Piispa Jolkkonen ja 'kristofobia'

Deillä oli piispan kyselytunti, jossa käsiteltiin laajaa kirjoa asioita. puhuttiin. mm. kristofobiasta, ja vaikka Jolkkonen ei näistä yhdyssanoista, joiden jälkimmäinen osa on -fobia, sano pitävänsäkään, niin hänestä kristofobia on hyvä termi, koska se on TOTTA.

Jolkkonen marmattaa erittäin suivaantuneena Helsingin kirjamessujen päätösestä, että vuoden kristillisen kirjan palkitseminen ei enää ollut osa messujen ohjelmaa. Aikaisempina vuosina evl. piispat olivat saaneet paljon ohjelma-aikaa.

Tomi taas puhuttiin myös kirkosta eroamisesta, kirkon ahdingosta.

https://www.radiodei.fi/kuuntele-piispa-jari-jolkkonen-suivaantui-helsingin-kirjamessuille-pitakaa-tunkkinne/
15158
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Korjaus: Tomi=Toki

Ohjelma, Piispan kyselytunti, on kuunneltavissa kokonaan aloituksen linkissä.

Piispalta kysyttiin myös kyselystä mitä suomalaiset pitävät pyhänä. Kirkko ja uskonto sijoittui kyselyssä huonosti, mutta se ei Jolkkosta kummastuttanut eikä huolestuttanut. Sillä ovathan ne asiat joita suomalaiset pitävät itselleen pyhimpinä kuitenkin 'kristillisiä' arvoja, lohduttautui Jolkkonen.

Mutta se, että kirkkoa ja uskontoa suomalaiset eivät kovin korkealle nosta listatessaan pyhinä pitämiään asioita, ei Jolkkosta huoleta. Pää pensaaseen taktiikkaa, josta uskovaiset ovat kuuluja.

Niinpä se: Kaikki hyvä on lähtöisin kristinuskosta mikään paha ei. Kaiken hyvän kristityt ovat omineet - vaikka he itse luulevat kaiken hyvän luoneensa. No, osa heistä ehkä antaa tästä kunnian jumalalleen.

Kirjamessuillakin kirkon ja piispojen tulee saada olla keskipisteenä maailman tappiin asti, koska kirkkohan se on kansan lukemaankin opettanut ja sivistänyt, ja kristityt lukevat edelleen paljon, ovat kuuluja tästä harrastuksestaan. Ihan kirjoja, (muitakin kuin Raamattua ja muita kristillisiä?) ja sanomalehtiäkin lukevat edelleen. Vau!

1Äänestä

Jolkkonen näkee "kristofobian" samakaltaisena asiana kuin homofobia ja islamofobia.

Jolkkonen käytti myötähäpeää herättävää huonoa vertausta. Kirkko kun itse syyllistyy juuri laajamittaiseen homofobiaan. Että kehtasikin.

2Äänestä
  • Upeaa. Kirkkoa voi kritisoida, mutta kun joku kirkosta kritisoi takaisin, niin AUTA ARMIAS SENTÄÄN SITÄ MIELENSÄ PAHOITTAMISTA!

    2Äänestä

"Käytännön pakkouskonnottomuutta": Jolkkonen on ihan tosissaan sitä mieltä, että Suomessa ollaan menossa tuhon suuntaan. Ei tuota voi ymmärtää muuten kuin sitä tosiasiaa vasten että kristityt, evl. kirkko, ovat tottuneet liian hyvälle, lukuisine 'ikiaikaisine' etuoikeuksinen ja suosituimmuusasemineen.

Silloin vaatimus näiden perusteettomien etuoikeuksien karsimisesta näyttäytyy syrjintänä ja sortona, jota se ei todellakaan ole. Mutta kun on tottunut eritysasemaansa, olemaan kaiken kritiikin ylä- ja ulkopuolella, niin pienikin muutos tässä tuntuu niin kauhean pahalta. Inhimillistä sinänsä.

Kun hegemonian aste putoaa 100:sta 95:een prosenttiin, niin se tuntuu paljon pahemmalta kuin sen lasku 75:stä 70:ään, jolloin lähtötasolla on jo tottunut - vaan eipä taida uskovainen koskaan tottua kritiikkiin, joten sanokaamme joutunut - kohtaamaan edes jonkin verran kritiikkiä uskontoaan kohtaan. Eli kyllä se vähitellen helpottaa, oi Suomen kristityt!

Taas kerran kerron esimerkin omasta kokemuksestani, kun on liian hyvälle tottunut. Pelasin juniorina koripalloa hyvässä joukkueessa. Voitimme melkein kaikki ottelumme useiden kymmenien pisteiden erolla. Kun sitten kerran tuli jouduimme tiukemmalle ottelussa, niin olin varma että olemme alakynnessä, häviöllä, suorastaan jyrän alla. Kysyin tilannetta. Johdimme 5 pisteellä!

Joulu - Rauhan ja sovinnon juhla. Voisiko uskonnoton ajatella noin? Ja tietenkin kristittyjen ja evl. kirkon ehdoilla. Eikö kristityt ja evl. kirkko voisi ajatella joulua rauhan ja sovinnon juhlana ja jättäisi edes silloin uskontonsa tuputtamisen kouluissa väliin, ja tekisi sitä vain kirkoissaan ja muissa tiloissaan - sitä vartenhan ne on rakennettu. Kouluja ei.

Nimimerkki DMW vaikuttaa kuvittelevan että minä, ketjun aloittaja kirjoittelisin tänne jonkinlaisen suunnattoman vihan vallassa mieleni niin maan perusteelisesti pahoittaneena. En lainkaan.

Olen vain vahvasti eri mieltä 'piispa jolkkosten' kanssa. Ja esitän oman, heidän kannastaan poikkeavan, kantani ja näkemykseni. Jos Jolkkosen ja kumppanien puheista mielensä pahoittaisin, saisin olla kallella kypärin koko ajan.

Kyllä niitä on oppinut hyvin sietämään, kun noita kommentteja on kuullut niin taajaan usean kymmenen vuoden ajan. Silti on tarvetta ja mukavaa oikoa heidän kummallisia mielipiteitään, jotta muutkin huomaavat oikomisen tarpeellisuuden.

(Me ateistit olemme todellakin saaneet tottua uskovaisten meihin kohdistamaan kritiikkiin. Meidän etuna on se, että asiat menevät, vaikkakin hyvin hitaasti, meidän kannaltamme oikeaan suuntaan, vaikka tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen onkin vielä kosolti matkaa.)

1Äänestä
  • Jolkkonen on ehkä kirkon konservatiivisin piispa ja ehdoton kirkon etuoikeuksien puolustaja.
    Jolkkonen on ateismivihassaan ehdoton, jonkin sortin ateismifoobikko, joka kertoi, että hänellä on Richard Dawkinsin Jumalharha yöpöydällään, eikä hän kirjoittanut yhtään saarnaa lukematta välillä R.D:n Jumalharhaa.

    Yhdessä blogissaan Jolkkonen käytti ateisteista useampaa eri ilmaisua (militantit ateistit, taistelevat ateisti, uusateisti jne). Itseäni huvitti se paatos, johon Jolkkonen itse selvästikin uskoo.

    Ja siihen, että Jolkkonen antoi ymmärtää, että kirkon jäsenkato olisi vapaa-ajattelijoiden syytä.

