” Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa” (Matt. 6:10)
Näin me rukoilemme kaikille tutussa Isä meidän –rukouksessa ja tämä Jeesuksen opettama rukous onkin hyvä lähtökohta pohtiessamme otsikkomme aihetta: ”Miksi kaikki rukoukset eivät toteudu?” Myös tutussa virressä Kiitos sulle, Jumalani –veisataan: ”kiitos että pyynnöt toiset, eivät saaneet täyttyä!” Pysähdymme nyt siis tutkimaan, miksi Jumala ei toteuta kaikkia ihmisten pyyntöjä.
Moni toki ymmärtää ilman uskoakin että ihminen saattaa pyytää jotain ahneuksissaan tai jotain mikä voi olla toiselle tai itselle vahingollista. Ihan niin kuin lapsikin saattaa pyytää vanhemmiltaan asioita joiden ei ymmärrä olevan välttämättä hyväksi. Helposti jokainen voi ymmärtää että myös ihminen saattaa ymmärtämättömyydessään pyytää Jumalalta jotain sellaista joka ei ole hyväksi ja sitten sellainen pyyntö jää toteutumatta mutta tosiasiallisestihan tuolle pyytäjälle on PAREMPI ettei hänen pyyntönsä toteudu, vaikkei hän sitä itse ymmärtäisikään. Jumala siis antaa jotain parempaa kuin hän osasi pyytääkään: sen ettei niin vahingollista asiaa toteuteta!
Mutta monesti paljon kipeämpiä asioita ovat sellaiset jotka koskevat jotain todellisempia tarpeitamme kuten ruumiin terveys, ruoka ja juoma, työ ja toimeentulo, varjeltuminen erilaisilta onnettomuuksilta jne. Kun ihminen joka on keskellä inhimillistä hätää, esimerkiksi kuolemanvaarassa tai sairaana, - rukoilee että se asia menisi pois, -eikä se kuitenkaan mene niin silloin on vaikeaa ymmärtää miksei Jumala armahda tai vastaa halutulla tavalla. Miksei Jumala esim. pane kättänsä väliin ja estä pienen lapsen kuolemaa niin ettei lasten tarvitsisi tässä maailmassa kuolla ennen aikojaan? Monilla riittää kipeitä paikkoja ja kysymyksiä: ”Missä olit Jumala, kun annoit tämän tapahtua?” Näin saatetaan kysyä inhimillisen kivun keskellä. Tullaan eräältä näkökannalta teodikean ongelman eteen.
Yksittäisten elämänkohtaloiden suhteen emme varmasti osaa lausua mitään sellaista josta välttämättä olisi apua surevalle tai taakkoja kantavalle. Me emme tiedä miksi Jumala salli juuri TÄMÄN tapahtua mutta tuota ei. Sielunhoitotyötä tekevät ovat kohdanneet ihmisiä äärimmäisessä inhimillisessä hädässä. Monesti kuulee heidän taholtaan sanottavan että välttämättä se mitä sanoo, ei ole tärkeää, vaan se että on lähellä ja välittää. Särkyneen lähellä on kuljettava hiljaa, siinä meille jokaiselle varmasti riittää oppimista sillä tässä ei ole ketään täysinoppinutta. Sen vain uskallamme sanoa että kerran olemme saava vastauksen niihinkin kysymyksiimme jotka täällä jäivät vaille vastausta. Tärkeää on ymmärtää että vaikka Jumala koettelee, Hän ei kuitenkaan hylkää!
Mutta tarkastelkaamme asiaa yleisemmältä näkökulmalta: Jumala armahti Thaimaalaisia poikia jotka olivat jääneet luolaan loukkuun, niin että he pääsivät. Mutta Espanjalainen 2 –vuotias poika joka putosi kaivoon, -ei selvinnyt. Miksi? Tai miksi jotkut pelastuivat tsunamista mutta toiset kuolivat mutatulvaan? Miksei Jumala pelasta kaikkia näistä inhimillisistä ajallisista onnettomuuksista?
