Säälittävin "korkeakoulu" ?

Turhin korkeakoulu on tietenkin AMMATTIkorkeakoulu... palautettakoon niiden alkuperäinen nimi eli OPISTO

amk kirjoitti:

Turhin korkeakoulu on tietenkin AMMATTIkorkeakoulu... palautettakoon niiden alkuperäinen nimi eli OPISTO

KaNnAtAn

amk kirjoitti:

Turhin korkeakoulu on tietenkin AMMATTIkorkeakoulu... palautettakoon niiden alkuperäinen nimi eli OPISTO

Korkeakoulututkinnon tästä AMK:sta silti saa... joten mitäs me korkeakoululaiset... :D Molemmat ollaan Akavan - korkeasti koulutettujen palkansaajien keskusjärjestön jäseniä ja kummatkin ollaan niin hiton ylempänä kuin muu Suomi.

Kyllä meidän korkeakoululaisten kelpaa :D Kateeks käy.

Fenix kirjoitti:

Korkeakoulututkinnon tästä AMK:sta silti saa... joten mitäs me korkeakoululaiset... :D Molemmat ollaan Akavan - korkeasti koulutettujen palkansaajien keskusjärjestön jäseniä ja kummatkin ollaan niin hiton ylempänä kuin muu Suomi.

Kyllä meidän korkeakoululaisten kelpaa :D Kateeks käy.

Lue lisää

Ammattikorkeakoulu ja korkeakoulu eivät ole sama asia. Ammattikorkeakoulusta valmistutaan AMK-tutkintoon, joka ei ole ylempi- eikä alempi korkeakoulututkinto, vaan ammattikorkeakoulututkinto. Esimerkiksi kaupan alalla tutkinnot menevät merkonomi - tradenomi - kauppatieteiden kandidaatti - KTM - lisensiaatti ja siitä eteenpäin.

Enkä kirjoita tätä vittuillakseni vaan ainoastaan huomioidakseni tosiasian ja korjatakseni aika yleisen väärinkäsityksen. Ammattikorkeakoulututkinnot eivät ole korkeakoulututkintoja, vaikka ovatkin alempia korkea-asteen tutkintoja.

Tietäjä iän ikuinen kirjoitti:

Ammattikorkeakoulu ja korkeakoulu eivät ole sama asia. Ammattikorkeakoulusta valmistutaan AMK-tutkintoon, joka ei ole ylempi- eikä alempi korkeakoulututkinto, vaan ammattikorkeakoulututkinto. Esimerkiksi kaupan alalla tutkinnot menevät merkonomi - tradenomi - kauppatieteiden kandidaatti - KTM - lisensiaatti ja siitä eteenpäin.

Enkä kirjoita tätä vittuillakseni vaan ainoastaan huomioidakseni tosiasian ja korjatakseni aika yleisen väärinkäsityksen. Ammattikorkeakoulututkinnot eivät ole korkeakoulututkintoja, vaikka ovatkin alempia korkea-asteen tutkintoja.

Lue lisää

Kannattaisi varmaan tarkistaa ns. faktasi opetushallituksen sivuilta, jos vain uusi tieto mahtuu ahtaaseen akateemiseen maailmaasi.
Tässäpä pieni ote "Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: ammattikorkeakouluista ja yliopistoista."

Eki kirjoitti:

Kannattaisi varmaan tarkistaa ns. faktasi opetushallituksen sivuilta, jos vain uusi tieto mahtuu ahtaaseen akateemiseen maailmaasi.
Tässäpä pieni ote "Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: ammattikorkeakouluista ja yliopistoista."

Lue lisää

Myöskin suomen toisen asteen koulutus muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: lukiosta ja ammattioppilaitoksista. Ovatko amikset siis lukioita? Minähän kirjoitin, että AMK-tutkinto on alempi korkea-asteen tutkinto. Tämä on kuitenkin eri asia kuin alempi korkeakoulututkinto (siis esimerkiksi kauppatieteiden kandi). Toki ovat toisiinsa rinnastettavissa, mutta sama asia ne eivät ole.

Edellinen kirjoitti:

Myöskin suomen toisen asteen koulutus muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: lukiosta ja ammattioppilaitoksista. Ovatko amikset siis lukioita? Minähän kirjoitin, että AMK-tutkinto on alempi korkea-asteen tutkinto. Tämä on kuitenkin eri asia kuin alempi korkeakoulututkinto (siis esimerkiksi kauppatieteiden kandi). Toki ovat toisiinsa rinnastettavissa, mutta sama asia ne eivät ole.

Lue lisää

Edellisen viestisi otsikkosi on kuitenkin väärä, teorioi mitä vaan.

Eki kirjoitti:

Edellisen viestisi otsikkosi on kuitenkin väärä, teorioi mitä vaan.

Miksi aihe pitää ottaa niin henkilökohtaisesti, olenko jotenkin loukannut sinua tai väittänyt AMK-opiskelijoiden olevan huonompia kuin korkeakouluopiskelijat?

Ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu, vaikka se onkin korkea-asteen koulu. Korkea-asteen koulutus koostuu kahdesta pilarista, joista toinen pitää sisällään AMK:t ja toinen yliopistot ja korkeakoulut. Esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulu on korkeakoulu, mutta Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu, vaan ammattikorkeakoulu. Sitten taas molemmat ovat korkea-asteen kouluja, siis kuuluvat suomalaisessa systeemissä toisen asteen koulutuksen jälkeiseen jatkotutkintojärjestelmään.
Kuitenkin ainoastaan korkeakouluilla ja yliopistoilla on oikeus myöntää ylempiä korkeakoulututkintoja (vaikka tämä oikeus nyttemmin tullaan ylettämään myös AMK:n) sekä ottaa vastaan tohtorin väitöksiä ja myöntää tohtorin arvoja.

Edellinen kirjoitti:

Miksi aihe pitää ottaa niin henkilökohtaisesti, olenko jotenkin loukannut sinua tai väittänyt AMK-opiskelijoiden olevan huonompia kuin korkeakouluopiskelijat?

Ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu, vaikka se onkin korkea-asteen koulu. Korkea-asteen koulutus koostuu kahdesta pilarista, joista toinen pitää sisällään AMK:t ja toinen yliopistot ja korkeakoulut. Esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulu on korkeakoulu, mutta Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu, vaan ammattikorkeakoulu. Sitten taas molemmat ovat korkea-asteen kouluja, siis kuuluvat suomalaisessa systeemissä toisen asteen koulutuksen jälkeiseen jatkotutkintojärjestelmään.
Kuitenkin ainoastaan korkeakouluilla ja yliopistoilla on oikeus myöntää ylempiä korkeakoulututkintoja (vaikka tämä oikeus nyttemmin tullaan ylettämään myös AMK:n) sekä ottaa vastaan tohtorin väitöksiä ja myöntää tohtorin arvoja.

Lue lisää

Lainaus Finlexistä sivulta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980464

"1 §
Korkeakoulututkinnot

Korkeakoulututkintoja ovat:

1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;

2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä

3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot."

Edellinen kirjoitti:

Miksi aihe pitää ottaa niin henkilökohtaisesti, olenko jotenkin loukannut sinua tai väittänyt AMK-opiskelijoiden olevan huonompia kuin korkeakouluopiskelijat?

Ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu, vaikka se onkin korkea-asteen koulu. Korkea-asteen koulutus koostuu kahdesta pilarista, joista toinen pitää sisällään AMK:t ja toinen yliopistot ja korkeakoulut. Esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulu on korkeakoulu, mutta Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu, vaan ammattikorkeakoulu. Sitten taas molemmat ovat korkea-asteen kouluja, siis kuuluvat suomalaisessa systeemissä toisen asteen koulutuksen jälkeiseen jatkotutkintojärjestelmään.
Kuitenkin ainoastaan korkeakouluilla ja yliopistoilla on oikeus myöntää ylempiä korkeakoulututkintoja (vaikka tämä oikeus nyttemmin tullaan ylettämään myös AMK:n) sekä ottaa vastaan tohtorin väitöksiä ja myöntää tohtorin arvoja.

Lue lisää

"Miksi aihe pitää ottaa niin henkilökohtaisesti, olenko jotenkin loukannut sinua tai väittänyt AMK-opiskelijoiden olevan huonompia kuin korkeakouluopiskelijat?"

Missähän kohdassa Eki ilmaisi ottaneensa asian henkilökohtaisesti tai loukkantuneensa? No, ilmeisesti sinun mielestäsi ylipäätään vastaanväittäminen on merkki tästä. Myöskään ei mielestäni arvottanut missään kohdin AMK-opiskelijoiden huonommuutta/paremmuutta/sinisyyttää tms.

Vai haluatko itse muuttaa keskustelua tuohon suuntaan?

Tietäjä iän ikuinen kirjoitti:

Ammattikorkeakoulu ja korkeakoulu eivät ole sama asia. Ammattikorkeakoulusta valmistutaan AMK-tutkintoon, joka ei ole ylempi- eikä alempi korkeakoulututkinto, vaan ammattikorkeakoulututkinto. Esimerkiksi kaupan alalla tutkinnot menevät merkonomi - tradenomi - kauppatieteiden kandidaatti - KTM - lisensiaatti ja siitä eteenpäin.

Enkä kirjoita tätä vittuillakseni vaan ainoastaan huomioidakseni tosiasian ja korjatakseni aika yleisen väärinkäsityksen. Ammattikorkeakoulututkinnot eivät ole korkeakoulututkintoja, vaikka ovatkin alempia korkea-asteen tutkintoja.

Lue lisää

Vaikka oma kouluni onkin joidenkin mukaan ns. varsinainen korkeakoulu, en näe mitään syytä vähätellä ammattikorkeakouluja tai niiden tutkintoja. Kutsuttakoon niitä miksi tahansa, kyllä markkinat kertovat tutkinnon ja työnhakijan arvon, joka ymmärtääkseni on amk-tutkinnon suorittaneilla usein hyvää tasoa. Tsemppiä kaikille & pikkusieluinen väittely sivuun!

Edellinen kirjoitti:

Miksi aihe pitää ottaa niin henkilökohtaisesti, olenko jotenkin loukannut sinua tai väittänyt AMK-opiskelijoiden olevan huonompia kuin korkeakouluopiskelijat?

Ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu, vaikka se onkin korkea-asteen koulu. Korkea-asteen koulutus koostuu kahdesta pilarista, joista toinen pitää sisällään AMK:t ja toinen yliopistot ja korkeakoulut. Esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulu on korkeakoulu, mutta Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu, vaan ammattikorkeakoulu. Sitten taas molemmat ovat korkea-asteen kouluja, siis kuuluvat suomalaisessa systeemissä toisen asteen koulutuksen jälkeiseen jatkotutkintojärjestelmään.
Kuitenkin ainoastaan korkeakouluilla ja yliopistoilla on oikeus myöntää ylempiä korkeakoulututkintoja (vaikka tämä oikeus nyttemmin tullaan ylettämään myös AMK:n) sekä ottaa vastaan tohtorin väitöksiä ja myöntää tohtorin arvoja.

Lue lisää

Opetushallituksen nettisivuilla AMK:n yhdeksi piirteeksi mainitaan: "ammattikorkeakoulussa suoritetaan korkeakoulututkinto"

sillä... kirjoitti:

Opetushallituksen nettisivuilla AMK:n yhdeksi piirteeksi mainitaan: "ammattikorkeakoulussa suoritetaan korkeakoulututkinto"

Lue nimim. teekkarin lainaus tuosta hieman ylempää. AMK:ssa suoritetaan ammattikorkeakoulututkinto. Siellä ei lue, että AMK:ssa suoritetaan korkeakoulututkinto.

Ben Dover kirjoitti:

Lue nimim. teekkarin lainaus tuosta hieman ylempää. AMK:ssa suoritetaan ammattikorkeakoulututkinto. Siellä ei lue, että AMK:ssa suoritetaan korkeakoulututkinto.

Mikä kohta jäi sinulta ymmärtämättä?

"1 §
Korkeakoulututkinnot

Korkeakoulututkintoja ovat:"

3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot."

Eikös tuossa nyt aivan selvästi sanota että ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto

"Siellä ei lue, että AMK:ssa suoritetaan korkeakoulututkinto"

No ei. Siellä lukee että ammattikorkeakoulussa suoritetaan ammattikorkeakoulututkinto, JOKA LUETAAN KORKEAKOULUTUTKINTOIHIN.

Ihme Tollo!

Bzzzz! Väärä vastaus! Zero poäng.

Kysymys oli siitä ovatko ammattikorkeakoulututkinnot korkeakoulututkintoja. Vastaus: Ovat.

Jos vielä ahistaa, niin diapam ja Red Bull vodka auttaa. Mutta senhän sinä jo tiesitkin.

Poistun voittajana. Ei kannata laittaa enää niitä huonoja vastauksiasi alatyylin ilmaisuineen.

Melkein maisteri kirjoitti:

Poistun voittajana. Ei kannata laittaa enää niitä huonoja vastauksiasi alatyylin ilmaisuineen.

Ehkä läpinäkyvin nicki ikinä, sinä et ole opiskellut yliopistossa päivääkään, tosin tuon tutkintonimike sekoilusi perusteella en ihmettelisi, vaikka luulisit AMK:n perustutkinnon johtavan maisteriksi.

Tollot suohon kirjoitti:

Bzzzz! Väärä vastaus! Zero poäng.

Kysymys oli siitä ovatko ammattikorkeakoulututkinnot korkeakoulututkintoja. Vastaus: Ovat.

Jos vielä ahistaa, niin diapam ja Red Bull vodka auttaa. Mutta senhän sinä jo tiesitkin.

Lue lisää

kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu. Puhdistappa rillit huurusta ja käy katsomassa vielä kerran mitä siellä kirjoitettiin.

Kysymys ei ollut siitä ovatko ammattikorkeakoulututkinnot korkeakoulututkintoja vaan siitä, kuten otsikossakin todetaan, mikä on tutkinto AMK:ssa suoritetaan. Ja oikea vastaus, ammattikorkeakoulututkinto. Eli vedähän vain itse nollat tauluun.

sillä... kirjoitti:

Opetushallituksen nettisivuilla AMK:n yhdeksi piirteeksi mainitaan: "ammattikorkeakoulussa suoritetaan korkeakoulututkinto"

Ammattikorkeakoulu on oppilaitos, jossa suoritetaan alempi korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulu EI ole yliopisto, missä taas voidaan suorittaa monen tasoisia tutkintoja.
Kandi=alempi korkeakoulututkinto
Maisteri=Ylempi korkeakoulututkinto jne.

Vertailun vuoksi, amis ei ole lukio mutta kummassakin voidaan tänä päivänä suorittaa ylioppilastutkinto.

Turha noita on mennä vertaamaan mutta vakavasti ottaen (kokemuksen syvällä rintaäännellä) voin sanoa, että mielestäni oppilaitoksissa on eroa niin AMK:n ja yliopistojen kuin eri oppilaitostenkin välillä!

---> Aivan kuten Ferrari sekä Lada ovat autoja, ovat yliopisto sekä AMK oppilaitoksia, jossa voidaan suorittaa korkeakoulututkinto!

Kauppat. yo kirjoitti:

Vaikka oma kouluni onkin joidenkin mukaan ns. varsinainen korkeakoulu, en näe mitään syytä vähätellä ammattikorkeakouluja tai niiden tutkintoja. Kutsuttakoon niitä miksi tahansa, kyllä markkinat kertovat tutkinnon ja työnhakijan arvon, joka ymmärtääkseni on amk-tutkinnon suorittaneilla usein hyvää tasoa. Tsemppiä kaikille & pikkusieluinen väittely sivuun!

Lue lisää

Pitkän linjan opiskelijana voin kyllä yhtyä täysin ed. puhujaan. Olen käynyt ammattikoulun, suorittanut ammattikoulun aikana lukion kursseja, suorittanut ammattikorkeakoulun, ja parhaillaan opiskelen työn ohessa yliopistolla.

Itselleni on aivan sama millä nimikkeellä tutkintoani kutsutaan, lopputulos taitaa kuitenkin olla se mikä ratkaisee.

Työssä omalla osastollani on varmaan kutakuinkin 50 - 50 yliopiston ja amk:n opiston välinen jakauma ja voin aivan rehellisesti sanoa, että ainoa tapa erottaa mitä linjaa ollaan tultu, on kysyä. Molemmista ryhmistä löytyy laiskoja ja kädettömiä sekä myös rautaisia ammattilaisia.

Ben Dover kirjoitti:

Ehkä läpinäkyvin nicki ikinä, sinä et ole opiskellut yliopistossa päivääkään, tosin tuon tutkintonimike sekoilusi perusteella en ihmettelisi, vaikka luulisit AMK:n perustutkinnon johtavan maisteriksi.

Lue lisää

Ei oo todellista.. Tää on varmaan naurettavin viestiketju minne olen ikinä erehtynyt poikkeamaan. Riippumatta koulutustaustasta, noin sujuvasanaisena ja asioihin perehtyneenä tulet varmasti pärjäämään elämässä. Krhm..:)

Ben Dover kirjoitti:

Ehkä läpinäkyvin nicki ikinä, sinä et ole opiskellut yliopistossa päivääkään, tosin tuon tutkintonimike sekoilusi perusteella en ihmettelisi, vaikka luulisit AMK:n perustutkinnon johtavan maisteriksi.

Lue lisää

Tää on kyllä yksi hauskimmista viestiketjuista minne olen ikinä eksynyt. Koulutustasosta riippumatta noilla mielipiteillä ja varsinkin tuolla asenteella tulet varmasti pärjäämään elämässä. Heh..:)

WhoDaresWins kirjoitti:

Pitkän linjan opiskelijana voin kyllä yhtyä täysin ed. puhujaan. Olen käynyt ammattikoulun, suorittanut ammattikoulun aikana lukion kursseja, suorittanut ammattikorkeakoulun, ja parhaillaan opiskelen työn ohessa yliopistolla.

Itselleni on aivan sama millä nimikkeellä tutkintoani kutsutaan, lopputulos taitaa kuitenkin olla se mikä ratkaisee.

Työssä omalla osastollani on varmaan kutakuinkin 50 - 50 yliopiston ja amk:n opiston välinen jakauma ja voin aivan rehellisesti sanoa, että ainoa tapa erottaa mitä linjaa ollaan tultu, on kysyä. Molemmista ryhmistä löytyy laiskoja ja kädettömiä sekä myös rautaisia ammattilaisia.

Lue lisää

Vihdoin hyvä pointti. Se millä nimellä mitäkin tutkintoa kutsutaan, ei vaikuta siihen mitä se oikeasti tarkoittaa. Eri aikoina on samalla tutkinnolla ollut eri nimi. Oma tittelini olisi kandi jos olisin ollut jokusen vuoden vanhempi, vaikka olisin suorittanut täsmälleen saman opintomäärän. Nykyäänhän kandi on alempi kk-tutkinto yliopistossa ja maisteri se perustutkinto (ylempi). Kuitenkin useilla aloilla alkaa perustutkinto olla lisensiaatti tai tohtori. Maisterin arvo on laskenut melkoisesti.

Suurin ero AMK tutkinnon (josta siis ollaan tekemässä myös maisteria...hoh-hoijaa) ja yliopistotutkinnon välillä on se, että yliopistossa tehdään myös tiedettä eikä se toimi vain ammattikouluna. Ainakin luonnontieteellisellä alalla alkaa useimpien pro gradujen materiaali olla julkaistu kansainvälisissä tiedelehdissä. Tämä ei tietääkseni ole tavallista AMK:ssa.

Eli tiedoksi vaan tuleville AMK maistereille: tittelinne nimen muuttaminen ei tee teistä paremmin koulutettuja. Kun kaikki ovat maistereita ei kukaan ole maisteri... Voidaanhan teknikon titteli muuttaa insinööriksi tai merkonomin tradenomiksi. Pelkkiä nimiä vain.

Mutta vielä kateellinen huomautus AMK:laisille. Teidän kysyntänne työelämässä on kyllä tavallista maisteria parempi, mikäli ette tittelinne muuttuessa kuvittele saavanne nykyisiä töitä parempia hommia. Tekeviä ja osaavia ihmisiä kyllä tarvitaan ja palkatkin ovat paremmat.

Ja vielä omalta työpaikalta. Täällä on sekä AMK:n että yliopiston (myös tohtoreita) käyneitä ihmisiä. Lisäksi on saman koulutuksen kuin AMK saaneita, joiden papereissa lukee kuitenkin opisto aikaisemman vuosiluvun vuoksi. Yliopistomaisterit ovat ylempiä toimihenkilöita ja muut toimihenkilöitä. Eli jotain se kertoo koulutuksen samanarvoisuudesta työelämässä. Ehkäpä tulevaisuudessa on toisin...

Niin ja vilä lopuksi: yliopiston ovet ovat auki kaikille. AMK -pohjalla selviää parilla vuodella useassa muuntokoulutusohjelmassa. Näin pääsee "perinteiseksi" maisteriksi eikä koulutuksensa arvoa tarvitse todistella millään tittelinmuutoksilla.

ON... kirjoitti:

Ammattikorkeakoulu on oppilaitos, jossa suoritetaan alempi korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulu EI ole yliopisto, missä taas voidaan suorittaa monen tasoisia tutkintoja.
Kandi=alempi korkeakoulututkinto
Maisteri=Ylempi korkeakoulututkinto jne.

Vertailun vuoksi, amis ei ole lukio mutta kummassakin voidaan tänä päivänä suorittaa ylioppilastutkinto.

Turha noita on mennä vertaamaan mutta vakavasti ottaen (kokemuksen syvällä rintaäännellä) voin sanoa, että mielestäni oppilaitoksissa on eroa niin AMK:n ja yliopistojen kuin eri oppilaitostenkin välillä!

