Stallareille tietoa:
Pula ei loppunut sodan päättymiseen. Kaikkein huonoin tilanne oli heti sodan loppumisen ja uusien alueluovutusten jälkeen vuosina 1945 ja 1946. Ensimmäisinä säännöstelystä vapautettiin kotimaisia tuotteita kuten kalat ja viljat ja seuraavaksi liha ja peruna. Viimeisenä säännöstelyssä olivat ne tuotteet, mistä aloitettiinkin eli kahvi ja sokeri. Kahvi poistui säännöstelystä lopullisesti vasta vuonna 1954 eli kymmenisen vuotta jatkosodan päättymisen jälkeen.
Suomalaislasten terveys sodan aikana
Vaikka kansa elikin säännöstelykorttipinojen kanssa, niukka elintarviketilanne ei vaikuttanut kovin dramaattisesti kotirintaman terveystilanteeseen - paitsi vankeihin ja mielisairaaloiden potilaisiin.
Pahin tilanne oli vuosina 1941-1942, kun perunat loppuivat Suomesta. Kesällä 1942 tilanne korjaantui huomattavasti, koska sato oli hyvä ja Saksasta saatiin elintarvikkeita. Kaiken kaikkiaan ravintotilanne oli keskimäärin aika hyvä ja lääkäreiden vuosikertomuksissa on mainintaa siitä, että lasten terveys on hyvä ja lapset yleensä hyvin ravittuja.
Mannerheimin lastensuojeluliitto järjesti kiertäviä neuvoloita, joilla saatiin paljon tietoa lasten terveydentilasta. Etelä-Karjalassa kierteli vuonna 1942 neuvola, jossa todettiin keripukkia. Peruna oli tuohon aikaan tärkein C-vitamiinin lähde, joka ehkäisi keripukkia.
Nälkää ja sairauttakin koettiin
Suomi otti 64.000 sotavankia. Heidän majoitusolosuhteet olivat huonot ja heistä kuolikin 18.700. Yleinen kuolemasyy ei ollut nälkä, vaan infektio kuten hengitystietulehdus. Sodan aikana esiintyi myös kulkutauteja, mutta Suomi välttyi kaikkein pahimmilta epidemioilta.
Pahin kulkutauti oli kurkkumätäepidemia, joka jatkui vuoteen 1947 asti.
Kurkkumätään sairastui yli 50.000 henkeä ja jopa 3.000 kuoli siihen. Syksyllä 1943 aloitettiin valtakunnallinen siviiliväestön kurkkumätärokotus, jota tuotiin Saksasta. Keltatautia esiintyi 43.000 - 48.000 suomalaisella.
Pohjanmaalla esiintyi lavantautia, joka levisi saastuneen jokiveden välityksellä.
Syöpäläisiä kuten torakoita ja luteita oli ollut aina, mutta niistä muodostui ongelma vasta talvella 1942-1943, kun vaatetäit levisivät kulovalkean tavoin. Pilkkukuume ei päässyt leviämään siviileihin, mutta sitä esiintyi paljon sotavangeilla.
Sukupuolitautien määrä lähti sodan aikana nousuun ja varsinainen huippu saavutettiin, kun miehet palasivat sodasta. Jatkosodan aikana saatiin uusi laki, joka teki sukupuolitautien hoitamisen ilmaiseksi, mutta pakolliseksi. Tippuritapauksia olikin vuonna 1945 peräti 22.000 tapausta ja kuppaa 5000.
Kansainvälisessä vertailussa siviiliväestö selvisi sodasta varsin hyvin. Suomessa kuoli siviilejä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa tai Norjassa. Ehkä syy on se, ettei Suomea valloitettu.
Kova kilpailu siipoista
Sodan jälkeen naimaikäisiä naisia oli luonnollisesti paljon enemmän kuin miehiä, joita kuoli rintamalla. Naisten kesken oli kilpailua vähistä miehistä. Sotalesket olivat hyvin nuoria, sillä osa avioliitoista oli solmitti 10 päivän naimalomilla, jonka turvin mies pääsi rintamalta hetkeksi pois. Avioliitto takasi myös sotilaan vaimolle kuukausipalkan. Monet sota ajan pika-avioliitoista kariutuivat ja avioerojen määrä nousi voimakkaasti.
Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Tietokirjailija Satu Jaatinen, lääketieten ja sosiaalihistorian tutkija Helene Laurent, Helsingin yliopiston historian väitöskirjatutkija Jenni Kirves. Toimittaja: Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.
Pula ei loppunut sodan päättymiseen. Kaikkein huonoin tilanne oli heti sodan loppumisen ja uusien alueluovutusten jälkeen vuosina 1945 ja 1946. Ensimmäisinä säännöstelystä vapautettiin kotimaisia tuotteita kuten kalat ja viljat ja seuraavaksi liha ja peruna. Viimeisenä säännöstelyssä olivat ne tuotteet, mistä aloitettiinkin eli kahvi ja sokeri. Kahvi poistui säännöstelystä lopullisesti vasta vuonna 1954 eli kymmenisen vuotta jatkosodan päättymisen jälkeen.
Suomalaislasten terveys sodan aikana
Vaikka kansa elikin säännöstelykorttipinojen kanssa, niukka elintarviketilanne ei vaikuttanut kovin dramaattisesti kotirintaman terveystilanteeseen - paitsi vankeihin ja mielisairaaloiden potilaisiin.
