Saksalaiset joukkomurhasivat noin 100 000 puolalaista ns. älymysten edustajaa vuosina 1939-1945.
Tätä kutsutaan nimellä operations of Intelligenzaktion
https://en.wikipedia.org/wiki/Intelligenzaktion
Tätä kutsutaan nimellä operations of Intelligenzaktion
https://en.wikipedia.org/wiki/Intelligenzaktion
Vastaukset 48
Vanhimmat
Puolalaisten asiat olisivat olleet vielä hyvissä kantimissa, jos se olisi ollut vain 100 000 tuolla aikavälillä, mutta kyseinen aktio lähinnä keskittyi 39-40 välille ;)
;)
Saksan hyökkäys aiheutti n. 6 milj. puolalaisen kuoleman. Heistä oli 3 milj. juutalaisia ja toiset 3 milj. puolalaisia. Että Katynin lisäksi taisi Saksa olla pikkasen pahempi tappaja.
Tuo 6 miljoonaahan on puolalaisten sodanjälkeinen valhe KOKO tappioilleen sodan aikana. Se on tosin saatu vähentämällä 1930 epämääräinen väestönlaskentatuloksesta uusi epämääräinen luku sodan jälkeen. Siis tappioissa on ainakin karkotetut ja tapetut saksalaissiviilit ym. ukrainalaiset puolalaisen aggression uhrit sekä mm. 1,5 mljoonaa juutalaista, jotka muuttivat maasta jo ennen sotia
Taas noita nahkaseksipöksyisten hom.o.natsien paskapuheita. Sota eli käytännössä Saksa vei Puolasta 6 milj. ihmistä eikä se asia ahkeralla valehtelulla muuksi muutu.
Puolassa oli ennen toista maailmansotaa 1,2 miojoonaa etnistä saksalaista. Nämäkin on laskettu tappiohin. Lisäksi puolalaiset ja ukrainalaiset tappoivat toisiaan sodan aikanan Puolan itä-osissa. Ukrainalaiset jäivät asumaan paikalleen ja puolalaiset karkotettiin Saksalta varastetuille alueille länteen sodan jälkeen.
Puolassa oli v. 1939 n. 34 miljoonaa asukasta joista 23 miljoonaa oli etnisiä puolalaisia, joten yhdeksän miljoonaa oli jotain muita. Tähän ryhmään suuntautuvat suurimmat tappiot.
6 miljoonaa on juutalaisilta peräisin. Talmudissa sanotaan, että kuuden miljoonan tulee kadota, ennenkuin voi palata luvattuun maahan. Kyseistä lukua on jankutettu vuosikymmeniä ennen toista maailmansotaa, ainakin 1860-luvulta lähtien.
Auschwitzissa vuoteen -89 asti oli muistolaatta, jossa sanottiin neljän miljoonan ihmisen kuolleen siellä, mutta sen jälkeen laatta vaihdettiin ja uhrilukua tiputettiin 1,5 miljoonaan. 2,5 miljoonaa uhria katosi jonnekin, mutta edelleen jauhetaan sitä kuutta mijoonaa.
https://www.youtube.com/watch?v=QwNgBPj5VU0
Niin mutta puolalaiset ovat väittäneet myös puolalaisia kuolleen 6 miljoonaa
Saksalaiset eivät murhanneet yhtään mitään, vaan reagoivat asiaan kuuluvasti partisaanisotaan. Vastarintaliike kitkettiin. Mitään murhakampanjaa tai aggressiota älymystöä kohtaan ei ollut. Aluksi myös rangaistiin saksalaissiviilien joukkomurhien syyllisiä
Paksua natsipötköä taas. Hitler antoi heti kun Puola oli vallattu määräyksen tuhota eli tappaa Puolasta koko lukeneisto opettajista alkaen ja tehdä lopuista koulukäymättömiä ja luku- sekä kirjoitustaidottomia saksalaisten orjia vailla mitään ihmisoikeuksia.. Samaa menoa kuin oli PolPotilla.