Tässä meidän ei kuitenkaan tarvitse jäädä vaille vastausta sillä jos me tahdomme uskoa Jumalan sanaa; - Raamattua niin Raamattu meille valaisee myöskin yleisemmältä näkökulmalta teodikean ongelmaa. Vastaus piilee siinä että Jumalan varjelus ja onnettomuuksilta säästyminen ei ole ensisijaisesti tätä AJALLISTA elämää varten! Maallinen ihminen, joka ei ole uskossa, ajattelee kaikkea ainoastaan maallisesti. Maallinen elämä on hänelle kaikki kaikessa, kaiken ainoa päämäärä ja juuri siksi sellaiseen ihmiseen ottaa monin verroin kipeämpää onnettomuudet ja puutteet kun ne kohdistuvat ajalliseen hyvinvointiin.
Vaikka ajallinenkin hyvä on Jumalan tahto meihin nähden, se ei kuitenkaan ole Jumalan varjeluksen ensisijainen päämäärä, vaan se että ihminen oppisi pelkäämään ja rakastamaan Jumalaa. Siksi Jumala sallii ihmiskunnan (ja myös yksittäisen ihmisen) kohdata elämässään myös sairautta, hätää ja onnettomuutta, -että hänen SIELUNSA varjeltuisi iankaikkiseen elämään. Hätä onnettomuus ja puute ovat kuin Jumalan kutsumisia ja muistutuksia siitä että me ihmisinä emme ole olemassa emmekä elä ainoastaan leivästä vaan jokaisesta sanasta joka Jumalan suusta lähtee.
Miksi näin? Siksi että hätä ja puute opettaa kääntymään sen puoleen joka voi auttaa, eli Kaikkivaltiaan Jumalan. Onhan yleinen kokemuskin jo osoittanut että jos ihminen saisi kasvaa koko elämänsä kultalusikka suussa ja saisi aina kaiken haluamansa, sellaisesta tulee kelvoton heittiö, toisten ylenkatsoja ja kiittämätön lurjus. Sellaisia me ihmiset olemme. Ja kaiken lisäksi me olemme vielä syntiin langenneita, syntisiä ja pahoja ihmisiä jotka jokaisena elinpäivänämme olemme tehneet pahaa ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein, rikkoneet Jumalan hyvää tahtoa vastaan ja rakastaneet itseämme enemmän kuin lähimmäistämme. Sen takia Jumala on sanonut, että Hän on sallinut maailmaan tulla kuoleman ja kaiken pahan, -ihmistä muistuttamaan!
jatkuu
Näin me rukoilemme kaikille tutussa Isä meidän –rukouksessa ja tämä Jeesuksen opettama rukous onkin hyvä lähtökohta pohtiessamme otsikkomme aihetta: ”Miksi kaikki rukoukset eivät toteudu?” Myös tutussa virressä Kiitos sulle, Jumalani –veisataan: ”kiitos että pyynnöt toiset, eivät saaneet täyttyä!” Pysähdymme nyt siis tutkimaan, miksi Jumala ei toteuta kaikkia ihmisten pyyntöjä.
Moni toki ymmärtää ilman uskoakin että ihminen saattaa pyytää jotain ahneuksissaan tai jotain mikä voi olla toiselle tai itselle vahingollista. Ihan niin kuin lapsikin saattaa pyytää vanhemmiltaan asioita joiden ei ymmärrä olevan välttämättä hyväksi. Helposti jokainen voi ymmärtää että myös ihminen saattaa ymmärtämättömyydessään pyytää Jumalalta jotain sellaista joka ei ole hyväksi ja sitten sellainen pyyntö jää toteutumatta mutta tosiasiallisestihan tuolle pyytäjälle on PAREMPI ettei hänen pyyntönsä toteudu, vaikkei hän sitä itse ymmärtäisikään. Jumala siis antaa jotain parempaa kuin hän osasi pyytääkään: sen ettei niin vahingollista asiaa toteuteta!