    Jolkkonen on kaksilla säännöillä pelaava äärikonservatiivi. Omat säännöt itselle, toiset muille.

    https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Ikävä-vanhoja-ateisteja/436227

    1Äänestä

Kaikkihan pyrkivät muuttamaan yhteiskuntaa oman vakaumuksensa, maailmankatsomuksensa, mukaisesti ja mukaiseksi. Kai sitä voi hyvällä syyllä kutsua oman edun ajamiseksikin, vaikka siihen sisältyisikin vankka käsitys siitä, että se on hyväksi yhteiskunnalle kokonaisuudessaankin.

Mikä ero on evl. kirkon ja kristittyjen oman edun ajamisella ja vapaa-ajattelijoiden oman edun ajamisella?

Se merkittävä periaatteellinen ero, että evl. kirkko ja tosikristityt ajavat omaa etuaan pitämällä tiukasti kiinni ikivanhoista ajan ja yhteiskunnan muuttuessa entistäkin epäoikeudenmukaisemmiksi, kohtuuttomammiksi, perusteettomammiksi käyvistä erioikeuksistaan. kun taas vapaa-ajattelijat ajavat omaa etuansa pyrkimällä muutosvaatimuksillaan erilaisten vakaumusten, uskonnottomien ja uskonnollisten, yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun yhteiskunnassamme.

Näissä on vissi ero - eiköstä vain?

En ole edelleenkään lainkaan vihainen, enkä pahoilla mielin - toisin kuin piispa Jolkkonen tunkkeineen. Mutta ole edelleen eri mieltä Jolkkosen kanssa hyvin monesta asiasta.

Äänestä
  • Tämä kuvitelma vihaisuudesta kertoo epäsymmetriasta jota ei ymmärretä.

    Jehovan todistaja mieluummin kuolee kuin ottaa verensiirron. Ateismi ei ole koskaan pyhää. Jos lasten ET-tunnit ovat kovin hankalia, eivät vanhemmat tee mitään "syntiä" valitessaan katsomusaineeksi uskonnon. Ja kristitty ei aina ymmärrä, ettei toiminta va-liikkeessä rinnastu uskontoon vaan pikemminkin toimintaan vaikka puolueessa.

    Sattumoisin naputin tästä juuri tekstiä: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2019/01/31/heikko-epausko/

    Äänestä

  • Hyvä on, menin kommentissani liiallisuuteen. Anteeksi siitä. Suositan käyttämään samaa nimimerkkiä, niin kirjoittajat eivät mene sekaisin. (Nikkivorot ovat huono juttu sinänsä. Niistä ei tiedä.)

    Katsomusten samanvertaisuus ja tasavertainen kohtelu on minusta myös ok, en kiellä sitä. Mutta se mikä on jo tässä yhdessä kommentissasi esille joulun kohdalla, on se että uskontojen pitäisi olla näkymättömissä. Juuri tuo "omissa tiloissaan" alkaa jo nykypäivänä painottua siihen. Uskonto on sen tuputtamista? Eikö se saa olla esillä?

    Jos joulu on kristityille sovinnon ja rauhan juhla, mitä se on uskonnottomille? Kun noista kahdesta sanasta poistetaan kristillisyys, katoaa noiden sanojen merkitys samalla. Jäljellä ei ole mitään. Kuten Jori Mäntysalo edellä kommentoi, niin ateismi ei ole uskonto, mutta vakaumus silti. Miksi siis joulu? Mitä on joulu sovinnon ja rauhan juhlana ilman kristillistä taustaansa? Muualta lainattua ilman sisältöä ja merkitystä, ainakin meikäläisen perspektiivistä. Tyhjää, koska omaa ei ole.

    Sinällään ateisteja kritisoisin siitä, että esim. innokkaasti kritisoidaan vaikka kristittyjen joulunviettoa vakaumuksellisilla perusteilla, mutta jos sitä olen itse joskus vastaavila perusteilla kritisoinut takaisinpäin, niin juuri tuo pohja ei sitten käykään... Kiitokset Jori Mäntysalolla asian avaamisesta - toiminta rinnastuu enemmän vaikuttamiseen, ei "esim. ateismin vakaumukselliseen harjoittamiseen". Vertailukohta ei tosiaankaan ole sama. Viettääkö ateisti joulua tavan vuoksi, kun kristityllä se on vahvasti uskonnollinen asia, jossa tapa tukee uskonharjoittamista?

    Onko siis niin, että kristillistä joulua kohtaan voi esittää katsomuksellista kritiikkiä, mutta vastakritiikkinä ei katsomuksellista kritiikkiä ei voi esittää ateistien viettämää joulua kohtaan? Tässä on kiva epäsymmetria. Koulun joulujuhlasta pitäisi teoriassa jättää kaikki uskontoon liittyvät puolet pois, koska muutoin se ei ole neutraalia. Silloin pitäisi lähteä kaikki kuusista aina joulupukkeihin ja tonttuihin, koska niillä kaikilla on vähintäänkin taikauskoon pohjautuva tausta. Jäljelle ei jää mitään muuta kuin säätiedotus ja lämpömittarin lukeman kertominen - se on neutraali ja kaikille sopiva, sekä tieteeseen perustuva.

    Tämä on vastakritiikkiä, kyllä. Väitän kovasti, että ateismi on aika tyhjä, mutta se tyhjä mikä siellä on, täytetään oman mielikuvituksen tuotteita. Näitä ovat esim. omat mietinnät elämän mielekkyydestä ja tarkoituksesta, arvomaailma yms. Niitä vain todellisuudessa ei ole olemassa.

    Vapaa-ajattelijoiden tavoite on siitä mielenkiintoinen, että se tavallaan on vahvasti negaatio. Samanarvoisuus perustuu siihen, että mitä jollakin on, mutta itsellä tai jollain toisella ei ole, niin sitä ei saa olla kenelläkään. En tiedä, ovatko muut uskontokunnat tai uskonnolliset yhdistykset vaatineet kahden valtakirkon julkisoikeudellisen aseman purkamista. Mitä tarjotaan tilalle, jos kahden kirkon asema tulee muuttumaan? Saavatko ne olla uskonnollisia yhdyskuntia? Njet MOLOTOV! Ei käy, vaan yhdistyksiä. Miksi? Miksi vapaa-ajatteljat vastustavat uskontojen oikeutta olla uskonnollisia yhdyskuntia ihan rekisteröityneinä? Jos kerta ateismi ei ole uskonto, niin uskontojen aseman muuttaminen toisenlaiseksi on jotenkin epäsymmetristä myös.

    Toisaalta olen myös havainnut, että vapaa-ajattelijat itse asiassa ovat uhka tieteen vapaudelle - näinpä juuri. Yhdistyksen säännöissä on avoimesti kerrottu teologisten tiedekuntien lakkauttamisen olevan yksi tavoitteista. Kyse on tieteellisestä tutkimuksesta, jota tehdään kriittisillä menetelmillä. Eikä tieteellinen tutkimus kuulukaan yliopistoon? Kyse on yhdestä yliopistolaitoksen vanhimmista tieteenaloista ja sen hajottaminen vain sillä perusteella, että teologian maisterin tutkinto pätevöittää kirkon papiksi, ei ole tasapainossa. Ei Suomessa kirkot vastusta tieteellistä tutkimusta tai koulutusta millään tavalla. Teologiset tieteet ovat syntyneet ajan kuluessa ja nykyään niiden keskittyminen saman katon alle palvelee parhaimmalla tavalla yhtä yleissivistävää koulutusta kokonaisuudessaan ja huomioi uskonnon moninaisuuden.