---> Aivan kuten Ferrari sekä Lada ovat autoja, ovat yliopisto sekä AMK oppilaitoksia, jossa voidaan suorittaa korkeakoulututkinto!

Lue lisää

älä nyt noin lokaa sentään koulujärjestelmämme päälle sentään heitä.

"LPR on yleensä ollu se paikka, mihin menee porukka hesasta jotka ei päässeet TKK:hon"

Olipahan loistava perustelu. Logiikka ei taida olla vahvimpia puoliasi?

Kiitos "Maisteri" tästä harvinaisen järkevästä kommentista. Tätä tasoa toivoisi olevan enemmänkin tällä palstalla.

Käydäänpä viestisi nopeasti lävitse. Siis nopeasti yrittämättäkään olla mitään kummoista tieteellistä argumentaatiota.

"Ensinnäkin, Suomen..."

Suomessa on jo nyt yliopisto/600 000 asukasta.

Ei usan tieteellinen ylivoima perustu noihin new yourkin kymmeniin. Usa:ssa kuka vaan saa perustaa yliopiston. Standardeja siellä ei ole.

Usa.n menestys perustuu joihinkin ( suuri maa, tämäkin luku suuri) erityisen hyviin. Suomessa jossa yo.t ovat valtion rahoittamia ei noita erityisen hyviä tällaisella rahoitusrakenteella synny.

"toisekseen yliopistojen..."

Mihinköhäön tuo standardisuus perustuu? Minkä takia nuo amk:t ovat menettäneet standardinsa?

Säilytettäkööt vaasan rahoituksen laitos . Ei sen ympärille silti noin suurta yliopistoa tarvitse. Tosin rahoitusteoria nyt on yhtä huuhaata. Katsopa esim. asiantuntijoiden arvioita tulevasta korkokehityksestä.Ja miten ne sitten ovat toteutuneet. Yhtä oikeaan pääsisi arvailemallakin. Sitäpaitsi rahoituspäätökset tehdään melko pitkälti mutu-pohjalta vähän kaikissa yrityksissäkin.

"Kolmanneksi..."

Se miten vaikeaa jonnekin on päästä kertoo melko suoraviivaisesti opiskelijoiden keskim. tasosta.
Tämä myös määrittelee miten hyvin täytyy oppia päästäkseen kurssit läpi. Samassa suhteessa niitä ov.itä ja arvosanoja pitemmälä aikavälillä kaikkialla jaetaan.

Ne jotkut lahjakkuudet jotka noihin eksyvät menisivät muuten muualle. Mikäli opiskelijoiden määriä pienennettäisiin, niin huonosta päästä se karsinta alkaisi.

"neljänneksi..."

Oulu on hyötynyt esim. yo:staan. En olekaan sitä sulkemassa. Lappeenranta on edelleen "suomalaisilla mitattuna" muuttotappiopaikkakunta. Muuttavat venäläiset saavat tilastot näyttämään paremmilta.

Ja kun sieltä valmistutaan niin sitten muutetaan pois.
Ainoastaan käydään valmistumassa vähän helpommalla. Viikonloppuina junat kulkevat.

Ei todellakaan käydä miettimään kansantalouden toimintaa. Heitettäköön silti yksi termi, "economics of scale"

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

Käydäänpä viestisi nopeasti lävitse. Siis nopeasti yrittämättäkään olla mitään kummoista tieteellistä argumentaatiota.

"Ensinnäkin, Suomen..."

Suomessa on jo nyt yliopisto/600 000 asukasta.

Ei usan tieteellinen ylivoima perustu noihin new yourkin kymmeniin. Usa:ssa kuka vaan saa perustaa yliopiston. Standardeja siellä ei ole.

Usa.n menestys perustuu joihinkin ( suuri maa, tämäkin luku suuri) erityisen hyviin. Suomessa jossa yo.t ovat valtion rahoittamia ei noita erityisen hyviä tällaisella rahoitusrakenteella synny.

"toisekseen yliopistojen..."

Mihinköhäön tuo standardisuus perustuu? Minkä takia nuo amk:t ovat menettäneet standardinsa?

Säilytettäkööt vaasan rahoituksen laitos . Ei sen ympärille silti noin suurta yliopistoa tarvitse. Tosin rahoitusteoria nyt on yhtä huuhaata. Katsopa esim. asiantuntijoiden arvioita tulevasta korkokehityksestä.Ja miten ne sitten ovat toteutuneet. Yhtä oikeaan pääsisi arvailemallakin. Sitäpaitsi rahoituspäätökset tehdään melko pitkälti mutu-pohjalta vähän kaikissa yrityksissäkin.

"Kolmanneksi..."

Se miten vaikeaa jonnekin on päästä kertoo melko suoraviivaisesti opiskelijoiden keskim. tasosta.
Tämä myös määrittelee miten hyvin täytyy oppia päästäkseen kurssit läpi. Samassa suhteessa niitä ov.itä ja arvosanoja pitemmälä aikavälillä kaikkialla jaetaan.

Ne jotkut lahjakkuudet jotka noihin eksyvät menisivät muuten muualle. Mikäli opiskelijoiden määriä pienennettäisiin, niin huonosta päästä se karsinta alkaisi.

"neljänneksi..."

Oulu on hyötynyt esim. yo:staan. En olekaan sitä sulkemassa. Lappeenranta on edelleen "suomalaisilla mitattuna" muuttotappiopaikkakunta. Muuttavat venäläiset saavat tilastot näyttämään paremmilta.

Ja kun sieltä valmistutaan niin sitten muutetaan pois.
Ainoastaan käydään valmistumassa vähän helpommalla. Viikonloppuina junat kulkevat.

Ei todellakaan käydä miettimään kansantalouden toimintaa. Heitettäköön silti yksi termi, "economics of scale"

Lue lisää

Ja vielä Vaasan yliopistosta. Tiesitkö että Vaasan hallintotieteiden tdk on hyväksytty mukaan sellaiseen kansainväliseen yhteistyöhön johon esim. Tamperetta ei ole hyväksytty? Tai että se tarjoaa EU:hun erikoistuvan koulutusohjelman jota ei ole muualla? Sen lisäksi että suurin osa tästä koulutusohjelmasta valmistuvista ihan oikeastitkin työllistyy kansainvälisen hallinnon saralle erittäin suuri osa jopa ihan Brysseliin asti. Puhuttamakaan siitä että kyseinen tdk voi tarjota suurimmassa osassa aineissaan "tohtoritakuun" eli kaikki opettajat ovat tohtoreita. Yksi lisuri on sattunut eksymään joukkoon.

Tai sen että Vaasan Saksan kielen laitos tarjoaa ainoana Suomessa mahdollisuuden erikoistua saksalaiseen kirjallisuustieteeseen ja suurin osa sen opettajista on syntyperäisiä? Sinne on todella helppo päästä, mutta se on johtavia laitoksia omalla alallaan Suomessa. Puhumattakaan sen yhteistyöstä Saksaan, jollain muilla kouluilla ei ole.

Tai entäs Joensuussa? Tarjotaan Suomen parasta julkisoikeuden koulutusta? Ja jos se lakkautetaan taitaapa käydä aika huonosti. Tai Lapin yliopistossa jossa saa parasta sosiaalityön koulutusta?

Kun olet lakkauttamassa esim. Vaasan yliopistosta kaikkia muita kuin rahoituksen laitosta niin seuraavaksi voidaan miettiä mikä on turhaa esim. Helsingin yliopistossa? Ehdottaisin luokattoman huonoa oikeustieteiden tdk:ta, jonka tasottomuus on myönnetty myös Helsingissä. Koska mainostat että yliopistoja on liikaa niin miksi emme voisi keskittää oikeustieteiden opinnot Turkuun, koska siellä saa oikeasti parasta mahdollista opetusta.

Ja muuten kun väität että sisäänpääsyprosentti kertoo opiskelijoiden tasosta niin kehottaisin tutustumaan esim. Tampereen yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin. Jonka mukaan se nimenomaan ei kerro siitä. Yotodistus ei kerro mitään muuta kuin sen että lukio-opiskelu ei ollut paras mahdollinen tapa oppia. Lisäksi huonot yoarvosanat voivat kertoa myös huonosta opetuksesta. Lukiolla on vasta ihan hetki sitten tehty yhteiset standardit. Ns. pienissä lukiossa voi olla vaikka millaisia tyyppejä opettamassa.

Jos sun mielestä kaikki pienemmät yliopistot on turhia niin onneksi Suomessa on vähän järkevämpiäkin ihmisiä kuin sinä. Kun sitten joskus pääset yliopistoon tai jos siellä jo olet niin pääset aloittamaan toisen vuoden opinnot niin ehkä sinäkin opit eräitä tosiasioita. Jos et opi niin oman yliopistosi opetus tieteellisestä kritiikistä on luokatonta ja jo vuoksi yliopisto pitäisi lakkauttaa.

asfasd kirjoitti:

Ja vielä Vaasan yliopistosta. Tiesitkö että Vaasan hallintotieteiden tdk on hyväksytty mukaan sellaiseen kansainväliseen yhteistyöhön johon esim. Tamperetta ei ole hyväksytty? Tai että se tarjoaa EU:hun erikoistuvan koulutusohjelman jota ei ole muualla? Sen lisäksi että suurin osa tästä koulutusohjelmasta valmistuvista ihan oikeastitkin työllistyy kansainvälisen hallinnon saralle erittäin suuri osa jopa ihan Brysseliin asti. Puhuttamakaan siitä että kyseinen tdk voi tarjota suurimmassa osassa aineissaan "tohtoritakuun" eli kaikki opettajat ovat tohtoreita. Yksi lisuri on sattunut eksymään joukkoon.

Tai sen että Vaasan Saksan kielen laitos tarjoaa ainoana Suomessa mahdollisuuden erikoistua saksalaiseen kirjallisuustieteeseen ja suurin osa sen opettajista on syntyperäisiä? Sinne on todella helppo päästä, mutta se on johtavia laitoksia omalla alallaan Suomessa. Puhumattakaan sen yhteistyöstä Saksaan, jollain muilla kouluilla ei ole.

Tai entäs Joensuussa? Tarjotaan Suomen parasta julkisoikeuden koulutusta? Ja jos se lakkautetaan taitaapa käydä aika huonosti. Tai Lapin yliopistossa jossa saa parasta sosiaalityön koulutusta?

Kun olet lakkauttamassa esim. Vaasan yliopistosta kaikkia muita kuin rahoituksen laitosta niin seuraavaksi voidaan miettiä mikä on turhaa esim. Helsingin yliopistossa? Ehdottaisin luokattoman huonoa oikeustieteiden tdk:ta, jonka tasottomuus on myönnetty myös Helsingissä. Koska mainostat että yliopistoja on liikaa niin miksi emme voisi keskittää oikeustieteiden opinnot Turkuun, koska siellä saa oikeasti parasta mahdollista opetusta.

Ja muuten kun väität että sisäänpääsyprosentti kertoo opiskelijoiden tasosta niin kehottaisin tutustumaan esim. Tampereen yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin. Jonka mukaan se nimenomaan ei kerro siitä. Yotodistus ei kerro mitään muuta kuin sen että lukio-opiskelu ei ollut paras mahdollinen tapa oppia. Lisäksi huonot yoarvosanat voivat kertoa myös huonosta opetuksesta. Lukiolla on vasta ihan hetki sitten tehty yhteiset standardit. Ns. pienissä lukiossa voi olla vaikka millaisia tyyppejä opettamassa.

Jos sun mielestä kaikki pienemmät yliopistot on turhia niin onneksi Suomessa on vähän järkevämpiäkin ihmisiä kuin sinä. Kun sitten joskus pääset yliopistoon tai jos siellä jo olet niin pääset aloittamaan toisen vuoden opinnot niin ehkä sinäkin opit eräitä tosiasioita. Jos et opi niin oman yliopistosi opetus tieteellisestä kritiikistä on luokatonta ja jo vuoksi yliopisto pitäisi lakkauttaa.

Lue lisää

En siis osaa tieteellistä kritiikkiä?
Sinä osaat? OK.

En siis osaa tulkita tekstiäsi, "tiesitkö että se on parasta?" "tai että se on päässyt eu:n ohjelmaan" "suurin osa opettajista on syntyperäisiä?" "tieseitkö että se on parasta?"

Esitä yksi oikea peruste. Kiitos.

Ja tuo on kyllä totta etteivät ylioppilastodistuksen arvosanat välttämättä paljoa kerro.Esimerkiksi lukioden taso on hyvin kirjavaa (ja yo-kirjoitukset pääsee lähes kaiki lävitse). Pääsykoe sensijaan kertoo. Erityisesti kun pienten kaupunkejen pääsykokeisiin jo hakeutuu sellaisia jotka eivät muualle usko pääsevänsä.

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

En siis osaa tieteellistä kritiikkiä?
Sinä osaat? OK.

En siis osaa tulkita tekstiäsi, "tiesitkö että se on parasta?" "tai että se on päässyt eu:n ohjelmaan" "suurin osa opettajista on syntyperäisiä?" "tieseitkö että se on parasta?"

Esitä yksi oikea peruste. Kiitos.

Ja tuo on kyllä totta etteivät ylioppilastodistuksen arvosanat välttämättä paljoa kerro.Esimerkiksi lukioden taso on hyvin kirjavaa (ja yo-kirjoitukset pääsee lähes kaiki lävitse). Pääsykoe sensijaan kertoo. Erityisesti kun pienten kaupunkejen pääsykokeisiin jo hakeutuu sellaisia jotka eivät muualle usko pääsevänsä.

Lue lisää

Huomasitko että kirjoitukseni pointti oli kritisoida meidän yo-järjestelmäämme siitä että se tuottaa paljon kansainvälisesti keskinkertaista?

Esimerkiksi siis parhaat yliopistomme eivät ole sinnepäinkään tasolla jolla ne erilaisella rahoitusrakenteella olisivat.

No onhan tuo hyvä kun perustelet pienten kaupunkejen yliopistojen olevan (eivät tietenkään oikeasti) samalla tasolla suurempien kanssa.
Kun vielä tiedetään mitä se taso kansainvälisesti verraten on niin mitäköhän yritit kirjoituksellasi todistaa?

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

Käydäänpä viestisi nopeasti lävitse. Siis nopeasti yrittämättäkään olla mitään kummoista tieteellistä argumentaatiota.

"Ensinnäkin, Suomen..."

Suomessa on jo nyt yliopisto/600 000 asukasta.

Ei usan tieteellinen ylivoima perustu noihin new yourkin kymmeniin. Usa:ssa kuka vaan saa perustaa yliopiston. Standardeja siellä ei ole.

Usa.n menestys perustuu joihinkin ( suuri maa, tämäkin luku suuri) erityisen hyviin. Suomessa jossa yo.t ovat valtion rahoittamia ei noita erityisen hyviä tällaisella rahoitusrakenteella synny.

"toisekseen yliopistojen..."

Mihinköhäön tuo standardisuus perustuu? Minkä takia nuo amk:t ovat menettäneet standardinsa?

Säilytettäkööt vaasan rahoituksen laitos . Ei sen ympärille silti noin suurta yliopistoa tarvitse. Tosin rahoitusteoria nyt on yhtä huuhaata. Katsopa esim. asiantuntijoiden arvioita tulevasta korkokehityksestä.Ja miten ne sitten ovat toteutuneet. Yhtä oikeaan pääsisi arvailemallakin. Sitäpaitsi rahoituspäätökset tehdään melko pitkälti mutu-pohjalta vähän kaikissa yrityksissäkin.

"Kolmanneksi..."

Se miten vaikeaa jonnekin on päästä kertoo melko suoraviivaisesti opiskelijoiden keskim. tasosta.
Tämä myös määrittelee miten hyvin täytyy oppia päästäkseen kurssit läpi. Samassa suhteessa niitä ov.itä ja arvosanoja pitemmälä aikavälillä kaikkialla jaetaan.

Ne jotkut lahjakkuudet jotka noihin eksyvät menisivät muuten muualle. Mikäli opiskelijoiden määriä pienennettäisiin, niin huonosta päästä se karsinta alkaisi.

"neljänneksi..."

Oulu on hyötynyt esim. yo:staan. En olekaan sitä sulkemassa. Lappeenranta on edelleen "suomalaisilla mitattuna" muuttotappiopaikkakunta. Muuttavat venäläiset saavat tilastot näyttämään paremmilta.

Ja kun sieltä valmistutaan niin sitten muutetaan pois.
Ainoastaan käydään valmistumassa vähän helpommalla. Viikonloppuina junat kulkevat.

Ei todellakaan käydä miettimään kansantalouden toimintaa. Heitettäköön silti yksi termi, "economics of scale"

Lue lisää

"Tosin rahoitusteoria nyt on yhtä huuhaata. Katsopa esim. asiantuntijoiden arvioita tulevasta korkokehityksestä.Ja miten ne sitten ovat toteutuneet. Yhtä oikeaan pääsisi arvailemallakin. Sitäpaitsi rahoituspäätökset tehdään melko pitkälti mutu-pohjalta vähän kaikissa yrityksissäkin."

Tämä kommenttisi jo kertookin kaiken tarpeellisen, emmekä tule tässä keskustelussa etenemään. Haluan kuitenkin kommentoida vielä paria asiaa.

"Se miten vaikeaa jonnekin on päästä kertoo melko suoraviivaisesti opiskelijoiden keskim. tasosta."

Tämä lauseesihan on naurettava. Esimerkiksi Heliaan on "vaikeampaa" päästä sisään kuin suurimpaan osaan muista opinahjoista (yliopistot mukaan lukien). Miksikö? No sen takia, että sinne hakee enemmän ihmisiä, minkä seurauksena sisäänotettavien määrä on suhteessa pieni. Esimerkiksi allekirjoittanut haki Heliaan silloin aikoinaan, pääsi pääsykokeeseen, mutta jätti menemättä, koska parempi paikka aukesi muualla. Kuitenkin minäkin olin sen vuoden tilastossa henkilönä, joka haki, mutta ei päässyt sisään. Samalla tavalla Helsinkiin hakee kaiken maailman pohjasakka vain sen takia, että he eivät halua muualla asua. Myöskin suuri osa maalaisista on jo 15-vuotiaana päättänyt asuvansa Helsingissä ja siksi pyrkivät sinne.

Maailman parasta arktisen eläinlääketieteen opetusta annetaan Norjan Trondheimissa koulussa, jonne on suhteellisen helppo päästä (noin tilastollisesti). Kuitenkin jokainen sinne sisään otettava on ns. huippuopiskelija. Mistäkö johtuu? Ainoastaan motivoitunut ihminen haluaa muuttaa pikkukaupunkiin Pohjois-Norjaan. Baarikärpäset pyrkivät mieluummin Osloon.

"Ei todellakaan käydä miettimään kansantalouden toimintaa. Heitettäköön silti yksi termi, "economics of scale"

Hmm, mielenkiintoista. Termihän siis tarkoittaa säästöjen (huom!) hakemista kasvamisen kautta. Valitettavasti tämä ei päde yliopistomaailmaan, jossa ihan tutkitusti pieni koko ja erikoistuminen johtaa tehokkuuteen (huom!). Tehokkuus puolestaan johtaa oppimiseen. Siis tehokkuus vs. taloudellisuus. Kaksi eri asiaa, vai väitätkö, että massaluonnet johtavat parempiin oppimistuloksiin kuin pienryhmätyöskentely?

Ja vielä tuosta Vaasan yliopistosta ja pelkän rahoituksenlaitoksen säilyttämisestä. Heitän ilmaan toisen sanahirviön: synergiaedut.

Maisteri kirjoitti:

"Tosin rahoitusteoria nyt on yhtä huuhaata. Katsopa esim. asiantuntijoiden arvioita tulevasta korkokehityksestä.Ja miten ne sitten ovat toteutuneet. Yhtä oikeaan pääsisi arvailemallakin. Sitäpaitsi rahoituspäätökset tehdään melko pitkälti mutu-pohjalta vähän kaikissa yrityksissäkin."

Tämä kommenttisi jo kertookin kaiken tarpeellisen, emmekä tule tässä keskustelussa etenemään. Haluan kuitenkin kommentoida vielä paria asiaa.

"Se miten vaikeaa jonnekin on päästä kertoo melko suoraviivaisesti opiskelijoiden keskim. tasosta."

Tämä lauseesihan on naurettava. Esimerkiksi Heliaan on "vaikeampaa" päästä sisään kuin suurimpaan osaan muista opinahjoista (yliopistot mukaan lukien). Miksikö? No sen takia, että sinne hakee enemmän ihmisiä, minkä seurauksena sisäänotettavien määrä on suhteessa pieni. Esimerkiksi allekirjoittanut haki Heliaan silloin aikoinaan, pääsi pääsykokeeseen, mutta jätti menemättä, koska parempi paikka aukesi muualla. Kuitenkin minäkin olin sen vuoden tilastossa henkilönä, joka haki, mutta ei päässyt sisään. Samalla tavalla Helsinkiin hakee kaiken maailman pohjasakka vain sen takia, että he eivät halua muualla asua. Myöskin suuri osa maalaisista on jo 15-vuotiaana päättänyt asuvansa Helsingissä ja siksi pyrkivät sinne.

Maailman parasta arktisen eläinlääketieteen opetusta annetaan Norjan Trondheimissa koulussa, jonne on suhteellisen helppo päästä (noin tilastollisesti). Kuitenkin jokainen sinne sisään otettava on ns. huippuopiskelija. Mistäkö johtuu? Ainoastaan motivoitunut ihminen haluaa muuttaa pikkukaupunkiin Pohjois-Norjaan. Baarikärpäset pyrkivät mieluummin Osloon.

