmat pelit on optimoitu siten, että ne toimivat hyvin vasta RTX2080:lla"
Ei niitä ole kuin yksi tai kaksi. Battlefield 5 sisältää raytracing tuen. Sen kun pistää päälle niin sitten tarvitsee olla enemmän kuin GTX1080.
"Esim. AC Odyssey pelissä on paljon tuollaisia kohtia joihin 1080:n tehot eivät riitä, vaikka peli ottaa oletuksena ultra-asetukset käyttöön."
Epäilen että on ajurissa jotain pielessä asetuksissa tai sitten ajurit, tai peli tarvitsee päivitystä. Voi siinä pelissä olla myös bugi että kääntää jonkun vivun oletuksena väärin .
Voihan siinä olla myös CPU:sta kiinni se toimivuus.
Pikainen googlaus sanoi, että suosittelevat 3.5 teraflopsin korttia ja GTX1080 on yli 8.2 teraflopsia. Kyllä sen FullHD:nä pitäis toimia sen puolesta.- optimoitu_2080lle
AC Odyssey on vain graafisesti niin vaativa peli, lisäksi se on avoin ja poikkeuksellisen laaja vapaan maailman peli, jotka aina ovat haastavampia saada toimimaan joka paikassa sujuvasti.
Myös AC-sarjan pelit (kuten kaikki muutkin uudet AAA-pelit) aina on optimoitu tuolla tavoin, että ne toimivat full-hd:na ultrana hyvin vain uusimmalla x80 sarjan kortilla. Esim. Black Flag toimi sujuvasti vasta GTX780:lla, mutta 680:lla ilmeni paikoitellen pientä häiritsevää nykimistä. Edellisen sukupolven ohjaimella aina joutuu karsimaan asetuksia tai kärsimään nykimisestä.
- SpectrumMan
Itsekin aloittelin tietokoneiden käytön Sincalair ZX Spectrumin kuminäppäimiä painelemalla vuonna 1982. Olen nyt käyttänyt vuodesta 1996 pääasiassa eri linuxeja (mandrake, mandriva, mageia, suse, opensuse, fedora, ubuntu, linux mint, mx linux, debian jne). Mutta olisiko tässä ketjun aloittajalle tarpeeksi yksinkertainen laite (pohjautuu ZX Spectrumiin):
https://www.gigantti.fi/product/gaming/konsolit/SINCZXSPEVEGA/sinclair-zx-spectrum-vega-pelikonsoli- kompakti_intel_nuc
https://www.anandtech.com/show/12572/the-intel-hades-canyon-nuc8i7hvk-review-kaby-lakeg-benchmarked
Jos ei pelaa, niin perus työpöytäkäyttöön 4k-monitorilla riittäisi pienikokoinen Intel NUC G-sarjan prossulla. Esim. Intel NUC8i7HNK jossa on i7-8705G suoritin. Siinä on sisäänrakennettu suht. tehokas gpu joka on tehoiltaan 1050Ti:n ja 1060:n välissä. Pelikäyttöön huono, mutta riittää työpöytäsovelluksille 4k-käytössä. Siihen saa 32GB muistia, yhden sata3 ssd:n ja 2kpl M.2 ssd:tä. Noita on myynnissä esim. jimmsillä.
Hitaampia intelin igpu:ita ei voi suositella, koska niillä esim. Firefox tökkii (jopa sivun vieritys ei ole sulavaa 4k:lla ja muulla kuin G-sarjan intelillä), myös Windowsin tavalliset fluent UI sovellukset toimivat jähmeästi. - kotimikroilija-74
Itse ostin viime syksynä Mini C-64:n. Täysikokoinenkin on ilmeisesti tänä vuonna tulossa, siinähän olisi taas kotimikro vuonna 2019. Olihan Commodore 64 jo 80-luvulla Tasavallan Tietokone :)
Kuusnelosellahan voi pelaamisen lisäksi myös ohjelmoida ja Kuusneloselle on tietysti jo valmiina lukematon määrä pelejä ja hyötysoftaa joita myös tämä uusi C-64 Mini tietysti pystyy ajamaan:
https://retrogames.biz/
No, tosiasiassa käytän Windows 10 läppäriä pääasiassa, hiiri olisi kyllä mielestäni parempi kuin tuo kosketuslevy mikä kipeyttää ranteen mutta kun pöytätila on vähissä. Tulostin-skanneri tuossa vieressä, helvetin iso pönttö.