    Kiitos ja kumarrus.

    Äänestä

  • DeadManWalks kirjoitti:

    Hyvä on, menin kommentissani liiallisuuteen. Anteeksi siitä. Suositan käyttämään samaa nimimerkkiä, niin kirjoittajat eivät mene sekaisin. (Nikkivorot ovat huono juttu sinänsä. Niistä ei tiedä.)

    Katsomusten samanvertaisuus ja tasavertainen kohtelu on minusta myös ok, en kiellä sitä. Mutta se mikä on jo tässä yhdessä kommentissasi esille joulun kohdalla, on se että uskontojen pitäisi olla näkymättömissä. Juuri tuo "omissa tiloissaan" alkaa jo nykypäivänä painottua siihen. Uskonto on sen tuputtamista? Eikö se saa olla esillä?

    Jos joulu on kristityille sovinnon ja rauhan juhla, mitä se on uskonnottomille? Kun noista kahdesta sanasta poistetaan kristillisyys, katoaa noiden sanojen merkitys samalla. Jäljellä ei ole mitään. Kuten Jori Mäntysalo edellä kommentoi, niin ateismi ei ole uskonto, mutta vakaumus silti. Miksi siis joulu? Mitä on joulu sovinnon ja rauhan juhlana ilman kristillistä taustaansa? Muualta lainattua ilman sisältöä ja merkitystä, ainakin meikäläisen perspektiivistä. Tyhjää, koska omaa ei ole.

    Sinällään ateisteja kritisoisin siitä, että esim. innokkaasti kritisoidaan vaikka kristittyjen joulunviettoa vakaumuksellisilla perusteilla, mutta jos sitä olen itse joskus vastaavila perusteilla kritisoinut takaisinpäin, niin juuri tuo pohja ei sitten käykään... Kiitokset Jori Mäntysalolla asian avaamisesta - toiminta rinnastuu enemmän vaikuttamiseen, ei "esim. ateismin vakaumukselliseen harjoittamiseen". Vertailukohta ei tosiaankaan ole sama. Viettääkö ateisti joulua tavan vuoksi, kun kristityllä se on vahvasti uskonnollinen asia, jossa tapa tukee uskonharjoittamista?

    Onko siis niin, että kristillistä joulua kohtaan voi esittää katsomuksellista kritiikkiä, mutta vastakritiikkinä ei katsomuksellista kritiikkiä ei voi esittää ateistien viettämää joulua kohtaan? Tässä on kiva epäsymmetria. Koulun joulujuhlasta pitäisi teoriassa jättää kaikki uskontoon liittyvät puolet pois, koska muutoin se ei ole neutraalia. Silloin pitäisi lähteä kaikki kuusista aina joulupukkeihin ja tonttuihin, koska niillä kaikilla on vähintäänkin taikauskoon pohjautuva tausta. Jäljelle ei jää mitään muuta kuin säätiedotus ja lämpömittarin lukeman kertominen - se on neutraali ja kaikille sopiva, sekä tieteeseen perustuva.

    Tämä on vastakritiikkiä, kyllä. Väitän kovasti, että ateismi on aika tyhjä, mutta se tyhjä mikä siellä on, täytetään oman mielikuvituksen tuotteita. Näitä ovat esim. omat mietinnät elämän mielekkyydestä ja tarkoituksesta, arvomaailma yms. Niitä vain todellisuudessa ei ole olemassa.

    Vapaa-ajattelijoiden tavoite on siitä mielenkiintoinen, että se tavallaan on vahvasti negaatio. Samanarvoisuus perustuu siihen, että mitä jollakin on, mutta itsellä tai jollain toisella ei ole, niin sitä ei saa olla kenelläkään. En tiedä, ovatko muut uskontokunnat tai uskonnolliset yhdistykset vaatineet kahden valtakirkon julkisoikeudellisen aseman purkamista. Mitä tarjotaan tilalle, jos kahden kirkon asema tulee muuttumaan? Saavatko ne olla uskonnollisia yhdyskuntia? Njet MOLOTOV! Ei käy, vaan yhdistyksiä. Miksi? Miksi vapaa-ajatteljat vastustavat uskontojen oikeutta olla uskonnollisia yhdyskuntia ihan rekisteröityneinä? Jos kerta ateismi ei ole uskonto, niin uskontojen aseman muuttaminen toisenlaiseksi on jotenkin epäsymmetristä myös.

    Toisaalta olen myös havainnut, että vapaa-ajattelijat itse asiassa ovat uhka tieteen vapaudelle - näinpä juuri. Yhdistyksen säännöissä on avoimesti kerrottu teologisten tiedekuntien lakkauttamisen olevan yksi tavoitteista. Kyse on tieteellisestä tutkimuksesta, jota tehdään kriittisillä menetelmillä. Eikä tieteellinen tutkimus kuulukaan yliopistoon? Kyse on yhdestä yliopistolaitoksen vanhimmista tieteenaloista ja sen hajottaminen vain sillä perusteella, että teologian maisterin tutkinto pätevöittää kirkon papiksi, ei ole tasapainossa. Ei Suomessa kirkot vastusta tieteellistä tutkimusta tai koulutusta millään tavalla. Teologiset tieteet ovat syntyneet ajan kuluessa ja nykyään niiden keskittyminen saman katon alle palvelee parhaimmalla tavalla yhtä yleissivistävää koulutusta kokonaisuudessaan ja huomioi uskonnon moninaisuuden.

    Kiitos ja kumarrus.

    Kiitokset asiallisesta kommentista. Tällaista on ilo lukea.

    Aloitan helposta, eli rek. usk. yhdyskunnan käsitteestä. On kai selvää, että erilliselle laille pitää olla perustelu. Meillä ei ole erikseen lakia urheiluseuroille, koska sama yhdistyslaki toimii niillekin. Tällä hetkellä esimerkiksi Lähetyshiippakunta toimii olematta rek. usk. yhdyskunta. Miten sen uskonnonvapaus nyt on rajatumpaa?

    Siitä, että jäsenyys vaikkapa Adventtikirkossa on yksilölle tärkeämpi kuin jäsenyys Luonnonsuojeluliitossa, ei seuraa että valtion tulisi kohdella näitä automaattisesti eri tavoin.

    Sitten "omissa tiloissaan". Ongelma on kaksimerkityksinen julkisen tilan käsite, sen vastakohta voi olla karrikoiden makuuhuone tai raatihuone. Emme halua sulkea uskontoa omaan kotiin tai vastaavaan -- Hämeenkadulla saa kulkea risti kaulassa. Eri asia on se, kuuluuko koulujen ohjelmaan kuulua jumalanpalveluksia.

    Joulu saa minusta merkityksensä tavoista ja perinteistä. Onhan jokainen juhla tavallaan rationaalisuuden ulkopuolella, mitä syytä on vaikka juhlia syntymäpäivää? Maapallo on samassa kohdassa kuin syntyessä, joten... niin, mitä?

    Teologisista lienemme pääosin samaa mieltä. Liiton sääntöjen muotoilu on minusta liian jyrkkä.