Mutta ei sitten kuitenkaan toteuttanut väitettäsdi? Siellä oli valtaosa väestä hengissä yhä 1944! Eli kun liioittelee niin todellisuus iskee vastoin kasvoja!
Puolan valtauksen jälkeen ikäviä asioita tapahtui myös neukkujen miehitysalueella:
Antony Beevor: Toinen Maailmansota
Siinä missä ryöstely, tappaminen ja olojen kaoottisuus tekivät elämästä natsien miehittämillä alueilla hirvittävää, ei elämä sujunut paljoa paremmin puolalaisilla, jotka olivat Neuvostoliiton puolella uutta sisäistä rajaa.
Stalinin viha Puolaa kohtaan oli peräisin Neuvostoliiton ja Puolan sodasta ja puna-armeijan häviöstä vuonna 1920 Varsovan taistelussa, jota puolalaiset sanoivat ”Veikselin ihmeeksi”. Stalinia oli arvosteltu voimakkaasti hänen osuudestaan siihen, että ensimmäinen ratsuväkiarmeija ei ollut tukenut marsalkka Mihail Tuhatsevskin joukkoja. Hän oli puna-armeijan puhdistusten alkajaiseksi teloituttanut Tuhatsevskin tekaistujen syytteiden perusteella 1937. NKVD oli 1930-luvulla vainonnut vakoilusta syytettyinä Neuvostoliitossa asuvia puolalaisia, enimmäkseen kommunisteja.
NKVD:tä johti Stalinin vainojen aikaan Nikolai Jezov, jolle kehkeytyi pakkomielle puolalaisten kuvitelluista vehkeilyistä. Puolalaiset puhdistettiin NKVD:stä, ja 11. elokuuta 1937 annetulla käskyllä 00485 puolalaiset määriteltiin luonnostaan valtion vihollisiksi. Kun Jezov raportoi pidätyksien, kidutusten ja teloitusten kahdestakymmenestä ensimmäisestä päivästä, Stalin ylisti toimintaa: ”Oikein hyvä! Kaivakaa edelleen esiin ja puhdistakaa puolalaista saastaa. Poistakaa se Neuvostoliiton edun vuoksi.” Terrorin puolalaisvainojen aikana pidätettiin vakoilusta syytettyinä 143.810 ihmistä, joista 111.091 teloitettiin. Puolalaisilla oli tuhon aikaan neljäkymmentä kertaa suurempi mahdollisuus joutua teloitetuksi kuin Neuvostoliiton muilla kansalaisilla.
Voitokas Puola oli Neuvostoliiton ja Puolan sodan lopettaneessa Riian rauhansopimuksessa ottanut läntiset osat Valko-Venäjästä ja Ukrainasta. Sen jälkeen niihin oli siirretty paljon marsalkka Josef Pilsudkin legioonalaisia. Puna-armeijan hyökättyä Puolaan syksyllä 1939 yli viisi miljoonaa puolalaista totesi joutuneensa neuvostokomentoon, joka piti puolalaista isänmaallisuutta jo itsessään vastavallankumouksellisena. NKVD pidätti 109.400 ihmistä, joista suurin osa lähetettiin vankileireille ja 8.513 teloitettiin. Neuvostoviranomaisten tähtäimessä oli kaikki, joilla saattaisi olla osuutta puolalaisen kansallismielisyyden elättelemiseen, kuten maanomistajat, lakimiehet, opettajat, papit, lehtimiehet ja upseerit. Kyse oli tietoisesta luokkataistelun ja kansallisen tuhoamisen politiikasta. Puna-armeijan miehittämä Itä-Puola aiottiin jakaa ja liittää Neuvostoliittoon niin, että pohjoinen alue yhdistetään Valko-Venäjään, eteläinen Ukrainaan.