Pahin tilanne oli vuosina 1941-1942, kun perunat loppuivat Suomesta. Kesällä 1942 tilanne korjaantui huomattavasti, koska sato oli hyvä ja Saksasta saatiin elintarvikkeita. Kaiken kaikkiaan ravintotilanne oli keskimäärin aika hyvä ja lääkäreiden vuosikertomuksissa on mainintaa siitä, että lasten terveys on hyvä ja lapset yleensä hyvin ravittuja.
Mannerheimin lastensuojeluliitto järjesti kiertäviä neuvoloita, joilla saatiin paljon tietoa lasten terveydentilasta. Etelä-Karjalassa kierteli vuonna 1942 neuvola, jossa todettiin keripukkia. Peruna oli tuohon aikaan tärkein C-vitamiinin lähde, joka ehkäisi keripukkia.
Nälkää ja sairauttakin koettiin
Suomi otti 64.000 sotavankia. Heidän majoitusolosuhteet olivat huonot ja heistä kuolikin 18.700. Yleinen kuolemasyy ei ollut nälkä, vaan infektio kuten hengitystietulehdus. Sodan aikana esiintyi myös kulkutauteja, mutta Suomi välttyi kaikkein pahimmilta epidemioilta.
Pahin kulkutauti oli kurkkumätäepidemia, joka jatkui vuoteen 1947 asti.
Kurkkumätään sairastui yli 50.000 henkeä ja jopa 3.000 kuoli siihen. Syksyllä 1943 aloitettiin valtakunnallinen siviiliväestön kurkkumätärokotus, jota tuotiin Saksasta. Keltatautia esiintyi 43.000 - 48.000 suomalaisella.
Pohjanmaalla esiintyi lavantautia, joka levisi saastuneen jokiveden välityksellä.
Syöpäläisiä kuten torakoita ja luteita oli ollut aina, mutta niistä muodostui ongelma vasta talvella 1942-1943, kun vaatetäit levisivät kulovalkean tavoin. Pilkkukuume ei päässyt leviämään siviileihin, mutta sitä esiintyi paljon sotavangeilla.
Sukupuolitautien määrä lähti sodan aikana nousuun ja varsinainen huippu saavutettiin, kun miehet palasivat sodasta. Jatkosodan aikana saatiin uusi laki, joka teki sukupuolitautien hoitamisen ilmaiseksi, mutta pakolliseksi. Tippuritapauksia olikin vuonna 1945 peräti 22.000 tapausta ja kuppaa 5000.
Kansainvälisessä vertailussa siviiliväestö selvisi sodasta varsin hyvin. Suomessa kuoli siviilejä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa tai Norjassa. Ehkä syy on se, ettei Suomea valloitettu.
Kova kilpailu siipoista
Sodan jälkeen naimaikäisiä naisia oli luonnollisesti paljon enemmän kuin miehiä, joita kuoli rintamalla. Naisten kesken oli kilpailua vähistä miehistä. Sotalesket olivat hyvin nuoria, sillä osa avioliitoista oli solmitti 10 päivän naimalomilla, jonka turvin mies pääsi rintamalta hetkeksi pois. Avioliitto takasi myös sotilaan vaimolle kuukausipalkan. Monet sota ajan pika-avioliitoista kariutuivat ja avioerojen määrä nousi voimakkaasti.
Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Tietokirjailija Satu Jaatinen, lääketieten ja sosiaalihistorian tutkija Helene Laurent, Helsingin yliopiston historian väitöskirjatutkija Jenni Kirves. Toimittaja: Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Kansainvälisessä vertailussa siviiliväestö selvisi sodasta varsin hyvin. Suomessa kuoli siviilejä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa tai Norjassa. Ehkä syy on se, ettei Suomea valloitettu."
Aivan. Ja siksi stallarien velvollisuus on edelleen mustamaalata sotien aikaa ja Suomen selviytymistä itsenäisenä.
stallarien väitteet edellä esitettyjen totuuksien kumoamiseksi?
Olisko ehkä niin, että nuo vihaamasi "stallarit" ovat työssä käyviä ihmisiä tienaamassa sinullekin sossurahoja. Eivät jouda istumaan koko päivää koneen ääressä Historia-palstaa vahtimassa kuten eräs joutoväki näkyy ehtivän. Kelpaisiko tämä selityksenä ?
Ketaleen pokka on kyllä mahtava :)
Ketale tienaa ja valittaa, muut ovat köyhiä ja elämäänsä, Suomeen, länsimaisuuteen jne. suht tyytyväisiä. Vai voisikohan olla, että Ketaleen oloissa sittenkin on se 24/7 rääkymisen syy....
esittää perättömiä väitteitä ja suoranaisia valeita Suomen historiasta. Kun vaaditaan perusteita ja todisteita, loppuukin aika! Mihin töihin tuollaiset muka kelpaavat?
Stallari on vain taas kerran jäänyt valeista kiinni!
Stallari:"Eivät jouda istumaan koko päivää koneen ääressä Historia-palstaa vahtimassa kuten eräs joutoväki näkyy ehtivän. Kelpaisiko tämä selityksenä ?"
Ei kelpaa. Aikaa näkyy olevan valehteluun. Miksei sitten tosiasioiden selvittelyyn?
Onko syynä, ettei totuus mahdu stallarin käsityksiin?