    Äänestä

  • DeadManWalks kirjoitti:

    Hyvä on, menin kommentissani liiallisuuteen. Anteeksi siitä. Suositan käyttämään samaa nimimerkkiä, niin kirjoittajat eivät mene sekaisin. (Nikkivorot ovat huono juttu sinänsä. Niistä ei tiedä.)

    Katsomusten samanvertaisuus ja tasavertainen kohtelu on minusta myös ok, en kiellä sitä. Mutta se mikä on jo tässä yhdessä kommentissasi esille joulun kohdalla, on se että uskontojen pitäisi olla näkymättömissä. Juuri tuo "omissa tiloissaan" alkaa jo nykypäivänä painottua siihen. Uskonto on sen tuputtamista? Eikö se saa olla esillä?

    Jos joulu on kristityille sovinnon ja rauhan juhla, mitä se on uskonnottomille? Kun noista kahdesta sanasta poistetaan kristillisyys, katoaa noiden sanojen merkitys samalla. Jäljellä ei ole mitään. Kuten Jori Mäntysalo edellä kommentoi, niin ateismi ei ole uskonto, mutta vakaumus silti. Miksi siis joulu? Mitä on joulu sovinnon ja rauhan juhlana ilman kristillistä taustaansa? Muualta lainattua ilman sisältöä ja merkitystä, ainakin meikäläisen perspektiivistä. Tyhjää, koska omaa ei ole.

    Sinällään ateisteja kritisoisin siitä, että esim. innokkaasti kritisoidaan vaikka kristittyjen joulunviettoa vakaumuksellisilla perusteilla, mutta jos sitä olen itse joskus vastaavila perusteilla kritisoinut takaisinpäin, niin juuri tuo pohja ei sitten käykään... Kiitokset Jori Mäntysalolla asian avaamisesta - toiminta rinnastuu enemmän vaikuttamiseen, ei "esim. ateismin vakaumukselliseen harjoittamiseen". Vertailukohta ei tosiaankaan ole sama. Viettääkö ateisti joulua tavan vuoksi, kun kristityllä se on vahvasti uskonnollinen asia, jossa tapa tukee uskonharjoittamista?

    Onko siis niin, että kristillistä joulua kohtaan voi esittää katsomuksellista kritiikkiä, mutta vastakritiikkinä ei katsomuksellista kritiikkiä ei voi esittää ateistien viettämää joulua kohtaan? Tässä on kiva epäsymmetria. Koulun joulujuhlasta pitäisi teoriassa jättää kaikki uskontoon liittyvät puolet pois, koska muutoin se ei ole neutraalia. Silloin pitäisi lähteä kaikki kuusista aina joulupukkeihin ja tonttuihin, koska niillä kaikilla on vähintäänkin taikauskoon pohjautuva tausta. Jäljelle ei jää mitään muuta kuin säätiedotus ja lämpömittarin lukeman kertominen - se on neutraali ja kaikille sopiva, sekä tieteeseen perustuva.

    Tämä on vastakritiikkiä, kyllä. Väitän kovasti, että ateismi on aika tyhjä, mutta se tyhjä mikä siellä on, täytetään oman mielikuvituksen tuotteita. Näitä ovat esim. omat mietinnät elämän mielekkyydestä ja tarkoituksesta, arvomaailma yms. Niitä vain todellisuudessa ei ole olemassa.

    Vapaa-ajattelijoiden tavoite on siitä mielenkiintoinen, että se tavallaan on vahvasti negaatio. Samanarvoisuus perustuu siihen, että mitä jollakin on, mutta itsellä tai jollain toisella ei ole, niin sitä ei saa olla kenelläkään. En tiedä, ovatko muut uskontokunnat tai uskonnolliset yhdistykset vaatineet kahden valtakirkon julkisoikeudellisen aseman purkamista. Mitä tarjotaan tilalle, jos kahden kirkon asema tulee muuttumaan? Saavatko ne olla uskonnollisia yhdyskuntia? Njet MOLOTOV! Ei käy, vaan yhdistyksiä. Miksi? Miksi vapaa-ajatteljat vastustavat uskontojen oikeutta olla uskonnollisia yhdyskuntia ihan rekisteröityneinä? Jos kerta ateismi ei ole uskonto, niin uskontojen aseman muuttaminen toisenlaiseksi on jotenkin epäsymmetristä myös.

    Toisaalta olen myös havainnut, että vapaa-ajattelijat itse asiassa ovat uhka tieteen vapaudelle - näinpä juuri. Yhdistyksen säännöissä on avoimesti kerrottu teologisten tiedekuntien lakkauttamisen olevan yksi tavoitteista. Kyse on tieteellisestä tutkimuksesta, jota tehdään kriittisillä menetelmillä. Eikä tieteellinen tutkimus kuulukaan yliopistoon? Kyse on yhdestä yliopistolaitoksen vanhimmista tieteenaloista ja sen hajottaminen vain sillä perusteella, että teologian maisterin tutkinto pätevöittää kirkon papiksi, ei ole tasapainossa. Ei Suomessa kirkot vastusta tieteellistä tutkimusta tai koulutusta millään tavalla. Teologiset tieteet ovat syntyneet ajan kuluessa ja nykyään niiden keskittyminen saman katon alle palvelee parhaimmalla tavalla yhtä yleissivistävää koulutusta kokonaisuudessaan ja huomioi uskonnon moninaisuuden.

    Kiitos ja kumarrus.

    >> Vapaa-ajattelijoiden tavoite on siitä mielenkiintoinen, että se tavallaan on vahvasti negaatio.<<

    En ole vapaa-ajattelija, mutta jos meillä olisikin vallitsevana uskontona hindulaisuus, niin kokisitko yhä, että vapaa-ajattelijoiden pyrkimys pois vallitsevasta (hindulaisesta) kulttuurista olisi jokin negaatio?

    ps olet valitettavasti pelkkä paskanjauhaja

    1Äänestä

  • DeadManWalks kirjoitti:

    Hyvä on, menin kommentissani liiallisuuteen. Anteeksi siitä. Suositan käyttämään samaa nimimerkkiä, niin kirjoittajat eivät mene sekaisin. (Nikkivorot ovat huono juttu sinänsä. Niistä ei tiedä.)

    Katsomusten samanvertaisuus ja tasavertainen kohtelu on minusta myös ok, en kiellä sitä. Mutta se mikä on jo tässä yhdessä kommentissasi esille joulun kohdalla, on se että uskontojen pitäisi olla näkymättömissä. Juuri tuo "omissa tiloissaan" alkaa jo nykypäivänä painottua siihen. Uskonto on sen tuputtamista? Eikö se saa olla esillä?

    Jos joulu on kristityille sovinnon ja rauhan juhla, mitä se on uskonnottomille? Kun noista kahdesta sanasta poistetaan kristillisyys, katoaa noiden sanojen merkitys samalla. Jäljellä ei ole mitään. Kuten Jori Mäntysalo edellä kommentoi, niin ateismi ei ole uskonto, mutta vakaumus silti. Miksi siis joulu? Mitä on joulu sovinnon ja rauhan juhlana ilman kristillistä taustaansa? Muualta lainattua ilman sisältöä ja merkitystä, ainakin meikäläisen perspektiivistä. Tyhjää, koska omaa ei ole.