Joukkokarkoitukset Siperiaan ja Keski-Aasiaan alkoivat 10. helmikuuta 1940. NKVD:n kiväärirykmentit kokosivat 139.794 puolalaista siviiliä yli 30 asteen pakkasessa. Ensimmäiset valitut perheet herätettiin huutamalla ja hakkaamalla kiväärinperillä ovea. Puna-armeijan ja NKVD:n virkailijan johtamat ukrainalaiset miliisit ryntäsivät sisään, osoittelivat aseilla ja ärjyivät uhkauksia. Sängyt kaadettiin kumoon ja kaapit pengottiin muka etsittäessä kätkettyjä aseita. ”Te olette puolalaista eliittiä”, NKVD:n mies sanoi Adamczykin perheelle. ”Te olette puolalaisia herroja ja isäntiä. Olette kansan vihollisia.” Vielä tavanomaisempi NKVD:n muotoilu kuului: ”Kerran puolalainen, aina kulakki.” Kulakki oli Neuvostoliitossa varakkaasta ja taantumuksellisesta talonpojasta käytetty haukkumasana.
Perheille ei annettu paljoa aikaa valmistautua hirvittävän matkan varalle ja jättämään ikiajoiksi kotinsa ja maatilansa. Useimmat lamaantuivat ajatuksesta. Isät ja pojat pakotettiin polvilleen kasvot seinää vasten ja naisten annettiin kerätä tavaroita, kuten ompelukone rahan ansaitsemiseksi tuntemattomassa määränpäässä, keittiövälineitä, vuodevaatteita, perhevalokuvia, lapsen räsynukke ja koulukirjoja. Joitakuita neuvostosotilaita tehtävä selvästi hävetti, ja he pyytelivät vaimeasti anteeksi. Muutama perhe sai luvan lypsää lehmänsä ennen lähtöä tai tappaa pari kanaa tai porsasta kolmiviikkoiselle matkalle karjavaunussa. Kaikki muu oli jätettävä. Puolalainen diaspora oli alkanut.
Eivät kokeneet, vaan valehtelu on ollut kovaa ja omien tekojen ja syyllisyyden peittely
Kun katsoo nyky-Puolan menoa, tajuaa, että älymystö siintä maasta todella puuttuu.
"Kun katsoo nyky-Puolan menoa, tajuaa, että älymystö siintä maasta todella puuttuu. "
Kuinka niin? Kun eivät rakasta murjaaneja?
Kannattaa googlata ”Soviet War Crimes” niin huomaa, että neukuilla oli melkoinen osuus puolalaisten erilaisiin tappioihin!
Puolassa oli tehty tilaa ihan 50000 Suomalaiselle jotka oli tarkoitus toimittaa puhdistuksissa ilman paluulippua.
Eikö niitä ollut Puolassa 3 miljoonaa... älyköitä tai elukoita...
Tuompo, W E Sotilaan tilinpäätös, WSOy, 1967 -kirjan erikoisin juttu löytyy kuitenkin kappaleesta Rajavartiostojen päällikkö, jossa hän kertoo tekemästään vierailusta Puolaan ollessaan Suomen Rajavartioston päällikkönä.
Sivu 162:
"Varsinaisesta rajamatkasta en käy tässä yksityiskohtaisesti kertomaan. Raja on aina raja. Rajaseudun venäläisasutuksesta johtui, että sen tehokas vartioiminen eteläisissä naapurimaissamme oli vaikeaa. Puolan itärajalla oli sitä paitsi valtavan suuria älykkökyliä, kurjempia kuin missään muualla olin milloinkaan nähnyt, köyhiä ja sanomattoman likaisia. Ymmärsin vasta nyt, miten vaikea älykkökysymys oli Puolalle. Laskettiinhan heitä olevan maassa yli 3 milj."
Kummallista kun Joosepille jäi likvitoitavaksi vain 16000-20000 intelligentsiä polakkia ja mukana oli opettajat, sotilaat, virkamiehet jne.
