Minulla on satoja kirjoja

Yltääkö kirjalla koskettamaan?

Eihän kristityt ole monoteisteja. Joten näyttäisi polyteismi menestyvän näennäisen modernissakin maailmassa.

En näe, että mikään yliluonnollinen magia on mahdollista nykytiedon valossa. Jumalien lukumäärä on irrelevantti. Jos niitä voisi olla yksi, niin mikseipä silloin useampiakin. Mutta todista ensin, että fysiikanlakeja rikkova taikaolento on edes mahdollinen!

” Miten ateistien kirjahylly?”

Erilaisia uskontoja käsitteleviä kirjoja hyllyissäni on varovaisen arvioni mukaan parisenkymmentä. En jaksa laskea. Ja tämän lisäksi vielä aika monta, jotka käsittelevät uskontoa yhtenä aiheena muun ohessa. Eikä kirjahyllyni sisältö ole sama asia kuin lukemani kirjat

” Eikö ole niin, että jos aikoo tutustua Jumalaan, niin kirjoja täytyy lukea.”

Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyt. Aika moni antaa neuvoksi, että ihan vaan vilpitön rukous ja Raamatunluku riittää. Eikä kirjoja lukemalla onnistu tutustumaan Jumalaan, jos mistään ei voi saada objektiivisia, todistettavia tietoja Jumalasta. Minä kun en ole vielä törmännyt kirjaan tai muuhunkaan tekstiin, joka sisältäisi todistettavasti oikeaa tietoa yhdestäkään jumalasta. Tietenkin jumalia ja heidän ominaisuuksiaan voi määritellä niin paljon kuin haluaa, mutta määrittely ei tee niistä yhtään sen todellisempia.

” Onko niin, että skeptinen mieli ei halua tutustua aiheeseen lähemmin vaan
toimii etäällä ja tietämättömänä. ”

Ettet nyt vain projisoisi? Olen täällä Suomi24:ssa törmännyt uskovaisiin, jotka täysin häpeilemättä ylpeilevät sillä, etteivät tutustuneet mihinkään uskonsa vastaiseen tietoon. Tutkitusti ateistit tuntevat maailmanuskonnot keskimäärin paremmin kuin minkään uskonnon edustajat. Mikä mielenkiintoisinta, ateistit tuntevat Raamatun paremmin kuin suurin osa kristityistä. Tämä ei nyt ihan tuo olettamustasi, vaikka ateismi ja skeptisyys eivät tietenkään ole yksi ja sama asia.

http://www.pewforum.org/2010/09/28/u-s-religious-knowledge-survey/

” Uskovatko ateistit, että
monijumalaisuus on mahdollista monoteismin sijaan.”

Minun mielestäni sekä monoteismi että polyteismi ovat periaatteen tasolla mahdollisia. Mitään asiaa kun aika hankala todistaa ehdottomasti olemassaolemattomaksi. Kummastakaan vain ei ole ensimmäistäkään objektiivista todistetta, eikä mikään tieteellinen selitysmalli kaipaa kumpaakaan tuekseen. Niinpä minun nähdäkseni mono- ja polyteismi ovat perusteettomina uskomuksina tismalleen samalla viivalla.

Hyllyissäni on kolmisen sataa kirjaa filosofian kirjoista dekkareihin. Ainoa uskontoa sivuava kirja on Anthony di Mellon "havahtuminen". Raamattua en omista. Lukeminen avartaa. Minusta se on tehnyt ateistin.

<< Jotka koskettavat Jumalaa, sekä kristinuskon että myös muiden
kulttuurien näkemyksen mukaan. >>

Miksi oikein erityisesti haluat kaventaa maailmankatsomustasi koskemaan vaan yhtä näkökulmaa ? Satoja kirjoja samasta asiasta ja samasta näkökulmasta ?

Olisikohan Sinun syytä ostaa jokunen kirja esim. ateismin taustalla olevasta filosofiasta ? Voisi aavistuksen avartaa tuota Sinun umpimielisyttäsi.

>>Uskovatko ateistit, että monijumalaisuus on mahdollista monoteismin sijaan.<<

Luterilaisilla on ainakin 4 jumalaa, katolisilla vielä enemmän.

Uskonnolllinen propaganda ei kosketa ajattelevaa ihmistä. Paljon on paperia tuhlattu mutta kyllä paljon enemmän tehdään niin tieto- kuin muuta kuin uskonnollista fiktiivistä kirjallisuutta

Monoteismin ongelma on siinä, että kuvitellaan yhden suuren olennon olevan ainoa Jumala. Eli, siis myös se Jumala joka kuulemma meitä kaikkia tarkkailee ja valvoo herkeämättä. Sellaista olentoa ei tietystikään voi olla olemassa. Abstraktista ja käsittämättömästä ”alkulähteestä” on siis tehty persoonallinen Jumala.

”Alkulähde” sinänsä on kuitenkin hyvin perusteltu käsite, koska mm. kvanttifysiikan mukaan kaikki on jakamatonta ykseyttä pohjimmiltaan, eli yhden ja saman voiman ilmentymää.

Tosiasiassa ”persoonallinen Jumala” koostuu Taivaallisista joukoista, siis palvelijoista(mm. enkelit) ja hallintojoukoista(mm. Arkkienkelit ja eteenpäin meno Hierarkiassa tapahtuu erilaisten suoritteiden ja oppimisen kautta. Yksi fyysinen elämä voi siten tarjota antoisan opetuksen, tai voi käydä niinkin, että sen ”reputtaa”, eikä pääse eteenpäin ja voi joutua myös rangaistavaksikin kuoleman jälkeen.

Uskontojen taivas ja helvetti usko ei suinkaan ole kokonaan vailla totuuspohjaa, vaikka nykyään on muodikasta kieltää Helvetti paikkana.

Jos sielu on vahvasti valitsemallaan negatiivisella polulla, niin henkisiä asioita ei useinkaan kyetä rehellisesti kohtaamaan ja käsittelemään. Kaiken henkisen kasvun edellytys on siis avoin mieli totuudelle ja tosiasioille.