"Ei todellakaan käydä miettimään kansantalouden toimintaa. Heitettäköön silti yksi termi, "economics of scale"

Hmm, mielenkiintoista. Termihän siis tarkoittaa säästöjen (huom!) hakemista kasvamisen kautta. Valitettavasti tämä ei päde yliopistomaailmaan, jossa ihan tutkitusti pieni koko ja erikoistuminen johtaa tehokkuuteen (huom!). Tehokkuus puolestaan johtaa oppimiseen. Siis tehokkuus vs. taloudellisuus. Kaksi eri asiaa, vai väitätkö, että massaluonnet johtavat parempiin oppimistuloksiin kuin pienryhmätyöskentely?

Ja vielä tuosta Vaasan yliopistosta ja pelkän rahoituksenlaitoksen säilyttämisestä. Heitän ilmaan toisen sanahirviön: synergiaedut.

Lue lisää

"Tämä kommenttisi kertookin jo..."

?

"Tämä lauseesihan on..."

Tietenkin noissa amk:iden numeroissa on paljon ilmaa. Ei amk:ita voikaan verrata yliopistoihin. Laaja oletus jos katsoit minun noin tehneen.
Sensijaan voit katsella minkä verran on alimmat pisteet joilla eri yliopistoihin on päästy. Esimerkiksi kauppatieteissähän on sama valintakoe kaikkialla.

"Hmmm, mielenkiintoista..."

Siis tarkoitin tuolla termillä lähinnä sitä, että mikäli rahoitusta keskittää niin se tuottaa enemmän kuin sen pieniin osiin jaettuna.

Käytettäköön tuosta vaikka "sanahirviötäsi" synergiaa.

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

"Tämä kommenttisi kertookin jo..."

?

"Tämä lauseesihan on..."

Tietenkin noissa amk:iden numeroissa on paljon ilmaa. Ei amk:ita voikaan verrata yliopistoihin. Laaja oletus jos katsoit minun noin tehneen.
Sensijaan voit katsella minkä verran on alimmat pisteet joilla eri yliopistoihin on päästy. Esimerkiksi kauppatieteissähän on sama valintakoe kaikkialla.

"Hmmm, mielenkiintoista..."

Siis tarkoitin tuolla termillä lähinnä sitä, että mikäli rahoitusta keskittää niin se tuottaa enemmän kuin sen pieniin osiin jaettuna.

Käytettäköön tuosta vaikka "sanahirviötäsi" synergiaa.

Lue lisää

Anteeksi nyt vaan, mutta olet melko typerä jos tuijotat vain sisäänpääsy pisteitä ja rinnastat ne suoraan siihen miten fiksuja/tyhmiä opiskelijat ovat! Vaasasta voi täysin hyvin valmistua pätevämpiä ja motivoituneempia ekonomeja kuin hkkk:sta ja toisinpäin. Olet varmaan itse päässyt kovalla työllä ja tuskalla "erittäin suosittuun huippuyliopistoon" ja nyt käyt mollaamaan muita, jotka muka pääsevät liian helposti pienempiin yliopistoihin. Ei siinä mitään, arvostan kyllä paljon Helsingin yliopistoa, mutta annan suuren arvostuksen myös tuloksia tuottaneille pienemmille yliopistoille, jotka elävät ja voivat hyvin!

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

"Tämä kommenttisi kertookin jo..."

?

"Tämä lauseesihan on..."

Tietenkin noissa amk:iden numeroissa on paljon ilmaa. Ei amk:ita voikaan verrata yliopistoihin. Laaja oletus jos katsoit minun noin tehneen.
Sensijaan voit katsella minkä verran on alimmat pisteet joilla eri yliopistoihin on päästy. Esimerkiksi kauppatieteissähän on sama valintakoe kaikkialla.

"Hmmm, mielenkiintoista..."

Siis tarkoitin tuolla termillä lähinnä sitä, että mikäli rahoitusta keskittää niin se tuottaa enemmän kuin sen pieniin osiin jaettuna.

Käytettäköön tuosta vaikka "sanahirviötäsi" synergiaa.

Lue lisää

Jos et ymmärtänyt miksi kommenttisi rahoitusteoriasta sai tuollaisen vastauksen, et varmastikaan tiedän paskan vertaa koko aiheesta.

Rahoitus on ns. "Fuzzy Science" (myös ns. "Social Science", eli kyse on ihmisistä ja heidän käyttäytymisestään), joten on toki asioita, jotka perustuvat ennustuksiin ja joita voidaan tehdä myös mutupohjalta. Tällöin kyse on tosin vähän samasta asiasta, kuin mummot vakioveikkauksen parissa; mitään ei otteluista tai joukkueista tiedetä, mutta "1 X 2 ja pennit miljoonaksi" -tyyliin rahaa syydetään, koska on sieltä ennenkin voittoja tullut. Asiantuntijat sitten tietävätkin jo niin paljon joukkueista, että pitkällä aikavälillä saavat rahoilleen vastinetta. Kyllä se mummo voi yksittäisellä kierroksella paremmin pärjätä, muuten ei.

Sitten on olemassa yksinkertaisia faktoja, joissa ei ole ns. harmaata aluetta. Esim. portfolioteoria olkoon tälläinen esimerkki. On kahdenlaisia tapoja kasvattaa riskiä: sellaisia, jotka kasvattavat myös tuotto-odotusta ja sellaisia, jotka eivät kasvata tuotto-odotusta. Et taida tästä tietää juurikaan mitään.

Lisäksi voin todeta, että mitä esim. johonkin perähikiän kyläkauppiaaseen tulee, niin kyllä heillekin olisi (taloudellisesti) hyödyllistä tietää kannattaako se uusi kylmäallas ostaa lainarahalla vai liisata. Sekin vaatii jo aika paljon, jotta kyseisen päätöksen osaisi tehdä. Se, että asiat tehdään päin persettä ei tarkoita, että asioiden oikeanlaisen hoitamisen oppiminen on turhaa.

Se rahoituksesta tällä erää.

dbdb kirjoitti:

Jos et ymmärtänyt miksi kommenttisi rahoitusteoriasta sai tuollaisen vastauksen, et varmastikaan tiedän paskan vertaa koko aiheesta.

Rahoitus on ns. "Fuzzy Science" (myös ns. "Social Science", eli kyse on ihmisistä ja heidän käyttäytymisestään), joten on toki asioita, jotka perustuvat ennustuksiin ja joita voidaan tehdä myös mutupohjalta. Tällöin kyse on tosin vähän samasta asiasta, kuin mummot vakioveikkauksen parissa; mitään ei otteluista tai joukkueista tiedetä, mutta "1 X 2 ja pennit miljoonaksi" -tyyliin rahaa syydetään, koska on sieltä ennenkin voittoja tullut. Asiantuntijat sitten tietävätkin jo niin paljon joukkueista, että pitkällä aikavälillä saavat rahoilleen vastinetta. Kyllä se mummo voi yksittäisellä kierroksella paremmin pärjätä, muuten ei.

Sitten on olemassa yksinkertaisia faktoja, joissa ei ole ns. harmaata aluetta. Esim. portfolioteoria olkoon tälläinen esimerkki. On kahdenlaisia tapoja kasvattaa riskiä: sellaisia, jotka kasvattavat myös tuotto-odotusta ja sellaisia, jotka eivät kasvata tuotto-odotusta. Et taida tästä tietää juurikaan mitään.

Lisäksi voin todeta, että mitä esim. johonkin perähikiän kyläkauppiaaseen tulee, niin kyllä heillekin olisi (taloudellisesti) hyödyllistä tietää kannattaako se uusi kylmäallas ostaa lainarahalla vai liisata. Sekin vaatii jo aika paljon, jotta kyseisen päätöksen osaisi tehdä. Se, että asiat tehdään päin persettä ei tarkoita, että asioiden oikeanlaisen hoitamisen oppiminen on turhaa.

Se rahoituksesta tällä erää.

Lue lisää

ei, ei...

Kaikista vähiten nuo lauseet :

"Asiantuntijat...että pitkällä aikavälillä saavat rahoilleen vastiketta".

" Sitten on olemassa yksinkertaisia faktoja"

" Asioiden oikeanlainsen hoitamisen oppiminen olisi turhaa"

Kaikki näyttää paperilla niin hyvältä. Se, että näitä kävisi yksiyhteen soveltamaan käytäntön ei enää olisikaan niin toimivaa. Moniulotteinen tämä maailma...

Ja edelleen olen sitä mieltä, että rahoitusrakenteellamme ei saada aikaan kuin kansainvälisesti keskinkertaista/alempaa keskikastia.

Ensin karsintaa, sen jälkeen laukkautusta. Koko ajan keskitystä.Jääkööt pienempiin kaupunkeihin joku laitos.

Kaikkien parasta ajattelen...

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

En siis osaa tieteellistä kritiikkiä?
Sinä osaat? OK.

En siis osaa tulkita tekstiäsi, "tiesitkö että se on parasta?" "tai että se on päässyt eu:n ohjelmaan" "suurin osa opettajista on syntyperäisiä?" "tieseitkö että se on parasta?"

Esitä yksi oikea peruste. Kiitos.

Ja tuo on kyllä totta etteivät ylioppilastodistuksen arvosanat välttämättä paljoa kerro.Esimerkiksi lukioden taso on hyvin kirjavaa (ja yo-kirjoitukset pääsee lähes kaiki lävitse). Pääsykoe sensijaan kertoo. Erityisesti kun pienten kaupunkejen pääsykokeisiin jo hakeutuu sellaisia jotka eivät muualle usko pääsevänsä.

Lue lisää

Nimimerkki maisteri toi esiin kysymyksen siitä, mihin perustat väittämäsi. Siis tunnetko edes listaamiesi yliopistojen opetusta, oppiainetarjontaa ja eri oppiainelaitosten toimintaan.

Kyse ei ole niinkään sinun tulkintataidostasi, vaan tiedon hankinnasta. Tässä nyt edellinen kirjoittaja on selvästi ottanut näistä asioista jonkin verran selvää ja perustaa oman argumentointinsa siihen, sinulta ei tietoon pohjaavia perusteluja vielä ole kuulunut tai näkynyt.

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

En siis osaa tieteellistä kritiikkiä?
Sinä osaat? OK.

En siis osaa tulkita tekstiäsi, "tiesitkö että se on parasta?" "tai että se on päässyt eu:n ohjelmaan" "suurin osa opettajista on syntyperäisiä?" "tieseitkö että se on parasta?"

Esitä yksi oikea peruste. Kiitos.

Ja tuo on kyllä totta etteivät ylioppilastodistuksen arvosanat välttämättä paljoa kerro.Esimerkiksi lukioden taso on hyvin kirjavaa (ja yo-kirjoitukset pääsee lähes kaiki lävitse). Pääsykoe sensijaan kertoo. Erityisesti kun pienten kaupunkejen pääsykokeisiin jo hakeutuu sellaisia jotka eivät muualle usko pääsevänsä.

Lue lisää

Nimimerkki maisteri toi esiin kysymyksen siitä, mihin perustat väittämäsi. Siis tunnetko edes listaamiesi yliopistojen opetusta, oppiainetarjontaa ja eri oppiainelaitosten toimintaan.

Kyse ei ole niinkään sinun tulkintataidostasi, vaan tiedon hankinnasta. Tässä nyt edellinen kirjoittaja on selvästi ottanut näistä asioista jonkin verran selvää ja perustaa oman argumentointinsa siihen, sinulta ei tietoon pohjaavia perusteluja vielä ole kuulunut tai näkynyt. Tuo pääsykoepointtisi on jälleen kerran osoitus mutuiluistasi.

... kirjoitti:

Nimimerkki maisteri toi esiin kysymyksen siitä, mihin perustat väittämäsi. Siis tunnetko edes listaamiesi yliopistojen opetusta, oppiainetarjontaa ja eri oppiainelaitosten toimintaan.

Kyse ei ole niinkään sinun tulkintataidostasi, vaan tiedon hankinnasta. Tässä nyt edellinen kirjoittaja on selvästi ottanut näistä asioista jonkin verran selvää ja perustaa oman argumentointinsa siihen, sinulta ei tietoon pohjaavia perusteluja vielä ole kuulunut tai näkynyt. Tuo pääsykoepointtisi on jälleen kerran osoitus mutuiluistasi.

Lue lisää

Tää tyyppi "Hallowed be my name" tuntuu olevan jotenkin tosi hepposin perustein liikkeellä, ei oikeen tiiä mitä yrittää sanoo ja jauhaa muutenkin paskaa! Muka huolissaan jostai rahoituksista, paskat! Perusteluja ei oo kuulunu typeriin väitteisiin: "pääsykoepisteet korkeemalla -->opiskelijat viisaampia","yleisiä vitsejä pienet yliopistot" ym. Mihin perustuu nää väiteet? Koko keskusteluketju on muutenkin jokseenkin TÄYSIN turha!! Naurettavimpia ovat ihmiset, jotka lähtee analysoimaan toisten ammatti/opiskeluvalintoja ja kuvittelee itse olevansa jeesuksia! Haluankin nyt kulla, ed.mainittu nimimerkki, MITÄ MAHTAVAA alaa itse opiskelet? MISSÄ YLIVERTAISESSA koulussa sitä opiskelet? KUINKA HELVETIN pitkällä olet opinnoissasi?

Kyllästynyt kirjoitti:

Tää tyyppi "Hallowed be my name" tuntuu olevan jotenkin tosi hepposin perustein liikkeellä, ei oikeen tiiä mitä yrittää sanoo ja jauhaa muutenkin paskaa! Muka huolissaan jostai rahoituksista, paskat! Perusteluja ei oo kuulunu typeriin väitteisiin: "pääsykoepisteet korkeemalla -->opiskelijat viisaampia","yleisiä vitsejä pienet yliopistot" ym. Mihin perustuu nää väiteet? Koko keskusteluketju on muutenkin jokseenkin TÄYSIN turha!! Naurettavimpia ovat ihmiset, jotka lähtee analysoimaan toisten ammatti/opiskeluvalintoja ja kuvittelee itse olevansa jeesuksia! Haluankin nyt kulla, ed.mainittu nimimerkki, MITÄ MAHTAVAA alaa itse opiskelet? MISSÄ YLIVERTAISESSA koulussa sitä opiskelet? KUINKA HELVETIN pitkällä olet opinnoissasi?

Lue lisää

Koulutuspolitiikka on hyvin tärkeä asia yhteiskunnalle.Varsinkin nykymaailmassa se jopa paljolti määrittelee kansakunnan tulevaisuutta. Suomessa se on perinteisesti hoidettu vähän vasemmalla kädellä. En niinkään kritisoi opiskelijoita, vaan politiikkaamme.

Väitteitä voisi perustaa esim. siihen tutkimukseen jonka mukaan korkeakouluverkkomme on laajentunut liiaksi. Yliopistojen kansainvälistä vertailuakin on aivan oikeasti tehty. Suomalaiset eivät ole niissä pärjänneet.

Katsos, kun raha joka laitetaan jonnekin on pois jostakin muualta. Raha myös tuottaa eriverran eri paikoissa. Mikäli saisit 1000 euroa niin laittaisitko sen kokonaan 2 %.tilille vai jakaisitko tasaisesti monelle 0,4 % tilille (valtio takaa talletukset) ?

En tiedä varautuuko hallituksemme siihen paljonpuhuttuun pandemiaan kouluttamalla paljon keskinkertaisia maistereita varastoon. Onko se kiva kun on paljon puuhastelututkimusta?

Katsopa, vähän hyvää (ja jonkinverran keskinkertaista) on joskus parempi kun paljon keskinkertaista. Itseasiassa varsin usein.

Niitä taloudenlainalaisuuksia. Suomi ei ole saari, vaan osa maailmaa. Minkälainen suhteessa muuhun maailmaan on esim. koulutuspoliittisten linjausten seurausta.

Tällä hetkellä esim. koulutuksessa ja tieteessä suomi on b-luokkaa. Itäeuroopan vaurastuminen tulee tiputtamaan Suomen c- luokkaan. Ei hyvä.

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

Koulutuspolitiikka on hyvin tärkeä asia yhteiskunnalle.Varsinkin nykymaailmassa se jopa paljolti määrittelee kansakunnan tulevaisuutta. Suomessa se on perinteisesti hoidettu vähän vasemmalla kädellä. En niinkään kritisoi opiskelijoita, vaan politiikkaamme.

Väitteitä voisi perustaa esim. siihen tutkimukseen jonka mukaan korkeakouluverkkomme on laajentunut liiaksi. Yliopistojen kansainvälistä vertailuakin on aivan oikeasti tehty. Suomalaiset eivät ole niissä pärjänneet.

Katsos, kun raha joka laitetaan jonnekin on pois jostakin muualta. Raha myös tuottaa eriverran eri paikoissa. Mikäli saisit 1000 euroa niin laittaisitko sen kokonaan 2 %.tilille vai jakaisitko tasaisesti monelle 0,4 % tilille (valtio takaa talletukset) ?

En tiedä varautuuko hallituksemme siihen paljonpuhuttuun pandemiaan kouluttamalla paljon keskinkertaisia maistereita varastoon. Onko se kiva kun on paljon puuhastelututkimusta?

Katsopa, vähän hyvää (ja jonkinverran keskinkertaista) on joskus parempi kun paljon keskinkertaista. Itseasiassa varsin usein.

Niitä taloudenlainalaisuuksia. Suomi ei ole saari, vaan osa maailmaa. Minkälainen suhteessa muuhun maailmaan on esim. koulutuspoliittisten linjausten seurausta.

Tällä hetkellä esim. koulutuksessa ja tieteessä suomi on b-luokkaa. Itäeuroopan vaurastuminen tulee tiputtamaan Suomen c- luokkaan. Ei hyvä.

Lue lisää

Tieteen ja rahoituksen välinen yhteys on selvä. Tätä ei kai kukaan kiistä. Jos meillä on varaa palkata kymmenen täysipäiväistä tutkijaa lisää, saamme lisää kansainvälisesti julkaistuja tutkimuksia ja sitä kautta näkyvyyttä. Jos et tiennyt niin nämä yliopistorankingit perustuvat juuri julkaisujen määrään.

Tällä rahoituksen ja tieteen välisellä yhteydellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, toimiiko tutkija Helsingissä vai Porissa. Siis ei mitään väliä Suomen tieteellisen tason kannalta. Suomalaisen tieteen taso ei nouse jos tieteen kokonaisrahoitusta ei kasvateta ja valitettavasti jonkun yksikön siirtämisestä saatava hyöty olisi tässä suhteessa minimaalinen. Samalla tavalla Lapin yliopiston tutkija tarvitsee toimitiloja Helsingissäkin. Ja vaikka yksi palkanlaskija saataisiinkin vähennettyä listoilta niin vastaavasti sen toimitilan vuokra kasvaisi.

Suomessa on 5,2 miljoonaa asukasta, mikä tarkoittaa sitä, että meillä ei ole varaa palkata yhtä montaa tutkijaa kuin esimerkiksi Saksalla tai Ranskalla. Tähän nähden meillä on kuitenkin erittäin kovatasoista ja laadukasta tiedettä harjoittava tiedeyhteisö. Jos siis Suomi on tieteessä B- tai C-luokkaa K-luokan panostuksella on se aika kiitettävä saavutus.

Maisteri kirjoitti:

Tieteen ja rahoituksen välinen yhteys on selvä. Tätä ei kai kukaan kiistä. Jos meillä on varaa palkata kymmenen täysipäiväistä tutkijaa lisää, saamme lisää kansainvälisesti julkaistuja tutkimuksia ja sitä kautta näkyvyyttä. Jos et tiennyt niin nämä yliopistorankingit perustuvat juuri julkaisujen määrään.

Tällä rahoituksen ja tieteen välisellä yhteydellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, toimiiko tutkija Helsingissä vai Porissa. Siis ei mitään väliä Suomen tieteellisen tason kannalta. Suomalaisen tieteen taso ei nouse jos tieteen kokonaisrahoitusta ei kasvateta ja valitettavasti jonkun yksikön siirtämisestä saatava hyöty olisi tässä suhteessa minimaalinen. Samalla tavalla Lapin yliopiston tutkija tarvitsee toimitiloja Helsingissäkin. Ja vaikka yksi palkanlaskija saataisiinkin vähennettyä listoilta niin vastaavasti sen toimitilan vuokra kasvaisi.

Suomessa on 5,2 miljoonaa asukasta, mikä tarkoittaa sitä, että meillä ei ole varaa palkata yhtä montaa tutkijaa kuin esimerkiksi Saksalla tai Ranskalla. Tähän nähden meillä on kuitenkin erittäin kovatasoista ja laadukasta tiedettä harjoittava tiedeyhteisö. Jos siis Suomi on tieteessä B- tai C-luokkaa K-luokan panostuksella on se aika kiitettävä saavutus.

Lue lisää

Jep, varsinkin kun Suomessa on virallisesti
kymmeniä (!) yliopistoja ja korkeakouluja.
Itä-Suomessa on kolme yliopistoa, Pohjois-Suomessa
kaksi. Esimerkiksi noissa tapauksissa yliopistojen
koulutusalat täydentävät toisiaan, eli
realistisempaa olisi puhua esimerkiksi Pohjois-
Suomen yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta.

Tällähän ei olisi mitään merkitystä opetuksen
tai tutkimuksen tasoon, mutta se olisi ainoa
keino saattaa pienemmät paikat erilaisissa
kansainvälisissä mittauksissa vertailukelpoisiksi.

Esimerkiksi tunnetussa Shanghain top 500
mittauksessa ei yliopiston koolle laiteta juuri
mitään painoa. Onhan nyt selvää että 30 jonkun
alan professoria tekee paljon enemmän tutkimusta
kuin 10 saman alan professoria.

