Arabianrannan murhasta epäilty kertoi kärsineensä harhoista – tällainen on ”perusteellisin tutkimus”, joka häntä todennäköisesti odottaa ...
( Harhat taitaa muuttua joka tapauksessa kalterien taakse - elinkautiseen?)
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005951996.html
Kahden kuukauden aikana mielentilatutkimuksessa selvitetään kaikki mahdollinen.
Helsingin Arabianrannassa jouluaattona tapahtuneesta 7-vuotiaan pojan murhasta epäilty 36-vuotias on myöntänyt henkirikoksen.
Tapauksen tutkinnanjohtajan Kirsi Kanthin mukaan miestä oli 28.12 kuultu toistaiseksi vain kerran, ja hän on kertonut ”harhoista, jotka olisivat voineet johtaa tähän tekoon”.
• Lue lisää: Lapset olivat jo nukkumassa ja aikuiset katsoivat televisiota – Näin Arabianrannan murhayön tapahtumat etenivät
Koska epäilty on kertonut olleensa henkirikosta tehdessään harhainen, on hyvin todennäköistä, että hänen puolustuksensa vaatii mielentilatutkimusta. Hyvin todennäköistä on myös se, että tutkimus päätetään tehdä.
Näin uskoo myös Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Alo Jüriloo. Hän kertoo, että mielentilatutkimus on suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän perusteellisin tutkimus.
Pääosa näistä tutkimuksista suoritetaan Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa ja Vanhan Vaasan sairaalassa. Ne kestävät kaksi kuukautta, mutta poikkeustapauksessa aika voidaan jopa tuplata.
• Lue lisää: Pääkirjoitus: Aika puhua myös rikosten uhreista – parempi vaaliteema kuin maahanmuutto
Tutkimuksesta vastaa aina asiantuntijatiimi, joka käy läpi kaikki terveydenhuoltoasiakirjat, kuten syntymätodistuksen, mahdolliset sosiaalihuollon ja puolustusvoimien tiedot. Tutkittavan verestä tehdään kemiallisia analyysejä. Aivoista otetaan magneettikuvat ja aivosähkökäyrä käydään läpi. Henkilöä ja hänet tuntevia ihmisiä haastattelevat psykologit, lääkärit ja esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai toimintaterapeutti.
Tutkimusten kirjo vaihtelee jonkin verran tapauskohtaisesti. Esimerkiksi 19-vuotiaan nuoren tapauksessa voidaan pyytää nuorisopsykologin tai neurologin konsultointia.
– Eräällä tutkitulla henkilöllä oli hyvin outo epileptinen oireilu. Hänen osaltaan mietin yhdessä epilepsiaan erikoistuneen professorin kanssa, että mistä tässä on kyse. Asia on kuitenkaan harvoin yksiselitteinen ja ihmisillä on monia päällekkäisiä diagnooseja, Jüriloo kertoo.
Prosessi mutkistuu silloin, kun tutkittava on peräisin jostakin muusta kulttuurista kuin Suomesta.
– Mukaan tulee esimerkiksi sellaisia kysymyksiä, kuinka tehdään testejä ihmiselle, jonka kulttuurista tulleelle ei ole testinormeja. Meillä oli esimerkiksi Liberiasta kotoisin oleva tutkittu. Sieltä ei saanut tilattua yhtään mitään taustatietoja. Kun hänelle tehtiin testejä, tulos jäi aika epämääräiseksi. Mielentilatutkimuskaan ei ole sataprosenttisen varma.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
• Lue lisää: Koulupojan surmaa käsitellään kouluissa läpi Helsingin – ”On koskettanut Arabianrannan aluetta aika lailla”
Vaikka ei sataprosenttisen varma, suomalainen mielentilatutkimusprosessi on silti maailman paras, Alo Jüriloo kehuu.
Pitkän ajan kuluessa saadaan myös selville, yrittääkö tutkittava esittää terveempää kuin todellisuudessa on.
– Parasta siinä on, että se kestää niin pitkään. Monissa maissa käytäntö voi olla hyvin erilainen: tutkimus saattaa sisältää vaikkapa vain kaksi tai kolme vankilassa tehtyä psykologin ja lääkärin haastattelua. Pitkäkestoisessa tutkimuksessa tutkittavaa seurataan ja tarkkaillaan, jolloin tulee
hyvin selväksi onko hän sairas vai ei, Jüriloo sanoo.
Pitkän ajan kuluessa saadaan myös selville, yrittääkö tutkittava esittää terveempää kuin
todellisuudessa on. Jüriloon mukaan sitä tapahtuu koko ajan varsinkin sellaisilla tutkittavilla, jotka ovat tehneet väkivaltarikoksen, josta ei kuitenkaan saisi kovin pitkää vankilatuomiota.
Jüriloon mukaan esittäminen johtuu siitä, että moni istuisi mieluummin hetken vankilassa, kuin joutuisi hoitoon Niuvanniemen sairaalaan. Keskimääräinen potilasaika sairaalassa on noin yhdeksän vuotta.
– Siinä menee monta vuotta ennen kuin kotiuttamista lähdetään suunnittelemaan.
Päinvastainen taas on Jüriloon mukaan erittäin harvinaista. Hän on iloinen siitä, että Suomen vankilaolot ovat sen verran hyvät, ettei niitä yritetä välttää hullun esittämisellä.
