Alle 70 prosenttia kuuluu enää kirkkoon. Näyttää sitä, että valtion kirkon päivät ovat päättymässä. Vanhat ihmiset kuolevat ja nuoret eroavat. Arvaan, että vuonna 2025 tämä ero tapahtuu. Veikkauksia?
Koska valtio ja kirkko eroaa
Näääin
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
2019 keväällä vatittu uusi eduskunta voisi alkaa valmistelemaan kirkon ja vation eroa. Seuraava eduskunta sitten toteuttaisi suunnitelman. Esimerkiksi perustuslaista kirkkolain poisto vaatii kahden eduskunnan hyväksynnän. Tosin voihan se tapahtua niinkin, että päättävä eduskunta hyväksyy ensin ja heti perään aloittava eduskunta hyväksyy perustuslain muutoksen, niin ei toteutusvaiheeseen mene montaakaan kuukautta. Uuden lainsäädännön valmistelu on se mikä vie aikaa. Nyt vaan pitäisi nostattaa keskustelua, että Suomeen tarvitaan vuoden 2003 tyyppinen laaja uskonnonvapauden remontti, joka tähtää valtion ja kirkon erottamiseen. Tämä on niin iso asia, että uskonnottomien pitäisi pyrkiä eduskuntaan omalla puolueella vauhdittamaan ja toteuttamaan ko uudistus.
Kyllä tässä vielä muutama eduskunta saa vaihtua, ennen kuin alkaa tapahtua. Liikaa on vielä kirkon kätyreitä poliitikkojen joukossa ja liikaa eläkeläisiä (suureksi osaksi kirkon kannattajia) äänestäjinä. Mutta kymmenen saati kahdenkymmenen vuoden kuluttua alkaa jo olla eri ääni kellossa. Eiköhän sitä ennen kuitenkin pientä remonttia saada lainsäädäntöön, kuten on viime vuosinakin saatu, ja kaikkein härskein kirkon tukeminen kitkettyä.
Kirkon ja valtion suhde on niin syvällä kaikessa yhteiskunnan rakenteessa (ja päättäjien asenteissa), että eroon tulee väistämättä hyvin pitkä siirtymäaika. Ei ole realistista olettaa, että mikään lähikausien eduskunta vain jättäisi kirkkoa yht'äkkiä täysin tyhjän päälle.
Heitetään hatusta pari arviota.
Vaikka asia olisi julkisessa keskustelussa ajankohtainen (mitä se ei vielä tunnu olevan), niin kynnys edes lainvalmistelun aloittamiseen on korkealla. Tahtoa ei eduskunnalla vielä ole.
Tarvittavien lakien valmisteluun uppoaa helposti ainakin 3-5 vuotta. Sitten lait pitää hyväksyä kahdessa eri eduskunnassa, johon voi mennä useita vuosia, koska kukaan tuskin uskoo muutoksen hyväksymiseen kiireellisenä isolla enemmistöllä.
Tämän jälkeen alkaa ehkä 10-15 vuoden siirtymäaika, jolloin kirkko rakentaa oman jäsenrekisterin, miettii jäsenmaksun mallin ja irrottaa itsensä valtiosta hallitulla tavalla.
Eli valmista tuskin on ennen kuin 2040-luvulla, vaikka kaiken aloittaisi tänään.
Vain+10+%+väestöstä+äänesti+seurakuntavaaleissa.+Sekin+"ryhmä"+on+kovin+erimielinen+sakki.+
Se+ei+ole+enää+niin+vanhva+"lobby"+kuin+monet+poliitikot+ovat+pitkään+pelänneet.
Saa nähdä miten tuossa erossa sitten käy. Tulee kolmas vaikuttava tekijä eli Jumalan valtakunta 2028 jKr ellei sitten jo tullut 1789 Ranskan vallankumouksessa.
Onko kirkko osa Jumalan valtakuntaa on kyseenalainen asia, mutta hyvinkin mahdollinen jossain määrin?
http://tapiok1.mbnet.fi/uskon/daniel1.htm
Mutta nykyisin on tehty muutos käytäntöön lakien hyväksymisen suhteen. Luin uutisen Ylen sivulta, että jos jokin laki julistetaan KIIREELLISEKSI niin nykykäytännön mukaan tuo KIIREELLISEKSI julistus merkitsee lain välitöntä voimaan astumista.
Valtion ja kirkon ero voi periaattessa tapahtua 100 tunnissa nykyisin. Riittää, että laki siitä julistetaan kiireelliseksi ja se on heti voimassa.
Perustuslain muutos voidaan julistaa kiireelliseksi, jos se saa taakseen 5/6 enemmistön.
Odota+kunnes+ne+liittyvät+hallituksen+72%,+niin+se+tekee+aika+paljon...
Tässä taitaa olla sellainen ongelma, ettei eduskunta voi muuttaa kirkkolakia ilman kirkolliskokouksen esitystä. Esityseen taas tarvitaan 3/4 määräenemistö.
Ei kat eduskuta voi tehdä mitä haluaa,raja siinäkin on peruslaissa,kirkko on tällä hetkellä unitilassa josta olisi aika herätä.
Eduskunta ei voi muuttaa kirkkolakia ilman kirkolliskokouksen esitystä, mutta se voi muuttaa perustuslakia (noudattaen perustuslain säätämisjärjestystä) ja poistaa koko kirkkolain Suomen lainsäädännöstä, eikä siihen tarvita kirkolliskokouksen esitystä.
Tulevalla vaalikaudella menee 2/3-osan raja rikki, ja on sillä jonkinlaista psykologista merkitystä. Mutta laillisesti ei toki mitään velvoittavaa; Ortodoksinen kirkkokunta on valtionkirkko, vaikka siihen kuuluu vain noin prosentti suomalaisista.
Pitäisi entistä paremmin korostaa sitä, että kirkosta paitsi on erottu myös tullaan eroamaan. Homoilta ja sentapaiset antavat väärän kuvan -- suurin osa eroista on tasaista virtaa ilman erityistä syytä, ei mitään piikkejä.
Uskon että tässä on yhä vielä jonkinlaista keisarin uudet vaatteet -ilmiötä. Kuvitellaan kirkon suosiota suuremmaksi kuin se on, vaikka harvempi oikeasti eroa vastustaisi aktiivisesti.