Virrankulutuksesta, ajattelin pikemminkin että virrankulutus olisi ehkä laskenut 70-luvulta kun katsoo kotitietokoneiden virtalähteitä niin vielä 80-luvulla ne oli isoja ja painavia murikoita jotka lämpenivät huomattavasti käytön aikana mutta nykyään läppärin virtalähde on pienikokoinen eikä lämpene pitkässäkään käytössä mitenkään mahdottomasti. Nykykomponentit eivät ainakaan hukkaa energiaa tarpeettomaan lämmitykseen.
Toisaalta tietysti ennen ei kotimikrojen keskusyksiköt tarvinneet tuulettimia yms. jäähdytysjärjestelmiä mutta siltikin, virtalähteet toimivat siellä suurjännitepuolella jolloin virrankulutus luulisi olevan suurempi. En tosin tiedä sähköistä kovinkaan paljon :P - kasvanut_virrankulutus
"Virrankulutuksesta, ajattelin pikemminkin että virrankulutus olisi ehkä laskenut 70-luvulta"
Kompaktissa Intel NUC laitteessa virrankulutus on idlenä 17W ja rasituksessa 230W (Anandtechin mittaama todellinen tehonkulutus). Eli virrankulutus on kasvanut korkeaksi vaikka laite on pieni.
Vielä 90-luvun alussa 486-prossun virrankulutus oli rasituksessa 4W ja silti tietokonetta varten tarvittiin iso atx-kotelo ja standardi atx-virtalähde, nykyään siihen samaan koteloon rakentaa 500-1000W pelikoneen. - läppärit_hitaita
"nykyään läppärin virtalähde on pienikokoinen eikä lämpene pitkässäkään käytössä mitenkään mahdottomasti"
Läppäreiden U-sarjan prossut vievät virtaa vain 14W, mutta suorituskyvyltään uusimmat U-sarjan prossut vastaavat 8 vuotta vanhoja desktop-koneita. Viimeksi vuonna 2011 desktop i5-koneissa oli saman verran laskentatehoa kuin uusimmissa coffee lake U-sarjan läppäriprosseissa. Vähän vanhemmat kaby lake U-sarjan prossut ovat vielä huomattavasti hitaampia.
Nykyiset desktop-prossut ovat tuntuvasti tehokkaampia, mutta virrankulutus niissä on myös korkea. Intel NUC koneessa on tuollainen tehokas ja nykyaikainen desktop i7-prossu, ja se jättää suorituskyvyssä kauas taakseen kaikki läppärit. kotimikroilija-74 kirjoitti:
Itse ostin viime syksynä Mini C-64:n. Täysikokoinenkin on ilmeisesti tänä vuonna tulossa, siinähän olisi taas kotimikro vuonna 2019. Olihan Commodore 64 jo 80-luvulla Tasavallan Tietokone :)
Kuusnelosellahan voi pelaamisen lisäksi myös ohjelmoida ja Kuusneloselle on tietysti jo valmiina lukematon määrä pelejä ja hyötysoftaa joita myös tämä uusi C-64 Mini tietysti pystyy ajamaan:
https://retrogames.biz/
No, tosiasiassa käytän Windows 10 läppäriä pääasiassa, hiiri olisi kyllä mielestäni parempi kuin tuo kosketuslevy mikä kipeyttää ranteen mutta kun pöytätila on vähissä. Tulostin-skanneri tuossa vieressä, helvetin iso pönttö.
Virrankulutuksesta, ajattelin pikemminkin että virrankulutus olisi ehkä laskenut 70-luvulta kun katsoo kotitietokoneiden virtalähteitä niin vielä 80-luvulla ne oli isoja ja painavia murikoita jotka lämpenivät huomattavasti käytön aikana mutta nykyään läppärin virtalähde on pienikokoinen eikä lämpene pitkässäkään käytössä mitenkään mahdottomasti. Nykykomponentit eivät ainakaan hukkaa energiaa tarpeettomaan lämmitykseen.
