Muistan lapsuudesta yhden esipervokin mulle kertoneen,että asuessaan Helsingin sivulahdessa tai mitä se siihen aikaa oli 20-luvulla? ..oli kovasti kaasumies yrittänyt kaupata kaasua esipervokin pikkulukaaliin.
Ja kun tämä kaasumies kovasti yritti kaupata, ajatellen väsytysvoittoa, saaden kuitenkin joka kerta kielteisen vastauksen, alkoi tämä esi-isäni jo pikkusen harmistua.
Tietäen joutuessaan kohtaamaan todennäköisesti tämän kaasumiehen oli esipervokki varautunut tähän.
Tämä kaksikymmen luvun pervokki, viiksineen, oli käynyt useana päivänä köyhäinruokalassa syömässä huomatessaan reklaamin kadulla. Kaalikeittoa ja hernerokkaa tarjolla katuhintaan siinä luki. Ja tämä useana aamupäivänä, joina jokaisena viiksipervokki kävi syömässä niissä.
Sitten kun hän kohtasi tämän kaasumiehen, niin ennen kuin kaasumies oli ehtinyt puhua mitään, esipervokki pieraisi niin jäätävän pierun, että kaasumiehenkin naama jäykisty. Perään esipervokki tokaisi... En tarvitse edelleenkään kaasua, minulta sitä löytyy omasta takaa.
Ja kun tämä kaasumies kovasti yritti kaupata, ajatellen väsytysvoittoa, saaden kuitenkin joka kerta kielteisen vastauksen, alkoi tämä esi-isäni jo pikkusen harmistua.
Tietäen joutuessaan kohtaamaan todennäköisesti tämän kaasumiehen oli esipervokki varautunut tähän.
Tämä kaksikymmen luvun pervokki, viiksineen, oli käynyt useana päivänä köyhäinruokalassa syömässä huomatessaan reklaamin kadulla. Kaalikeittoa ja hernerokkaa tarjolla katuhintaan siinä luki. Ja tämä useana aamupäivänä, joina jokaisena viiksipervokki kävi syömässä niissä.
Sitten kun hän kohtasi tämän kaasumiehen, niin ennen kuin kaasumies oli ehtinyt puhua mitään, esipervokki pieraisi niin jäätävän pierun, että kaasumiehenkin naama jäykisty. Perään esipervokki tokaisi... En tarvitse edelleenkään kaasua, minulta sitä löytyy omasta takaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.