Mutta monesti paljon kipeämpiä asioita ovat sellaiset jotka koskevat jotain todellisempia tarpeitamme kuten ruumiin terveys, ruoka ja juoma, työ ja toimeentulo, varjeltuminen erilaisilta onnettomuuksilta jne. Kun ihminen joka on keskellä inhimillistä hätää, esimerkiksi kuolemanvaarassa tai sairaana, - rukoilee että se asia menisi pois, -eikä se kuitenkaan mene niin silloin on vaikeaa ymmärtää miksei Jumala armahda tai vastaa halutulla tavalla. Miksei Jumala esim. pane kättänsä väliin ja estä pienen lapsen kuolemaa niin ettei lasten tarvitsisi tässä maailmassa kuolla ennen aikojaan? Monilla riittää kipeitä paikkoja ja kysymyksiä: ”Missä olit Jumala, kun annoit tämän tapahtua?” Näin saatetaan kysyä inhimillisen kivun keskellä. Tullaan eräältä näkökannalta teodikean ongelman eteen.
Yksittäisten elämänkohtaloiden suhteen emme varmasti osaa lausua mitään sellaista josta välttämättä olisi apua surevalle tai taakkoja kantavalle. Me emme tiedä miksi Jumala salli juuri TÄMÄN tapahtua mutta tuota ei. Sielunhoitotyötä tekevät ovat kohdanneet ihmisiä äärimmäisessä inhimillisessä hädässä. Monesti kuulee heidän taholtaan sanottavan että välttämättä se mitä sanoo, ei ole tärkeää, vaan se että on lähellä ja välittää. Särkyneen lähellä on kuljettava hiljaa, siinä meille jokaiselle varmasti riittää oppimista sillä tässä ei ole ketään täysinoppinutta. Sen vain uskallamme sanoa että kerran olemme saava vastauksen niihinkin kysymyksiimme jotka täällä jäivät vaille vastausta. Tärkeää on ymmärtää että vaikka Jumala koettelee, Hän ei kuitenkaan hylkää!
Mutta tarkastelkaamme asiaa yleisemmältä näkökulmalta: Jumala armahti Thaimaalaisia poikia jotka olivat jääneet luolaan loukkuun, niin että he pääsivät. Mutta Espanjalainen 2 –vuotias poika joka putosi kaivoon, -ei selvinnyt. Miksi? Tai miksi jotkut pelastuivat tsunamista mutta toiset kuolivat mutatulvaan? Miksei Jumala pelasta kaikkia näistä inhimillisistä ajallisista onnettomuuksista?
Tässä meidän ei kuitenkaan tarvitse jäädä vaille vastausta sillä jos me tahdomme uskoa Jumalan sanaa; - Raamattua niin Raamattu meille valaisee myöskin yleisemmältä näkökulmalta teodikean ongelmaa. Vastaus piilee siinä että Jumalan varjelus ja onnettomuuksilta säästyminen ei ole ensisijaisesti tätä AJALLISTA elämää varten! Maallinen ihminen, joka ei ole uskossa, ajattelee kaikkea ainoastaan maallisesti. Maallinen elämä on hänelle kaikki kaikessa, kaiken ainoa päämäärä ja juuri siksi sellaiseen ihmiseen ottaa monin verroin kipeämpää onnettomuudet ja puutteet kun ne kohdistuvat ajalliseen hyvinvointiin.
Vaikka ajallinenkin hyvä on Jumalan tahto meihin nähden, se ei kuitenkaan ole Jumalan varjeluksen ensisijainen päämäärä, vaan se että ihminen oppisi pelkäämään ja rakastamaan Jumalaa. Siksi Jumala sallii ihmiskunnan (ja myös yksittäisen ihmisen) kohdata elämässään myös sairautta, hätää ja onnettomuutta, -että hänen SIELUNSA varjeltuisi iankaikkiseen elämään. Hätä onnettomuus ja puute ovat kuin Jumalan kutsumisia ja muistutuksia siitä että me ihmisinä emme ole olemassa emmekä elä ainoastaan leivästä vaan jokaisesta sanasta joka Jumalan suusta lähtee.