Toisaalta tietysti ennen ei kotimikrojen keskusyksiköt tarvinneet tuulettimia yms. jäähdytysjärjestelmiä mutta siltikin, virtalähteet toimivat siellä suurjännitepuolella jolloin virrankulutus luulisi olevan suurempi. En tosin tiedä sähköistä kovinkaan paljon :PJuuri tuo Mini C-64 herätti minussa ajatuksen että kuvailemani kaltaiselle laitteelle voisi olla kysyntää. Tuo Mini C-64 tosin on tarkoitettu puhtaasti nostalgian nälkäisten ruokahalun tyydyttämiseen, ei kai kukaan nykynuori tuollaista hanki, sillä suorituskykyhän on silkkaa 80-lukua?
Itse olen käsityksessä että nykyisten älykännyköiden yhden-sirun-tietokoneet ovat jo riittävän tehokkaita pyörittämään 4K-näyttöä selainkäytössä ja noiden virrankulutushan on jokseenkin olematon - periaatteessa kuvailemassani näppäimistötietokoneessa voisi olla vaikkapa 10000 mAh:n akku, jolle riittäisi lataus 1-7 kertaa viikossa käytön määrästä ja intensiivisyydestä. Siis jos akkulinjalle lähdetään.
Itse en HTPC:tä kaipaa. Telkun vieressä lattialla olisi hyvin tilaa tornikotelolle ja yksi tyylikäs raato olisikin odottamassa laittoa, mutta en mä tuota tuohon tule laittamaan. Käyttöliittymät ihan liian kankeita makuuni. Tarkoitukseen dedikoitu läppärikin olisi "1000" kertaa näppärämpi siltä osin kuin siitä itselleni olisi olohuoneessa hyötyä.- desktop-versiot
"nykyisten älykännyköiden yhden-sirun-tietokoneet ovat jo riittävän tehokkaita pyörittämään 4K-näyttöä selainkäytössä"
Kännykällä tulee näkyviin vain simppeli mobiiliversio sivusta, jossa on todella vähän sisältöä kerralla näkyvissä verrattuna desktop-versioon. Sen sijaan desktop-versiot 4k-näytöllä ja intelin iGPU:lla tökkivät todella pahasti niin chrome- kuin Firefox selaimillakin. Edgellä kyllä raskaimmatkin sivut kaikkine mainoksineen toimivat yleensä hyvin tai vähintäänkin kohtalaisen sujuvasti, kun Chromekin menee pahasti kyykkyyn ja alkaa pätkiä sivua skrollatessa. GPU-kiihdytys käytössä kaikilla selaimilla. kasvanut_virrankulutus kirjoitti:
"Virrankulutuksesta, ajattelin pikemminkin että virrankulutus olisi ehkä laskenut 70-luvulta"
Kompaktissa Intel NUC laitteessa virrankulutus on idlenä 17W ja rasituksessa 230W (Anandtechin mittaama todellinen tehonkulutus). Eli virrankulutus on kasvanut korkeaksi vaikka laite on pieni.
Vielä 90-luvun alussa 486-prossun virrankulutus oli rasituksessa 4W ja silti tietokonetta varten tarvittiin iso atx-kotelo ja standardi atx-virtalähde, nykyään siihen samaan koteloon rakentaa 500-1000W pelikoneen."Vielä 90-luvun alussa 486-prossun virrankulutus oli rasituksessa 4W ja silti tietokonetta varten tarvittiin iso atx-kotelo ja standardi atx-virtalähde, nykyään siihen samaan koteloon rakentaa 500-1000W pelikoneen. "
Tuo riippuu prossusta. Prossuissa lisättiin suorituskykyä aika huolettomasti vielä 486:ssa ja ekoissa Pentiumeissa ja niistä tuli silloin kuumina käyviä että piti olla siiliä ja tuuletintakin, ja sitten piti alkaa optimoimaan lämmöntuottoa. Ensimmäiset Pentiumit olivat melkoisen kuumina käyviä kun toimivat 5V jännitteellä. Ekat Pentiumit olivat oikeasti ihan paskoja.
Noissa sitten ensitöiseen optimoitiin lämmöntuottoa pudottamalla jännitettä ja myöhemmät Pentiumit ja 486:t sitten toimivat viileämpinä. Samoin toimi ne ekat 486 prossut joissa oli pienet kellotaajuudet.
Mutta tuo sinun 4W vähän harhaanjohtaa koska 90-luvun alussa oli vielä L2 cachet erillisillä piireillä ja FPU saattoi myös olla erillisellä piirillä ja ne toki kuluttivat myös watteja.