" 2009 the Polish government-affiliated Institute of National Remembrance (IPN) published the study "Polska 1939–1945. Straty osobowe i ofiary represji pod dwiema okupacjami" (Poland 1939-1945. Human Losses and Victims of Repression Under the Two Occupations) that estimated Poland's war dead at between 5.6 and 5.8 million Poles and Jews, including 150,000 during the Soviet occupation"
https://en.wikipedia.org/wiki/World_War_II_casualties_of_Poland
Eli Institute of National Remembrance (IPN) mukaan Toisen Maailmansodan aiheuttamat kuolonuhrit puolassa 5,6-5,8 miljoonaa puolalaista ja juutalaista mukaanluettuna Neuvostoliiton miehitys 150 000 kuolonuhria, missä on mukana Katyn.
Ei+venäläisten+tekemien+puolalaismurhien+määrä+tuohon+jäänyt.+Jo+aiemmin+eli+vuosina+1939-1941+tapahtui+tällaista:
Hauskaa, että halusivat päästä uudelleen 6 miljoonaan, jotta voitaisiin unohtaa helpommin kommunistinen 6 miljoonan juttu. Nyt siis myönnetään, että mukana oli vajaa pari miljoonaa juutalaista (jotka siis ovat vain muuttaneet muualle sodan jälkeen) sekä Neuvostoliiton uhrit. Ihmetyttää silti vielä suuri määrä. Lienee luonnollisia kuolemia ja ilmaa mukana
Avaaja on stallari. Ei Saksa puolalaisille mitään pahaa tehnyt vaan syötti, juotti, vaatetti ja jälleenrakensi maata. Ainoa puolalaisten tappaja oli neukku Katynissa.
Tämä on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle, ei ole Iltasanomat tehnyt juttua ollenkaan.
Intelligezaktion oli Himmlerin idea, asia ei Hitleriä kovin paljon kiinnostanut.
Vielä kun tiedettäisiin mistä helkutista juttusi repäisit. Mäkin ihmettelen että mikä se hemmetin lähteytysjuttu olikaan, joku juttu jostain yläasteen äikäntunneilta. Kuulemma lukion äikässä oli samaa. Miten niin se amiksen teoriatehtävien lähteytyspakko ei ollu huvin vuoksi?
Ruotsalaiset tappoivat kuitenkin suhteessa eniten puolalaisia, noin 40% Puolan väestöstä Kaarle X Kustaan aloittamassa hyökkäyksessä ja miehityksessä.
Lisäksi Kaarle XII: n aloittamassa hyökkäyksessä ja miehityksessä Puola menetti noin 25% väestöstään
Aloitus väärin. Ryssän teloittajat nkvd:sta ampuivat puolalaisia Katynin metsässä ,lahtasivat kiin sikoja.