Kaikkein realistisinta olisi kuitenkin
lopettaa kaikkien nykyisten yliopistojen
itsenäisyys (eihän sitä oikeasti edes ole!) ja
perustaa yksi Suomen Valtionyliopisto, jolla
nyt sattuu vaan olemaan yksiköitä Helsingistä
Rovaniemelle ja Joensuusta Turkuun.

laaja-alaisuutta kirjoitti:

Jep, varsinkin kun Suomessa on virallisesti
kymmeniä (!) yliopistoja ja korkeakouluja.
Itä-Suomessa on kolme yliopistoa, Pohjois-Suomessa
kaksi. Esimerkiksi noissa tapauksissa yliopistojen
koulutusalat täydentävät toisiaan, eli
realistisempaa olisi puhua esimerkiksi Pohjois-
Suomen yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta.

Tällähän ei olisi mitään merkitystä opetuksen
tai tutkimuksen tasoon, mutta se olisi ainoa
keino saattaa pienemmät paikat erilaisissa
kansainvälisissä mittauksissa vertailukelpoisiksi.

Esimerkiksi tunnetussa Shanghain top 500
mittauksessa ei yliopiston koolle laiteta juuri
mitään painoa. Onhan nyt selvää että 30 jonkun
alan professoria tekee paljon enemmän tutkimusta
kuin 10 saman alan professoria.

Kaikkein realistisinta olisi kuitenkin
lopettaa kaikkien nykyisten yliopistojen
itsenäisyys (eihän sitä oikeasti edes ole!) ja
perustaa yksi Suomen Valtionyliopisto, jolla
nyt sattuu vaan olemaan yksiköitä Helsingistä
Rovaniemelle ja Joensuusta Turkuun.

Lue lisää

Ohessa Shanghai 500 mittaristo ja kunkin mittarin painoarvo:

Quality of Education
- Alumni of an institution winning Nobel Prizes and Fields Medals: 10%

Quality of Faculty
- Staff of an institution winning Nobel Prizes and Fields Medals: 20%

Highly cited researchers in 21 broad subject categories: 20%

Research Output
-Articles published in Nature and Science*: 20%
-Articles in Science Citation Index-expanded and Social Science Citation Index: 20%

Size of Institution
- Academic performance with respect to the size of an institution Size: 10%

Total
100%

Nobel ym. palkinnoilla on tuossa siis jo yhtensä 30 %:n painoarvo. Tämän lisäksi vielä 20% painoarvo luonnontieteellisessä tutkimuksessa. Eipä tuolle listalle kovin moni yliopisto tosiaan Suomesta nouse. Humanistiset tieteet ovat selvästi aliarvoisessa asemassa, yhteiskuntatieteille tuossa jotain arvoa annetaan.

Muistan kun tämä lista viime vuonna tuli julkisuuteen, niin juuri kukaan täällä ei kiinnittänyt tutkimuksen sisältöön mitään huomiota, vaan hoettiin vain sitä mantraa, että ne ja ne yliopistot Suomesta ovat ovat esim. Eurooppa 100 -listalla. No, eihän listalle tosiaan millään sellainen yliopisto edes pääse, jossa ei painoteta luonnontieteitä, lääketiedettä ja insinööritieteitä.

... kirjoitti:

Ohessa Shanghai 500 mittaristo ja kunkin mittarin painoarvo:

Quality of Education
- Alumni of an institution winning Nobel Prizes and Fields Medals: 10%

Quality of Faculty
- Staff of an institution winning Nobel Prizes and Fields Medals: 20%

Highly cited researchers in 21 broad subject categories: 20%

Research Output
-Articles published in Nature and Science*: 20%
-Articles in Science Citation Index-expanded and Social Science Citation Index: 20%

Size of Institution
- Academic performance with respect to the size of an institution Size: 10%

Total
100%

Nobel ym. palkinnoilla on tuossa siis jo yhtensä 30 %:n painoarvo. Tämän lisäksi vielä 20% painoarvo luonnontieteellisessä tutkimuksessa. Eipä tuolle listalle kovin moni yliopisto tosiaan Suomesta nouse. Humanistiset tieteet ovat selvästi aliarvoisessa asemassa, yhteiskuntatieteille tuossa jotain arvoa annetaan.

Muistan kun tämä lista viime vuonna tuli julkisuuteen, niin juuri kukaan täällä ei kiinnittänyt tutkimuksen sisältöön mitään huomiota, vaan hoettiin vain sitä mantraa, että ne ja ne yliopistot Suomesta ovat ovat esim. Eurooppa 100 -listalla. No, eihän listalle tosiaan millään sellainen yliopisto edes pääse, jossa ei painoteta luonnontieteitä, lääketiedettä ja insinööritieteitä.

Lue lisää

Syy siihen, ettei tuota mainittu oli lähinnä
yliopistojen innossa kerätä lisää määrärahoja.
Tuo itsensä säälittely toimii kyllä tiettyyn
rajaan asti, mutta nousee ongelmaksi lähinnä
siinä, että ulkomaiset yliopistot alkavat haalia
Suomesta opiskelija-ainesta, joka luulee että
Suomen yliopistoista ei ole mihinkään.

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

Käydäänpä viestisi nopeasti lävitse. Siis nopeasti yrittämättäkään olla mitään kummoista tieteellistä argumentaatiota.

"Ensinnäkin, Suomen..."

Suomessa on jo nyt yliopisto/600 000 asukasta.

Ei usan tieteellinen ylivoima perustu noihin new yourkin kymmeniin. Usa:ssa kuka vaan saa perustaa yliopiston. Standardeja siellä ei ole.

Usa.n menestys perustuu joihinkin ( suuri maa, tämäkin luku suuri) erityisen hyviin. Suomessa jossa yo.t ovat valtion rahoittamia ei noita erityisen hyviä tällaisella rahoitusrakenteella synny.

"toisekseen yliopistojen..."

Mihinköhäön tuo standardisuus perustuu? Minkä takia nuo amk:t ovat menettäneet standardinsa?

Säilytettäkööt vaasan rahoituksen laitos . Ei sen ympärille silti noin suurta yliopistoa tarvitse. Tosin rahoitusteoria nyt on yhtä huuhaata. Katsopa esim. asiantuntijoiden arvioita tulevasta korkokehityksestä.Ja miten ne sitten ovat toteutuneet. Yhtä oikeaan pääsisi arvailemallakin. Sitäpaitsi rahoituspäätökset tehdään melko pitkälti mutu-pohjalta vähän kaikissa yrityksissäkin.

"Kolmanneksi..."

Se miten vaikeaa jonnekin on päästä kertoo melko suoraviivaisesti opiskelijoiden keskim. tasosta.
Tämä myös määrittelee miten hyvin täytyy oppia päästäkseen kurssit läpi. Samassa suhteessa niitä ov.itä ja arvosanoja pitemmälä aikavälillä kaikkialla jaetaan.

Ne jotkut lahjakkuudet jotka noihin eksyvät menisivät muuten muualle. Mikäli opiskelijoiden määriä pienennettäisiin, niin huonosta päästä se karsinta alkaisi.

"neljänneksi..."

Oulu on hyötynyt esim. yo:staan. En olekaan sitä sulkemassa. Lappeenranta on edelleen "suomalaisilla mitattuna" muuttotappiopaikkakunta. Muuttavat venäläiset saavat tilastot näyttämään paremmilta.

Ja kun sieltä valmistutaan niin sitten muutetaan pois.
Ainoastaan käydään valmistumassa vähän helpommalla. Viikonloppuina junat kulkevat.

Ei todellakaan käydä miettimään kansantalouden toimintaa. Heitettäköön silti yksi termi, "economics of scale"

Lue lisää

oletpas katkera ihminen. ikävää, että häkkisi ovi on jäänyt raolleen, jotta pääset muita ihmisiä kiusaamaan.

t. maisteri vaasasta

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

Huomasitko että kirjoitukseni pointti oli kritisoida meidän yo-järjestelmäämme siitä että se tuottaa paljon kansainvälisesti keskinkertaista?

Esimerkiksi siis parhaat yliopistomme eivät ole sinnepäinkään tasolla jolla ne erilaisella rahoitusrakenteella olisivat.

No onhan tuo hyvä kun perustelet pienten kaupunkejen yliopistojen olevan (eivät tietenkään oikeasti) samalla tasolla suurempien kanssa.
Kun vielä tiedetään mitä se taso kansainvälisesti verraten on niin mitäköhän yritit kirjoituksellasi todistaa?

Lue lisää

onpa hienoa, että on löytynyt asiantuntija, joka laittaa yliopistolaitoksen kuntoon. hiukan jo pelkäsinkin, josko kyseinen oraakkeli jää löytymättä. onneksi ei.

ps. metafoorat ym. kielikuvat kuuluvat kirjallisuuteen, ei tieteelliseen tekstiin. tieteellinen teksti viittaa selkeästi kontekstiin, jota on tarkoitus käsitellä. jopa ilman isoja alkukirjaimiakin.

Siinäpä oli hyvä ja perusteltu kirjoitus vaikka aivan hivenen kalskahti että kirjoittaja saattaisi jopa itse olla Vaasan yliopistolla töissä.

simppelix kirjoitti:

Siinäpä oli hyvä ja perusteltu kirjoitus vaikka aivan hivenen kalskahti että kirjoittaja saattaisi jopa itse olla Vaasan yliopistolla töissä.

Voihan tuo olla näinkin, että "Maisteri" on Vaasan yo:ssa duunissa, mutta toisaalta itse rahoitusalalla muuten työtä tekevänä olen kyllä tietoinen ihan samoista asioista. Jos työnsä puolesta seuraa kotimaista tutkimusta rahoituksen saralta niin varmasti törmää Vaasan yliopistoon. Ja ovathan ne siellä kirjoittaneet ainakin yhden mainion oppikirjan, jota tuli luettua koulussa.

Vivere kirjoitti:

Kiitos "Maisteri" tästä harvinaisen järkevästä kommentista. Tätä tasoa toivoisi olevan enemmänkin tällä palstalla.

Näin on.. perusteltua tekstiä, eikä mitään hetken mielijohteessa räpiköityä olankohauttelua!

laaja-alaisuutta kirjoitti:

Jep, varsinkin kun Suomessa on virallisesti
kymmeniä (!) yliopistoja ja korkeakouluja.
Itä-Suomessa on kolme yliopistoa, Pohjois-Suomessa
kaksi. Esimerkiksi noissa tapauksissa yliopistojen
koulutusalat täydentävät toisiaan, eli
realistisempaa olisi puhua esimerkiksi Pohjois-
Suomen yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta.

Tällähän ei olisi mitään merkitystä opetuksen
tai tutkimuksen tasoon, mutta se olisi ainoa
keino saattaa pienemmät paikat erilaisissa
kansainvälisissä mittauksissa vertailukelpoisiksi.

Esimerkiksi tunnetussa Shanghain top 500
mittauksessa ei yliopiston koolle laiteta juuri
mitään painoa. Onhan nyt selvää että 30 jonkun
alan professoria tekee paljon enemmän tutkimusta
kuin 10 saman alan professoria.

Kaikkein realistisinta olisi kuitenkin
lopettaa kaikkien nykyisten yliopistojen
itsenäisyys (eihän sitä oikeasti edes ole!) ja
perustaa yksi Suomen Valtionyliopisto, jolla
nyt sattuu vaan olemaan yksiköitä Helsingistä
Rovaniemelle ja Joensuusta Turkuun.

Lue lisää

! ! ! ! ! ! ! ! !

Ai oikein poliittisin perustein perustettu? No johan on perkeles, kuka on mennyt sellaisen asian tekemään!? Onneksi tässä maassa ei mitään muuta ole tehty poliittisin perustein (esimerkiksi peruskoulujärjestelmä ja Helsingin kaupungin perustaminen).

Pertti Paasio kirjoitti:

Ai oikein poliittisin perustein perustettu? No johan on perkeles, kuka on mennyt sellaisen asian tekemään!? Onneksi tässä maassa ei mitään muuta ole tehty poliittisin perustein (esimerkiksi peruskoulujärjestelmä ja Helsingin kaupungin perustaminen).

Lue lisää

Minä en jaksa päteä millään helvetin tärkeällä kapulakielellä enkä perustella juurtajaksain mielipidettäni, mutta sanon sen nyt kuitenkin tarkistamatta kieliopillista ulkoasua sisällöstä puhumattakaan(tää nyt on VAIN s24 palsta):

Porin yliopistokeskushan se jäätävin paikka on!! -> Informaatio ei kulje, opiskelijat luulevat olevansa jotain elitistejä, varsinkin DI ja KTM-puolten opiskelijat *huoh*. Huonot luennoitsijat, lehtorit ja opettajat(eivät ole päteviä, eivät ymmärrä käytännön asioista ja opetusmetodeista mitään tai sitten osalla on noussut jonkinsortin pissa päähän ja harrastavat typerännäköistä pöyhkeilyä). Naurettavan alhainen rima päästä opiskelemaan kyseiseen yksikköön, ja tenteistä päästetään säälillä porukka läpi. Tenteistä annetaan arvosanaksi kolmosia vaikkei ole avannut tenttikirjaakaan. Huomattavan suuri osa sisäänpäässeistä opiskelijoista ei ole edes suorittannut yo-tutkintoa. Ilmapiiri koko yksikössä ahdistava. Ala-astemaista "koulukiusaamista" olen huomannut toisia opiskelijoita kohtaan (eri yksiköiden välillä) ja opiskelijoilla on kauheat ennakkoluulot toisiaan kohtaan. Itse en ko. oppilaitoksessa opiskele, mutta työn puitteissa olen siellä joutunut usein pyörähtämään ja tunnen sieltä paljon opiskelijoita jotka kilpaa manaavat puuvillan ilmapiiriä. Toki niitä puolustelijoitakin löytyy mutta itse en moiseen mestaan astuisi opiskelumielessä.

Tai-> menkää sinne vain, ainakin saatte maisterin tai dipparin paperit MITÄTTÖMÄLLÄ työnteolla.

"eivät siis mitään yliopistoja, joita Suomessa on kaksi Helsinki ja Oulu."

Helsingin yliopisto on alun perin Turun Akatemia. Olisi jo aika siirtää se takaisin Turkuun.

Yhdyn näkemykseesi vahvasti.

Nimittäin:

Turhia yliopistoja ovat kaikki muut paitsi Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu. Muut yliopistot ovat nimittäin yliopistoja vain näön vuoksi, koska ne toimivat kuolevien alueiden tekohengittäjinä.

Helsinki on tietysti suvereeni tiedeyliopistona. Tampere, Turku ja Oulu kärpässarjalaisia, mutta ne ansaitsevat olemassaolonsa profiloitumisensa takia. Tuppuyliopistot (Lappi, Joensuu, Vaasa, Jyväskylä, Kuopio, Lappeenranta) ovat keinotekoisia takapajuisten alueiden elävänä pysyttämiseksi. Kylmä fakta on, että Suomi keskittyy Tampere- Turku-Helsinki akselille, ja Oulu on tietysti asia erikseen (Oulun menestystarina). Muutoin Suomen pitäminen elinvoimaisena on rahan haaskausta.

On turha tekohengittää maakuntakeskuksia (JKL=Keski-Suomi, Joensuu=Pohjois-Karjala, Vaasa=Pohjanmaa, Lappeenranta=Etelä-Karjala, Kuopio=Pohjois-Savo, Rovaniemi=Lappi), pitämällä pystyssä surkeita yliopistoja. Yliopistot nimittäin ovat pitkälti vastuussa siitä, että syrjäseudut pysyvät keinotekoisesti asuttuina. Tämä keinotekoisuus on turhan kallista. Näin ollen kaikki korkeakoulut kannattaa keskittää Tampere-Turku-Helsinki-akselille (Oulu on poikkeus säännöstä).

Näinhän se sunnilleen menee: Tampereella on vahva yhteiskuntaan ja terveyteen liittyvä tutkimusperinne, ja kaupunki Suomen nopeiten kasvavista, joten yo puoltaa paikkaansa. Yliopisto perustettiinkin yhteiskunnallisen korkeakoulun päälle. Turku on taasen kriittinen Helsingin vaihtoehto. Ja Oulun yo profiloitunut teknisille aloille, joilla on maailman huippuja. Helsingin yliopiston elinoikeutusta ei tarvitse edes perustella.

(Jyväskylästä sen verran, että Suomen Ateena-nimike on korniuden huippu. Joskus sata vuotta sitten kaupunki ehkä oli suomalaisen kulttuurin kehto, mutta pitkään se on ollut vain umpimielinen takapajula. Miten niin kylmä ja hengetön kaupunki saattoi kutsua itseään Suomen Ateenaksi joskus 60-luvulla?)

Mazzarella kirjoitti:

Yhdyn näkemykseesi vahvasti.

Nimittäin:

Turhia yliopistoja ovat kaikki muut paitsi Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu. Muut yliopistot ovat nimittäin yliopistoja vain näön vuoksi, koska ne toimivat kuolevien alueiden tekohengittäjinä.

Helsinki on tietysti suvereeni tiedeyliopistona. Tampere, Turku ja Oulu kärpässarjalaisia, mutta ne ansaitsevat olemassaolonsa profiloitumisensa takia. Tuppuyliopistot (Lappi, Joensuu, Vaasa, Jyväskylä, Kuopio, Lappeenranta) ovat keinotekoisia takapajuisten alueiden elävänä pysyttämiseksi. Kylmä fakta on, että Suomi keskittyy Tampere- Turku-Helsinki akselille, ja Oulu on tietysti asia erikseen (Oulun menestystarina). Muutoin Suomen pitäminen elinvoimaisena on rahan haaskausta.

On turha tekohengittää maakuntakeskuksia (JKL=Keski-Suomi, Joensuu=Pohjois-Karjala, Vaasa=Pohjanmaa, Lappeenranta=Etelä-Karjala, Kuopio=Pohjois-Savo, Rovaniemi=Lappi), pitämällä pystyssä surkeita yliopistoja. Yliopistot nimittäin ovat pitkälti vastuussa siitä, että syrjäseudut pysyvät keinotekoisesti asuttuina. Tämä keinotekoisuus on turhan kallista. Näin ollen kaikki korkeakoulut kannattaa keskittää Tampere-Turku-Helsinki-akselille (Oulu on poikkeus säännöstä).

Näinhän se sunnilleen menee: Tampereella on vahva yhteiskuntaan ja terveyteen liittyvä tutkimusperinne, ja kaupunki Suomen nopeiten kasvavista, joten yo puoltaa paikkaansa. Yliopisto perustettiinkin yhteiskunnallisen korkeakoulun päälle. Turku on taasen kriittinen Helsingin vaihtoehto. Ja Oulun yo profiloitunut teknisille aloille, joilla on maailman huippuja. Helsingin yliopiston elinoikeutusta ei tarvitse edes perustella.

(Jyväskylästä sen verran, että Suomen Ateena-nimike on korniuden huippu. Joskus sata vuotta sitten kaupunki ehkä oli suomalaisen kulttuurin kehto, mutta pitkään se on ollut vain umpimielinen takapajula. Miten niin kylmä ja hengetön kaupunki saattoi kutsua itseään Suomen Ateenaksi joskus 60-luvulla?)

Lue lisää

Helsingissä on myös kolme taideyliopistoa. Taideteollinen Korkeakoulu,Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu. Niistä esimerkiksi Taideteollinen on yksi maailman arvostetuimmista muotoiluyliopistoista ja sen Elokuvataiteen osasto on euroopan parhaiten varustettu elokuvakoulu ja suuresti arvostettu.

Mitä te tiedeihmiset ajattelette taiteesta ja kulttuurista sekä niiden koulutuksesta Suomessa? Ovatko ne turhia aloja, joita ylläpidetään vain poliittisista syistö, vai onko ne vain häiriö muuten puhtaassa akateemisessa egossanne?

Mazzarella kirjoitti:

Yhdyn näkemykseesi vahvasti.

Nimittäin:

Turhia yliopistoja ovat kaikki muut paitsi Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu. Muut yliopistot ovat nimittäin yliopistoja vain näön vuoksi, koska ne toimivat kuolevien alueiden tekohengittäjinä.

Helsinki on tietysti suvereeni tiedeyliopistona. Tampere, Turku ja Oulu kärpässarjalaisia, mutta ne ansaitsevat olemassaolonsa profiloitumisensa takia. Tuppuyliopistot (Lappi, Joensuu, Vaasa, Jyväskylä, Kuopio, Lappeenranta) ovat keinotekoisia takapajuisten alueiden elävänä pysyttämiseksi. Kylmä fakta on, että Suomi keskittyy Tampere- Turku-Helsinki akselille, ja Oulu on tietysti asia erikseen (Oulun menestystarina). Muutoin Suomen pitäminen elinvoimaisena on rahan haaskausta.

On turha tekohengittää maakuntakeskuksia (JKL=Keski-Suomi, Joensuu=Pohjois-Karjala, Vaasa=Pohjanmaa, Lappeenranta=Etelä-Karjala, Kuopio=Pohjois-Savo, Rovaniemi=Lappi), pitämällä pystyssä surkeita yliopistoja. Yliopistot nimittäin ovat pitkälti vastuussa siitä, että syrjäseudut pysyvät keinotekoisesti asuttuina. Tämä keinotekoisuus on turhan kallista. Näin ollen kaikki korkeakoulut kannattaa keskittää Tampere-Turku-Helsinki-akselille (Oulu on poikkeus säännöstä).

Näinhän se sunnilleen menee: Tampereella on vahva yhteiskuntaan ja terveyteen liittyvä tutkimusperinne, ja kaupunki Suomen nopeiten kasvavista, joten yo puoltaa paikkaansa. Yliopisto perustettiinkin yhteiskunnallisen korkeakoulun päälle. Turku on taasen kriittinen Helsingin vaihtoehto. Ja Oulun yo profiloitunut teknisille aloille, joilla on maailman huippuja. Helsingin yliopiston elinoikeutusta ei tarvitse edes perustella.