90-luvun alun koneissa oli huomattavan paljon piirejä sähköä kuluttamassa, ei pelkkä CPU. Tässä vähän järempi kone: https://www.youtube.com/watch?v=Bo3lUw9GUJA
Huomioi piirien määrä kun se avaa sen kotelon.
Videon otsikko vähän harhaanjohtava "super computer". 90-luvun alussa tehokkaat työasemat olivat kalliita ja tuo oli highendiä. Ei niitä kotikoneina ollut, töitä niillä tehtiin. 90-luvun alussa tehokas pöytäkone kotona oli vaikka 20000€ nykyrahassa. Silloin tietokoneista oltiin valmiita maksamaan enemmän.
"Vielä 90-luvun alussa 486-prossun virrankulutus oli rasituksessa 4W ja silti tietokonetta varten tarvittiin iso atx-kotelo ja standardi atx-virtalähde, nykyään siihen samaan koteloon rakentaa 500-1000W pelikoneen."
Itse suosittelen sitä kultaista keskitietä. 90-luvun alkupuolella MPC speksin mukaiset koneet tuplasti isommalla muistilla olivat täysin riittäviä pelikoneita. Sen jälkeen sitten, viimeistään Xbox aikana vähintään, vähintään yhtä paljon CPU:a ja GPU:a mitä konsoleissa ja muistia vähintään sen mukaan mitä ohjelmat suositteli niin kaikki toimi. Esimerkiksi vuoden 2001 lopussa, Windows XP 512Mt muistilla, 1GHz Pentium III, Geforce 3.
CPU:ssa sitten siinä kohtaa kun Athlon XP 2400 tasoiset tuli, kannatti ostaa aina vähintään sitä nopeusluokkaa peli- ja viihdekoneisiin.
Oli siellä sitten semmoinen jännä tapaus kuin Crysis jossa oli grafiikka-asetuksia tehty tulevaisuuden koneita silmällä pitäen mutta se oli kyllä edelleen täysin pelattavissa Xbox 360:ä tehokkaammalla koneella.
Xbox 360 tehokkaampi kone oli XP aikana tuplaydin 2.8 Ghz prossu, GeForce 7950 GX2. Windows Vistalla 3.2GHz dual core, 4Gt muisti ja Geforce 8800.
Silloin saavutettiin korkeimmat wattilukemat ja niistä ajoista viimeiset 12v on watit laskeneet vähitellen. Toki voi ostaa saunakiukaan mutta kyllä ne pelit toimii edelleen täysin sillä tavalla miten pelin tekijä on tarkoittanut. Siitä huolimatta, että olisi jotain asetuksia tehty tulevaisuuden koneita silmällä pitäen.- kyskysmyz
desktop-versiot kirjoitti:
"nykyisten älykännyköiden yhden-sirun-tietokoneet ovat jo riittävän tehokkaita pyörittämään 4K-näyttöä selainkäytössä"
Kännykällä tulee näkyviin vain simppeli mobiiliversio sivusta, jossa on todella vähän sisältöä kerralla näkyvissä verrattuna desktop-versioon. Sen sijaan desktop-versiot 4k-näytöllä ja intelin iGPU:lla tökkivät todella pahasti niin chrome- kuin Firefox selaimillakin. Edgellä kyllä raskaimmatkin sivut kaikkine mainoksineen toimivat yleensä hyvin tai vähintäänkin kohtalaisen sujuvasti, kun Chromekin menee pahasti kyykkyyn ja alkaa pätkiä sivua skrollatessa. GPU-kiihdytys käytössä kaikilla selaimilla.Miksiköhän Microsoft uusii Edgeä jos se niin tautisen hyvä on?
- johtuu_googlesta
kyskysmyz kirjoitti:
Miksiköhän Microsoft uusii Edgeä jos se niin tautisen hyvä on?
Tätä asiaa eräs MS:n insinööri kommentoi joulukuussa. Google on ryhtynyt omissa palveluissaan käyttämään samaa taktiikkaa kuin MS käytti Office95/97 sovelluksissa ja teki niistä tarkoituksella epäyhteensopivia OS/2:n winapi-rajapinnan kanssa savustaen IBM:n pois käyttöjärjestelmämarkkinoilta. Nyt siis Google savustaa Edgen pois eikä MS ehdi tekemään riittävästi korjauksia että saisi pidettyä Edgen yhteentoimivana Googlen palveluiden ja selainsovellusten kanssa.