    Sinällään ateisteja kritisoisin siitä, että esim. innokkaasti kritisoidaan vaikka kristittyjen joulunviettoa vakaumuksellisilla perusteilla, mutta jos sitä olen itse joskus vastaavila perusteilla kritisoinut takaisinpäin, niin juuri tuo pohja ei sitten käykään... Kiitokset Jori Mäntysalolla asian avaamisesta - toiminta rinnastuu enemmän vaikuttamiseen, ei "esim. ateismin vakaumukselliseen harjoittamiseen". Vertailukohta ei tosiaankaan ole sama. Viettääkö ateisti joulua tavan vuoksi, kun kristityllä se on vahvasti uskonnollinen asia, jossa tapa tukee uskonharjoittamista?

    Onko siis niin, että kristillistä joulua kohtaan voi esittää katsomuksellista kritiikkiä, mutta vastakritiikkinä ei katsomuksellista kritiikkiä ei voi esittää ateistien viettämää joulua kohtaan? Tässä on kiva epäsymmetria. Koulun joulujuhlasta pitäisi teoriassa jättää kaikki uskontoon liittyvät puolet pois, koska muutoin se ei ole neutraalia. Silloin pitäisi lähteä kaikki kuusista aina joulupukkeihin ja tonttuihin, koska niillä kaikilla on vähintäänkin taikauskoon pohjautuva tausta. Jäljelle ei jää mitään muuta kuin säätiedotus ja lämpömittarin lukeman kertominen - se on neutraali ja kaikille sopiva, sekä tieteeseen perustuva.

    Tämä on vastakritiikkiä, kyllä. Väitän kovasti, että ateismi on aika tyhjä, mutta se tyhjä mikä siellä on, täytetään oman mielikuvituksen tuotteita. Näitä ovat esim. omat mietinnät elämän mielekkyydestä ja tarkoituksesta, arvomaailma yms. Niitä vain todellisuudessa ei ole olemassa.

    Vapaa-ajattelijoiden tavoite on siitä mielenkiintoinen, että se tavallaan on vahvasti negaatio. Samanarvoisuus perustuu siihen, että mitä jollakin on, mutta itsellä tai jollain toisella ei ole, niin sitä ei saa olla kenelläkään. En tiedä, ovatko muut uskontokunnat tai uskonnolliset yhdistykset vaatineet kahden valtakirkon julkisoikeudellisen aseman purkamista. Mitä tarjotaan tilalle, jos kahden kirkon asema tulee muuttumaan? Saavatko ne olla uskonnollisia yhdyskuntia? Njet MOLOTOV! Ei käy, vaan yhdistyksiä. Miksi? Miksi vapaa-ajatteljat vastustavat uskontojen oikeutta olla uskonnollisia yhdyskuntia ihan rekisteröityneinä? Jos kerta ateismi ei ole uskonto, niin uskontojen aseman muuttaminen toisenlaiseksi on jotenkin epäsymmetristä myös.

    Toisaalta olen myös havainnut, että vapaa-ajattelijat itse asiassa ovat uhka tieteen vapaudelle - näinpä juuri. Yhdistyksen säännöissä on avoimesti kerrottu teologisten tiedekuntien lakkauttamisen olevan yksi tavoitteista. Kyse on tieteellisestä tutkimuksesta, jota tehdään kriittisillä menetelmillä. Eikä tieteellinen tutkimus kuulukaan yliopistoon? Kyse on yhdestä yliopistolaitoksen vanhimmista tieteenaloista ja sen hajottaminen vain sillä perusteella, että teologian maisterin tutkinto pätevöittää kirkon papiksi, ei ole tasapainossa. Ei Suomessa kirkot vastusta tieteellistä tutkimusta tai koulutusta millään tavalla. Teologiset tieteet ovat syntyneet ajan kuluessa ja nykyään niiden keskittyminen saman katon alle palvelee parhaimmalla tavalla yhtä yleissivistävää koulutusta kokonaisuudessaan ja huomioi uskonnon moninaisuuden.

    Kiitos ja kumarrus.

    "Tämä on vastakritiikkiä, kyllä. Väitän kovasti, että ateismi on aika tyhjä, mutta se tyhjä mikä siellä on täytetään oman mielikuvituksen tuotteilla. Näitä ovat esim. omat mietinnät elämän mielekkyydestä ja tarkoituksesta, arvomaailma yms., niitä vain todellisuudessa ei ole olemassa."

    Jotenkin tuo lainaus sopii minusta paremmin krittiikiksi uskovaisia kohtaan. Onko se jotenkin parempi että ei itse päätä mielipiteistään ja arvoistaan, vaan antaa sen totaalisesti muiden valtaan, pyhän kirjan ja sen tietyn tulkinnan varaan. Vähemmäön minusta uskonnottoman arvot mielikuvituksen varassa kuin uskovaisten - vaikkakin uskovaisella ne ovat jonkun muun kuin heidän itsensä mielikuvitusta, uskonnottomalla sentää oman mielikuvituksen - vaiko tieteen?

    Pari päivää sitten katsoin kristillistä TV-kanavaa, jossa joku usalainen srk-pomo luennoi. Vähän väliä tuli mieleeni, että hän ei näe malkaa omassa silmäsään. Kritisoidaan muita, vaikka itse syyllistytään ihan samaan.

    Mutta ei hätää: kuuntelija kuntansa ei kykene (itse)kritiikkiin. Luennoija on turvassa sanoi mitä tahansa.

    Äänestä

  • hllj kirjoitti:

    "Tämä on vastakritiikkiä, kyllä. Väitän kovasti, että ateismi on aika tyhjä, mutta se tyhjä mikä siellä on täytetään oman mielikuvituksen tuotteilla. Näitä ovat esim. omat mietinnät elämän mielekkyydestä ja tarkoituksesta, arvomaailma yms., niitä vain todellisuudessa ei ole olemassa."

    Jotenkin tuo lainaus sopii minusta paremmin krittiikiksi uskovaisia kohtaan. Onko se jotenkin parempi että ei itse päätä mielipiteistään ja arvoistaan, vaan antaa sen totaalisesti muiden valtaan, pyhän kirjan ja sen tietyn tulkinnan varaan. Vähemmäön minusta uskonnottoman arvot mielikuvituksen varassa kuin uskovaisten - vaikkakin uskovaisella ne ovat jonkun muun kuin heidän itsensä mielikuvitusta, uskonnottomalla sentää oman mielikuvituksen - vaiko tieteen?

    Pari päivää sitten katsoin kristillistä TV-kanavaa, jossa joku usalainen srk-pomo luennoi. Vähän väliä tuli mieleeni, että hän ei näe malkaa omassa silmäsään. Kritisoidaan muita, vaikka itse syyllistytään ihan samaan.

    Mutta ei hätää: kuuntelija kuntansa ei kykene (itse)kritiikkiin. Luennoija on turvassa sanoi mitä tahansa.