Intelligenzaktion, joka tunnetaan myös nimellä Flurbereinigung tai Direkteaktion ("suora toiminta"), oli vain pieni osa suuresta saksantamissuunnitelmasta , jonka laativat mm. miehitetyn Puolan alueille, joita saksalaiset kutsuivat Generalplan Ost . Valloitettujen alueiden hallitsemiseksi helpommin ja mahdollisen salaliittotoiminnan heikentämiseksi tai kokonaan estämiseksi tulevaisuudessa kehitettiin suunnitelma Puolan johdon, älymystön, kulttuurisen, poliittisen ja uskonnollisen eliitin sekä Puolan johtajien tuhoamiseksi ja hävittämiseksi. puolalaisten omistajien ja kapitalistien kerros. Puolan osalta Saksan suunnitelmat eivät sisältäneet minkäänlaista protektoraatin tai puolaisista koostuvan satelliittihallituksen perustamista Kolmannelle valtakunnalle, vaan ainoastaan saksalaisen hallituksen. Tämä vahvistetaan Berliinissä 7. syyskuuta 1939 pidetyn tärkeimpien poliisitoimistojen päälliköiden ja operatiivisten komentajien ensimmäisen kokouksen pöytäkirjassa ."Puolalle ei ole suunniteltu protektoraattihallitusta, vaan kokonaan saksalainen hallinto (...) Puolan johtava väestön kerros tulisi neutraloida niin paljon kuin mahdollista" [3] . Tällä tavalla koko puolalaisen yhteiskunnan yläkerros tuli tarpeettomaksi natseille, ja he päättivät päästä eroon siitä. Hitler vahvisti myös papiston ja aateliston tuhoamisen Puolan johtajina Jełowan (saksa: Ilnau) konferenssissa, jonka aikana hän myös sulki pois Puolan kollaboraatiovaltion luomisen. Martin Bormann ilmaisi sen suorimmin salaisissa muistiinpanoissaan tapaamisesta Hitlerin kanssa vuonna 1940, johon osallistui kuvernööri Hans Frank :
... Julkishallitus on työvoimavarastomme yksinkertaisiin töihin (tiilitehtaat, tienrakennus jne.) (...) On ehdotonta todeta, ettei "puolalaisia mestareita" voi olla; missä ovat sellaiset puolalaiset herrat, heidät on tapettava, vaikka se kuulostaa kuinka vaikealta (...) Führerin täytyy vielä kerran korostaa, että puolalaisilla voi olla vain yksi herra ja se on saksalainen, kaksi herraa vierekkäin ei voi olla eikä siihen ole suostumusta, siksi kaikki puolalaisen älymystön edustajat on tapettava. Se kuulostaa vaikealta, mutta se on elämän laki. – Martin Bormann , 2.10.1940
Kun tämä puolalaisen yhteiskunnan eliitti oli eliminoitu ja kaikki vastarinnan ilmentymät tukahdutettu väkisin, muu väestö oli tarkoitus alentaa orjien rooliin, jotka suorittaisivat yksinkertaisia tehtäviä saksalaisten mestarirodun palveluksessa. pitivät itseään . Saksan natsien rotupolitiikka määritteli eugeniikkaoletuksiin perustuvan puolalaiset, kuten muutkin slaavilaiset väestöt, "alempina slaavilaisiksi roduiksi - ali -ihmisiksi " (saksaksi: slawische Untermenschen ). Idän yleissuunnitelman perimmäinen tavoite oli "suurgermaanisen valtakunnan" (saksa: das Großgermanische Reich ) luominen ja ns. "New Deal" (ger. Neue Ordnung ), jonka pääoletukset olivat: Kolmannen valtakunnan hegemonia Portugalista Uralille , juutalaisten ja useimpien slaavien täydellinen tuhoaminen sekä muiden vähäisten väestöryhmien saksantaminen, uudelleenasuttaminen tai fyysinen tuhoaminen.
Bolshevikkien synnit kylmästi Hitlerin kontolle. Kuten aina
PöhveIi käy kuumana taas😆🤣😄
Hehe etkös osaa muuta kuin valehdella?
Ukrainalaiset nationalisti surmasivat jopa 200 000 puolalaista siviiliä.
OUN-B siirsi vuosina 1942–1943 pääosan toiminnastaan perustamaansa Ukrainan kansannousuarmeijaan (UPA), jonka tarkoituksena oli taistella sekä Saksaa että Neuvostoliittoa vastaan ja hankkiutua eroon alueen puolalaisista.[6][3][7] UPA suoritti Volyniassa ja Itä-Galitsiassa vuosina 1943–1944 puolalaisten joukkomurhia.[6][3] Niissä surmattiin vuoteen 1945 mennessä eri arvioiden mukaan 90 000 – 200 000 puolalaissiviiliä, joista muutamia tuhansia Puolan nykyisten rajojen sisällä. Lisäksi lähes puoli miljoonaa puolalaista pakotettiin muuttamaan alueelta pois.[8][5][9] Etnisen puhdistuksen tarkoituksena oli estää Länsi-Ukrainan palautuminen Puolalle sodan jälkeen poistamalla ”miehittäjäkansa” eli puolalaiset sieltä pysyvästi.[7] Elokuusta 1943 lähtien UPA taisteli ajoittain Saksaa vastaan. Neuvostojoukkojen otettua Ukrainan haltuunsa vuonna 1944 alkoi taistelu Neuvostoliittoa vastaan.