Ainoa syy Edgen poistoon on siis Google. desktop-versiot kirjoitti:
"nykyisten älykännyköiden yhden-sirun-tietokoneet ovat jo riittävän tehokkaita pyörittämään 4K-näyttöä selainkäytössä"
Kännykällä tulee näkyviin vain simppeli mobiiliversio sivusta, jossa on todella vähän sisältöä kerralla näkyvissä verrattuna desktop-versioon. Sen sijaan desktop-versiot 4k-näytöllä ja intelin iGPU:lla tökkivät todella pahasti niin chrome- kuin Firefox selaimillakin. Edgellä kyllä raskaimmatkin sivut kaikkine mainoksineen toimivat yleensä hyvin tai vähintäänkin kohtalaisen sujuvasti, kun Chromekin menee pahasti kyykkyyn ja alkaa pätkiä sivua skrollatessa. GPU-kiihdytys käytössä kaikilla selaimilla."Kännykällä tulee näkyviin vain simppeli mobiiliversio sivusta, jossa on todella vähän sisältöä kerralla näkyvissä verrattuna desktop-versioon."
Niitä kyllä tehty viimeiset 7v niin, että sivu on täysin sama mutta käyttöliittymä skaalaa. Tietystikään ei ole näkyvissä kaikki kerralla kun ruudulle ei mahdu, mutta ne voi pyyhkäistä sormella vaikka esiin.
"Sen sijaan desktop-versiot 4k-näytöllä ja intelin iGPU:lla tökkivät todella pahasti niin chrome- kuin Firefox selaimillakin. Edgellä kyllä raskaimmatkin sivut kaikkine mainoksineen toimivat yleensä hyvin tai vähintäänkin kohtalaisen sujuvasti, kun Chromekin menee pahasti kyykkyyn ja alkaa pätkiä sivua skrollatessa. GPU-kiihdytys käytössä kaikilla selaimilla."
GPU kiihdytys ei välttämättä ole täysin käytössä muilla kuin Edgellä jos käytössä Windows. Windowsissa on nimittäin vähän erilainen rajapinta kuin muissa käyttöjärjestelmissä niin ei nyt ole ihan pääasia kilpailijoiden käydä nuoleskelemaan Microsoftija ja Windowsin käyttäjiä millään tavalla.- GPU_käytössä
Firefoxista on kyllä otettu kaikki gpu-kiihdytykset käyttöön, jotka ovat quantum-enginessä vielä testausvaiheessa ja tulevissa versioissa vasta oletuksena päällä.
Eli ensin menee about:config sivulle, ja vaihtaa sieltä nämä asetukset käyttöön:
layers.acceleration.force-enabled true
layers.omtp.enabled true
layout.display-list.retain true
layout.display-list.retain.chrome true
Silti sivujen skrollaus pätkii. Intelin iGPU:lle 4k-näytöllä ja monimutkaisilla desktop-sivustoilla loppuu tehot pahasti kesken. johtuu_googlesta kirjoitti:
Tätä asiaa eräs MS:n insinööri kommentoi joulukuussa. Google on ryhtynyt omissa palveluissaan käyttämään samaa taktiikkaa kuin MS käytti Office95/97 sovelluksissa ja teki niistä tarkoituksella epäyhteensopivia OS/2:n winapi-rajapinnan kanssa savustaen IBM:n pois käyttöjärjestelmämarkkinoilta. Nyt siis Google savustaa Edgen pois eikä MS ehdi tekemään riittävästi korjauksia että saisi pidettyä Edgen yhteentoimivana Googlen palveluiden ja selainsovellusten kanssa.
Ainoa syy Edgen poistoon on siis Google."Ainoa syy Edgen poistoon on siis Google."
Ei pidä paikkaansa.
Tässä nyt on kyse siitä mitä tekniikkaa ohjelmistokehittäjät käyttävät.
Microsoft alkoi uusimaan kehitysvälineitä ja julkaisi 3v sitten Visual Studio Coden. Tässä oli pääpainona nykyaikaisten HTML5 sovellusten teko ja on tehty käyttämällä Electron frameworkkia. Microsoftilla ei ollut itsellä tähän mitään yhtä hyvää tarjolla.
Electron oli rakennettu Chromium Embedded Frameworkin varaan joten Microsoft siis otti vuosia sitten Googlen käyttämän tekniikan käyttöönsä. Sen jälkeen Microsoft sitten OSTI sen Eletronin itselleen, yhdessä sen kanssa että osti Githubin.
