rahat kansankirkkojen tarkoituksiin, mutta vain muutama prosentti vapaitten suuntien tarkoituksiin.
Miksi 70 % kansasta on valmis maksamaan
suuret
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
koska meillä on uskonnonvapaus
eihän matutkaan maksa kirkolliseveroa täällä mutta kristityt maksavat jizshaa eli korvausta muslimeille esim irakissa että eivät katkaise heidän päätään siellä
Et näköjään ole oikein ymmärtänyt kysymystä. Luepa uudelleen.
Vapaiden suuntien sanoma ja viesti eivät vetoa suurimpaan osaan Suomalaisista.
Kyllä vetoaa. Itsekin viehättyin vuosia helluntalaisuudesta ja aloin käymään heidän palveluksissaan. Sitten tuli puhe, että köyhä opiskelija voi laittaa 5 euroa jumalanpalveluksessa Helluntaikirkossa kolehtiin. Hänen ei tarvitse laittaa siis kymmenystään tuloistaan. Minua tämä rahanantaminen oli vähän liikaa, joten ei kiinnostanut maksaa 10 prosenttia työelämässä ollessa, kun luterilaisessa kirkossa on 1-2 prosentin välillä se summa. Siellä opiskelijan ei käytännössä tarvitse maksaa mitään ja aikuisena työelämässäkin selviää alle 2 prosentin kirkollisverolla. Helluntalaisilla oli hyvä sanoma ja mielenkiintoisemmat jumalanpalvelukset sekä kivat eläväiset nuorten piirit.
Katolisessakin kirkossa taitaa selvitä alle 2 prosentin vapaaehtoisella maksulla tuloistaan. Todella köyhien ei tarvitse heillä laittaa mitään. Joten luterilaisessa, katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa pääsee jokseenkin ilmaiseksi, jos on köyhä opiskelija tai puutteen alainen muuten. Sen sijaan vapaissa suunnissa taitaa kummitella menona kymmenystuloista varsinkin, jos on työelämässä?
Ei kyllä vetoa; suurin yhteisö Helluntaiseurakunta on saanut haalittua 40 000 ihmistä. Se on noin 1 prosentti väestöstä.
Kirkko antaa enemmän palveluita kuin pikku seurakunnat. Siksi kirkossa on enemmän porukkaa.
"Kyllä vetoaa."
Suurimpaan osaan? Höpö höpö, kyseessä on ollut aina prosenttiliike ja on edelleen.
"Kyllä vetoaa" - minä sanoinkin, että "vetoaa omalta osaltani" niin, että meinasin liittyä hellareihin. Sitten tajusin, että siellä joutuisi maksamaan noin kymmenyksen tuloistaan tai ainakin 5 euroa viikossa opiskelijana. Lisäksi oli muutakin rahankeruuta, joka ei innostanut, joten en liittynyt.
Itse olen KD:n jäsen, joka alkuvuodesta joutuu maksamaan vajaat 40 euroa puolueen jäsenyydestä. Se ei haittaa, mutta viime vuoden lopulla oli arpajaiset, joista arpojen osalta piti maksaa lisää. En suostunut, joten palautin arvat, sillä ei ollut loppuvuodesta oikein rahaa ja veronpalautusta ei tullut ensimmäisen kerran yli 10 vuoteen muistaakseni. Halusin tukea KD:n edustuskuntavaalityötä, mutta ei ollut varaa. Samaa halua oli aikanaan hellareihin, mutta ei halunnut maksaa jäsenyydestä kumminkaan liikaa. Silloin selvinnyt suositusnormi opiskelijan 5 euroa viikossa ja tulevat kymmenykset olivat liikaa. Jos minun pitäisi maksaa viikossa 5 euroa KD:n jäsenyydestä niin eroaisin heti siitä tai jostain muusta puolueesta.