    Jatkan+vielä+tuon+usalaisen+uskonyhteisön+pomon+puheista.+Hän+jakoi+orjuuden+pakko-orjuuteen+ja+valittuun/vapaaehtoiseen+orjuuteen,+ja+moitti+ihmisiä+siitä,+että+niin+moni+on+huonojen+asioiden+orja,+kuten+vaikkapa+mammona.Ja+pian+hän+kertoi+tilastoja+usalaisten+anteliaisuudesta+tai+sen+puutteesta.+Köyhät+antavat+suhteellisesti+enemmän+kuin+rikkaat.+Kristityistäkin+melkomoinen+osa+ei+anna+mitään.+Hyvin+harva+10%.+Totesi+kuulioilleen+että+moni+teistäkin+alkoi+nyt+puristaa+lompakkoaan+takataskussa:+"Minulta+ei+ainakaan+heru+mitään+kolehtiin!+'Lievää'+syyllistämistä?+Paransikohan+kolehtitulosta?+Mitenköhän+on+tuon+uskonnollisen+johtajan+oman+mammonanpalvonnan+kanssa?+Mitkä+lie+hänen+tulonsa+ja+omaisuutensa?Ja+eivätkö+uskovaiset+ole+vapaaehtoisia+jumalansa+orjia?+Ja+uskonnollisten+johtajiensa+orjia,+jotka+kertovat+tietävänsä+mitä+se+jumala+tahtoo?+Uskovaiset+orjat+eivät+uskalla+ottaa+vastuuta,+sysäävät+sen+'viisaammille'.Eilen+TV7:lla+oli+lyhyt+ohjelma+jossa+kyseltiin+voiko+ihminen+olla+hyvä+ilman+jumalaa,+ja+vastasi,+että+jos+jumalaa+ei+ole+olemassa,+niin+silloin+OBJEKTIIVISIA+moraalisia+arvoja+ei+ole+olemassa.+Hohhoijaa.+Ensin+lyödään+lukkoon+vastaus,+ja+sitten+väkisin+kehitellään+tukku+ontuvia+perusteluja,+'todisteita'.

    Äänestä

  • DeadManWalks kirjoitti:

    Hyvä on, menin kommentissani liiallisuuteen. Anteeksi siitä. Suositan käyttämään samaa nimimerkkiä, niin kirjoittajat eivät mene sekaisin. (Nikkivorot ovat huono juttu sinänsä. Niistä ei tiedä.)

    Katsomusten samanvertaisuus ja tasavertainen kohtelu on minusta myös ok, en kiellä sitä. Mutta se mikä on jo tässä yhdessä kommentissasi esille joulun kohdalla, on se että uskontojen pitäisi olla näkymättömissä. Juuri tuo "omissa tiloissaan" alkaa jo nykypäivänä painottua siihen. Uskonto on sen tuputtamista? Eikö se saa olla esillä?

    Jos joulu on kristityille sovinnon ja rauhan juhla, mitä se on uskonnottomille? Kun noista kahdesta sanasta poistetaan kristillisyys, katoaa noiden sanojen merkitys samalla. Jäljellä ei ole mitään. Kuten Jori Mäntysalo edellä kommentoi, niin ateismi ei ole uskonto, mutta vakaumus silti. Miksi siis joulu? Mitä on joulu sovinnon ja rauhan juhlana ilman kristillistä taustaansa? Muualta lainattua ilman sisältöä ja merkitystä, ainakin meikäläisen perspektiivistä. Tyhjää, koska omaa ei ole.

    Sinällään ateisteja kritisoisin siitä, että esim. innokkaasti kritisoidaan vaikka kristittyjen joulunviettoa vakaumuksellisilla perusteilla, mutta jos sitä olen itse joskus vastaavila perusteilla kritisoinut takaisinpäin, niin juuri tuo pohja ei sitten käykään... Kiitokset Jori Mäntysalolla asian avaamisesta - toiminta rinnastuu enemmän vaikuttamiseen, ei "esim. ateismin vakaumukselliseen harjoittamiseen". Vertailukohta ei tosiaankaan ole sama. Viettääkö ateisti joulua tavan vuoksi, kun kristityllä se on vahvasti uskonnollinen asia, jossa tapa tukee uskonharjoittamista?

    Onko siis niin, että kristillistä joulua kohtaan voi esittää katsomuksellista kritiikkiä, mutta vastakritiikkinä ei katsomuksellista kritiikkiä ei voi esittää ateistien viettämää joulua kohtaan? Tässä on kiva epäsymmetria. Koulun joulujuhlasta pitäisi teoriassa jättää kaikki uskontoon liittyvät puolet pois, koska muutoin se ei ole neutraalia. Silloin pitäisi lähteä kaikki kuusista aina joulupukkeihin ja tonttuihin, koska niillä kaikilla on vähintäänkin taikauskoon pohjautuva tausta. Jäljelle ei jää mitään muuta kuin säätiedotus ja lämpömittarin lukeman kertominen - se on neutraali ja kaikille sopiva, sekä tieteeseen perustuva.

    Tämä on vastakritiikkiä, kyllä. Väitän kovasti, että ateismi on aika tyhjä, mutta se tyhjä mikä siellä on, täytetään oman mielikuvituksen tuotteita. Näitä ovat esim. omat mietinnät elämän mielekkyydestä ja tarkoituksesta, arvomaailma yms. Niitä vain todellisuudessa ei ole olemassa.

    Vapaa-ajattelijoiden tavoite on siitä mielenkiintoinen, että se tavallaan on vahvasti negaatio. Samanarvoisuus perustuu siihen, että mitä jollakin on, mutta itsellä tai jollain toisella ei ole, niin sitä ei saa olla kenelläkään. En tiedä, ovatko muut uskontokunnat tai uskonnolliset yhdistykset vaatineet kahden valtakirkon julkisoikeudellisen aseman purkamista. Mitä tarjotaan tilalle, jos kahden kirkon asema tulee muuttumaan? Saavatko ne olla uskonnollisia yhdyskuntia? Njet MOLOTOV! Ei käy, vaan yhdistyksiä. Miksi? Miksi vapaa-ajatteljat vastustavat uskontojen oikeutta olla uskonnollisia yhdyskuntia ihan rekisteröityneinä? Jos kerta ateismi ei ole uskonto, niin uskontojen aseman muuttaminen toisenlaiseksi on jotenkin epäsymmetristä myös.

    Toisaalta olen myös havainnut, että vapaa-ajattelijat itse asiassa ovat uhka tieteen vapaudelle - näinpä juuri. Yhdistyksen säännöissä on avoimesti kerrottu teologisten tiedekuntien lakkauttamisen olevan yksi tavoitteista. Kyse on tieteellisestä tutkimuksesta, jota tehdään kriittisillä menetelmillä. Eikä tieteellinen tutkimus kuulukaan yliopistoon? Kyse on yhdestä yliopistolaitoksen vanhimmista tieteenaloista ja sen hajottaminen vain sillä perusteella, että teologian maisterin tutkinto pätevöittää kirkon papiksi, ei ole tasapainossa. Ei Suomessa kirkot vastusta tieteellistä tutkimusta tai koulutusta millään tavalla. Teologiset tieteet ovat syntyneet ajan kuluessa ja nykyään niiden keskittyminen saman katon alle palvelee parhaimmalla tavalla yhtä yleissivistävää koulutusta kokonaisuudessaan ja huomioi uskonnon moninaisuuden.

    Kiitos ja kumarrus.

    << Mutta se mikä on jo tässä yhdessä kommentissasi esille joulun kohdalla, on se että uskontojen pitäisi olla näkymättömissä. Juuri tuo "omissa tiloissaan" alkaa jo nykypäivänä painottua siihen. Uskonto on sen tuputtamista? Eikö se saa olla esillä? >>

    Jos ei sentään aivan näkymättömissä, mutta ei julkisen laitoksen pakkonakaan. Vapaaehtoisuuteen perustuva tapa lienee oikeudenmukaisin. Tämä tulee esiin karkeimmillaan juuri koulussa. Siellä lapsia viedään jos jonkinlaisiin Jumalan-palveluksiin. Heillä ei ole oikeutta kieltäytyä. Se ei oikein kuulosta uskonnonvapaudelta vai mitä ? Tuollainen on tuputtamista, pakottamista. Se on eri asia kuin esillä oleminen vai mitä ? Mutta mutta, vapaaehtoinen Jumalan-palvelus koulussa (vaikka koulupäivän jälkeen) tuskin saisi kovasti osanottajia, mutta se taitaisi olla sitä vapauteen perustuvaa uskonnollisuutta eli vähän enemmän oikean muotoista uskonnollisuuden harjoittamista.