Tämä Googlen tekniikka siis on myös Microsoftin omaa ollut vuosia. Sen lisäksi Chromium Embedded Framework on erittäin laajasti käytössä kun haluttu selainkomponenttia natiivisoftaan tämän siirrettävyyden vuoksi, joten Edgen selainkomponenttia mikä on edelleen kehitetty Internet Explorerin HTML pulikasta on käytännössä bloattia ja resurssikulu ylläpitää.
Siitä syystä Microsoft vaihtaa sen selainkomponentin ja yhtenäistää Chromium Embedded Frameworkin joka puolelle Windowsin komponentiksi. Toisin sanoen tällä vähennetään bloattia ja ylläpitokuluja.
Käyttäjälle tuo ei näy käytännössä millään tavalla.- Edge-tiimi_selittää
Tuossa on todellinen syy Edgen poistoon: Google on sabotoinut Edgen, sanoo Edge-ohjelmistotiimin insinööri Joshua Bakita.
Google on toiminut siten että on testannut ja varmistanut palveluidensa moitteettoman toimivuuden Safarilla, Firefoxilla ja Chromella, mutta samalla lisännyt pieniä häiriöitä jotka hankaloittavat käyttöä Edgellä.
Safarin ja Firefoxin kehittäjien ei ole tarvinnut tehdä mitään kun Googlen palvelut toimivat, mutta Edge-kehitystiimi ei ole pysynyt riittävän nopeasti korjailemaan jatkuvasti uusia Googlen tehtailemia epäyhteensopivuuksia ja on joutunut luovuttamaan.
https://www.neowin.net/news/former-edge-intern-says-google-sabotaged-microsofts-browser/ Edge-tiimi_selittää kirjoitti:
Tuossa on todellinen syy Edgen poistoon: Google on sabotoinut Edgen, sanoo Edge-ohjelmistotiimin insinööri Joshua Bakita.
Google on toiminut siten että on testannut ja varmistanut palveluidensa moitteettoman toimivuuden Safarilla, Firefoxilla ja Chromella, mutta samalla lisännyt pieniä häiriöitä jotka hankaloittavat käyttöä Edgellä.
Safarin ja Firefoxin kehittäjien ei ole tarvinnut tehdä mitään kun Googlen palvelut toimivat, mutta Edge-kehitystiimi ei ole pysynyt riittävän nopeasti korjailemaan jatkuvasti uusia Googlen tehtailemia epäyhteensopivuuksia ja on joutunut luovuttamaan.
https://www.neowin.net/news/former-edge-intern-says-google-sabotaged-microsofts-browser/"Google on toiminut siten että on testannut ja varmistanut palveluidensa moitteettoman toimivuuden Safarilla, Firefoxilla ja Chromella, mutta samalla lisännyt pieniä häiriöitä jotka hankaloittavat käyttöä Edgellä."
Totta, kyllä tällaista tapahtuu. Microsoft tekee samaa Exchangen kanssa.
Mutta, ei Windowsissa ole tarkoituskaan käyttää Googlen juttuja eikä ChromeOS:ssa ja Androidissa ole tarkoitus käyttää Microsoftin juttuja.
Olenkin aina sanonut että valitkaa se EKOSYSTEEMI, ja kaikki sitten samaksi niin toimii kuten on tarkoitettu.
Ei pitäisi olla vaikea valita käyttääkö Googlea vai Microsoftia jos näistä kahdesta valitsee mutta jostain syystä jengi sitten tunkee näitä sekaisin ja ihmettelee miksi on hankalaa. Ekosysteemeissä käytetään ensisijaisesti ekosysteemin kehittäjän omaa, ne on tehty toimimaan saumattomasti.- pois_googlesta
"Windowsissa ole tarkoituskaan käyttää Googlen juttuja eikä ChromeOS:ssa ja Androidissa ole tarkoitus käyttää Microsoftin juttuja."
Oikea toimintamalli ei ole hankkia pelkkiä andorid-laitteita, vaan jos jotain googlen sovelluksia käyttää niin ne kannattaisi kiireen vilkkaa vaihtaa kaikkialla toimiviin ohjelmistoihin, kuten MS officeen joka toimii kaikkialla, myös androideissa ongelmitta.