(Jyväskylästä sen verran, että Suomen Ateena-nimike on korniuden huippu. Joskus sata vuotta sitten kaupunki ehkä oli suomalaisen kulttuurin kehto, mutta pitkään se on ollut vain umpimielinen takapajula. Miten niin kylmä ja hengetön kaupunki saattoi kutsua itseään Suomen Ateenaksi joskus 60-luvulla?)

Lue lisää

Ajattelussasi on vain se ongelma,
että tulevaisuutta on niin pirun vaikea
ennustaa. Kyllä varmasti viipurilaisetkin
uskoivat 1938 pysyvään asemaansa maan toisena kaupunkina...

Oulu oli 1950-luvulla pienempi kuin Lahti,
samaa sarjaa kuin Kuopio, Vaasa, Pori ja
Lahti. Näistä eroten Oululla oli komeampi
menneisyys, mutta muuten Oulu oli
kehitysalueen keskellä painiskeleva tympeä
teollisuuskaupunki. Kukaan ei voinut
silloin tietää, että pitkälti yliopiston
varaan rakentuva menestystarina tekisi
siitä neljänkymmenen vuoden sisällä
Tampereeseen ja Turkuun verrattavan
merkittävän keskuksen.

Paljon järkevämpi veto olisi silloin ollut
veikata vaikkapa Poria. Se oli teollistuneen
ja vauraan alueen keskellä, lähempänä maan
keskeisiä osia.

Aivan samalla tavalla on mahdollisuuksien rajoissa, että vaikkapa Kuopiosta tulee
merkittävä kasvukeskus biotekniikan nousun
myötä. En mene sanomaan että se olisi todennäköistä, mutta se on mahdollista.

Ylipäätään Suomessa tulisi luopua tästä kastijakopelleilystä ja perustaa maan
kaikista nykyisistä yliopistoista yksi
yliopisto, jolla nyt vaan sattuu olemaan
yksiköitä eri puolella maata. Kaikkihan
toimivat jo nyt opm:n tarkassa ohjauksessa.
Se takaisi laadukkaalle suomalaiselle tutkimukselle parempia sijoja erilaisissa keinotekoisissa mittauksissa, ja poistaisi turhanaikaisen kiistelyn. Totuushan on,
että nettipalstojen tieteilijöiden
mielestä yliopiston laadun määrää vain ja ainoastaan sen sijaintikaupungin suuruus.

sepäse-seppo kirjoitti:

Minä en jaksa päteä millään helvetin tärkeällä kapulakielellä enkä perustella juurtajaksain mielipidettäni, mutta sanon sen nyt kuitenkin tarkistamatta kieliopillista ulkoasua sisällöstä puhumattakaan(tää nyt on VAIN s24 palsta):

Porin yliopistokeskushan se jäätävin paikka on!! -> Informaatio ei kulje, opiskelijat luulevat olevansa jotain elitistejä, varsinkin DI ja KTM-puolten opiskelijat *huoh*. Huonot luennoitsijat, lehtorit ja opettajat(eivät ole päteviä, eivät ymmärrä käytännön asioista ja opetusmetodeista mitään tai sitten osalla on noussut jonkinsortin pissa päähän ja harrastavat typerännäköistä pöyhkeilyä). Naurettavan alhainen rima päästä opiskelemaan kyseiseen yksikköön, ja tenteistä päästetään säälillä porukka läpi. Tenteistä annetaan arvosanaksi kolmosia vaikkei ole avannut tenttikirjaakaan. Huomattavan suuri osa sisäänpäässeistä opiskelijoista ei ole edes suorittannut yo-tutkintoa. Ilmapiiri koko yksikössä ahdistava. Ala-astemaista "koulukiusaamista" olen huomannut toisia opiskelijoita kohtaan (eri yksiköiden välillä) ja opiskelijoilla on kauheat ennakkoluulot toisiaan kohtaan. Itse en ko. oppilaitoksessa opiskele, mutta työn puitteissa olen siellä joutunut usein pyörähtämään ja tunnen sieltä paljon opiskelijoita jotka kilpaa manaavat puuvillan ilmapiiriä. Toki niitä puolustelijoitakin löytyy mutta itse en moiseen mestaan astuisi opiskelumielessä.

Tai-> menkää sinne vain, ainakin saatte maisterin tai dipparin paperit MITÄTTÖMÄLLÄ työnteolla.

Lue lisää

Olipas mielenkiintoinen viesti, mikä ei taas oikein liittynyt aiheeseen...

Mutta Sepäse-seppo ei nähtävästi yliopistokeskusta kovin hyvin tunne, koska vain teekkari ja kylterit opiskelevat samoissa kerroksissa - humanistit aivan toisaalla.

Aina on niitä yksinäisiä sieluja, jotka eivät sopeudu. Siinä voi olla hyvä mennä itseensä, eikä pistää koulun tai opiskelijoiden elitistisyyden (sinua lainatakseni) syyksi.

Mitä tulee luennoitsijoihin, koulussa on paljon emokoulujen vakituisia luennoitsijoita. Tasossa ei siis ole kritisoitavaa.

Tenteistä ei myöskään aivan armosta läpi pääse. Esimerkkinä KTM-puolen syksyinen 1. vuosikurssin laskentatoimen peruskurssi, jossa reputettiin 2/3-osaa opiskelijoista. Teekkareillakaan ei opintoviikkojen haaliminen ihan itsestäänselvyys koulussa ole.

Selvennyksenä sinulle, että Porin yliopistokeskuksen tiedekunnat eivät ole itsenäisiä, vaan emoyliopistojen yksiköitä. Valmistuneet eivät siis valmistu "Porin yliopistokeskuksesta", vaan Tampereen yliopistosta, Helsingin taideteollisesta, Turun yliopistosta, Turun kauppakorkeakoulusta tai Tampereen tekn. yliopistosta.

Myös kiinnittäisin huomiota sinun nk. faktatietoihin. "Huomattavan suuri osa sisäänpäässeistä opiskelijoista ei ole edes suorittannut yo-tutkintoa. Ilmapiiri koko yksikössä ahdistava." Mistä moinen tilasto? Itse opiskelijana en tiedä yhtäkään ei-ylioppilasta saati puhuisi huonosta ilmapiiristä :) Jos viettää kaikki illat yksin pimeässä itsemurhayksikössä, niin silloin saattaa koulukin näyttää synkältä ja pimeältä...

Puolustelija kirjoitti:

Olipas mielenkiintoinen viesti, mikä ei taas oikein liittynyt aiheeseen...

Mutta Sepäse-seppo ei nähtävästi yliopistokeskusta kovin hyvin tunne, koska vain teekkari ja kylterit opiskelevat samoissa kerroksissa - humanistit aivan toisaalla.

Aina on niitä yksinäisiä sieluja, jotka eivät sopeudu. Siinä voi olla hyvä mennä itseensä, eikä pistää koulun tai opiskelijoiden elitistisyyden (sinua lainatakseni) syyksi.

Mitä tulee luennoitsijoihin, koulussa on paljon emokoulujen vakituisia luennoitsijoita. Tasossa ei siis ole kritisoitavaa.

Tenteistä ei myöskään aivan armosta läpi pääse. Esimerkkinä KTM-puolen syksyinen 1. vuosikurssin laskentatoimen peruskurssi, jossa reputettiin 2/3-osaa opiskelijoista. Teekkareillakaan ei opintoviikkojen haaliminen ihan itsestäänselvyys koulussa ole.

Selvennyksenä sinulle, että Porin yliopistokeskuksen tiedekunnat eivät ole itsenäisiä, vaan emoyliopistojen yksiköitä. Valmistuneet eivät siis valmistu "Porin yliopistokeskuksesta", vaan Tampereen yliopistosta, Helsingin taideteollisesta, Turun yliopistosta, Turun kauppakorkeakoulusta tai Tampereen tekn. yliopistosta.

Myös kiinnittäisin huomiota sinun nk. faktatietoihin. "Huomattavan suuri osa sisäänpäässeistä opiskelijoista ei ole edes suorittannut yo-tutkintoa. Ilmapiiri koko yksikössä ahdistava." Mistä moinen tilasto? Itse opiskelijana en tiedä yhtäkään ei-ylioppilasta saati puhuisi huonosta ilmapiiristä :) Jos viettää kaikki illat yksin pimeässä itsemurhayksikössä, niin silloin saattaa koulukin näyttää synkältä ja pimeältä...

Lue lisää

Opiskelen tällä hetkellä Tampereen yliopistossa, ja opiskelin vuoden Porin yliopistokeskuksessa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa. Asun omistusasunnossa (en itsemurhayksiössä kuten oletit ;), joka on KOLMIO kera pienen kissan ja rakkaan avopuoliskoni. En ole todellakaan yksinäinen sielu, sillä toimin aktiivisesti eri opiskelijajärjestöissä ja minulla on hyviä ystäviä vielä Porin ajoiltakin, jotka opiskelevat yliopistokeskuksessa. Heidän ikäviä juttuja liittyen opiskeluilmapiiriin kuulen joka kerta kun tapaamme Porin käynnilläni ja näinollen olen todellakin saanut sellaisen kuvan, että opiskelijat ovat hyvin ennakkoluuloisia toisiaan kohtaan, ja DI-puolen opiskelijat osaavat olla henkiseltä iältään hyvinkin ala-astetasoisia (eivät kykene empatiaan ja käyttäytyät todella ikävästi kanssaopiskelijoita kohtaan).

Tekstini oli kieltämättä aika provo mutta olen vain niin tuohtunut koko yliopistokeskukseen että piti vain tulla vähän lässyttämään kun siltä tuntui( hahah hyvähyvä). Tämä moraalinen rappioni on kuitenkin taas hetkellisesti ohi :D! Mutta siinä tulee ainakin ilmi mitä mieltä MINÄ henkilökohtaisesti olen kyseisestä keskuksesta.

Eipä liittynyt kirjoitukseni aiheeseen, mutta eihän tämä suomi24-palstan taso olekin täynnä aasinsiltoja ja umpimähkäselityksiä. Tampereen yliopiston puolelta olen käynyt pitämässä tenttejä ko. laitoksessa näin myöhemmin.

"Myös kiinnittäisin huomiota sinun nk. faktatietoihin. "Huomattavan suuri osa sisäänpäässeistä opiskelijoista ei ole edes suorittannut yo-tutkintoa. Ilmapiiri koko yksikössä ahdistava." Mistä moinen tilasto? "

Nämä niinkutsutut faktatiedot (en ole itse niitä todellisiksi faktatiedoiksi edes nimittänyt, joten en voi antaa sinulle sen enempää lähdeviitteitä) ovat omasta PÄÄSTÄNI -tämähän oli minun MIELIPITEENI (hyvä että olet lähdekriittinen, niin kuuluukin olla)! Siis se on mielikuva jonka olen saanut yhdessä kera opiskelijaystäväni.

Kauppatieteiden opettajien puolelta en tiedä mikä heidän tasonsa on, mutta hyvää sanaa en sano humanistisen tiedekunnan puolelta. Osa on ammattitaitoisia ja mukavia heppuja, mutta osa on hyvinkin mitättömiä pikkutärkeilijöitä. Järkyttävän iso osa humanistisen tiedekunnan opiskelijoista ei ole suorittanut yo-tutkintoa.

"Selvennyksenä sinulle, että Porin yliopistokeskuksen tiedekunnat eivät ole itsenäisiä, vaan emoyliopistojen yksiköitä. Valmistuneet eivät siis valmistu "Porin yliopistokeskuksesta",

-----> Olenko väittänyt jotain muuta? Toki minä nyt tämän tiedän ;)

sepäse-seppo kirjoitti:

Opiskelen tällä hetkellä Tampereen yliopistossa, ja opiskelin vuoden Porin yliopistokeskuksessa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa. Asun omistusasunnossa (en itsemurhayksiössä kuten oletit ;), joka on KOLMIO kera pienen kissan ja rakkaan avopuoliskoni. En ole todellakaan yksinäinen sielu, sillä toimin aktiivisesti eri opiskelijajärjestöissä ja minulla on hyviä ystäviä vielä Porin ajoiltakin, jotka opiskelevat yliopistokeskuksessa. Heidän ikäviä juttuja liittyen opiskeluilmapiiriin kuulen joka kerta kun tapaamme Porin käynnilläni ja näinollen olen todellakin saanut sellaisen kuvan, että opiskelijat ovat hyvin ennakkoluuloisia toisiaan kohtaan, ja DI-puolen opiskelijat osaavat olla henkiseltä iältään hyvinkin ala-astetasoisia (eivät kykene empatiaan ja käyttäytyät todella ikävästi kanssaopiskelijoita kohtaan).

Tekstini oli kieltämättä aika provo mutta olen vain niin tuohtunut koko yliopistokeskukseen että piti vain tulla vähän lässyttämään kun siltä tuntui( hahah hyvähyvä). Tämä moraalinen rappioni on kuitenkin taas hetkellisesti ohi :D! Mutta siinä tulee ainakin ilmi mitä mieltä MINÄ henkilökohtaisesti olen kyseisestä keskuksesta.

Eipä liittynyt kirjoitukseni aiheeseen, mutta eihän tämä suomi24-palstan taso olekin täynnä aasinsiltoja ja umpimähkäselityksiä. Tampereen yliopiston puolelta olen käynyt pitämässä tenttejä ko. laitoksessa näin myöhemmin.

"Myös kiinnittäisin huomiota sinun nk. faktatietoihin. "Huomattavan suuri osa sisäänpäässeistä opiskelijoista ei ole edes suorittannut yo-tutkintoa. Ilmapiiri koko yksikössä ahdistava." Mistä moinen tilasto? "

Nämä niinkutsutut faktatiedot (en ole itse niitä todellisiksi faktatiedoiksi edes nimittänyt, joten en voi antaa sinulle sen enempää lähdeviitteitä) ovat omasta PÄÄSTÄNI -tämähän oli minun MIELIPITEENI (hyvä että olet lähdekriittinen, niin kuuluukin olla)! Siis se on mielikuva jonka olen saanut yhdessä kera opiskelijaystäväni.

Kauppatieteiden opettajien puolelta en tiedä mikä heidän tasonsa on, mutta hyvää sanaa en sano humanistisen tiedekunnan puolelta. Osa on ammattitaitoisia ja mukavia heppuja, mutta osa on hyvinkin mitättömiä pikkutärkeilijöitä. Järkyttävän iso osa humanistisen tiedekunnan opiskelijoista ei ole suorittanut yo-tutkintoa.

"Selvennyksenä sinulle, että Porin yliopistokeskuksen tiedekunnat eivät ole itsenäisiä, vaan emoyliopistojen yksiköitä. Valmistuneet eivät siis valmistu "Porin yliopistokeskuksesta",

-----> Olenko väittänyt jotain muuta? Toki minä nyt tämän tiedän ;)

Lue lisää

Kieltämättä oli varsin mielenkiintoista lukea näkökulmia Porin yo-keskuksesta, kun kyseessä on kuitenkin aika tuntematon yliopisto-opinnot mahdollistava koulu.

Murskakritiikin antaminen vain melko heppoisin perustein saa karvat pystyyn, kun koulu ei suinkaan ole tasoltaan heikko. Faktatietoa (ihan virallista sellaista :P ) on, että esimerkiksi KTM-puolelta valmistumisnopeus on huomattavasti emokoulua korkeampi. Syitä tähän mm. nopean valmistumisen mahdollistava joustava opinto-ohjelma ja harvojen opiskelijoiden samanaikainen työssäkäynti. (Valmistui taas yo-pohjalta aloittanut 3,5 vuodessa)

Toki koululla on ongelmansa ja vielä osittain vakiintumaton asema, mutta mielestäni yo-keskusidea on varsin kehityskelpoinen ja ristiinopiskelu todellinen mahdollisuus (ei puheiden tasolla).

On pitkälti ihmisistä kiinni, miten he näkevät toisten suhtautumisen, mutta teekkarikylterihumanistiläppä kuuluu asiaan - ei siinä kovinkaan tosissaan kenenkään opintosuuntaa olla arvostelemassa :)

Mazzarella kirjoitti:

Yhdyn näkemykseesi vahvasti.

Nimittäin:

Turhia yliopistoja ovat kaikki muut paitsi Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu. Muut yliopistot ovat nimittäin yliopistoja vain näön vuoksi, koska ne toimivat kuolevien alueiden tekohengittäjinä.

Helsinki on tietysti suvereeni tiedeyliopistona. Tampere, Turku ja Oulu kärpässarjalaisia, mutta ne ansaitsevat olemassaolonsa profiloitumisensa takia. Tuppuyliopistot (Lappi, Joensuu, Vaasa, Jyväskylä, Kuopio, Lappeenranta) ovat keinotekoisia takapajuisten alueiden elävänä pysyttämiseksi. Kylmä fakta on, että Suomi keskittyy Tampere- Turku-Helsinki akselille, ja Oulu on tietysti asia erikseen (Oulun menestystarina). Muutoin Suomen pitäminen elinvoimaisena on rahan haaskausta.

On turha tekohengittää maakuntakeskuksia (JKL=Keski-Suomi, Joensuu=Pohjois-Karjala, Vaasa=Pohjanmaa, Lappeenranta=Etelä-Karjala, Kuopio=Pohjois-Savo, Rovaniemi=Lappi), pitämällä pystyssä surkeita yliopistoja. Yliopistot nimittäin ovat pitkälti vastuussa siitä, että syrjäseudut pysyvät keinotekoisesti asuttuina. Tämä keinotekoisuus on turhan kallista. Näin ollen kaikki korkeakoulut kannattaa keskittää Tampere-Turku-Helsinki-akselille (Oulu on poikkeus säännöstä).

Näinhän se sunnilleen menee: Tampereella on vahva yhteiskuntaan ja terveyteen liittyvä tutkimusperinne, ja kaupunki Suomen nopeiten kasvavista, joten yo puoltaa paikkaansa. Yliopisto perustettiinkin yhteiskunnallisen korkeakoulun päälle. Turku on taasen kriittinen Helsingin vaihtoehto. Ja Oulun yo profiloitunut teknisille aloille, joilla on maailman huippuja. Helsingin yliopiston elinoikeutusta ei tarvitse edes perustella.

(Jyväskylästä sen verran, että Suomen Ateena-nimike on korniuden huippu. Joskus sata vuotta sitten kaupunki ehkä oli suomalaisen kulttuurin kehto, mutta pitkään se on ollut vain umpimielinen takapajula. Miten niin kylmä ja hengetön kaupunki saattoi kutsua itseään Suomen Ateenaksi joskus 60-luvulla?)

Lue lisää

Aluksi kerron itsestäni sen verran että en edusta akateemista väkeä, olen ihan vain tavallinen insinöörinretku joka osaltaan takaa sen että yliopistoilla on aihetta ja RAHAA tehdä tiedettä tässä valtakunnassa.

Tätä viestiketjua lukiessa tulee elävästi mieleeni, jos tähän osallistuneista kirjoittajista edes osa on korkeammin koulutettua väkeä, joka kuitenkin jossain vaiheessa elämäänsä on suoraan tai välillisesti tekemässä päätöksiä jotka vaikuttavat kansakuntamme tulevaisuuteen, ovat asiat huonosti. Tällaista kapeakatseisuutta en olekaan muualla todennut ilmenevän kuin akateemisessa maailmassa, vaikka se kovastikin yrittää muuta vakuutella.

Arvoisat valtakunnan toivot, otetaan esimerkki takapajulasta ja sen jälkeenjääneisyydestä. Joensuusta ja sen ympäristöstä.

Alueella toimii isompia ja todella pieniä yrityksiä joita kaikkia yhdistää se että ne ovat kansainvälisiä toimijoita, jotka ovat valinneet sijainnikseen Pohjois-Karjalan koska Turku-Tampere-Helsinki ei merkitse yrityksille toimintansa kannalta paljoakaan. Eikä niiden yliopistot.

- Perlos, elektroniikan ja lääketeollisuuden sopimusvalmistaja jolla on toimintaa miltei kaikilla mantereilla. Nokian siivittämänä kasvanut merkittäväksi tekijäksi omilla aloillaan maailmassa. Toimii toki Suomessa muuallakin, Tre,Hki,Tku -alueet, mutta pääosa P-K:ssa

- Abloy, jokainen tietää millainen yritys on ASSA-Abloy ja missä sen markkinat ovat.

- Timberjack, puunkorjuuseen liittyviä koneita. Pääomistaja Kanadassa ja Joensuun yksikköön on keskitetty yhtiön muitakin toimintoja. Markkinat maailmanlaajuiset.

- Exel, ei pelkästään sauva- ja sählymailatehdas. Asiakkaana suuria kansainvälisiä TeleCom -verkkojen rakentajia. Markkinat maailmanlaajuiset.

-Thermo Electron, Kansainvälinen laboratoriomittalaitteiden valmistaja, markkinat maailmanlaajuiset.

Pienempiä, pitkälle erikoistuneita toimijoita löytyy useita, mainitaan tässä pari.

- Mantsinen, materiaalinkäsittelykoneita satamiin, sahoille ym. Tutustukaa www.mantsinen.com. Markkinat maailmanlaajuiset.

- Mastsystem, siirrettäviä antennijärjestelmiä maailman eri puolustusvoimille, pelastuslaitoksille ja viranomaisille. Markkinat maailmanlaajuiset.

ACA Systems, maailmanmittakaavassa ainutlaatuisia prosessinvalvontalaitteita paperiteollisuudelle. Markkinat maailmanlaajuiset.