OUN-M:n aloitteesta Saksa perusti vuonna 1943 ukrainalaisia vapaaehtoisia varten SS-divisioona Galitsian, joka soti Saksan armeijassa pelkästään Neuvostoliittoa vastaan. Myös OUN-B ryhtyi tukemaan divisioonaa, joka sodan lopussa otti nimen Ukrainan kansallinen armeija
Putinistit ja puolalaiset ovat löytäneet toisensa. Ukrainalaisetko niitä syntisiä olivatkin!!!!
Antony Beevor: Toinen Maailmansota
Siinä missä ryöstely, tappaminen ja olojen kaoottisuus tekivät elämästä natsien miehittämillä alueilla hirvittävää, ei elämä sujunut paljoa paremmin puolalaisilla, jotka olivat Neuvostoliiton puolella uutta sisäistä rajaa.
Stalinin viha Puolaa kohtaan oli peräisin Neuvostoliiton ja Puolan sodasta ja puna-armeijan häviöstä vuonna 1920 Varsovan taistelussa, jota puolalaiset sanoivat ”Veikselin ihmeeksi”. Stalinia oli arvosteltu voimakkaasti hänen osuudestaan siihen, että ensimmäinen ratsuväkiarmeija ei ollut tukenut marsalkka Mihail Tuhatsevskin joukkoja. Hän oli puna-armeijan puhdistusten alkajaiseksi teloituttanut Tuhatsevskin tekaistujen syytteiden perusteella 1937. NKVD oli 1930-luvulla vainonnut vakoilusta syytettyinä Neuvostoliitossa asuvia puolalaisia, enimmäkseen kommunisteja.
NKVD:tä johti Stalinin vainojen aikaan Nikolai Jezov, jolle kehkeytyi pakkomielle puolalaisten kuvitelluista vehkeilyistä. Puolalaiset puhdistettiin NKVD:stä, ja 11. elokuuta 1937 annetulla käskyllä 00485 puolalaiset määriteltiin luonnostaan valtion vihollisiksi. Kun Jezov raportoi pidätyksien, kidutusten ja teloitusten kahdestakymmenestä ensimmäisestä päivästä, Stalin ylisti toimintaa: ”Oikein hyvä! Kaivakaa edelleen esiin ja puhdistakaa puolalaista saastaa. Poistakaa se Neuvostoliiton edun vuoksi.” Terrorin puolalaisvainojen aikana pidätettiin vakoilusta syytettyinä 143.810 ihmistä, joista 111.091 teloitettiin. Puolalaisilla oli tuhon aikaan neljäkymmentä kertaa suurempi mahdollisuus joutua teloitetuksi kuin Neuvostoliiton muilla kansalaisilla.
Voitokas Puola oli Neuvostoliiton ja Puolan sodan lopettaneessa Riian rauhansopimuksessa ottanut läntiset osat Valko-Venäjästä ja Ukrainasta. Sen jälkeen niihin oli siirretty paljon marsalkka Josef Pilsudkin legioonalaisia. Puna-armeijan hyökättyä Puolaan syksyllä 1939 yli viisi miljoonaa puolalaista totesi joutuneensa neuvostokomentoon, joka piti puolalaista isänmaallisuutta jo itsessään vastavallankumouksellisena. NKVD pidätti 109.400 ihmistä, joista suurin osa lähetettiin vankileireille ja 8.513 teloitettiin. Neuvostoviranomaisten tähtäimessä oli kaikki, joilla saattaisi olla osuutta puolalaisen kansallismielisyyden elättelemiseen, kuten maanomistajat, lakimiehet, opettajat, papit, lehtimiehet ja upseerit. Kyse oli tietoisesta luokkataistelun ja kansallisen tuhoamisen politiikasta. Puna-armeijan miehittämä Itä-Puola aiottiin jakaa ja liittää Neuvostoliittoon niin, että pohjoinen alue yhdistetään Valko-Venäjään, eteläinen Ukrainaan.