Google ottaa seuraaviksi kohteiksi Safarin ja Ubuntun selaimet, kunhan Edge on savustettu ensin pois. Ei kauaa mene kun googlen palveluita ei enää pysty käyttämään kuin androidilla tai Chrome os:llä, ja tämänhetkinen googlen käyttäjä joutuu vielä luopumaan kaikista muista laitteistaan ellei nopeasti siirry kokonaan pois googlen palveluista vielä kun sieltä saa tiedostonsa talteen ja turvaan. pois_googlesta kirjoitti:
"Windowsissa ole tarkoituskaan käyttää Googlen juttuja eikä ChromeOS:ssa ja Androidissa ole tarkoitus käyttää Microsoftin juttuja."
Oikea toimintamalli ei ole hankkia pelkkiä andorid-laitteita, vaan jos jotain googlen sovelluksia käyttää niin ne kannattaisi kiireen vilkkaa vaihtaa kaikkialla toimiviin ohjelmistoihin, kuten MS officeen joka toimii kaikkialla, myös androideissa ongelmitta.
Google ottaa seuraaviksi kohteiksi Safarin ja Ubuntun selaimet, kunhan Edge on savustettu ensin pois. Ei kauaa mene kun googlen palveluita ei enää pysty käyttämään kuin androidilla tai Chrome os:llä, ja tämänhetkinen googlen käyttäjä joutuu vielä luopumaan kaikista muista laitteistaan ellei nopeasti siirry kokonaan pois googlen palveluista vielä kun sieltä saa tiedostonsa talteen ja turvaan."Oikea toimintamalli ei ole hankkia pelkkiä andorid-laitteita"
Android puhelin, Android tabletti, ChromeOS läppäri... Hienosti toimivat kaikki yhteen yhdessä Googlen palvelujen kanssa.
"vaan jos jotain googlen sovelluksia käyttää niin ne kannattaisi kiireen vilkkaa vaihtaa kaikkialla toimiviin ohjelmistoihin, kuten MS officeen joka toimii kaikkialla,"
Googlen ohjelmistot toimivat ihan vastaavalla tavalla kuin Microsoftin.
Kyllä voi ihan vapaasti vaihtaa kaikki Microsoftiin. Eli Windows 10 Edge Bing MS Office 365 Skype Bing Maps... Todella hienosti toimii. Jos tablettia haluaa niin Microsoftin oma Surface tab toki.
"Google ottaa seuraaviksi kohteiksi Safarin ja Ubuntun selaimet, kunhan Edge on savustettu ensin pois."
Ei ota. Tässä ei ole kyse mistään selaimesta vaan siitä, kenen palvelut tuodaan naaman eteen kun avataan kone. Googlen kilpailija tässä on Microsoft.
Sen lisäksi Safari käyttää lähes samaa koodia kuin Googlen selain. Chromiumin koodi on haaroitettu vähän aikaa sitten samasta Webkitistä mistä Safari tehdään.
Googlea ei myöskään kiinnosta mitkään laitteet. Se tekee rahaa mainonnalla ja tiedon keräyksellä joten olennaista on se, että kenen palvelut tuodaan naaman eteen. Googlella on johtava asema että useimmilla Mac OS ja Ubuntu käyttäjillä on Googlen haku kun avaa selaimen. Saavat toki vaihtaa Bingiksi, ei mikään estä.
- Kotimikroilija-74
Mini C-64:n sisuskaluthan ovat kuitenkin tätä päivää ja Commodore 64 hoidellaan emulaatiolla. Periaatteessa rauta varmaan voisi ajaa tämänkin päivän sovelluksia.
En ole tosin kovin tarkkaan perillä mihin tekniikkaan Mini C-64 perustuu mutta ei varmasti yhtään osaa aidosta kuusnelosesta ole käytössä.
Mukavahan tuolla on ollut pelailla vanhoja 64 pelejä kun möin aidon kuusneloseni pois jo vuonna 1991 enkä sen jälkeen ole 64:sta käyttänyt ollenkaan ennenkuin nyt tätä Mini 64:sta :) - skfsljsdklkdslf
Tuo virrankulutusasia kiinnostaa, ennenhän virtalähteissä oli muuntaja iso ja painava rautamurikka, nykyään sellaisia ei taida enää ollakaan. Luulisi että vanhanajan teknologialla sähköä olisi hukkaantunut tuollaisten rautamurikoiden kanssa puljaamiseen, ehkä virtalähteen jännitteensäädinkomponentikin lie olleet tehottomampia kuin nykyään, isoja elektrolyyttikondensaattoreita, jne.
