Suomeen vuonna 2017 tulleista noin 23000 maahanmuuttajasta reilut 6000 tuli EU:sta. Valtavan suuri osa oli käytännössä ammattitaidottomia, kielitaidottomia ja usein luku- ja kirjoitustaidottomia kehitysmaista tullleita. Heidän työllistymisensä on surkeaa.
Jos yhdistää vuoden 2017 tulijoiden tiedot Eläketurvakeskuksen vuoden 2016 tutkimukseen maahanmuuttajien työllistymisestä ja tulojen kehityksestä, tulos on ankea.
Keskimäärin työllistymisprosentti olisi 35% neljä vuotta maahantulon jälkeen ja tulotaso 15 vuoden jälkeen 17000 euroa vuodessa. Siis suurin osa tästä joukosta jää pysyvästi verorahoilla elätettäviksi.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/97841c64-34fb-43f6-8fb6-4a799b2a038d
Jos yhdistää vuoden 2017 tulijoiden tiedot Eläketurvakeskuksen vuoden 2016 tutkimukseen maahanmuuttajien työllistymisestä ja tulojen kehityksestä, tulos on ankea.
Keskimäärin työllistymisprosentti olisi 35% neljä vuotta maahantulon jälkeen ja tulotaso 15 vuoden jälkeen 17000 euroa vuodessa. Siis suurin osa tästä joukosta jää pysyvästi verorahoilla elätettäviksi.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/97841c64-34fb-43f6-8fb6-4a799b2a038d
Vastaukset 4
Vanhimmat
Seinäjoella osataan
niin prova ja lukea iltalehteä mut siihen se hyvin pitkälle jää
Eräs katsaus menneisyyteen tästä "maahanmuutosta" aikaisempiin, tosin toisella nimellä tapahtuneista maahanmuutoista taisi päättyä USA:ssa joskus 1800-luvun vaiheilla. Tällöin ajatus oli ratkaista puuvillapeltojen hankalat toimenpiteet maahanmuuton kautta Afrikasta.
No, kyllähän se toimikin, mutta maahanmuuttajien osa ei aina kovin innostava ollut vaikka valistuskin saikin ansaittua sijaansa.
Lopuksi koko puuha päättyi siihen kun 1900-luvun alussa puuvillantuotanto koneellistui ja syntyi ongelmia toimeentulon kanssa.
Vaikka eroja nykyiseen maahanmuuttoon onkin, miten silmien edessä olevia lappuja voisi avata ?
Voisiko nähdä syyn muuttoliikkeeseen siinä, että elinympäristö on muuttunut, on syntynyt murros paikallisissa elinkeinoissa eikä perinteiset elintavat ole elinkelpoisia.
Osa maahanmuutosta on pyrkimystä parempiin elinoloihin, sosiaaliturvaan, mutta usein vailla täysin kykyä siihen muutokseen jota vastassa on. Koulutus, kieli, kulttuuri, ne kaikki on omaksuttava tai se ei taivas ei aukene.
Vastaanottaja toimii kuitenkin omien rakenteidensa ja riippuvuuksiensa ja mahdollisuuksiensa sisällä, joka nitisee itsessään muutenkin.
Mikähän ideologia tässä on taustalla ?
Hyväntekeväisyys, humaanisuus vai hyötyajattelu ?
Puuvillapeltoja ei ole, mutta yhteiskunta rakenteineen on suuresti lähtömaista eroava.
Ulkomaanapu sekin on välillä tehotonta eikä ole selvästi kohdentunut tarkoituksenmukaisesti.
Väistämättä vertaus puuvillapeltoihin käy ikävästi mielessä, monella tavalla
ikävänä vertauksena.
Oulusta esimerkkiä siitä se kosahtaa, kun on kunnon pohojat.