Joukkokarkoitukset Siperiaan ja Keski-Aasiaan alkoivat 10. helmikuuta 1940. NKVD:n kiväärirykmentit kokosivat 139.794 puolalaista siviiliä yli 30 asteen pakkasessa. Ensimmäiset valitut perheet herätettiin huutamalla ja hakkaamalla kiväärinperillä ovea. Puna-armeijan ja NKVD:n virkailijan johtamat ukrainalaiset miliisit ryntäsivät sisään, osoittelivat aseilla ja ärjyivät uhkauksia. Sängyt kaadettiin kumoon ja kaapit pengottiin muka etsittäessä kätkettyjä aseita. ”Te olette puolalaista eliittiä”, NKVD:n mies sanoi Adamczykin perheelle. ”Te olette puolalaisia herroja ja isäntiä. Olette kansan vihollisia.” Vielä tavanomaisempi NKVD:n muotoilu kuului: ”Kerran puolalainen, aina kulakki.” Kulakki oli Neuvostoliitossa varakkaasta ja taantumuksellisesta talonpojasta käytetty haukkumasana.
Perheille ei annettu paljoa aikaa valmistautua hirvittävän matkan varalle ja jättämään ikiajoiksi kotinsa ja maatilansa. Useimmat lamaantuivat ajatuksesta. Isät ja pojat pakotettiin polvilleen kasvot seinää vasten ja naisten annettiin kerätä tavaroita, kuten ompelukone rahan ansaitsemiseksi tuntemattomassa määränpäässä, keittiövälineitä, vuodevaatteita, perhevalokuvia, lapsen räsynukke ja koulukirjoja. Joitakuita neuvostosotilaita tehtävä selvästi hävetti, ja he pyytelivät vaimeasti anteeksi. Muutama perhe sai luvan lypsää lehmänsä ennen lähtöä tai tappaa pari kanaa tai porsasta kolmiviikkoiselle matkalle karjavaunussa. Kaikki muu oli jätettävä. Puolalainen diaspora oli alkanut.
No kylläpäs se totuus taas koville ottaa 😆
Neuvostoliiton miehitysjoukot Puolassa olivat pääasiassa ukrainalaisia.
Höpötystä. NKVD jne olivat nimenomaan Neuvostoliiton juutalaiseliitin miehittämät ja nämä tekivät hirmuteot ja massamurhat. Ukrainalaisiin eivät luottaneet
PIkemminkin suututtaa, kun koko maailma toistelee puolalaisten valheita ja haluaa salata esim. Puolan syntisen historian 20- ja 30-luvuilla. Uhriutuminen kyllä onnistuu ja valehteleui sujuvasti Puolan johdolta ja historioitsijoilta. Itä-euroopassa tietenkin yleinen ilmiö. Voittajien vanavedessä ja liittolaisina saaneet paljon anteeksi
Ei NKVD ollut pääasiallinen miehitysjoukko, vaan armeija, ja suurin osa oli ukrainalaisia, koska myös väestö oli suurimmaksi osaksi ukrainalaisia.
Ukrainalainen valiodivisioona kylläkin siirrettiin heti Suomussalmelle. Ja jos se miehitti itäosia, niin se miehitti ruteenien ja ukrainalaisten alueita. Siellä se todellakin otettiin vastaan hurraamalla puolalaisten sorron jälkeen
Ei 44 divisioona ollut ainut ukrainalainen divisioona Puolassa, saatikka edes talvisodassa, johon osallistui vähintään 10 ukrainalaista divisioonaa.