Tämä oli pieni läpileikkaus vain alueen teollisesta toiminnasta joka suoraan työllistää tuhansia ihmisiä, välillisesti paljon enemmän. Kaikki mainitsemani yritykset osoittavat kasvua, eivät missään tapauksessa poista toimintaansa paikkakunnalta vaikka monen toiminta laajenee jatkuvasti muilla mantereilla. Millä eväillä sinä väität tätä periferiassa olevaa aluetta kuolevaksi paikaksi jota yliopisto tekohengittää? Juuri tuon mainion päätöksen ansiosta perustaa Joensuuhun yliopisto on aikojen alussa antanut mahdollisuuden alueen teollisuuden kehittymiseen koulutusmahdollisuuksien muodossa. Vähäinen ei ole ollut myöskään nykyisen AMK:n merkitys alueen kehitykselle( aikana ennen AMK:ta).

Mielestäni tämä tuppukylä on täysin verrattavissa osaamisen ja tekemisen tasoltaan esim. Ouluun, suhteutettuna väkilukuun tietenkin. Joensuun yliopisto tekee mm. muovitekniikassa merkittävää materiaalitutkimusta parempien materiaalien kehittämistyössä.

Kuten huomaat, minä en ole humanisti. Se, että kehäkolmosen sisäpuolella asuvien mielestä ko. väylän pohjoispuolella ei ole enää elämää on valitettavan väärässä, Joensuun ympäristön kaltaisia alueita on Suomenmaassa muitakin.

Eikö muuten Helsingin tuppuyliopisto muka tuota palveluja paikalliselle teollissuudelle? Luulen että tuottaa. Asiahan on niin että ilman työelämää ei olisi yliopistoja, toisaalta työelämä tarvitsee niiden tuottamia palveluita, tutkimusta, koulutusta. Molemmat tarvitsevat toisiaan, miksi pitää joutavia palopuheita miten Suomessa on vain muutama yliopisto jotka ovat olemassaolonsa oikeuttaneet. Kovin olisi kapeat mahdollisuudet neljällä yliopistolla. Suomen tieteellinen uskottavuuskin voisi kärsiä.

Tulkaa joskus pois sieltä kirjahyllyjen välistä koko akateeminen sakki ja tutustukaa omaan kotimaahanne. Vähän hölömönkuulosta murretta myö puhutaan, mutta ihan harmittomia myö ollaan.

Helsingistä löytyy maamme säälittävin yliopisto. Heillä nähkääs menee tuhottoman paljon aikaa ruotiessaan toisten yliopistojen tasoa ja olemassaolon realiteetteja. Olen istunut helsinkiläisten vierailijoiden luennoilla ja voin sanoa, ettei taso ole mitään ylivertaista muuhun maahan verrattuna. Todellisuudessa Helsingin yliopiston nimissä tehdään huomattavan paljon työtä kehä III:n ulkopuolella, Helsinki vain kerää pisteet.

Olen vahvasti sitä mieltä, että maamme muut yliopistot toteuttavat valtioneuvoston asettamaan nk.yliopistojen kolmatta tehtävää Helsinkiä paremmin. Kiisteltykin kolmas tehtävä antaa muille yliopistoille olemassaolon oikeutuksen; joskin ne toteuttavat tutkimuksen ja opetuksenkin tehtävät moitteettomasti.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten Helsingin yliopisto selviytyisi, jos se hajasijoitettaisiin vaikka Puolangalle (sijaitsee Kainuussa). Siellä nököttäisi ilman valtiohallinnon tukipisteitä ja maan (helsinkiläisten mielestä myös maailman) navan asemaa ja kehittäisi itse itseään täysin omillaan, niin kuin muutkin Suomen yliopistot.

Ainiin, Puolangalla on lunta ja pakkasta osan vuodesta eivätkä helsinkiläiset omista pipoa tai pitkiä kalsareita.

periferia kirjoitti:

Helsingistä löytyy maamme säälittävin yliopisto. Heillä nähkääs menee tuhottoman paljon aikaa ruotiessaan toisten yliopistojen tasoa ja olemassaolon realiteetteja. Olen istunut helsinkiläisten vierailijoiden luennoilla ja voin sanoa, ettei taso ole mitään ylivertaista muuhun maahan verrattuna. Todellisuudessa Helsingin yliopiston nimissä tehdään huomattavan paljon työtä kehä III:n ulkopuolella, Helsinki vain kerää pisteet.

Olen vahvasti sitä mieltä, että maamme muut yliopistot toteuttavat valtioneuvoston asettamaan nk.yliopistojen kolmatta tehtävää Helsinkiä paremmin. Kiisteltykin kolmas tehtävä antaa muille yliopistoille olemassaolon oikeutuksen; joskin ne toteuttavat tutkimuksen ja opetuksenkin tehtävät moitteettomasti.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten Helsingin yliopisto selviytyisi, jos se hajasijoitettaisiin vaikka Puolangalle (sijaitsee Kainuussa). Siellä nököttäisi ilman valtiohallinnon tukipisteitä ja maan (helsinkiläisten mielestä myös maailman) navan asemaa ja kehittäisi itse itseään täysin omillaan, niin kuin muutkin Suomen yliopistot.

Ainiin, Puolangalla on lunta ja pakkasta osan vuodesta eivätkä helsinkiläiset omista pipoa tai pitkiä kalsareita.

Lue lisää

Helsinki on tietysti tiedeyliopistona ylivertainen, kun muut yliopistot ovat kärpässarjalaisia. Tämä ei silti tarkoita, etteikö muissa yliopistoissa voi oppia alaansa yhtä hyvin, ja etteikö muissa yliopistoissa olisi lahjakkaita opiskelijoita. Opetus on muissa suurissa yliopistoissa(Oulu, Tampere, Turku) aivan yhtä laadukasta, ja lopultahan oppiminen on täysin itsestä, opiskelijasta kiinni, ei opiskelupaikasta. Usein kuitenkin Helsingin yliopisto vie maakunta-yliopistojen parhaat tutkijat päältä pois. Näin ollen Helsinkiin kuoriuttuu tutkijoiden kerma.

Mazzarella kirjoitti:

Helsinki on tietysti tiedeyliopistona ylivertainen, kun muut yliopistot ovat kärpässarjalaisia. Tämä ei silti tarkoita, etteikö muissa yliopistoissa voi oppia alaansa yhtä hyvin, ja etteikö muissa yliopistoissa olisi lahjakkaita opiskelijoita. Opetus on muissa suurissa yliopistoissa(Oulu, Tampere, Turku) aivan yhtä laadukasta, ja lopultahan oppiminen on täysin itsestä, opiskelijasta kiinni, ei opiskelupaikasta. Usein kuitenkin Helsingin yliopisto vie maakunta-yliopistojen parhaat tutkijat päältä pois. Näin ollen Helsinkiin kuoriuttuu tutkijoiden kerma.

Lue lisää

Voi helvetti!NIIN, oppiminen on täysin itsestä kiinni, ei opiskelupaikasta kuten mazzarella totesi! Typerää edes kuvitella että vain nää ns.isot yliopistot ois jonkun arvosia, kyllä sitä erittäin tasokasta opetusta, ja motivoituneita opiskelijoita löytyy todellakin myös näistä pienemmistä yksiköistä, kuten maisteri järkevillä kommenteillaan esitti.Typerää vääntöä ja lapsellista edes ajatella että koko suomen akateeminen osaaminen tungettaisiin vain Helsingin yliopistoon?!Jotkut asiasta tietämättömät jaksavat aina käydä joidenkin pienempien yliopistojen kimppuun. Opiskelu on silti erittäin hyvätasoista. Jokainen kai itse tietää parhaiten, oppiiko!Se ei ole paljon korkeakoulusta kiinni, jos oma pää on tyhjä.

Opiskelupaikalla on väliä. Kun ryhmässä mietitään ketä kutsutaan haastatteluun, niin Otaniemessä ja Tampereella opiskelleet D-insinöörit eivät pidä Lappeenrantaraisia tai Oululaisia juuri minään. Talouden puolella TKKK:ssa opiskelleen eivät tippaakaan arvosta Vaasan tai Tampereen yliopistossa opiskelleita. Tämä on enemmän tai vähemmän "rasismia" mutta niin se vain on.

Toinen asia mikä vaikuttaa on yliopistojen kulttuuri: LTY:n teekkareista tai TAY:n boomaresta löytyy enemmän "löysin rantein" -tyyppejä kuin esim TKK:n, TTY:n tai TKKK:n kasvateista. Näissä opinahjoissa opiskelleet ovat hyvin työorientoituneita ja sisäistä yrittäjyyttä löytyy.

Nämä ovat tilastollisia seikkoja. Lopulta työhaastattelussa yksilön ominaisuudet ratkaisevat.

Loistava kirjoitus! Olen samoilla linjoilla.

Juuri humanistisilla aloilla on käytännössä samantekevää missä opiskelee, koska opintomenestys on täysin kiinni lukuhaluista ja tietysti myös kyvystä omaksua, eritellä sekä tulkita tietoa ja ajatuksia. Humanistisen tutkinnon suorittaminen on vieläpä pitkälti vain kirjojen lukemista, joten on samantekevää missä kaupungissa kirjansa lukee.

Jokainen tietysti saattaa valita mieluisensa opiskelukaupunkin, jossa viihtyy ja pystyy parhaiten keskittymään lukuihinsa. Esimerkiksi Helsinki voi olla jollekin maalaiselle liian rauhaton lukemisen tyyssijaksi, koska siellä on hänelle liikaa virikkeitä tai häiriötekijöitä. Niinpä hän valitsee opiskelukaupungikseen mieluummin Jyväskylän, Joensuu tai Tampereen.

Teknisistä aloista en osaa sanoa enempää kuin sinäkään, mutta luulen että esim. kemian alalla on hiukan merkitsevää se minkälaiset puitteet (opintovälineet jne.) oppilaitoksessa on.

Mazzarella kirjoitti:

Loistava kirjoitus! Olen samoilla linjoilla.

Juuri humanistisilla aloilla on käytännössä samantekevää missä opiskelee, koska opintomenestys on täysin kiinni lukuhaluista ja tietysti myös kyvystä omaksua, eritellä sekä tulkita tietoa ja ajatuksia. Humanistisen tutkinnon suorittaminen on vieläpä pitkälti vain kirjojen lukemista, joten on samantekevää missä kaupungissa kirjansa lukee.

Jokainen tietysti saattaa valita mieluisensa opiskelukaupunkin, jossa viihtyy ja pystyy parhaiten keskittymään lukuihinsa. Esimerkiksi Helsinki voi olla jollekin maalaiselle liian rauhaton lukemisen tyyssijaksi, koska siellä on hänelle liikaa virikkeitä tai häiriötekijöitä. Niinpä hän valitsee opiskelukaupungikseen mieluummin Jyväskylän, Joensuu tai Tampereen.

Teknisistä aloista en osaa sanoa enempää kuin sinäkään, mutta luulen että esim. kemian alalla on hiukan merkitsevää se minkälaiset puitteet (opintovälineet jne.) oppilaitoksessa on.

Lue lisää

Ok. Hieman ihmettelen silti noita sinun aiempia kommenttejasi tässä keskustelussa.

Jatko-opintotasosta jäi mainitsematta se, että jos jo perusopinnoissa toimivat erilaiset verkostot aika hyvin (ainakin oma kokemus on tämä), niin jatko-opinnossa homma on kai vielä astetta pidemmällä ja ajatustenvaihtoa tapahtuu paljon yliopistojen välillä täysin riippumatta siitä missä joku jatko-opiskelija sattuu maantieteellisesti oleilemaan. Itse muuten olen piakkoin tutustumassa noiden jo mainitsemieni yliopistojen lisäksi vielä Joensuun yliopistoon. Ai niin, ja onpa tullut toimittua opettajanakin Helsingin yliopiston kursseilla, vaan enpä ole Hesassa opintojani opiskellut.

... kirjoitti:

Ok. Hieman ihmettelen silti noita sinun aiempia kommenttejasi tässä keskustelussa.

Jatko-opintotasosta jäi mainitsematta se, että jos jo perusopinnoissa toimivat erilaiset verkostot aika hyvin (ainakin oma kokemus on tämä), niin jatko-opinnossa homma on kai vielä astetta pidemmällä ja ajatustenvaihtoa tapahtuu paljon yliopistojen välillä täysin riippumatta siitä missä joku jatko-opiskelija sattuu maantieteellisesti oleilemaan. Itse muuten olen piakkoin tutustumassa noiden jo mainitsemieni yliopistojen lisäksi vielä Joensuun yliopistoon. Ai niin, ja onpa tullut toimittua opettajanakin Helsingin yliopiston kursseilla, vaan enpä ole Hesassa opintojani opiskellut.

Lue lisää

Oho, olinhan minä sen Joensuun näköjään jo maininnut.

... kirjoitti:

Ok. Hieman ihmettelen silti noita sinun aiempia kommenttejasi tässä keskustelussa.

Jatko-opintotasosta jäi mainitsematta se, että jos jo perusopinnoissa toimivat erilaiset verkostot aika hyvin (ainakin oma kokemus on tämä), niin jatko-opinnossa homma on kai vielä astetta pidemmällä ja ajatustenvaihtoa tapahtuu paljon yliopistojen välillä täysin riippumatta siitä missä joku jatko-opiskelija sattuu maantieteellisesti oleilemaan. Itse muuten olen piakkoin tutustumassa noiden jo mainitsemieni yliopistojen lisäksi vielä Joensuun yliopistoon. Ai niin, ja onpa tullut toimittua opettajanakin Helsingin yliopiston kursseilla, vaan enpä ole Hesassa opintojani opiskellut.

Lue lisää

Nämä kommentit olen heittänyt yliopisto-fuksin asiantuntemuksella, joten niihin kannattaa suhtautua aika epäilevästi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tämä alueellistamis-hömpötys on ollut paljolti rahantuhlausta, ja eivätkö syrjäisien maakuntien yliopistojen perustamiset olleet aluepolitiikkaa. Esimerkiksi Jörn Donner on sanonut, että se on vain hyvä kun Suomi keskittyy kolmioon Tampere-Turku-Helsinki ja että keinotekoinen alueellistaminen on absurdia rahojen tuhlausta.

Mazzarella kirjoitti:

Nämä kommentit olen heittänyt yliopisto-fuksin asiantuntemuksella, joten niihin kannattaa suhtautua aika epäilevästi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tämä alueellistamis-hömpötys on ollut paljolti rahantuhlausta, ja eivätkö syrjäisien maakuntien yliopistojen perustamiset olleet aluepolitiikkaa. Esimerkiksi Jörn Donner on sanonut, että se on vain hyvä kun Suomi keskittyy kolmioon Tampere-Turku-Helsinki ja että keinotekoinen alueellistaminen on absurdia rahojen tuhlausta.

Lue lisää

Ovat tietysti osaltaan aluepoliittisia päätöksiä. Ko. aikakauteenhan (n. 50/60-luku) liittyy mm. kaupungistuminen, joten korkeakoulutusta on halutta tarjota kautta maan ja tukea kaupunkikeskusten syntymistä. Osa (ainakin esim. Vaasa) aloitti toimintansa yksityisellä rahoituksella, yksityisenä korkeakouluna. Mitenkään tarkkaan en toki tunne korkeakoululaitoksemme historiaa.

Maantieteellisesti kattava korkeakouluverkko ei kuitenkaan ole mielestäni lainkaan sellaista resurssien haaskuuta kuten jotkut väittävät, vaan takaa tasapuolisia koulutusmahdollisuuksia ympäri maan. Sen voi sanoa, että olisi Joensuukin paljon nykyistä kurjempi paikka, mikäli täältä puuttuisi yliopisto. Korkeakoulut kuitenkin aina tuovat alueelle opiskelijoita ja työpaikkoja - tämän lisäksi "aineeton" pääoma on erittäin tärkeätä, siis korkeakoulukulttuuri. Ja joka tapauksessa osa korkeakoulun aiheuttamista kuluista palautuu aina takaisin valtion kirstuun verotuloina, oli oppilaitos sitten missä päin tahansa. Toisaalta yliopistojen rahoitus on nykyään sidottu valmistuneiden määriin. Jos ihmisiä siis kuitenkin valmistuu näistä "maakuntakorkeakouluista", niin mistään rahan haaskuusta ei voida puhua.

Kun vielä ottaa huomioon, että yliopistot/korkeakoulut ovat opm:n rahoittamia ja tutkinnotkin ovat lakisääteisiä ja laissa on säädetty korkeakoulujen koulutusvastuut, eri virkojen vaatimukset ovat ns. "läpinäkyviä" ja virkojen täyttöprosessit ovat periaatteessa samat kaikissa yliopistoissa, on koulutuksen/opettajien taso varsin sama kautta maan. Hieman yliopistot voisivat kenties vähentää opiskelijoiden sisäänottomääriä ja panostaa avoimen yliopiston opetustarjontaan entistä(kin)enemmän.

Opiskelijoiden tasosta puhuttaessa taas voidaan miettiä esimerkiksi sitä, imevätkö muka isot yliopistot jotenkin yksiselitteisesti ne parhaat myös maakunnista, tätä minä en tiedä. Luulen kuitenkin, että niitä maakuntien parhaita opiskelijoita päätyy myös "maakuntakorkeakouluihin". Opiskeluajathan ovat tunnetusti lyhyempiä maakuntakorkeakouluissa, mikä ainakin on selvästi positiivinen asia.

... kirjoitti:

Ovat tietysti osaltaan aluepoliittisia päätöksiä. Ko. aikakauteenhan (n. 50/60-luku) liittyy mm. kaupungistuminen, joten korkeakoulutusta on halutta tarjota kautta maan ja tukea kaupunkikeskusten syntymistä. Osa (ainakin esim. Vaasa) aloitti toimintansa yksityisellä rahoituksella, yksityisenä korkeakouluna. Mitenkään tarkkaan en toki tunne korkeakoululaitoksemme historiaa.

Maantieteellisesti kattava korkeakouluverkko ei kuitenkaan ole mielestäni lainkaan sellaista resurssien haaskuuta kuten jotkut väittävät, vaan takaa tasapuolisia koulutusmahdollisuuksia ympäri maan. Sen voi sanoa, että olisi Joensuukin paljon nykyistä kurjempi paikka, mikäli täältä puuttuisi yliopisto. Korkeakoulut kuitenkin aina tuovat alueelle opiskelijoita ja työpaikkoja - tämän lisäksi "aineeton" pääoma on erittäin tärkeätä, siis korkeakoulukulttuuri. Ja joka tapauksessa osa korkeakoulun aiheuttamista kuluista palautuu aina takaisin valtion kirstuun verotuloina, oli oppilaitos sitten missä päin tahansa. Toisaalta yliopistojen rahoitus on nykyään sidottu valmistuneiden määriin. Jos ihmisiä siis kuitenkin valmistuu näistä "maakuntakorkeakouluista", niin mistään rahan haaskuusta ei voida puhua.

Kun vielä ottaa huomioon, että yliopistot/korkeakoulut ovat opm:n rahoittamia ja tutkinnotkin ovat lakisääteisiä ja laissa on säädetty korkeakoulujen koulutusvastuut, eri virkojen vaatimukset ovat ns. "läpinäkyviä" ja virkojen täyttöprosessit ovat periaatteessa samat kaikissa yliopistoissa, on koulutuksen/opettajien taso varsin sama kautta maan. Hieman yliopistot voisivat kenties vähentää opiskelijoiden sisäänottomääriä ja panostaa avoimen yliopiston opetustarjontaan entistä(kin)enemmän.

Opiskelijoiden tasosta puhuttaessa taas voidaan miettiä esimerkiksi sitä, imevätkö muka isot yliopistot jotenkin yksiselitteisesti ne parhaat myös maakunnista, tätä minä en tiedä. Luulen kuitenkin, että niitä maakuntien parhaita opiskelijoita päätyy myös "maakuntakorkeakouluihin". Opiskeluajathan ovat tunnetusti lyhyempiä maakuntakorkeakouluissa, mikä ainakin on selvästi positiivinen asia.

Lue lisää

Käyn tuon viestisi nopeasti läpi. Saman alkoholin vaikutuksen alaisena, kun ensimmäinenkin viestini.

" ..että joensuukin olisi nykyistä kurjempi paikka..."

Selvä. Halutkaamme kansainvälisesti alempaa keskikastia olevia yliopistoja, jotta joensuu ei olisi nykyistäkin kurjempi paikka.

Siis olenko ainot jonka mielestä ideaali ei ole (sinnepäin)standarditaso euroranking 300
yliopistoja?

Tuohon joensuun (keinotekoiseen)elvyttämiseenkin käytettävät rahat eivät olisi pois muilta yliopistoilta (Suomen koulutukselta ja tieteeltä), mikäli
nuo joensuut ym. hoidettaisiin muulla kuin "korkeakouluilla"

"... imevätkö muka isot yliopistot..."

Kyllä. Kyllä "maaseudulta" hakeudutaan pois mikäli uskotaan pääsevämme kaupunkien yliopistoihin, ja toisinpäin. "Maaseudulle" hakeudutaan myös kaupungeista (ja tutkinonnon jälkeen sieltä pois..)mikäli ei tässä asiassa muualle uskota pääsevämme. Kohta kun kaikilla aloilla on "yhteishaku" tulee tämä vielä kerran alleviivattua.

Siis olenko ainot joka ei usko korkean koulutuksen olevan valtiolle tärkeiden asioiden joukossa? Olenko ainot jonka mielestä se voidaan uhrata "maaseutupolitiikalle" ? Ymmärtäisin tämän mikäli ei olisi maailmaa Suomen ulkopuolella, mutta kun siellä on. Siellä on "kenet toivoisimme isäksemme" länsieurooppa, ja "readytofight" itäeurope.

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

Käyn tuon viestisi nopeasti läpi. Saman alkoholin vaikutuksen alaisena, kun ensimmäinenkin viestini.