>>>jatkuu linkissä_
----------------------------
(Ps. Kummisetä Orpo ja vaimonsa Kok-, vaikenevat yhä!?)
( Harhat taitaa muuttua joka tapauksessa kalterien taakse - elinkautiseen?)
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005951996.html
Kahden kuukauden aikana mielentilatutkimuksessa selvitetään kaikki mahdollinen.
Helsingin Arabianrannassa jouluaattona tapahtuneesta 7-vuotiaan pojan murhasta epäilty 36-vuotias on myöntänyt henkirikoksen.
Tapauksen tutkinnanjohtajan Kirsi Kanthin mukaan miestä oli 28.12 kuultu toistaiseksi vain kerran, ja hän on kertonut ”harhoista, jotka olisivat voineet johtaa tähän tekoon”.
• Lue lisää: Lapset olivat jo nukkumassa ja aikuiset katsoivat televisiota – Näin Arabianrannan murhayön tapahtumat etenivät
Koska epäilty on kertonut olleensa henkirikosta tehdessään harhainen, on hyvin todennäköistä, että hänen puolustuksensa vaatii mielentilatutkimusta. Hyvin todennäköistä on myös se, että tutkimus päätetään tehdä.
Näin uskoo myös Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Alo Jüriloo. Hän kertoo, että mielentilatutkimus on suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän perusteellisin tutkimus.
Pääosa näistä tutkimuksista suoritetaan Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa ja Vanhan Vaasan sairaalassa. Ne kestävät kaksi kuukautta, mutta poikkeustapauksessa aika voidaan jopa tuplata.
• Lue lisää: Pääkirjoitus: Aika puhua myös rikosten uhreista – parempi vaaliteema kuin maahanmuutto
Tutkimuksesta vastaa aina asiantuntijatiimi, joka käy läpi kaikki terveydenhuoltoasiakirjat, kuten syntymätodistuksen, mahdolliset sosiaalihuollon ja puolustusvoimien tiedot. Tutkittavan verestä tehdään kemiallisia analyysejä. Aivoista otetaan magneettikuvat ja aivosähkökäyrä käydään läpi. Henkilöä ja hänet tuntevia ihmisiä haastattelevat psykologit, lääkärit ja esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai toimintaterapeutti.
Tutkimusten kirjo vaihtelee jonkin verran tapauskohtaisesti. Esimerkiksi 19-vuotiaan nuoren tapauksessa voidaan pyytää nuorisopsykologin tai neurologin konsultointia.
– Eräällä tutkitulla henkilöllä oli hyvin outo epileptinen oireilu. Hänen osaltaan mietin yhdessä epilepsiaan erikoistuneen professorin kanssa, että mistä tässä on kyse. Asia on kuitenkaan harvoin yksiselitteinen ja ihmisillä on monia päällekkäisiä diagnooseja, Jüriloo kertoo.
Prosessi mutkistuu silloin, kun tutkittava on peräisin jostakin muusta kulttuurista kuin Suomesta.
– Mukaan tulee esimerkiksi sellaisia kysymyksiä, kuinka tehdään testejä ihmiselle, jonka kulttuurista tulleelle ei ole testinormeja. Meillä oli esimerkiksi Liberiasta kotoisin oleva tutkittu. Sieltä ei saanut tilattua yhtään mitään taustatietoja. Kun hänelle tehtiin testejä, tulos jäi aika epämääräiseksi. Mielentilatutkimuskaan ei ole sataprosenttisen varma.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
• Lue lisää: Koulupojan surmaa käsitellään kouluissa läpi Helsingin – ”On koskettanut Arabianrannan aluetta aika lailla”
Vaikka ei sataprosenttisen varma, suomalainen mielentilatutkimusprosessi on silti maailman paras, Alo Jüriloo kehuu.
Pitkän ajan kuluessa saadaan myös selville, yrittääkö tutkittava esittää terveempää kuin todellisuudessa on.
– Parasta siinä on, että se kestää niin pitkään. Monissa maissa käytäntö voi olla hyvin erilainen: tutkimus saattaa sisältää vaikkapa vain kaksi tai kolme vankilassa tehtyä psykologin ja lääkärin haastattelua. Pitkäkestoisessa tutkimuksessa tutkittavaa seurataan ja tarkkaillaan, jolloin tulee
hyvin selväksi onko hän sairas vai ei, Jüriloo sanoo.
Pitkän ajan kuluessa saadaan myös selville, yrittääkö tutkittava esittää terveempää kuin
todellisuudessa on. Jüriloon mukaan sitä tapahtuu koko ajan varsinkin sellaisilla tutkittavilla, jotka ovat tehneet väkivaltarikoksen, josta ei kuitenkaan saisi kovin pitkää vankilatuomiota.
Jüriloon mukaan esittäminen johtuu siitä, että moni istuisi mieluummin hetken vankilassa, kuin joutuisi hoitoon Niuvanniemen sairaalaan. Keskimääräinen potilasaika sairaalassa on noin yhdeksän vuotta.
– Siinä menee monta vuotta ennen kuin kotiuttamista lähdetään suunnittelemaan.
Päinvastainen taas on Jüriloon mukaan erittäin harvinaista. Hän on iloinen siitä, että Suomen vankilaolot ovat sen verran hyvät, ettei niitä yritetä välttää hullun esittämisellä.
>>>jatkuu linkissä_
----------------------------
(Ps. Kummisetä Orpo ja vaimonsa Kok-, vaikenevat yhä!?)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.