So what? Syytätkö ukrainalaisia julmuuksista puolalaisten valheiden nojalla?
Ihminen ei ole paljonkaan muuttunut. Eikä muutenkaan, jos ei kyetä opoettamaan tunteitten ja järjen symbioosia. Molempia pitäisi oppia hallitsemaan ja käyttämään rationaalisesti.
Ukrainalaisten nationalisti en järjestö OUN, kuten myös sen edeltäjä UVO, tunnettiin väkivaltaisista ja terroristisista toimintatavoistaan. OUN alkoi heinäkuussa 1930 tehdä Galitsiassa ja Volyniassa sabotaasi-iskuja, ryöstöjä ja salamurhia, joihin Puolan hallitus vastasi lähettämällä armeijan miehittämään ukrainalaisalueiden maaseutua. Iskut kohdistuivat viranomaisiin ja puolalaisiin maanomistajiin sekä näiden omaisuuteen. Salamurhien kohteiksi päätyi puolalaisten ohella monia ”pettureiksi” julistettuja maltillisia ukrainalaisia. Noin 60 uhrista tunnetuimmat olivat vuonna 1931 murhattu sovitteleva puolalainen poliitikko Tadeusz Hołówko ja vuonna 1934 murhattu Puolan sisäministeri Bronisław Pieracki. Neuvosto-Ukrainan nälänhädästä kantautuneiden tietojen jälkeen OUN suoritti myös neuvostoliittolaisten diplomaattien kostomurhia. Enemmistö Puolan ukrainalaisista kannatti maltillisempia puolueita, jotka vastustivat OUN:n toimintaa, mutta sille muodostui myös huomattava oma kannatus varsinkin nuorison keskuudessa. Koska järjestön tavoitteena oli koko Puolan valtion romahduttaminen, se ryhtyi yhteistyöhön Saksan tiedustelun kanssa.[3][2][4]
Puolan viranomaiset onnistuivat vangitsemaan pääosan OUN:n paikallisista johtajista 1930-luvun aikana. OUN:n ensimmäinen johtaja oli maanpaossa elänyt Jevhen Konovalets, jonka neuvostoagentti murhasi vuonna 1938 Hollannissa. Konovaletsin kuoltua järjestö jakautui kahtia. Kun Konovaletsin seuraajaksi valitulle konservatiiviselle upseerille Andri Melnykille vuonna 1939 annettiin mahtipontinen arvonimi vožd, ’johtaja’, joukko OUN:n nuorempia kannattajia ryhmittyi Stepan Banderan ympärille, jonka saksalaiset vapauttivat puolalaisesta vankilasta syksyllä 1939. Bandera perusti helmikuussa 1940 kilpailevan järjestöjohdon. Melnykin siipi tunnettiin tästä alkaen nimellä OUN-M ja Banderan siipi nimellä OUN-B. Banderalaiset olivat kiinnostuneempia Dontsovin ajattelun ja fasismin mystisistä piirteistä, kuten tahdonvoiman korostamisesta.[4]
Puolalaiset saattavat olla keksineet koko väkivallan tai aiankin liioitelleet sitä. Ainakin saksalaisten väitetyn sissitoiminnan 1939 kesällä ovat keksineet täysin hatista. Sitä ei ollut ollenkaan. Puolalaisten hirmuvalta ukrainalaisia kohtyaan pyöri kyllä koko sotien välisen ajan. Tietenkin syyttävät kaikesta ukrainalaisia
Katynissa Stalinin porukka sitten jatkoi siitä, mihin natsit olivat lopettaneet.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katynin_joukkomurha
Eivät mitenkään jatkaneet, sillä eivät natsit mitään olleet lopettaneet, natsit murhasivat noin 6 miljoonaa puolalaista.