" ..että joensuukin olisi nykyistä kurjempi paikka..."

Selvä. Halutkaamme kansainvälisesti alempaa keskikastia olevia yliopistoja, jotta joensuu ei olisi nykyistäkin kurjempi paikka.

Siis olenko ainot jonka mielestä ideaali ei ole (sinnepäin)standarditaso euroranking 300
yliopistoja?

Tuohon joensuun (keinotekoiseen)elvyttämiseenkin käytettävät rahat eivät olisi pois muilta yliopistoilta (Suomen koulutukselta ja tieteeltä), mikäli
nuo joensuut ym. hoidettaisiin muulla kuin "korkeakouluilla"

"... imevätkö muka isot yliopistot..."

Kyllä. Kyllä "maaseudulta" hakeudutaan pois mikäli uskotaan pääsevämme kaupunkien yliopistoihin, ja toisinpäin. "Maaseudulle" hakeudutaan myös kaupungeista (ja tutkinonnon jälkeen sieltä pois..)mikäli ei tässä asiassa muualle uskota pääsevämme. Kohta kun kaikilla aloilla on "yhteishaku" tulee tämä vielä kerran alleviivattua.

Siis olenko ainot joka ei usko korkean koulutuksen olevan valtiolle tärkeiden asioiden joukossa? Olenko ainot jonka mielestä se voidaan uhrata "maaseutupolitiikalle" ? Ymmärtäisin tämän mikäli ei olisi maailmaa Suomen ulkopuolella, mutta kun siellä on. Siellä on "kenet toivoisimme isäksemme" länsieurooppa, ja "readytofight" itäeurope.

Lue lisää

Se, että nipsit muiden vastauksista sieltä täältä ja kommenteillasi huiskit sinne tänne osoittaa, että et halua keskittyä kokonaisuuteen.

Heitetäänpä ilmaan sellainen ajatus, että niitä on paljon muitakin arvoja kuin vain tehokkuus.

"Tuohon joensuun (keinotekoiseen)elvyttämiseenkin käytettävät rahat eivät olisi pois muilta yliopistoilta (Suomen koulutukselta ja tieteeltä), mikäli nuo joensuut ym. hoidettaisiin muulla kuin "korkeakouluilla"."

Johan tätä rahapolitiikkaa tuossa selitin hieman, et ilmeisesti siitä mitään ymmärtänyt. Kirjoittelin myös eräässä viestissä lyhyesti Oulun tilanteesta - ihan itse ovat rahaongelmansa muuten aiheuttaneet. Koko touhusi alkaa vaikutta pelkältä trolleilulta.

Maisteri tuolla eräässä viestissä kiteytti hyvin:
"Jos siis Suomi on tieteessä B- tai C-luokkaa K-luokan panostuksella on se aika kiitettävä saavutus." (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000007023642)

... kirjoitti:

Se, että nipsit muiden vastauksista sieltä täältä ja kommenteillasi huiskit sinne tänne osoittaa, että et halua keskittyä kokonaisuuteen.

Heitetäänpä ilmaan sellainen ajatus, että niitä on paljon muitakin arvoja kuin vain tehokkuus.

"Tuohon joensuun (keinotekoiseen)elvyttämiseenkin käytettävät rahat eivät olisi pois muilta yliopistoilta (Suomen koulutukselta ja tieteeltä), mikäli nuo joensuut ym. hoidettaisiin muulla kuin "korkeakouluilla"."

Johan tätä rahapolitiikkaa tuossa selitin hieman, et ilmeisesti siitä mitään ymmärtänyt. Kirjoittelin myös eräässä viestissä lyhyesti Oulun tilanteesta - ihan itse ovat rahaongelmansa muuten aiheuttaneet. Koko touhusi alkaa vaikutta pelkältä trolleilulta.

Maisteri tuolla eräässä viestissä kiteytti hyvin:
"Jos siis Suomi on tieteessä B- tai C-luokkaa K-luokan panostuksella on se aika kiitettävä saavutus." (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000007023642)

Lue lisää

nyt olikin/on avutonta.

"Se, että.."

Siis tällä tavalla ei voi ajatella useampikin?

"Johan tätä..."

Sinä ja "maisteri" taidatte olla yhtälailla mitääntajuamattomia. Suomi käyttää tietyn verran rahaa koulutukseen! Eivät teidän mutunne sitä minnekään muuta! Suomi on määritellyt tietyt periaatteet joilla yot/amkt saavat rahoituksensa!

Miten te olette perustelleet ettei toisille tuleva ole toisilta pois? Kun määritellään "korkeakoulusektorin" rahoitusmuodot jollakin tavalla, niin sillä olisi myös (poissulkeutuva) vaihtoehto.

Tuo se periaate nyt joka tapauksessa on. Se raha jota noihin joensuun yliopistoihin työnnetään on ensisijaisesti (häilyvä käsite) pois muualta korkeakoulusektorilta!

Ei se minnekään siitä muutu! Sen tarkoituksenmukaisuus sensijaan voidaan kyseenalaistaa!

On "myös muitakin arvoja kuin tehokkuus", muttei tietyissä asioissa (esim. joensuun muuttotappion hidastuminen) näiden eteen voi uhrata tiettyjä asioita (esim. tiede ja koulutus).

Tämä on sitä kokonaisvaltaisuutta.

Long drink of Finland

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

nyt olikin/on avutonta.

"Se, että.."

Siis tällä tavalla ei voi ajatella useampikin?

"Johan tätä..."

Sinä ja "maisteri" taidatte olla yhtälailla mitääntajuamattomia. Suomi käyttää tietyn verran rahaa koulutukseen! Eivät teidän mutunne sitä minnekään muuta! Suomi on määritellyt tietyt periaatteet joilla yot/amkt saavat rahoituksensa!

Miten te olette perustelleet ettei toisille tuleva ole toisilta pois? Kun määritellään "korkeakoulusektorin" rahoitusmuodot jollakin tavalla, niin sillä olisi myös (poissulkeutuva) vaihtoehto.

Tuo se periaate nyt joka tapauksessa on. Se raha jota noihin joensuun yliopistoihin työnnetään on ensisijaisesti (häilyvä käsite) pois muualta korkeakoulusektorilta!

Ei se minnekään siitä muutu! Sen tarkoituksenmukaisuus sensijaan voidaan kyseenalaistaa!

On "myös muitakin arvoja kuin tehokkuus", muttei tietyissä asioissa (esim. joensuun muuttotappion hidastuminen) näiden eteen voi uhrata tiettyjä asioita (esim. tiede ja koulutus).

Tämä on sitä kokonaisvaltaisuutta.

Long drink of Finland

Lue lisää

Kuvittelet siis, että mikäli joku yliopisto lakkautetaan, saavat muut jäljelle jäävät tämän lakkautetun yo:n saaman rahoituksen? Itse epäilen, että homma toimisi näin. Mutta ok, samalla ne jäljelle jäävät kuitenkin ilmeisesti saavat myös ko. lakkautetun yo:n opiskelijat/opiskelijapaikat itselleen. Kasvaako jäljelle jäävien yliopistojen rahoitus suhteessa entiseen tällöin jotenkin yksiselitteisen selvästi vai ei?

Hieman eri keskustelunaihe on sitten se, minkä verran tarvitaan korkeakoulutettuja, eli onko yliopistoissa yleensä liian paljon aloituspaikkoja ja miten aloituspaikkojen tulisi eri yliopistojen välillä jakautua.

Tällä hetkellä "maakuntakorkeakouluista" valmistuu ymmärtääkseni nopeammin kuin suurten kaupunkien yliopistoista. Siitä en ole varma valmistuuko maakuntakorkeakouluista suhteessa aloituspaikkoihin enemmän väkeä kuin suurista yliopistoista, eli ovatko ne tässä(kin) suhteessa tehokkaampia kouluttajia.

... kirjoitti:

Kuvittelet siis, että mikäli joku yliopisto lakkautetaan, saavat muut jäljelle jäävät tämän lakkautetun yo:n saaman rahoituksen? Itse epäilen, että homma toimisi näin. Mutta ok, samalla ne jäljelle jäävät kuitenkin ilmeisesti saavat myös ko. lakkautetun yo:n opiskelijat/opiskelijapaikat itselleen. Kasvaako jäljelle jäävien yliopistojen rahoitus suhteessa entiseen tällöin jotenkin yksiselitteisen selvästi vai ei?

Hieman eri keskustelunaihe on sitten se, minkä verran tarvitaan korkeakoulutettuja, eli onko yliopistoissa yleensä liian paljon aloituspaikkoja ja miten aloituspaikkojen tulisi eri yliopistojen välillä jakautua.

Tällä hetkellä "maakuntakorkeakouluista" valmistuu ymmärtääkseni nopeammin kuin suurten kaupunkien yliopistoista. Siitä en ole varma valmistuuko maakuntakorkeakouluista suhteessa aloituspaikkoihin enemmän väkeä kuin suurista yliopistoista, eli ovatko ne tässä(kin) suhteessa tehokkaampia kouluttajia.

Lue lisää

Siis missä kohdin ehdotin, että " ..lakkautetun yo:n opiskeliojat itselleen..." ?

Tietenkin tehostamiseen kuuluisi myös opiskelupaikkojen karsiutumista (esim. rahoitus ei enää olisi niin riippuvainen opiskelijamääristä, vaan esim. tuloksista)

" Tällä hetkellä...."

Onhan se hassua, että helpommin päässeet (joka oikeasti kertoo heidän tasostaan) valmistuvat nopeammin. Tiesvaikka usemminkin, ja paremmilla arvosanoilla. Heitettäköön tähän sana standardi.Ja mitä tuo kertoo standardeille tapahtuneen? Onhan se kiva että "maaseutuyliopistot" saavat paremmassa suhteessa (valmistuvista maksettavat) määrärahansa. Mitäköhän tuo kertoo valmistuvista maistereista, tai mitä rahoitusrakenteemme tekee (yliopistoille) toivottavaksi?

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

Siis missä kohdin ehdotin, että " ..lakkautetun yo:n opiskeliojat itselleen..." ?

Tietenkin tehostamiseen kuuluisi myös opiskelupaikkojen karsiutumista (esim. rahoitus ei enää olisi niin riippuvainen opiskelijamääristä, vaan esim. tuloksista)

" Tällä hetkellä...."

Onhan se hassua, että helpommin päässeet (joka oikeasti kertoo heidän tasostaan) valmistuvat nopeammin. Tiesvaikka usemminkin, ja paremmilla arvosanoilla. Heitettäköön tähän sana standardi.Ja mitä tuo kertoo standardeille tapahtuneen? Onhan se kiva että "maaseutuyliopistot" saavat paremmassa suhteessa (valmistuvista maksettavat) määrärahansa. Mitäköhän tuo kertoo valmistuvista maistereista, tai mitä rahoitusrakenteemme tekee (yliopistoille) toivottavaksi?

Lue lisää

"Siis missä kohdin ehdotin, että " ..lakkautetun yo:n opiskeliojat itselleen..." ?"

Et tainnut ehdottaa, mutta minä pähkäilen niin, että asia menisi kenties noin.

Niin, yrität ilmeisesti vihjata, että maaseutuyliopistoista valmistutaan nopeammin, koska niissä on alhaisemmat "standardit". Jaa-a. Jokaisen yliopiston maisteritutkinnot tuottavat jatko-opintokelpoisuuden - siinä eräs standardi. Toisaalta minulla on ihan omakohtaista kokemusta eri yliopistojen opinnoista, kuten tuossa jo edellä tuli mainittua - järisyttäviä eroja ei ole ollut isojen tai "maakuntakorkeakoulujen" opintojen välillä. Enemmänkin eroja tulee yksittäisten opettajien asettamien vaatimusten kohdalla, ihan yliopistosta riippumatta. Ja olen myös itse toiminut yliopistossa tuntiopettajana.

Tulosrahoituksesta sen verran, että en ole suuri fani.

... kirjoitti:

"Siis missä kohdin ehdotin, että " ..lakkautetun yo:n opiskeliojat itselleen..." ?"

Et tainnut ehdottaa, mutta minä pähkäilen niin, että asia menisi kenties noin.

Niin, yrität ilmeisesti vihjata, että maaseutuyliopistoista valmistutaan nopeammin, koska niissä on alhaisemmat "standardit". Jaa-a. Jokaisen yliopiston maisteritutkinnot tuottavat jatko-opintokelpoisuuden - siinä eräs standardi. Toisaalta minulla on ihan omakohtaista kokemusta eri yliopistojen opinnoista, kuten tuossa jo edellä tuli mainittua - järisyttäviä eroja ei ole ollut isojen tai "maakuntakorkeakoulujen" opintojen välillä. Enemmänkin eroja tulee yksittäisten opettajien asettamien vaatimusten kohdalla, ihan yliopistosta riippumatta. Ja olen myös itse toiminut yliopistossa tuntiopettajana.

Tulosrahoituksesta sen verran, että en ole suuri fani.

Lue lisää

Tuo oli jo niin huono etten jaksa edes "puolikunnolla" kommentoida (hiljaisena oletuksena ettö voisin myös kirjoittaa 40 400 sanaa)

"jaa`a. Jokaisen..."

Tätä juuri voisi sarkastisoida.

"Enemmänkin eroja..."

Niin on, mutta kyllä ne tasapainottavat toisensa...ihan jo keskinäistö kyräilyänsä

"Ja olen myös.."

Niistä standardeista...

" Et tainnut ehdottaa..."

Siis (hiljaisena oletuksena, saatan) takoittaa kokonaisvaltaisempaa reformia

Hyvää yötä ja kauniita unia.

Mazzarella kirjoitti:

Nämä kommentit olen heittänyt yliopisto-fuksin asiantuntemuksella, joten niihin kannattaa suhtautua aika epäilevästi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tämä alueellistamis-hömpötys on ollut paljolti rahantuhlausta, ja eivätkö syrjäisien maakuntien yliopistojen perustamiset olleet aluepolitiikkaa. Esimerkiksi Jörn Donner on sanonut, että se on vain hyvä kun Suomi keskittyy kolmioon Tampere-Turku-Helsinki ja että keinotekoinen alueellistaminen on absurdia rahojen tuhlausta.

Lue lisää

Tuota, Suomessa ei ole juuri muita kuin aluepoliittisista syistä perustettuja
yliopistoja ja korkeakouluja.

Esimerkiksi Turun akatemia perustettiin
1640 tyydyttämään alikehittyneen alueen
koulutustarpeita, näin nykytermein.
Koulutuslaitoksena, jolloin oikeastaan
olisi ollut aivan sama, olisiko suomalaisten
lääkärit ja lakimiehet koulutettu muualla,
se pysyi pitkälle 1800-luvulle. Siitä lähtien
Helsingin yliopistolla on olltu merkittävä
kansallinen rooli.

Aluepolitiikasta on vain tehty Helsingissä
sellainen pahan symboli, jolla voi mitätöidä
minkä tahansa muualla maassa tapahtuvan.
Aluepolitiikalla se Helsinkikin on noussut.
Poliittisella päätöksellä kaupunki perustettiin,
sinne rakennettiin Suomen suurin linnoitus,
siirrettiin myöhemmin hallinto ja yliopisto,
rakennettiin rautatiet, satamat, telakat,
lentokentät, muut korkeakoulut, valtionhallinnon
keskusvirastot jne...

Poliittisin päätöksin Suomeen on perustettu
lähes joka ikinen korkeakoulu ja yliopisto.
Esimerkiksi Helsingissä ja Oulussa voi
huomata tuon aluepolitiikan toimivuuden.
On totta, että osa perustamispäätöksistä
on vesittynyt poliittisen pelin myötä.
Esimerkiksi Oulusta puuttuvat tiedekunnat
perustettiin Lappiin, ja Itä-Suomessa riideltiin
niin kauan että yhden suuren yliopiston sijaan
syntyi kolme pientä. Kyllä joku Kuopiokin
olisi kasvukeskus, jos siellä toimisi nykyisen
Kuopion yo:n lisäksi LTY ja JoY. Tai
vastaavasti Lappeenrannassa tai Joensuussa
nuo kaksi muuta.

Jörn Donnerin mielipiteestä voin todeta, että
herrahan on itse kotoisin tuon kolmion sisältä,
jolloin tuo kommentti on aivan ymmärrettävä.
Kysys joltain jyväskyläläiseltä, onko hän
samaa mieltä? :) Maailmantalouden mittakaavassa
koko Suomen hyvinvointi on täysin absurdi vitsi.

Mutta kun fuksi olet, on hyvä että kyseenalaistat
nykymaailman menon. Kunhan katselet asioita
kauemmin, opit katsomaan niitä myös toisten
näkökulmasta.

nimim. Suomalainen, siis alueellistamispolitiikan
uhri

laaja-alaisuutta kirjoitti:

Tuota, Suomessa ei ole juuri muita kuin aluepoliittisista syistä perustettuja
yliopistoja ja korkeakouluja.

Esimerkiksi Turun akatemia perustettiin
1640 tyydyttämään alikehittyneen alueen
koulutustarpeita, näin nykytermein.
Koulutuslaitoksena, jolloin oikeastaan
olisi ollut aivan sama, olisiko suomalaisten
lääkärit ja lakimiehet koulutettu muualla,
se pysyi pitkälle 1800-luvulle. Siitä lähtien
Helsingin yliopistolla on olltu merkittävä
kansallinen rooli.

Aluepolitiikasta on vain tehty Helsingissä
sellainen pahan symboli, jolla voi mitätöidä
minkä tahansa muualla maassa tapahtuvan.
Aluepolitiikalla se Helsinkikin on noussut.
Poliittisella päätöksellä kaupunki perustettiin,
sinne rakennettiin Suomen suurin linnoitus,
siirrettiin myöhemmin hallinto ja yliopisto,
rakennettiin rautatiet, satamat, telakat,
lentokentät, muut korkeakoulut, valtionhallinnon
keskusvirastot jne...

Poliittisin päätöksin Suomeen on perustettu
lähes joka ikinen korkeakoulu ja yliopisto.
Esimerkiksi Helsingissä ja Oulussa voi
huomata tuon aluepolitiikan toimivuuden.
On totta, että osa perustamispäätöksistä
on vesittynyt poliittisen pelin myötä.
Esimerkiksi Oulusta puuttuvat tiedekunnat
perustettiin Lappiin, ja Itä-Suomessa riideltiin
niin kauan että yhden suuren yliopiston sijaan
syntyi kolme pientä. Kyllä joku Kuopiokin
olisi kasvukeskus, jos siellä toimisi nykyisen
Kuopion yo:n lisäksi LTY ja JoY. Tai
vastaavasti Lappeenrannassa tai Joensuussa
nuo kaksi muuta.

Jörn Donnerin mielipiteestä voin todeta, että
herrahan on itse kotoisin tuon kolmion sisältä,
jolloin tuo kommentti on aivan ymmärrettävä.
Kysys joltain jyväskyläläiseltä, onko hän
samaa mieltä? :) Maailmantalouden mittakaavassa
koko Suomen hyvinvointi on täysin absurdi vitsi.

Mutta kun fuksi olet, on hyvä että kyseenalaistat
nykymaailman menon. Kunhan katselet asioita
kauemmin, opit katsomaan niitä myös toisten
näkökulmasta.

nimim. Suomalainen, siis alueellistamispolitiikan
uhri

Lue lisää

... mutta lisäisin vielä, että sekä Kuopio että Joensuu ovat maakuntiensa kasvukeskuksia. Donnereita on onneksi kehä III:n ulkopuolellakin ja Jörn puhuu vain omasta puolestaan.

Terveisiä vaan periferialta, täällä saa maisterin paperit helposti 4 vuodessa eikä tarvitse kursseille jonotella. Vuokra 200€/kk ja opintotuki sama kuin nk.maailman navassa.

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

Käyn tuon viestisi nopeasti läpi. Saman alkoholin vaikutuksen alaisena, kun ensimmäinenkin viestini.

" ..että joensuukin olisi nykyistä kurjempi paikka..."

Selvä. Halutkaamme kansainvälisesti alempaa keskikastia olevia yliopistoja, jotta joensuu ei olisi nykyistäkin kurjempi paikka.

Siis olenko ainot jonka mielestä ideaali ei ole (sinnepäin)standarditaso euroranking 300
yliopistoja?

Tuohon joensuun (keinotekoiseen)elvyttämiseenkin käytettävät rahat eivät olisi pois muilta yliopistoilta (Suomen koulutukselta ja tieteeltä), mikäli
nuo joensuut ym. hoidettaisiin muulla kuin "korkeakouluilla"

"... imevätkö muka isot yliopistot..."

Kyllä. Kyllä "maaseudulta" hakeudutaan pois mikäli uskotaan pääsevämme kaupunkien yliopistoihin, ja toisinpäin. "Maaseudulle" hakeudutaan myös kaupungeista (ja tutkinonnon jälkeen sieltä pois..)mikäli ei tässä asiassa muualle uskota pääsevämme. Kohta kun kaikilla aloilla on "yhteishaku" tulee tämä vielä kerran alleviivattua.

Siis olenko ainot joka ei usko korkean koulutuksen olevan valtiolle tärkeiden asioiden joukossa? Olenko ainot jonka mielestä se voidaan uhrata "maaseutupolitiikalle" ? Ymmärtäisin tämän mikäli ei olisi maailmaa Suomen ulkopuolella, mutta kun siellä on. Siellä on "kenet toivoisimme isäksemme" länsieurooppa, ja "readytofight" itäeurope.

Lue lisää

"Kyllä. Kyllä "maaseudulta" hakeudutaan pois mikäli uskotaan pääsevämme kaupunkien yliopistoihin, ja toisinpäin."