Miksi näin? Siksi että hätä ja puute opettaa kääntymään sen puoleen joka voi auttaa, eli Kaikkivaltiaan Jumalan. Onhan yleinen kokemuskin jo osoittanut että jos ihminen saisi kasvaa koko elämänsä kultalusikka suussa ja saisi aina kaiken haluamansa, sellaisesta tulee kelvoton heittiö, toisten ylenkatsoja ja kiittämätön lurjus. Sellaisia me ihmiset olemme. Ja kaiken lisäksi me olemme vielä syntiin langenneita, syntisiä ja pahoja ihmisiä jotka jokaisena elinpäivänämme olemme tehneet pahaa ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein, rikkoneet Jumalan hyvää tahtoa vastaan ja rakastaneet itseämme enemmän kuin lähimmäistämme. Sen takia Jumala on sanonut, että Hän on sallinut maailmaan tulla kuoleman ja kaiken pahan, -ihmistä muistuttamaan!
jatkuu
Vastaukset 6
Vanhimmat
...jatkuu:
Mutta tästä ei pidä langeta siihen harhaluuloon että Jumala tekisi täällä maailmassa sitä pahaa. Ei, pois se! Vaan me IHMISET teemme kaiken pahan mitä maailmassa tehdään! Jumala on kuitenkin säätänyt niin että pahoilla töillämme on seuraukset: Jos lyöt toisen kuoliaaksi, hän kuolee! Ei käy niin kuin videopelissä että ”tulee uusi elämä”. Se minkä rikot, se pysyy rikottuna. Jos jätä perheesi, lyöt heihin haavat jotka eivät ikinä parane, tässä elämässä. Tätä tarkoittaa että Jumala sallii meidän kohdata pahuutemme seuraukset kasvoista kasvoihin. Ja jos sinä kysyt mitä pahaa teki afrikkalainen lapsi että hänen piti kuolla nälkään jo 1 –vuotiaana, niin sanon että kysy mieluummin, mitä pahaa SINÄ teit että hänen piti se kohdata? Ei suinkaan Jumala hänen kehitysmaansa luonnonvaroja riistänyt vaan sinä! Ei suinkaan Jumala nostanut sisällissotaa joka toi kurjuutta vaan sen teit sinä –ihminen!
Miksi siis kaikkiin rukouksiin ei saada haluamaansa vastausta? Siksi että sen tarkoitus ei ole ensisijaisesti palvella AJALLISTA hyväämme joka on katoavaista, vaan että sielu ja sydän löytäisi vanhurskauden ja tulisi terveeksi ja säilyisi jumalanpelon kautta iankaikkiseen elämään taivaassa, jossa ei ole enää kipua, itkua eikä murhetta!
Jeesus Kristus, Jumalan Poika on kuollut ristillä ja ylösnoussut että kaikilla olisi pääsy tähän paikkaan jossa ei enää ole kuolemaa, ei itkua eikä parkua! Tämä maailma on jo menetetty! Sen perään ei kannata parkua! Näettehän itsekin millaiseksi se on muuttunut: se on täynnä viatonta verta ja kaikkinaista pahuutta! Viisas sijoittaja osaa laskea oikein ja sijoittaa siihen missä on toivo! Hän uskoo evankeliumin lupauksiin, että Jeesus on hänen syntinsä sovittanut ja tunnustaa Hänet Herrakseen ja Vapahtajakseen!
LOPPU!
Totuus on se, ken debiilejä nussii, se saa kaiken pahan aikaan.
Mitään jumalaa ei ole olemassakaan, kuin jumaluskovien mielikuvituksissa. Sorry
Kuinka monta vuotta olet toistanut tuota tällä palstalla🤔❓
Lopunaika on juuri nyt, juuri nyt, ja jos ei ole, niin sitten se on myöhemmin, joskus tulevaisuudessa.
100-200 vuoden kuluttua, kuten Tapio Puolimatka kertoi.
Laita toki se Tapsan sanomana😉 Olet aikaisemminkin väittänyt samaa muuta et pysytynyt laittamaan näyttöä 😉