"Sitten+tajusin,+että+siellä+joutuisi+maksamaan+noin+kymmenyksen+tuloistaan+tai+ainakin+5+euroa+viikossa+opiskelijana"
Hä?+Mistä+ihmeestä+kukaan+tietäisi,+maksatko+sen+10+%+tai+jotain+muuta+tai+et+koskaan+mitään?+Ainakaan+vapaakirkossa+kukaan+ei+ole+runsaan+seitsemän+vuoden+aikana+kertaakaan+udellut+kolehtiin+pudottamastani+tai+pudottamatta+jättämästäni+summasta.
No sanotaan, että hellareissa oli paine maksaa, kun muut opiskelijat maksoivat ainakin sen 5 euroa joka viikko jumiksessa käydessään. Monet olivat ansiotyössä opiskelun ohessa. En halunnut olla huonompi. Lisäksi jumalanpalvelusten jälkeen käsiteltiin yhteisönä talousasioita. Jos olisi tullut jengiin mukaan niin tottaihmeessä olisi maksanut oman osansa, sillä kirkko eli talousyhteisönä seurakunnalta saamasta rahasta. Valtio ei antanut mitään hellareille vaan omat seurakuntalaiset, joilla oli halu siitä, että yhteisö kukoisti ja Jumalan Sana meni eteenpäin heidän seurakunnassaan.
Luterilaisessa seurakunnassa on helppo antaa viime sunnuntaina vain 75 senttiä kolehti haaviin, sillä niitä ei tarvinnut tilojen ylläpitoon niin kuin helluntalaisten seurakunnassa. Opiskelijana ei käy mielessä antaa hellareitten 5 euroa koskaan luterilaiseen kolehtihaaviin. Onneksi en maksa kirkolle köyhänä mitään veroissa. Joskus vuodelta 2014 tienasin niin hyvin, että sain veronpalautusta yli 1300 euroa kyseiseltä vuodelta. Silloin vältin tahallisesti jonkinlaiset kirkollisverot eroamalla vuoden 2013 lopussa luterilaisesta seurakunnasta. Sitten vuonna 2015 tammikuussa liityin uudestaan jäseneksi, sillä laskin, että en säästänyt niin hirveitä summia kuin aluksi luulin. Loppujen lopuksi kirkon jäsenyys ei paljon minusta maksa eli 1-2 prosenttia joistain tuloista eli mikäli oikein laskin niin muutaman kympin säästin vuonna 2014 olematta jäsen luterilaisessa kirkossa. Kymmenys jossain toisessa kirkossa olisi maksanut satasia, joten ei kiinnosta monen muun "vapaakirkon" jäsenyys, jos siellä pyydetään kymmenyksiä.
Todennäköisesti+se+70%+:+tiakaan+ei+ole+"valmis+maksmaan+rahojaan+kirkon+toiminnan+kannattamiseksi",+vaan+he+maksavat+ainoastaan+siksi+kun+tässä+maassa+on+aina+ollut+tapana+että+koko+kansa+kuuluu+kirkkoon+ja+kirkolla+on+verotusoikeus.
Jos+lähdettäisiin+tekemään+kyselytutkimusta,+että+kirkon+jäsenet+saisi+valita+kyllä+tai+ei,+haluaako+edelleen+maksaa+kirkollisveronsa+mutta+voisi+silti+säilyttää+kirkon+jäsenyyden,+niin+todennäköistä+on+että+tuo+70+%+pienenisi+johonkin+alle+10%:iin+ja+ne+koostuisivat+suurimmaksi+osaksi+uskovaisista.
Että+se+siitä+"aatteellisuudesta"!
Kyse on siitä, että Suomessa ei ole paljoa fundamentalisteja, jotka haluaisivat rahoittaa vapaiden suuntien puuhastelut.
Rahan sijoittaminen on kyllä mun mielestäni aika erikoinen lähtökohta päätökselle, minkä kokee henkiseksi kodikseen.
Kirkko Suomessa on perintökirkko, moni haluaa maksaa siitä että tulee haudatuksi sukulaistensa ja tuttaviensa kanssa samaan paikkaan vaikkei uskosta paljon piittaakaan.
Kirkosta eroaminen onneksi jatkuu edelleen joulunajan jälkeenkin. Linkin palvelua käytetään ahkerasti. Tänäänkin noin 200 eronnutta.
http://www.eroakirkosta.fi