Ei suinkaan kaikki hingu Helsinkiin, vaikka rahkeita olisi. Itse olisin luultavasti päässyt Otaniemeen pelkillä papereilla omaa alaa lukemaan (alkupisteitä 23/26, mikä ainakin viime vuoden tilastojen mukaan olisi riittänyt useimpiin Otaniemen koulutusohjelmiin). Sen sijaan hain Oulun teknilliseen tiedekuntaan, jonne pääsee suorastaan törkeän helpolla sisään. Miksi? Koska minä EN HALUA Helsinkiin. Minusta täällä on paljon parempi olla ja elää. Vuokrat on halvempia ja porukka mukavan maalaista. Ja jos kotona haluaa pistäytyä, ei tarvitse istua junassa 10 tuntia.

Myös monet lukioaikaiset kaverini hakivat muualle kuin Helsinkiin, vaikka suurin osa "hikareina" olisi selvinnyt pääsykokeista. Hekään eivät halunneet minnekään Helsingin slummiin 10m2 vuokrakämppään kyhjöttämään, vaan päätyivät esim. Kuopioon, Jyväskylään, Vaasaan.. Tietääkseni vain kaksi n.20:stä valitsi Helsingin.

vastarannan kiiski kirjoitti:

"Kyllä. Kyllä "maaseudulta" hakeudutaan pois mikäli uskotaan pääsevämme kaupunkien yliopistoihin, ja toisinpäin."

Ei suinkaan kaikki hingu Helsinkiin, vaikka rahkeita olisi. Itse olisin luultavasti päässyt Otaniemeen pelkillä papereilla omaa alaa lukemaan (alkupisteitä 23/26, mikä ainakin viime vuoden tilastojen mukaan olisi riittänyt useimpiin Otaniemen koulutusohjelmiin). Sen sijaan hain Oulun teknilliseen tiedekuntaan, jonne pääsee suorastaan törkeän helpolla sisään. Miksi? Koska minä EN HALUA Helsinkiin. Minusta täällä on paljon parempi olla ja elää. Vuokrat on halvempia ja porukka mukavan maalaista. Ja jos kotona haluaa pistäytyä, ei tarvitse istua junassa 10 tuntia.

Myös monet lukioaikaiset kaverini hakivat muualle kuin Helsinkiin, vaikka suurin osa "hikareina" olisi selvinnyt pääsykokeista. Hekään eivät halunneet minnekään Helsingin slummiin 10m2 vuokrakämppään kyhjöttämään, vaan päätyivät esim. Kuopioon, Jyväskylään, Vaasaan.. Tietääkseni vain kaksi n.20:stä valitsi Helsingin.

Lue lisää

Helsingissä ja ainakin Jyväskylässä on pääainevalikoimissa oppiaineita, joita ei ole muissa yliopistoissa. Jyväskylässä se on aikuisten erityiskasvattajan koulutusohjelma (AEK) erityispedagogiikan pääaineessa, Helsingissä maa- ja elintarviketieteet, sillä metsätalous on myös Joensuussa. Monopoliasema vahvistaa yliopiston vetovoimaa, oli hakija sitten city- tai maaseutuopiskelija.

"Harmittaakin etenkin oululaisten humanistien ja yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöiden puolesta."

Minua ei harmita koska juuri nämä alat tuottavat vähiten rahaa Oulun yliopistolle. Oulu kärsii lähinnä syrjäisen sijaintinsa vuoksi.    

Yliopisto-fuksi asialla, arvaan että Helsingistä eikä ole eläissään käynyt arvostelemissaan yliopistokaupungeissa. Ilmeistä myös, ettei ymmärrä aluepolitiikasta tai yliopistopolitiikasta mitään.

On tainnut kusi nousta hattuun esimmäisenä opiskeluvuonna. Sääli. Suosittelen maailmankuvan avartamista. Mutu-puheilla ei pitkälle pötkitä missään yliopistossa.

" (muuten olet säälittävä jos..."

Aivan. Täytyy olla säälittävä jos ajattelee tällaisia. Sillähän ne TOSIASIAT katoavat, että niiden esittäjä määritellään säälittäväksi.

Jotkut ovat jopa vielä epäilleet etten ole edes päässyt yliopistoon.
Eikö oliskin kiva mikäli näin olisi?

Tosiasia kuitenkin on ETTEI koulutusta ja tiedettä pitäisi uhrata "maaseutupolitiikan" vuoksi!

Tosiasia on että esim. lapin yliopiston rahoitus on melko suoraviivaisesti pois muilta yliopistoilta. Niin kauan kuin nykyinen rahoituspolitiikkamme säilyy EI SUOMEN KORKEANKOULUTUKSEB JA TIETEEN asema kansainvälisesti verraten muutu. Puhuttaessa korkeasta koulutuksesta ja tieteesä ei suomea missään mainita eikä kukaan edes huomaa Suomen puuttumista.

Lapin läänissä on 200 000 asukasta. Nyt osa heistä (esim. 500) ei muuta sieltä pois (ainakaan seuraavana 5 vuotena). Lisäksi sinne muuttaa vähäksi aikaa myös ihmisiä etelästä. Mikä on tämän ns. vaihtoehtoiskustannus?

Suomi on osa maailmantaloutta! Uskokaa jo!

Eivät tosiasiat minnekään muutu vaikka kuinka mutuilisitte

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

" (muuten olet säälittävä jos..."

Aivan. Täytyy olla säälittävä jos ajattelee tällaisia. Sillähän ne TOSIASIAT katoavat, että niiden esittäjä määritellään säälittäväksi.

Jotkut ovat jopa vielä epäilleet etten ole edes päässyt yliopistoon.
Eikö oliskin kiva mikäli näin olisi?

Tosiasia kuitenkin on ETTEI koulutusta ja tiedettä pitäisi uhrata "maaseutupolitiikan" vuoksi!

Tosiasia on että esim. lapin yliopiston rahoitus on melko suoraviivaisesti pois muilta yliopistoilta. Niin kauan kuin nykyinen rahoituspolitiikkamme säilyy EI SUOMEN KORKEANKOULUTUKSEB JA TIETEEN asema kansainvälisesti verraten muutu. Puhuttaessa korkeasta koulutuksesta ja tieteesä ei suomea missään mainita eikä kukaan edes huomaa Suomen puuttumista.

Lapin läänissä on 200 000 asukasta. Nyt osa heistä (esim. 500) ei muuta sieltä pois (ainakaan seuraavana 5 vuotena). Lisäksi sinne muuttaa vähäksi aikaa myös ihmisiä etelästä. Mikä on tämän ns. vaihtoehtoiskustannus?

Suomi on osa maailmantaloutta! Uskokaa jo!

Eivät tosiasiat minnekään muutu vaikka kuinka mutuilisitte

Lue lisää

"Tosiasia on että esim. lapin yliopiston rahoitus on melko suoraviivaisesti pois muilta yliopistoilta."

ENTÄS SITTEN?

Eks se oo opiskelijoille ihan kiva vaan, että asunnot on halpoja, ja on kaupungissa missä 10-20% on opiskelijoita? Vaikka rahoitus on pois suurelta ja mahtavalta Helsingiltä niin mitä sitten? Tekstissäsi piilee idea, että siellä tehtäisiin kaikki paremmin.


PITÄÄ MUISTAA, ETTÄ KOKO SUOMI MAKSAA VEROA, EI PELKÄSTÄÄN HELSINKI. SIKSI PALVELUJA (KUTEN KORKEAKOULUJA) VIEDÄÄN LÄHELLE MYÖS MUITA VERONMAKSAJIA.

Veronmaksaja kirjoitti:

"Tosiasia on että esim. lapin yliopiston rahoitus on melko suoraviivaisesti pois muilta yliopistoilta."

ENTÄS SITTEN?

Eks se oo opiskelijoille ihan kiva vaan, että asunnot on halpoja, ja on kaupungissa missä 10-20% on opiskelijoita? Vaikka rahoitus on pois suurelta ja mahtavalta Helsingiltä niin mitä sitten? Tekstissäsi piilee idea, että siellä tehtäisiin kaikki paremmin.


PITÄÄ MUISTAA, ETTÄ KOKO SUOMI MAKSAA VEROA, EI PELKÄSTÄÄN HELSINKI. SIKSI PALVELUJA (KUTEN KORKEAKOULUJA) VIEDÄÄN LÄHELLE MYÖS MUITA VERONMAKSAJIA.

Lue lisää

Jatkoa edelliselle...

Siis pointtini on, että jos lande YO:t lopetettaisiin, silloin verotulot siirtyisi maakuntien sijaan Helsinkiin. Eihän se olisi reilua?
Palvelut sinne, mistä rahat on saatu.

Ja jos kerra katsotaan vielä eurooppalaiselta kannalta asiaa, samanlailla kuin keskustelun aloittanut, niin kaikki suomen korkeakoulut olisivat EU:n takapajuloita jossa vaan tekohengitetään pientä maata.

HALLOWED BE MY NAME kirjoitti:

" (muuten olet säälittävä jos..."

Aivan. Täytyy olla säälittävä jos ajattelee tällaisia. Sillähän ne TOSIASIAT katoavat, että niiden esittäjä määritellään säälittäväksi.

Jotkut ovat jopa vielä epäilleet etten ole edes päässyt yliopistoon.
Eikö oliskin kiva mikäli näin olisi?

Tosiasia kuitenkin on ETTEI koulutusta ja tiedettä pitäisi uhrata "maaseutupolitiikan" vuoksi!

Tosiasia on että esim. lapin yliopiston rahoitus on melko suoraviivaisesti pois muilta yliopistoilta. Niin kauan kuin nykyinen rahoituspolitiikkamme säilyy EI SUOMEN KORKEANKOULUTUKSEB JA TIETEEN asema kansainvälisesti verraten muutu. Puhuttaessa korkeasta koulutuksesta ja tieteesä ei suomea missään mainita eikä kukaan edes huomaa Suomen puuttumista.

Lapin läänissä on 200 000 asukasta. Nyt osa heistä (esim. 500) ei muuta sieltä pois (ainakaan seuraavana 5 vuotena). Lisäksi sinne muuttaa vähäksi aikaa myös ihmisiä etelästä. Mikä on tämän ns. vaihtoehtoiskustannus?

Suomi on osa maailmantaloutta! Uskokaa jo!

Eivät tosiasiat minnekään muutu vaikka kuinka mutuilisitte

Lue lisää

Säälittävä oli oma ilmaisusi suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä (ks. ensimmäinen ketjusarjan viesti).

En lukenut kovin tarkasti näitä kaikkia juttuja, mutta yhdessä niistä taidettiin kysellä sinun opiskelupaikkakuntaasi ja korkeakouluasi. En tainnut huomata vastausta tälle kysymykselle, mutta voisin kyllä olettaa sen olevan lähempänä helsinkiä kuin rovaniemeä. Olenko oikeassa (suonet anteeksi, asiahan ei varsinaisesti kuulu minulle mitenkään)?

Sitä vain tarkoitin tuolla edellisellä, että on aivan luonnollista, että puolustat maakuntasi asemaa ja haluat sen kehittyvän. Nyt varmaankin väität, että sillä ei ole pienintäkään osaa mielipiteissäsi - sitä tuskin kukaan uskoisi.

Tee palvelus itsellesi ja muille. Ajattele hetki asiaa objektiivisesti. Mieti asuvasi vaikkapa Joensuussa ja mieti kantaasi tämän pohjalta. Oma ja vain oma mielipiteeni on, että monilta vaikutusvaltaisissa asemissa olevilta henkilöiltä puuttuu kyky/halu asettua toisten ihmisten asemaan. Kokeile tätä joskus, se voi osoittautua hyvin avartavaksi kokemukseksi.

JA

Elämässä ei ole kyse aina pelkästään rahasta. Inhimilliset tekijät on osattava huomioida. Pieni säästö voi olla kallis hinta jos asioita ei mietitä loppuun asti. Ai niin Sinähän olet ajatellut jo kaiken valmiiksi, kaiken sen, minkä suunnittelu veisi normaalisti vuosia ja vuosia.

La ilaha amnah abhal,

te sanoa etta koulu lakkaata,

hunnibaa halazaa,

mut te ei tieta asiaa,

alahmab billah,

mun kotima ei koulu paasta saa,

mubasa maannihaa,

koska sota jalka asustaa.

Aivan niin. Olen samaa mieltä - itseämme varten me siellä koulussa ollaan.

Herranjestas kuikkelis sentään Anthihan se on ehkä satamiljoonaatsiljoonaa kertaa parempi:)

Tuollaisia rimaa hipovia suorituksia on varmasti kaikissa yliopistoissa. Ainoa ero on, että kaikkien tekeleiden kirjoittajat eivät ole olleet kärkkymässä ministerin paikkaa.

Lisäksi kasvatus"tieteen" opinnäytteet ovat joka paikassa aivan oma lukunsa, sillä opettajaseminaarilaiset ovat aina opettajaseminaarilaisia, luki opinahjon oven päällä aivan mitä tahansa.

Kiitoksia antamastasi laajasti aihetta käsittelevästä mielipiteestäsi. Yhden prujatun gradun perusteella tehty arviosi onkin varsin kattava.

yliopistossa ei opi yhtään mitään oikeaa ammattia, pelkkää teoreettista paskanjauhantaa koko paska!!

terveisin, entinen kielitieteilijä. Nykyisin onnellinen tradenomiopiskelija AMK

Hän on varmaan ketjuin viisain kirjoittaja :)

moona kirjoitti:

yliopistossa ei opi yhtään mitään oikeaa ammattia, pelkkää teoreettista paskanjauhantaa koko paska!!

terveisin, entinen kielitieteilijä. Nykyisin onnellinen tradenomiopiskelija AMK

Lue lisää

Nyt on Moonakin varmaan valmistunut ja tietää mistä kaikki tradenomit on tehty...

moona kirjoitti:

yliopistossa ei opi yhtään mitään oikeaa ammattia, pelkkää teoreettista paskanjauhantaa koko paska!!

terveisin, entinen kielitieteilijä. Nykyisin onnellinen tradenomiopiskelija AMK

Lue lisää

Esimerkiksi lääkärit, opettajat tai papit eivät oikeasti ole ammattihenkilöitä? Mitä tarkoitat "oikealla ammatilla"? Se, mitä yliopistossa tulisi mm. oppia, on kriittinen ajattelu ja tieteellisen tiedon soveltaminen omassa työssä.

lähinnä siitä onko ammattikorkekoulututkinto korkeakoulututkinto. Kohta saadaan selvyys: erääseen Kainuun kuntaan valittiin kunnanjohtajaksi tradenomi ja kun valitullta piti olla ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, niin eräs samaa paikkaa hakenut lakimies valitti valinnasta. ELI: pian OIKEUS ratkaisee, josko ammattikorkeakoulututkinto on alempi korkeakoulututkinto.

salaisuus selviää kirjoitti:

lähinnä siitä onko ammattikorkekoulututkinto korkeakoulututkinto. Kohta saadaan selvyys: erääseen Kainuun kuntaan valittiin kunnanjohtajaksi tradenomi ja kun valitullta piti olla ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, niin eräs samaa paikkaa hakenut lakimies valitti valinnasta. ELI: pian OIKEUS ratkaisee, josko ammattikorkeakoulututkinto on alempi korkeakoulututkinto.

Lue lisää

AMK tehtiin opistoasteen "tilalle" ja koko entinen koulujärjestelmä uudistui muutenkin. Tämä johtui osittain siitä, että haluttiin luoda halukkuutta tulla ammatilliseen koulutukseen yliopistojen sijaan. Entiset opistoasteen koulutuksen saaneet voivat olla pitkälti samoissa töissä kuin AMK-koulutuksen saaneet. Joitain poikkeuksiakin löytyy. Yliopiston tarkoitus on kouluttaa lähinnä tieteellisiä tutkijoita. AMK:sta ei ihan noin vain päästä tutkijoiksi esim. yliopistoon. Siinä mielessä eroa. Toisaalta AMK:sta voi ponkaista paljon pidemmälle työelämässä, jossa arvostetaan käytännön taitoja. Yliopistoissa opiskelu koostuu kuitenkin pääasiassa paksujen kirjapinojen lukemisesta kirjastolla ja luennoilla käynnistä. AMK:lla on ns. oppitunteja luokissa ja kaikki on käytännnönläheistä sekä vuorovaikutuksellista. Yliopistoissa samanlainen yhteisöllisyys puuttuu. Kumpi sitten on parempi tutkinto? Riippuu kai siitä, mihin tähtää. Molemmilla hyvät ja huonot puolensa.

salaisuus selviää kirjoitti:

lähinnä siitä onko ammattikorkekoulututkinto korkeakoulututkinto. Kohta saadaan selvyys: erääseen Kainuun kuntaan valittiin kunnanjohtajaksi tradenomi ja kun valitullta piti olla ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, niin eräs samaa paikkaa hakenut lakimies valitti valinnasta. ELI: pian OIKEUS ratkaisee, josko ammattikorkeakoulututkinto on alempi korkeakoulututkinto.

Lue lisää

Mielestäni oikeudella pitäisi olla helppo tehtävä, jos tarkastellaan ainoastaan koulutustasoa. Sattumoisin ammattikorkeakoulusta löytyy seuraava kohta:

18 § (10.6.2005/411)
Tutkinnot ja niiden perusteet
Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella. (24.7.2009/564)
(lähde finlex, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351?search[type]=pika&search[pika]=ammattikorkeakoulu)

En tiedä kuinka paljon selvemmin täytyisi lakiin kirjata tutkintojen asema jotta ihmiset sen ymmärtäisivät? Uskoisin lakimiehen tuon verron osaavan lukea åykäliä, että ymmärtää mitä pykälässä lukee tai on mennyt taas verovarat hiukan hukkaan.

ja nyt kun yliopiston ja AMK:n käyneiden työttömyys kasvaa nopeammin kuin amiksen käyneillä!

Jo 15 000 työtöntä maisteria, tuhansia työttömiä kandeja 1000 työtöntä tutkijaa, 5000 työtöntä DI:tä / ininööriä, tuhansia työttömiä tradenomeja jne. jne.

Kyllä mun mielestä Joensuu suurin vitsi..lopettaa pitäs koko Joensuun (Itä-Suomen yliopiston) yksikkö. Itse siellä opiskellut..paska paikka!!

joensuun alakoulu kirjoitti:

Kyllä mun mielestä Joensuu suurin vitsi..lopettaa pitäs koko Joensuun (Itä-Suomen yliopiston) yksikkö. Itse siellä opiskellut..paska paikka!!

Joensuun AMK on vielä pahempi

syltty845 kirjoitti:

Joensuun AMK on vielä pahempi

En päässyt Tampereen yliopistoon mutta sen sijaan Kuopioon pääsin pitkälti tuosta vain. Ja Kuopiossa on ainakin HUONO TASO, ei voi muuta sanoa. Eli sanoisin Kuopio. Totuus on, jos et pääse parempiin yliopistoihin, kuten Tampere, Turku, Helsinki, silloin menet ala-arvoisempiin yliopistoihin.

Kalakukkoyliopisto kirjoitti:

En päässyt Tampereen yliopistoon mutta sen sijaan Kuopioon pääsin pitkälti tuosta vain. Ja Kuopiossa on ainakin HUONO TASO, ei voi muuta sanoa. Eli sanoisin Kuopio. Totuus on, jos et pääse parempiin yliopistoihin, kuten Tampere, Turku, Helsinki, silloin menet ala-arvoisempiin yliopistoihin.

Lue lisää

tapereen punainen yliopisto.

Kalakukkoyliopisto kirjoitti:

En päässyt Tampereen yliopistoon mutta sen sijaan Kuopioon pääsin pitkälti tuosta vain. Ja Kuopiossa on ainakin HUONO TASO, ei voi muuta sanoa. Eli sanoisin Kuopio. Totuus on, jos et pääse parempiin yliopistoihin, kuten Tampere, Turku, Helsinki, silloin menet ala-arvoisempiin yliopistoihin.

Lue lisää

Mikä sinusta Kuopiossa mättää? Mistä alasta on kyse?

Itse käynyt kauppatieteen kursseja Itä-Suomen yliopistossa. Yksi kurssi oli Helsingin kauppakorkeakoulun järjestämä, eikä se tasoltaan (opetus, tentti, arviointi) eronnut mitenkään Kuopion kauppatieteen laitoksen opetuksesta, ihan saman tasoinen opetus ja saman arvosanan sai ihan samalla työllä siitäkin kurssista.

Täytyy kompata ylempänä olevaa tekstiä! Itse opiskelen myös Oulussa eräällä linjalla ja täytyy sanoa, että en ole noin huonoa englantia monessa paikassa kuullut. Lisäksi osa opettajista on ihan aikuisten oikeasti epäpäteviä tehtäviinsä. Myös suhteet työelämään ovat olemattomat. Alueen oikeasti suuret yritykset eivät sponsoroi/tee yhteistyötä yhden "merkittävän" tiedekunnan kanssa laisinkaan. Jaksetaan höpöttää loistavasta tulevaisuudesta ja annetaan samanlaisia katteettomia lupauksia kuin tradenomeille aikoinaan. Eniten naurattaa kun osa opettajista on ollut joskus mukana jossain projektissa ja kaikki kurssilla mainitut esimerkit liittyvät tähän kyseiseen projektiin...

tämä selventää: Metropolia universityssä voi opiskella sairaanhoitajaksi. Nimike on Master's of nursing, yms. Eli sairaanhoitaja ei ole sama kun lääkäri. Täten nurse jos lähtee ulkomaille, hän ei voi väittä olevansa Master's of health science tai lääkäri. Selvisikö??
Muutoinhan nuo tutkinnot olisivat toisiinsa rinnastettavia, ja hoitaja olisikin sama kuin lääkäri. Joten amk ja yliopistotutkinnot eivät ole toisiinsa rinnastettavia.