Mitä ne on keksineet rautamuuntajien tilalle esim. nykyajan läppärin erillisessä virtalähteessä, sehän on pieni ja kevyt verrattuna vanhanajan laitteisiin? Eikö kuitenkin se seinästä tuleva 230V ole muunnettava vaihtovirrasta tasavirraksi ja pienemmille jännitteille, esim. 5V, 12V, ehkä myös miinusmerkkisiä jännitteitä, esim. -12V?- kldjfsfjkkldjkfksjkj
Tai no oikeastaan jo Commodore Amiga 500:n virtalähde on kokoisekseen yllättävän kevyt verrattuna vanhempien 8-bittisten mikrojen virtalähteeseen joissa saattoi olla tosi painaviakin vehkeitä. Liekö ne jo silloin 80-luvun lopulla ruenneet keksimään kevyempiä laitteita virtalähteisiin?
"Tuo virrankulutusasia kiinnostaa, ennenhän virtalähteissä oli muuntaja iso ja painava rautamurikka, nykyään sellaisia ei taida enää ollakaan."
Siirtyivät hakkuriteholähteisiin, hyvä hyötysuhde ja halvempi tehdä.
Asus kokeili tuollaista kymmenisen vuotta sitten:
https://en.wikipedia.org/wiki/Asus_Eee_Keyboard
Ei vain tuo näppäimistön ja keskusyksikön yhdistelmä oikein tunnu iskevän.Tuo näyttääkin paljolti sellaiselta koneelta, mikä mielessäni oli! Avain sana jutusta oli 'overpriced'. Tovin hintoja metsästäessäni löytyi hintahaarukka $499 ... $599. Tuolloin muistaakseni sai jo täysivertaisia läppäreitä samaan hintaan.
Tknk kirjoitti:
Tuo näyttääkin paljolti sellaiselta koneelta, mikä mielessäni oli! Avain sana jutusta oli 'overpriced'. Tovin hintoja metsästäessäni löytyi hintahaarukka $499 ... $599. Tuolloin muistaakseni sai jo täysivertaisia läppäreitä samaan hintaan.
Tuo kommenttisi on tyypillistä tällaisissa toivomuksissa. Halutaan erikoista konetta, mutta sitten ei ollakaan valmiita maksamaan ekstraa.
okaro kirjoitti:
Tuo kommenttisi on tyypillistä tällaisissa toivomuksissa. Halutaan erikoista konetta, mutta sitten ei ollakaan valmiita maksamaan ekstraa.
No kun se edullisempi hinta on juurikin keskeinen pointti, sillä eihän "älyn" siirtäminen näppäimistön sisään ole itsessään juurikaan merkittävä etu - pikemminkin päinvastoin, kun mahdolliset oheishärpäkkeet joutuu kiinnittämään siihen.
Tknk kirjoitti:
No kun se edullisempi hinta on juurikin keskeinen pointti, sillä eihän "älyn" siirtäminen näppäimistön sisään ole itsessään juurikaan merkittävä etu - pikemminkin päinvastoin, kun mahdolliset oheishärpäkkeet joutuu kiinnittämään siihen.
Kun halutaan erikoista, pitää maksaa lisää.
okaro kirjoitti:
Kun halutaan erikoista, pitää maksaa lisää.
Noinhan se yleensä tuppaa olemaan, ja silloin kun halukkuutta extran maksamiseen ei löydy, niin eipä tuotekaan menesty. Hintakin on yksi tuotteen ominaisuus ja ketjun konetta ajatellen tältä osin (kuten ei käyttöjärjestelmänkään suhteen) ei tuo Asuksen laite vastannut toivelistaani.
- isommatosaa
Kaikista turvallisin tapa lähettää viestiä henkilöltä toiselle, on kertoa aivan henkilökohtaisesti.
Jokainen elementti, tietotekninen, elektroninen tms. vähentää aina tietoturvaa.
Eli lähettipalvelut ovat ainoa turvallinen tapa toimittaa turvallisesti dataa, kuriiripalvelut.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 231535
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha151354Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka611321Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.301267Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?331238Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne141146Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641106Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se81096Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351094Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61072