    Jaa miksikö sanoin, että vähän enemmän ? No siksi, että kun puhutaan uskonnon harjoittamisesta vaikka julkisyhteisössä (pakolla tai ilman), niin kyse on aina tietystä yhdestä uskonnosta. Eikö se ole jo selkeästi tuota mainittua epäsymmetriaa ? Nyt kuitenkin jos meillä olisi katsomusten tasa-arvo, niin eikö nyt hyvänen aika sentään pitäisi tarjota edes jotain muutakin uskontoa, jos kerran jotain tarjotaan ? Entä miten on uskonnottomien katsomusten laita ? Eikö niitä huomioida lainkaan ? Jokaisella katsomuksella pitäisi olla samat esilläolomahdollisuudet. Se ei nimittäin ole mitään tasa-arvoa, että enemmistö määrää, mitä katsomusta saa tuoda esim. lasten osallistua.

    << Jos joulu on kristityille sovinnon ja rauhan juhla, mitä se on uskonnottomille?
    Mitä on joulu sovinnon ja rauhan juhlana ilman kristillistä taustaansa? Muualta lainattua ilman sisältöä ja merkitystä >>

    Varmaan aikalailla samaa se on kuin uskovillekin. Mistään sovinnosta en sinänsä tiedä, mutta rauhoittumista keskitalven hetkeenhän tuo on perinteisesti ollut. Kai tiesit, että kristillinen osuus ko. juhlasta on kulttuuri-imperialistinen lisä alkuperäiseen juhlaan ? Ei siinä alun alkaen ole mitään kristillistä ollut. Se kristillisyys siinä joulussa on se muualta lainattu.

    << Viettääkö ateisti joulua tavan vuoksi, kun kristityllä se on vahvasti uskonnollinen asia, jossa tapa tukee uskonharjoittamista? >>

    Kai tiedät, että valtaosalle kristityn leimaa kantavista joulu ei ole millään tavalla uskonnollinen juhla ? Vain aivan minimaalinen osuus väestöstä pitää joulua uskonnollisena asiana. Muista, että Sinä olet itse marginaalissa.

    << Väitän kovasti, että ateismi on aika tyhjä, mutta se tyhjä mikä siellä on, täytetään oman mielikuvituksen tuotteita. >>

    Niin, pelkästään se, että en usko keijukaisiin, ei tuota minulle mitään katsomusta. Sama pätee jumaliin.

    Se, mihin elämänkatsomus perustetaan, on tietysti jokaisen oma asia, mutta harvoinpa ateistit perustelevat sitä mielikuvituksella. Keijukaiset, tontut, jumalat ja ufomiehet niitä mielikuvituksen tuotteita on, joihin ihmiset näitä maailmankuviaan perustaa, mutta tuollaiset tyypit eivät ole yleensä ateisteja.

    << Näitä ovat esim. omat mietinnät elämän mielekkyydestä ja tarkoituksesta, arvomaailma yms. Niitä vain todellisuudessa ei ole olemassa. >>

    Kai ne mietinnät sentään on olemassa ?

    Niin tosiaan, elämän tarkoitus tai mielekkyys tai jokin absoluuttinen arvomaailma on tietysti yhtä vähän olemassa olipa sitä uskovainen tai ei. Eiköhän jokainen yritä tehdä itselleen mielekkään, tarkoituksellisen ja arvokkaan elämän.

    << Vapaa-ajattelijoiden tavoite on siitä mielenkiintoinen, että se tavallaan on vahvasti negaatio. Samanarvoisuus perustuu siihen, että mitä jollakin on, mutta itsellä tai jollain toisella ei ole, niin sitä ei saa olla kenelläkään. >>

    Niin tai enemmänkin niin päin, että perusteettomat edut poistettaisiin, koska tällaisia etuja ei tietenkään voida ulottaa jokaiseen katsomukselliseen yhdistykseen. Vai miltä kuulostaisi saatananpalvojien verotusoikeus.

    << Mitä tarjotaan tilalle, jos kahden kirkon asema tulee muuttumaan? Saavatko ne olla uskonnollisia yhdyskuntia? Njet MOLOTOV! Ei käy, vaan yhdistyksiä. >>

    Niin, miksi uskonnoilla pitäisi olla jokin etu olla uskonnollinen yhdyskunta, joka ei pelaisi samoilla säännöillä kuin vaikka humanistien yhdistys ? Mikä ero pitäisi olla uskonnollisella yhdistyksellä ja jollakin muulla yhdistyksellä ? Miksei ne saisi olla samanarvoisia vaikka peräänkuulutit katsomusten samanarvoisuutta ?

    << Jos kerta ateismi ei ole uskonto, niin uskontojen aseman muuttaminen toisenlaiseksi on jotenkin epäsymmetristä myös. >>

    Ai epäsymmetrisiä jos ne olisivat tasaveroisia muiden katsomuksellisten yhdistysten kanssa ? Hä ?

    Eikö siinä yhdistyksessä voi harjoittaa uskontoa ihan niin paljon kuin lystää - jos kerran humanistiyhdistyksessä saa harjoittaa humanismia juuri niin paljon kuin haluaa ? Siltikään tuota ei tarvitse nimetä erikseen humanistiseksi yhdistykseksi - varsinkaan niin, että sillä olisi sitten jotain erioikeuksia muihin yhdistyksiin nähden.

    Äänestä

  • DeadManWalks kirjoitti:

    Hyvä on, menin kommentissani liiallisuuteen. Anteeksi siitä. Suositan käyttämään samaa nimimerkkiä, niin kirjoittajat eivät mene sekaisin. (Nikkivorot ovat huono juttu sinänsä. Niistä ei tiedä.)

    Katsomusten samanvertaisuus ja tasavertainen kohtelu on minusta myös ok, en kiellä sitä. Mutta se mikä on jo tässä yhdessä kommentissasi esille joulun kohdalla, on se että uskontojen pitäisi olla näkymättömissä. Juuri tuo "omissa tiloissaan" alkaa jo nykypäivänä painottua siihen. Uskonto on sen tuputtamista? Eikö se saa olla esillä?

    Jos joulu on kristityille sovinnon ja rauhan juhla, mitä se on uskonnottomille? Kun noista kahdesta sanasta poistetaan kristillisyys, katoaa noiden sanojen merkitys samalla. Jäljellä ei ole mitään. Kuten Jori Mäntysalo edellä kommentoi, niin ateismi ei ole uskonto, mutta vakaumus silti. Miksi siis joulu? Mitä on joulu sovinnon ja rauhan juhlana ilman kristillistä taustaansa? Muualta lainattua ilman sisältöä ja merkitystä, ainakin meikäläisen perspektiivistä. Tyhjää, koska omaa ei ole.

    Sinällään ateisteja kritisoisin siitä, että esim. innokkaasti kritisoidaan vaikka kristittyjen joulunviettoa vakaumuksellisilla perusteilla, mutta jos sitä olen itse joskus vastaavila perusteilla kritisoinut takaisinpäin, niin juuri tuo pohja ei sitten käykään... Kiitokset Jori Mäntysalolla asian avaamisesta - toiminta rinnastuu enemmän vaikuttamiseen, ei "esim. ateismin vakaumukselliseen harjoittamiseen". Vertailukohta ei tosiaankaan ole sama. Viettääkö ateisti joulua tavan vuoksi, kun kristityllä se on vahvasti uskonnollinen asia, jossa tapa tukee uskonharjoittamista?

    Onko siis niin, että kristillistä joulua kohtaan voi esittää katsomuksellista kritiikkiä, mutta vastakritiikkinä ei katsomuksellista kritiikkiä ei voi esittää ateistien viettämää joulua kohtaan? Tässä on kiva epäsymmetria. Koulun joulujuhlasta pitäisi teoriassa jättää kaikki uskontoon liittyvät puolet pois, koska muutoin se ei ole neutraalia. Silloin pitäisi lähteä kaikki kuusista aina joulupukkeihin ja tonttuihin, koska niillä kaikilla on vähintäänkin taikauskoon pohjautuva tausta. Jäljelle ei jää mitään muuta kuin säätiedotus ja lämpömittarin lukeman kertominen - se on neutraali ja kaikille sopiva, sekä tieteeseen perustuva.

    Tämä on vastakritiikkiä, kyllä. Väitän kovasti, että ateismi on aika tyhjä, mutta se tyhjä mikä siellä on, täytetään oman mielikuvituksen tuotteita. Näitä ovat esim. omat mietinnät elämän mielekkyydestä ja tarkoituksesta, arvomaailma yms. Niitä vain todellisuudessa ei ole olemassa.

    Vapaa-ajattelijoiden tavoite on siitä mielenkiintoinen, että se tavallaan on vahvasti negaatio. Samanarvoisuus perustuu siihen, että mitä jollakin on, mutta itsellä tai jollain toisella ei ole, niin sitä ei saa olla kenelläkään. En tiedä, ovatko muut uskontokunnat tai uskonnolliset yhdistykset vaatineet kahden valtakirkon julkisoikeudellisen aseman purkamista. Mitä tarjotaan tilalle, jos kahden kirkon asema tulee muuttumaan? Saavatko ne olla uskonnollisia yhdyskuntia? Njet MOLOTOV! Ei käy, vaan yhdistyksiä. Miksi? Miksi vapaa-ajatteljat vastustavat uskontojen oikeutta olla uskonnollisia yhdyskuntia ihan rekisteröityneinä? Jos kerta ateismi ei ole uskonto, niin uskontojen aseman muuttaminen toisenlaiseksi on jotenkin epäsymmetristä myös.

    Toisaalta olen myös havainnut, että vapaa-ajattelijat itse asiassa ovat uhka tieteen vapaudelle - näinpä juuri. Yhdistyksen säännöissä on avoimesti kerrottu teologisten tiedekuntien lakkauttamisen olevan yksi tavoitteista. Kyse on tieteellisestä tutkimuksesta, jota tehdään kriittisillä menetelmillä. Eikä tieteellinen tutkimus kuulukaan yliopistoon? Kyse on yhdestä yliopistolaitoksen vanhimmista tieteenaloista ja sen hajottaminen vain sillä perusteella, että teologian maisterin tutkinto pätevöittää kirkon papiksi, ei ole tasapainossa. Ei Suomessa kirkot vastusta tieteellistä tutkimusta tai koulutusta millään tavalla. Teologiset tieteet ovat syntyneet ajan kuluessa ja nykyään niiden keskittyminen saman katon alle palvelee parhaimmalla tavalla yhtä yleissivistävää koulutusta kokonaisuudessaan ja huomioi uskonnon moninaisuuden.

    Kiitos ja kumarrus.

    << Toisaalta olen myös havainnut, että vapaa-ajattelijat itse asiassa ovat uhka tieteen vapaudelle - näinpä juuri. Yhdistyksen säännöissä on avoimesti kerrottu teologisten tiedekuntien lakkauttamisen olevan yksi tavoitteista. Kyse on tieteellisestä tutkimuksesta, jota tehdään kriittisillä menetelmillä. Eikä tieteellinen tutkimus kuulukaan yliopistoon? >>

    Tietysti tutkimus kuuluu yliopistoon, mutta kuuluuko ammattikoulutus yhden organisaation tarpeisiin. Tämä on kohtalaisen hankala kysymys.

    Teologinen tiedekunta tuottaa (ateistista) tietoa, mitä yhteiskunta todella tarvitseekin, mutta onko tuo tutkimus niin voimallista ja korkeatasoista, ettei teologiseen tiedekuntaan pistettävää rahallista panostusta voitaisi käyttää jonkin muun tiedekunnan rahoittamisessa tehokkaammin tieteellisen tiedon hyväksi ? Voisiko teologinen olla esim. laitos humanistisen sisällä, jossa toki tutkimusta tehtäisiin kuten ennenkin, mutta opiskelijamäärä olisi pienempi. Säästyneet kulut pistettäisiin sitten vaikka humanistisen pottiin, jolla voitaisiin palkata joitakin ihmisiä tutkijoiksi. Näin ehkä jopa edistettäisiin tiedettä.

    << Kyse on yhdestä yliopistolaitoksen vanhimmista tieteenaloista >>

    Ikä tuskin on argumentti säilyttämisestä.

    Vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että yhteiskunta on siirtymässä taikauskosta pois, joten jumalat alkaa työntyä folkloristiikan puolelle - jonne ehkä teologiakin voisi siirtyä perässä. Ei se tutkimuksesta vähempiarvoista tekisi. Pitäisköhän tässä kehottaa yliopistoakin (tai yliopistolaitoksesta päättäviä) seuraamaan aikaansa.

    Äänestä

Tosikristityillä on yhdenvertaisuusfobia. Heidän perusteettomiin etuoikeuksiinsa ei saa puutua.

Homot/lesbot ja muut seksuaalisesti/sukupuolisesti 'kiroutuneet' eivät ole yhdenvertaisia heteroiden kanssa, naiset miesten kanssa, uskomattomat uskovaisten kanssa. Eivätkä kyllä 'väärin' uskovatkaan, edes kristityt sellaiset, ole yhdenvertaisia 'oikein' uskovien kristittyjen kanssa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hjkhps kirjoitti:

Deillä oli piispan kyselytunti, jossa käsiteltiin laajaa kirjoa asioita. puhuttiin. mm. kristofobiasta, ja vaikka Jolkkonen ei näistä yhdyssanoista, joiden jälkimmäinen osa on -fobia, sano pitävänsäkään, niin hänestä kristofobia on hyvä termi, koska se on TOTTA.

Jolkkonen marmattaa erittäin suivaantuneena Helsingin kirjamessujen päätösestä, että vuoden kristillisen kirjan palkitseminen ei enää ollut osa messujen ohjelmaa. Aikaisempina vuosina evl. piispat olivat saaneet paljon ohjelma-aikaa.

Tomi taas puhuttiin myös kirkosta eroamisesta, kirkon ahdingosta.

https://www.radiodei.fi/kuuntele-piispa-jari-jolkkonen-suivaantui-helsingin-kirjamessuille-pitakaa-tunkkinne/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu