Onko järkkärit jotenkin out?

In_or_out

Lyhyellä aikavälillä on ilmestynyt useita peilittömiä ff runkoja eri valmistajilta ja täällä väännetään jostain pokkareista? Uusin tulokas ei ainakaan ole hinnalla pilattu (Hinta pitää sisällä myös adapterin!). https://www.rajalacamera.fi/canon-eos-rp-ef-eos-r-adapter-kit.html

86

725

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Canonisti_

      Canonin R-sarja on liian vähän ja liian myöhään. Jos tuo olisi tullut viisi vuotta sitten, olisi ollut vielä ehkä saumaa.

    • NoEi

      Ei todellakaan ole.

    • Nexist

      Tuo runko osuu hyvään markkinarakoon, ei liian kallis eikä liikaa ramapautettu verr pelkkään EOS R:ään. Nikonilla eika Panalla ole vielä vastaavaa mallia. Todennäköisesti myy hyvin.

      • Peilittä-paras

        Kansainväliset asiantuntijat arvioivat tilanteen juuri päinvastaiseksi - Canonilla on vaikeuksia erottua selvästi jo peilittömien järjestelmäkameroiden markkinoille ilmestyneistä kilpailijoistaan. Peilittömiä järjestelmiähän on lyhyessä ajassa ilmestynyt kaikilta merkittäviltä valmistajilta, ja monia niistä on selvästikin suunniteltu paljon pidempään kuin näitä Canoneita.

      • okaro
        Peilittä-paras kirjoitti:

        Kansainväliset asiantuntijat arvioivat tilanteen juuri päinvastaiseksi - Canonilla on vaikeuksia erottua selvästi jo peilittömien järjestelmäkameroiden markkinoille ilmestyneistä kilpailijoistaan. Peilittömiä järjestelmiähän on lyhyessä ajassa ilmestynyt kaikilta merkittäviltä valmistajilta, ja monia niistä on selvästikin suunniteltu paljon pidempään kuin näitä Canoneita.

        Canon on Japanissa jo numero 1 peilittömissä pitkälti EOS M50:n ansiosta. Canonilla on takanaan merkittävä merkkiuskollisuus, joten speksejä katsomalla ei voi päätellä, miten menestyy. Riittää, että Canon on tarpeeksi hyvä, eikä liian kallis. Nikonilta puuttuu kokonaan kroppipeilitön.

      • Canopaska
        okaro kirjoitti:

        Canon on Japanissa jo numero 1 peilittömissä pitkälti EOS M50:n ansiosta. Canonilla on takanaan merkittävä merkkiuskollisuus, joten speksejä katsomalla ei voi päätellä, miten menestyy. Riittää, että Canon on tarpeeksi hyvä, eikä liian kallis. Nikonilta puuttuu kokonaan kroppipeilitön.

        Canon on paska
        Jos valita pitäisi, niin mieluummin ottaisin Panasonicin, Olympuksen tai jopa Fujin mieluummin kuin Canonin
        Eihän siihen Canon paskaan saa edes kunnolla objektiiveja

      • rommi

        Eikö Nikon Z6 ole vastaava malli?

      • Anonyymi
        rommi kirjoitti:

        Eikö Nikon Z6 ole vastaava malli?

        Nikon on aivan yhtä paska kuin Canon.
        Niitä kahta kameramerkkiä ei yksikään järkevä kuvaaja hanki itselleen riesaksi.

      • rommi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nikon on aivan yhtä paska kuin Canon.
        Niitä kahta kameramerkkiä ei yksikään järkevä kuvaaja hanki itselleen riesaksi.

        Kiitos vastauksesta.

        Jos Nikon sekä Canon ovat huonoja, onko sinulla ehdottaa sitten joku hyvä kamera objektiivi kun olen päivittämässä oman Nikon D7100 kamerani? Minulla objektiivi Nikkor 18 - 140. Matkoilla ja lastenkuvakseen tämä ollut ok kun vaimo tekee kuvista kuvakirjoja.

        Itse katson vertailuja netistä ja toki myös ne vaihtelevat, mutta kai ne Camera Decision ja Sensor Comparison yms jotain osaa? Vai osaako?

        Mutta arvostan sitä, että jollakin on vahva mielipide. Toki pitäisi olla myös omakohtaista kokemusta eri kameroista jotta voi vertailla.

      • hexi
        rommi kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta.

        Jos Nikon sekä Canon ovat huonoja, onko sinulla ehdottaa sitten joku hyvä kamera objektiivi kun olen päivittämässä oman Nikon D7100 kamerani? Minulla objektiivi Nikkor 18 - 140. Matkoilla ja lastenkuvakseen tämä ollut ok kun vaimo tekee kuvista kuvakirjoja.

        Itse katson vertailuja netistä ja toki myös ne vaihtelevat, mutta kai ne Camera Decision ja Sensor Comparison yms jotain osaa? Vai osaako?

        Mutta arvostan sitä, että jollakin on vahva mielipide. Toki pitäisi olla myös omakohtaista kokemusta eri kameroista jotta voi vertailla.

        Kaikilla järkkäreillä saa hyviä kuvia. Kuvan laatu on paljon enemmän kuvaajasta kiinni kuin kamerasta. En omista nyt kumpaakaan merkkiä, mutta kokemusta on molemmista. Kummallakin saa hyviä kuvia jos osaa hyödyntää niiden ominaisuudet, mutta saa möys surkeita kuvia mikäli on taitamaton.

    • Tsuumikosh

      Verrattuna muinaiseen filmille kuvaamiseen, nykyään on suorituskykyisiä pokkareita. ISO:ta voi nostaa runsaammin. Lähikuvaus onnistuu helpommin. Järjestelmän merkitys on vähentynyt itselleni.

      Järjestelmä saattaa edelleen olla parempi vaihtoehto, häitä ja hautajaisia, tai urheilua kuvaavalle. Tipujen kuvaamiseen, ehkä. Ehkä tähtitaivaan kuvaamiseen. Supertsuumeista en tiedä, ovatko niin erinomaisia kuin väitetään.

      Tuntuu, että järjestelmät, kinokoko ainakin, on kalliimpaa kuin aiemmin keskimäärin, ennen digitaalikuvauksen aikakautta. Mutta inflaatio multaa muistot?

      Kolmas asia on, että erilaisia kennokokoja ja järjestelmiä on niin paljon (kino, APS-C, MFT ynnä muita). Ennen kuvattiin vähemmillä formaateilla, jos oikein muistan. On hankalaa valita. Moni saattaa olla odottelevalla kannalla: katsotaan, mihin tämä digitaalikuvaus kehittyy.

      • Näin_on

        Halleluujaa! Pokkarimaisteri on puhunut...

      • Tsuumikosh
        Näin_on kirjoitti:

        Halleluujaa! Pokkarimaisteri on puhunut...

        Muinoin ei juuri ollut 1,4 valovoimaa tsuumeissa filmille kuvaamiseen. ISO-lukemia olivat varsin yleisiä 100, 200 ja 400. Vakaajia ei ollut kovin paljon kameroissa vielä. Kuulostaa valheelliselta ja ylimieliseltä, jos järjestelmällisesti haukutaan digikameroita, joiden toiminta on kuin luksusta, ylellisyyttä, verrattuna siihen vaikeuteen, jota joskus oli filmille kuvaaminen.

        Mielestäni laajakulmaiseen kuvaamiseen ei välttämättä tarvita järjestelmää ollenkaan. Telepolttoväleillä asia voi olla erilainen.

      • kullitetut_muistot

        > Tuntuu, että järjestelmät, kinokoko ainakin, on kalliimpaa kuin aiemmin keskimäärin, ennen digitaalikuvauksen aikakautta. Mutta inflaatio multaa muistot?

        No nimenomaan. Kittipaketteja myydään alle tonnilla eli aika moni voisi ostaa uuden kameran joka viikko, jos rahaa ei tarvittaisi mihinkään muuhun. Tietysti edistyneemmät mallit ovat kalliimpia, mutta näin on ollut aina olivathan sekä digikompaktit että -järkkärit tautisen kalliita markkinoille tullessaan. 2000-luvun alussa paremmat kompaktit 8 000-12 000 mummoa...

        Vaan tonneja ne filmirungot ja paremmat objektiivitkin maksoi silloin, palkat pyöri alle 10 000 mk/kk. Eli kameraan upposikin koko kuukauden palkka tai useammankin.

        https://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_hinnat.html

      • 338
        kullitetut_muistot kirjoitti:

        > Tuntuu, että järjestelmät, kinokoko ainakin, on kalliimpaa kuin aiemmin keskimäärin, ennen digitaalikuvauksen aikakautta. Mutta inflaatio multaa muistot?

        No nimenomaan. Kittipaketteja myydään alle tonnilla eli aika moni voisi ostaa uuden kameran joka viikko, jos rahaa ei tarvittaisi mihinkään muuhun. Tietysti edistyneemmät mallit ovat kalliimpia, mutta näin on ollut aina olivathan sekä digikompaktit että -järkkärit tautisen kalliita markkinoille tullessaan. 2000-luvun alussa paremmat kompaktit 8 000-12 000 mummoa...

        Vaan tonneja ne filmirungot ja paremmat objektiivitkin maksoi silloin, palkat pyöri alle 10 000 mk/kk. Eli kameraan upposikin koko kuukauden palkka tai useammankin.

        https://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_hinnat.html

        Mutta tonnihan eli 1000 euroa on noin 6000 mummon markkaa. Eli kyllä tämä euroon siirtyminen on (mielestäni) hämärtänyt tuotteiden (todellisen) arvon ymmärtämistä?

      • Nikon_kamera
        338 kirjoitti:

        Mutta tonnihan eli 1000 euroa on noin 6000 mummon markkaa. Eli kyllä tämä euroon siirtyminen on (mielestäni) hämärtänyt tuotteiden (todellisen) arvon ymmärtämistä?

        On se käsittämätöntä, että joku panee 600000 vanhaa markkaa johonkin kameraan! Sillähän saa kaksi hyvää autoa. Ainakin sai minun lapsuudessani.

      • Tsuumi
        Nikon_kamera kirjoitti:

        On se käsittämätöntä, että joku panee 600000 vanhaa markkaa johonkin kameraan! Sillähän saa kaksi hyvää autoa. Ainakin sai minun lapsuudessani.

        Kyllä hämärtää tuotteiden arvon ymmärtämistä tuo euroon siirtyminen.
        Jopa huonekalukaupassa olen katsellut eurohintoja. Että tuo hinta olisi kohtuullinen, jos se olisi markkoja. Mutta kun se on euroja! Se kuulostaa tähtitieteellisen kalliilta! Sama juttu joidenkin kameroiden suhteen. Näiden uusien Z- ja R- ja mitä lie peilittömät.

        Joku valitteli, että kallista Zeissia vain saa Sonyyn, kuin ei muuta olisikaan. No, eikö samaan hintatasoon päästä, jos ostetaan kallis peilitön, Nikonia tai Canonia, ja sitten ostetaan objektiiviksi jotain Scheissea?

        Eikö parempaan lopputulokseen pääse hankkimalla kunnon kompaktin, tai kohtuullisen käyttökelpoisen APS-C kokoisen järjestelmän?

      • kullitetut_muistot
        338 kirjoitti:

        Mutta tonnihan eli 1000 euroa on noin 6000 mummon markkaa. Eli kyllä tämä euroon siirtyminen on (mielestäni) hämärtänyt tuotteiden (todellisen) arvon ymmärtämistä?

        > Eli kyllä tämä euroon siirtyminen on (mielestäni) hämärtänyt tuotteiden (todellisen) arvon ymmärtämistä?

        Muistisi on hämärtynyt ja olet mm. unohtanut inflaation. Eli kuuluut essonvaarien laajaan joukkoon, joka muistelee, miten kahvikuppi maksoi markan ja bensa kaksi.

        Minä puolestani muistan maksaneeni ensimmäisestä PC:stä (386 tykki 14" suttunäytöllä) 13 000 mk, leffalipuista yritettiin jossain välissä kiskoa 50 mk, ex työpaikalla joku oli naulannut seinään vanhan lounassetelin arvoltaan 42 mk... Muistan sekin, että 10 000 mk/kk oli kova palkka ja 20 000 mk/kk satumainen. Eli tuohon tietokoneeseen upposi koko kesäduunin tienistit.

        Kyllä nämä markkahinnatkin olivat aikamoisia juuri ennen euroon siirtymistä. Mutta essonvaarit ei halua muistaa muuta kuin että kahvikuppi, mikä oli se tavallinen sisäänheittotuote, vakiintunut hinta oli 2 mk ja euroon siirtymisen jälkeen 1 euro. Tosin erikoiskahveista saadettiinkin kiskoa jo kympin pintaan, jäätelötuutti kioskilta 12 mk, mutta näitä ei essonvaarit tahdo muistaa. Joten essonvaarien logiikalla "markat muuttui euroiksi", ainakin kun verrataan 80-luvun hintoja 2010 -luvun hintoihin.

      • Canonisti_
        Tsuumi kirjoitti:

        Kyllä hämärtää tuotteiden arvon ymmärtämistä tuo euroon siirtyminen.
        Jopa huonekalukaupassa olen katsellut eurohintoja. Että tuo hinta olisi kohtuullinen, jos se olisi markkoja. Mutta kun se on euroja! Se kuulostaa tähtitieteellisen kalliilta! Sama juttu joidenkin kameroiden suhteen. Näiden uusien Z- ja R- ja mitä lie peilittömät.

        Joku valitteli, että kallista Zeissia vain saa Sonyyn, kuin ei muuta olisikaan. No, eikö samaan hintatasoon päästä, jos ostetaan kallis peilitön, Nikonia tai Canonia, ja sitten ostetaan objektiiviksi jotain Scheissea?

        Eikö parempaan lopputulokseen pääse hankkimalla kunnon kompaktin, tai kohtuullisen käyttökelpoisen APS-C kokoisen järjestelmän?

        Minusta Fuji X on tällä hetkellä monessa suhteessa ylivoimainen järjestelmä, jos ei tarvitse pitkiä teleobjektiiveja. Toki kannattaa katsoa myös MFT, eli Olympus ja Panasonic. Jos tarvitsee pitkää teleä, valinta on joko Canon (ykkönen, vitonen tai edes seiska) tai Nikon. Eikä kyse ole pelkästään pitkien teleobjektiivien saatavuudesta tai sen puutteesta, vaan myös parhaiden runkojen laskentakyvystä tarkennettaessa.

        Tuo markan ja euron arvon päivittely kertoo lähinnä siitä, että Suomen Markka oli kohtuullisen yliarvostettu valuutta. Tai ainakin me itse arvioimme niin. Käytännössä se oli melkein banaanivaluutta, josta oli hyvä päästä eroon.

      • Tsuumikosh
        Canonisti_ kirjoitti:

        Minusta Fuji X on tällä hetkellä monessa suhteessa ylivoimainen järjestelmä, jos ei tarvitse pitkiä teleobjektiiveja. Toki kannattaa katsoa myös MFT, eli Olympus ja Panasonic. Jos tarvitsee pitkää teleä, valinta on joko Canon (ykkönen, vitonen tai edes seiska) tai Nikon. Eikä kyse ole pelkästään pitkien teleobjektiivien saatavuudesta tai sen puutteesta, vaan myös parhaiden runkojen laskentakyvystä tarkennettaessa.

        Tuo markan ja euron arvon päivittely kertoo lähinnä siitä, että Suomen Markka oli kohtuullisen yliarvostettu valuutta. Tai ainakin me itse arvioimme niin. Käytännössä se oli melkein banaanivaluutta, josta oli hyvä päästä eroon.

        Jos haluaa tsuumeja, kohtuullisen käyttökelpoisia saattavat olla Nikon DX-järjestelmä ja jotkut tuuman kennoiset kompaktit...

      • okaro

        Ne, jotka ovat epäilevällä kannalla eivät ole täyskennoisten asiakaskuntaa. Minusta vertailu filmiaikaan vaikka sinänsä on mielenkiintoista ei ole kovin relevanttia. Nyt elämme digiaikaa. Homma on vähän kuin auton ominaisuuksia verrattaisiin hevosvetoisiin rattaisiin.

        Nykyäänhän kuvaus menee niin, että massa kuvaa puhelimilla. Tämä on iskenyt nimenomaan kompaktien myyntiin. Kompaktien myynti on pudonnut maailmalla 92 % ja Suomessa 90 % huipusta. Järjestelmienkin myynti on pudonnut maailmalla 47 % ja Suomessa 77 %. Järjestelmiä toki myydään silti enemmän kuin koskaan flilmiaikana.

      • okaro
        338 kirjoitti:

        Mutta tonnihan eli 1000 euroa on noin 6000 mummon markkaa. Eli kyllä tämä euroon siirtyminen on (mielestäni) hämärtänyt tuotteiden (todellisen) arvon ymmärtämistä?

        Miksi kukaan muistelee jotain markkoja vuonna 2019? Palkat ovat nousseet 60 % vuodesta 2001. Lisäksi mielikuvat hinnoista ovat muuttuneet. Kun muutat 1000 euroa 6000 markasta, tulee siihen mukaan mielikuvia 6000 eurosta eli teet tuplakonversion.

        Kyllä kamerat ennenkin maksoivat. Vuonna 1979 Canon AE-1 oli 1890 mk 50 mm objektiivilla. Palkat silloin olivat markoissa sitä, mitä nyt euroissa. AC-1:n sai 300 mk halvemmalla ja kompaktin 550 markalla.

        Lisäksi kannattaa muistaa, eitä järjestelmäkameroiden keskihinta on 870 €. Moni ostaa halvemman, Nytkin Gigantissa halvin on 269 €.

      • Anonyymi
        okaro kirjoitti:

        Miksi kukaan muistelee jotain markkoja vuonna 2019? Palkat ovat nousseet 60 % vuodesta 2001. Lisäksi mielikuvat hinnoista ovat muuttuneet. Kun muutat 1000 euroa 6000 markasta, tulee siihen mukaan mielikuvia 6000 eurosta eli teet tuplakonversion.

        Kyllä kamerat ennenkin maksoivat. Vuonna 1979 Canon AE-1 oli 1890 mk 50 mm objektiivilla. Palkat silloin olivat markoissa sitä, mitä nyt euroissa. AC-1:n sai 300 mk halvemmalla ja kompaktin 550 markalla.

        Lisäksi kannattaa muistaa, eitä järjestelmäkameroiden keskihinta on 870 €. Moni ostaa halvemman, Nytkin Gigantissa halvin on 269 €.

        Ketä kiinnostavat Canonin romut?
        Nehän ovat silkkaa paskaa ja paljon parempaa on nykyään olemassa.

    • kdhwjhfre

      Peilikamera pitää vielä pitkään paikkansa, vaikka muutamissa tilanteissa peilittömyydestä on myös etua.
      On muutamia tilanteita, joissa peilitön ei tule kyseeseen, tai on huono. Esim. piilokojusta joutuu pitkään tuijottamaan etsimen kautta oikeaa laukaisuhetkeä. Viime kesänä tuijotin avoimella kalliolla istuen villisikoja 40 minnuuttia, ennenkuin suostuiva yhteistyöhön, nostivat päänsä turpeesta ja sain kuvia. Peilitön olisi luultavasti saanut jo sisäisen lämpöhalvauksen kun joutui polttamaan kennoa ja näyttöä koko ajan, tai viileämmällä säällä akku loppunut.
      Peilin puuttumisessa on etuna vähäisempi tärähdys. Toistaiseksi jatkuva tarkennus ei ole yhtä tarkka kuin parhaissa peilikameroissa. Peilikamerasta saa myös peilittömän, kun nostaa peilin ylös.

      Pienikennoiset pokkarit, tai superzoomit ei kelpaa vähäiseen valoon. pitkäzoomeissa alkaa pitkän pään valovoimakin olla f 8:a. Toisaalta niillä päästään järkyttäviin näennäispolttoväleihin (2000 mm), mutta sellaisen käyttö vaatii tukevan jalustan ja tähtikuvauksessa seurantalaitteen.

      Voi kuitenkin sanoa, että useimmille harrastelijoille riittää kaikkien nyky kameroiden laatu, mutta työläisten ja kuvia myyvien tulee ajatella tarkemmin.

      • Tsuumikosh

        "Pienikennoiset pokkarit, tai superzoomit ei kelpaa vähäiseen valoon. pitkäzoomeissa alkaa pitkän pään valovoimakin olla f 8:a. Toisaalta niillä päästään järkyttäviin näennäispolttoväleihin (2000 mm), mutta sellaisen käyttö vaatii tukevan jalustan ja tähtikuvauksessa seurantalaitteen."

        Onko jossain määritelty, mitä käytännössä tarkoittaa tuo "vähäiseen valoon"? Onko unohtunut käytäntö, ja sitten vain hoetaan myyttejä?

        Pokkarin riittäminen riippuu siitä, mitä polttovälejä käytetään. Ja miksi kuvauksesta keskustellaan, kuin se olisi vain jotain ammattilaistasoa. Tuuman kompaktissa jos on 1,4 valovoimainen tsuumi, niin se on parempaa valovoimaa kuin monissa järjestelmäkameroiden tsuumeissa. Jopa parempi kuin monissa kiinteän polttovälin objektiiveissa. ISO-kestävyyden alempaa tasoa kompensoi vakaaja, sekä JPG:lle toimiva kuvankorjailu.

        Jalustaa ovat käyttäneet nimenomaan monet järjestelmillä kuvaavat. Kun sekä kamerat että putket ovat olleet isoja ja raskaita.

      • perinnetietotoimisto

        No tuo nyt oli taas joku kehityksen kelkasta tippunut perinnetietotoimisto.

        Pieleen meni jo siitä alkaen, ettei "asiantuntija" tiedä, mikä on järjestelmäkamera. Eli luulee sen olevan vain ja ainoastaan sama kuin SLR eli "yksisilmäinen pelikamera" ja vielä lisämääreellä "jossa on irrotettava objektiivi". Sehän sitten sanomattakin selvää, että kaikki muut vehkeet kuin herran omassa hyllyssä oleva pölyn kerääjä ovat leluja. Sen tietää kokeilemattakin ja varsinkin kokeilematta.

        Ei mitään uutta auringon alla. Taannoin vastaavat sankarit selittivät, miten kameran sisäänrakennettu valotusmittari pilaa kuvat, sitten zoomi, sitten automaattitarkennus...

      • Tsuumikosh
        perinnetietotoimisto kirjoitti:

        No tuo nyt oli taas joku kehityksen kelkasta tippunut perinnetietotoimisto.

        Pieleen meni jo siitä alkaen, ettei "asiantuntija" tiedä, mikä on järjestelmäkamera. Eli luulee sen olevan vain ja ainoastaan sama kuin SLR eli "yksisilmäinen pelikamera" ja vielä lisämääreellä "jossa on irrotettava objektiivi". Sehän sitten sanomattakin selvää, että kaikki muut vehkeet kuin herran omassa hyllyssä oleva pölyn kerääjä ovat leluja. Sen tietää kokeilemattakin ja varsinkin kokeilematta.

        Ei mitään uutta auringon alla. Taannoin vastaavat sankarit selittivät, miten kameran sisäänrakennettu valotusmittari pilaa kuvat, sitten zoomi, sitten automaattitarkennus...

        Siinäkö Olympuksesta tai Sonysta kertova peilittömän todistaja haukkui Ex-työkkärin peillinnnostoideaa, kuin ei tiedettäisi mitään järjestelmistä. Ennen kuin menee täysin naurettavaksi herjanheitoksi, kommentoisin tuota sian tuijottamisen ongelmaa: kiikari. Jos joku omistaa peilittömän järjestelmän, eikä peilillistä, jolla saa useampia satoja kuvia per akunlautaus.

      • puskajussi
        Tsuumikosh kirjoitti:

        Siinäkö Olympuksesta tai Sonysta kertova peilittömän todistaja haukkui Ex-työkkärin peillinnnostoideaa, kuin ei tiedettäisi mitään järjestelmistä. Ennen kuin menee täysin naurettavaksi herjanheitoksi, kommentoisin tuota sian tuijottamisen ongelmaa: kiikari. Jos joku omistaa peilittömän järjestelmän, eikä peilillistä, jolla saa useampia satoja kuvia per akunlautaus.

        Kiikarilla tai kaukoputkella on kiva katsella mutta ei ne kuvaajaa kuvatessa juuri auta. Tilanne meni jo kun vaihtaa kameraan. Pitää sommitella, rajata ja tarkentaa myös. Suhteellisen laajalla kuvakulmalla, suurella syväterävyydellä ja erillisellä laukaisimella homma voi toimia. Digin alkuaikoina kuvaus oli välillä aika arpomista koska laukaisuviiveet oli aika pitkiä.

      • Extyökkäri
        perinnetietotoimisto kirjoitti:

        No tuo nyt oli taas joku kehityksen kelkasta tippunut perinnetietotoimisto.

        Pieleen meni jo siitä alkaen, ettei "asiantuntija" tiedä, mikä on järjestelmäkamera. Eli luulee sen olevan vain ja ainoastaan sama kuin SLR eli "yksisilmäinen pelikamera" ja vielä lisämääreellä "jossa on irrotettava objektiivi". Sehän sitten sanomattakin selvää, että kaikki muut vehkeet kuin herran omassa hyllyssä oleva pölyn kerääjä ovat leluja. Sen tietää kokeilemattakin ja varsinkin kokeilematta.

        Ei mitään uutta auringon alla. Taannoin vastaavat sankarit selittivät, miten kameran sisäänrakennettu valotusmittari pilaa kuvat, sitten zoomi, sitten automaattitarkennus...

        Kyllä me kaikki tiedämme mikä on järjestelmä kamera. Vaikka nyt lieneekin joillain uskovaisilla epäselvää niin se ei sitä määritä onko se peilillinen vai peilitön.

        Pitkältihän viime vuosien peilijärkkärit ovat myös peilittömiä kunhan vain katselee kuvaa peili ylhäällä takanäytöstä ja räpsii kuvia. Minäkin ajoittain tietyissä tilanteissa joissa etsintä on hankalaa käyttää kuten maan rajassa kuvatessa teen noin. Sen sijaan peilittömistä puuttuu optinen etsin mikä on osan aikaa puute.

        Minulla on vain peilillisiä D500 ja D850 tällä hetkellä vaan ehkä seuraavan sukupolven tullessa ulos kokeilen peilitöntäkin, tänään odotan Z6:n halpenemista koska se kestää ISOa enemmän kuin seiska. Pitäähän sitä kokeilla jolloin voi sitten sanoa mielipiteensä oman kokemuksen mukaan eikä kuten täällä useimmilla arvelen olevan tapana pelkällä MUTU:lla.

      • perinnetietotoimisto
        Tsuumikosh kirjoitti:

        Siinäkö Olympuksesta tai Sonysta kertova peilittömän todistaja haukkui Ex-työkkärin peillinnnostoideaa, kuin ei tiedettäisi mitään järjestelmistä. Ennen kuin menee täysin naurettavaksi herjanheitoksi, kommentoisin tuota sian tuijottamisen ongelmaa: kiikari. Jos joku omistaa peilittömän järjestelmän, eikä peilillistä, jolla saa useampia satoja kuvia per akunlautaus.

        No avataan lisää:

        Ensin kamerat paremmuusjärjestykseen piilokojukuvauksen mukaan. Seuraavaksi haukutaan peilittömien tarkennus ja loppuviimeeksi kehutaan, miten peilivehkeissä voi lukita peilin ylös. Minkä jälkeen jatkuva tarkennus pelaakin erinomaisesti....?

        Valovoimienkaan vertailu ei ole niin yksioikoista. Pienikennoisilla kompakteilla voi yleensä paukuttaa koko ajan suurimalla aukolla ja terävyysalue piisaa, kun croppijärkkärilla jo haetaan f/5,6 ja täysikennoisella pykälää pienempää käyttöön. Käsivaralta kuvattaessa tulee myös se, että kompakteilla voi kuvata ällistyttävän pitkillä suljinajoillakin, kun laukaisutärähdys on olematon. Tietty käytöstä riippuu hyvin paljon, pystyykö nuo hyödyntämään. Liikkuvien kohteiden kanssa suljinajan on pakko olla lyhyt, jos nimenomaan haluttiinkin kapea terävyysalue, niin pienikennoiset ovat automaattisesti pois pelistä jne.

        Kameran lämpöhalvaus pelkästä etsinkuvan tuijottamisesta haisee vilkkaan mielikuvituksen tuotteelta. Pihlajanmarjoja selitetään happamiksi tässä.

      • ladamies_nyt_ja_aina
        perinnetietotoimisto kirjoitti:

        No avataan lisää:

        Ensin kamerat paremmuusjärjestykseen piilokojukuvauksen mukaan. Seuraavaksi haukutaan peilittömien tarkennus ja loppuviimeeksi kehutaan, miten peilivehkeissä voi lukita peilin ylös. Minkä jälkeen jatkuva tarkennus pelaakin erinomaisesti....?

        Valovoimienkaan vertailu ei ole niin yksioikoista. Pienikennoisilla kompakteilla voi yleensä paukuttaa koko ajan suurimalla aukolla ja terävyysalue piisaa, kun croppijärkkärilla jo haetaan f/5,6 ja täysikennoisella pykälää pienempää käyttöön. Käsivaralta kuvattaessa tulee myös se, että kompakteilla voi kuvata ällistyttävän pitkillä suljinajoillakin, kun laukaisutärähdys on olematon. Tietty käytöstä riippuu hyvin paljon, pystyykö nuo hyödyntämään. Liikkuvien kohteiden kanssa suljinajan on pakko olla lyhyt, jos nimenomaan haluttiinkin kapea terävyysalue, niin pienikennoiset ovat automaattisesti pois pelistä jne.

        Kameran lämpöhalvaus pelkästä etsinkuvan tuijottamisesta haisee vilkkaan mielikuvituksen tuotteelta. Pihlajanmarjoja selitetään happamiksi tässä.

        "Ensin kamerat paremmuusjärjestykseen piilokojukuvauksen mukaan. "

        Kullakin on tarpeensa.
        Jos kuvaa piilokojusta ja joutuu odottelemaan kuvaushetkeä pitkiä aikoja, on peilikamera parempi.
        Vai eikö olekkaan?


        "Käsivaralta kuvattaessa tulee myös se, että kompakteilla voi kuvata ällistyttävän pitkillä suljinajoillakin, kun laukaisutärähdys on olematon. "

        Tämä ei päde isoissa rungoissa, joista saa vielä kunnon otteen kaupan päälle?

      • kunnolla_yleistetty

        > Kullakin on tarpeensa.

        Ei suinkaan, johan sinä olet meille muille kertonut, kenen tarpeiden mukaan kaikkien pitää toimia.

        > Tämä ei päde isoissa rungoissa, joista saa vielä kunnon otteen kaupan päälle?

        Niin, kameroitahan oli tasan kahta lajia, peililäpsyttimiä, joilla Oikeat Kuvaajat (TM) kuvaa ja jotka on Oikeita Kameroita (vaikka kyseessä olisi alle tonnin markettitkittipaketti... kunhan vaan merkki on Ammattilaisten Käyttämä eli Canikon). Sitten on leluja eli räpsyjä.

        Harmi vaan, kun noissa vääränlaisissakin voi olla parempi otekahva kuin markettijärkkärissä ei ole peiliä eikä verhosuljinta laukaisutärähdystä aiheuttamassa aika usein kuvanvakaajakin on vakiona.

        Kameran paino ei vakautta kauheasti paranna kuin tuulisella säällä. Tuulella kevyt kompakti voi olla aika "vietävissä", myös ja erityisesti kameran nököttäessä kevyen jalustan päällä.

        Massa toimii vakaajana paljon paremmin, jos se on etäällä kameran keskipisteestä ... esim. jalustakierteestä roikkuva, nippuun taitettu kevytjalustakin toimii "köyhän miehen vakaajana" käsivaralta kuvattaessa. Toki kaupasta saa rahalla samaan ideaan perustuvia ratkaisuja.

        Paino muuttuu vakauden kannalta enemmänkin haitaksi, kun kuvataan käsivaralta ja kohdetta pitää kytätä pitempään laukaisuhetkeä vartoen. Näin etenkin otettaessa pystykuvia vailla pystykuvauskahvaa.

        Kevyeen kameraan saa tarvittaessa lisää massaa, mutta toisinpäin vähän nihkeämpää.

      • Tsuumi
        kunnolla_yleistetty kirjoitti:

        > Kullakin on tarpeensa.

        Ei suinkaan, johan sinä olet meille muille kertonut, kenen tarpeiden mukaan kaikkien pitää toimia.

        > Tämä ei päde isoissa rungoissa, joista saa vielä kunnon otteen kaupan päälle?

        Niin, kameroitahan oli tasan kahta lajia, peililäpsyttimiä, joilla Oikeat Kuvaajat (TM) kuvaa ja jotka on Oikeita Kameroita (vaikka kyseessä olisi alle tonnin markettitkittipaketti... kunhan vaan merkki on Ammattilaisten Käyttämä eli Canikon). Sitten on leluja eli räpsyjä.

        Harmi vaan, kun noissa vääränlaisissakin voi olla parempi otekahva kuin markettijärkkärissä ei ole peiliä eikä verhosuljinta laukaisutärähdystä aiheuttamassa aika usein kuvanvakaajakin on vakiona.

        Kameran paino ei vakautta kauheasti paranna kuin tuulisella säällä. Tuulella kevyt kompakti voi olla aika "vietävissä", myös ja erityisesti kameran nököttäessä kevyen jalustan päällä.

        Massa toimii vakaajana paljon paremmin, jos se on etäällä kameran keskipisteestä ... esim. jalustakierteestä roikkuva, nippuun taitettu kevytjalustakin toimii "köyhän miehen vakaajana" käsivaralta kuvattaessa. Toki kaupasta saa rahalla samaan ideaan perustuvia ratkaisuja.

        Paino muuttuu vakauden kannalta enemmänkin haitaksi, kun kuvataan käsivaralta ja kohdetta pitää kytätä pitempään laukaisuhetkeä vartoen. Näin etenkin otettaessa pystykuvia vailla pystykuvauskahvaa.

        Kevyeen kameraan saa tarvittaessa lisää massaa, mutta toisinpäin vähän nihkeämpää.

        Tuohon kuvaamiseen hämärässä vaikuttaa sekin, miten ärhäkkäästi kamera nostaa automaatti-ISO:ta. Ovat mielestäni olleet melko erilaisia tässä jotkut kameramallit. Kuin yksi kompakti sopisi jalustalle ja toinen käsivaralta kuvaamiseen helpommin.

      • räpssanoisuljin
        kunnolla_yleistetty kirjoitti:

        > Kullakin on tarpeensa.

        Ei suinkaan, johan sinä olet meille muille kertonut, kenen tarpeiden mukaan kaikkien pitää toimia.

        > Tämä ei päde isoissa rungoissa, joista saa vielä kunnon otteen kaupan päälle?

        Niin, kameroitahan oli tasan kahta lajia, peililäpsyttimiä, joilla Oikeat Kuvaajat (TM) kuvaa ja jotka on Oikeita Kameroita (vaikka kyseessä olisi alle tonnin markettitkittipaketti... kunhan vaan merkki on Ammattilaisten Käyttämä eli Canikon). Sitten on leluja eli räpsyjä.

        Harmi vaan, kun noissa vääränlaisissakin voi olla parempi otekahva kuin markettijärkkärissä ei ole peiliä eikä verhosuljinta laukaisutärähdystä aiheuttamassa aika usein kuvanvakaajakin on vakiona.

        Kameran paino ei vakautta kauheasti paranna kuin tuulisella säällä. Tuulella kevyt kompakti voi olla aika "vietävissä", myös ja erityisesti kameran nököttäessä kevyen jalustan päällä.

        Massa toimii vakaajana paljon paremmin, jos se on etäällä kameran keskipisteestä ... esim. jalustakierteestä roikkuva, nippuun taitettu kevytjalustakin toimii "köyhän miehen vakaajana" käsivaralta kuvattaessa. Toki kaupasta saa rahalla samaan ideaan perustuvia ratkaisuja.

        Paino muuttuu vakauden kannalta enemmänkin haitaksi, kun kuvataan käsivaralta ja kohdetta pitää kytätä pitempään laukaisuhetkeä vartoen. Näin etenkin otettaessa pystykuvia vailla pystykuvauskahvaa.

        Kevyeen kameraan saa tarvittaessa lisää massaa, mutta toisinpäin vähän nihkeämpää.

        "Niin, kameroitahan oli tasan kahta lajia, peililäpsyttimiä"

        Olet varmasti räpsyttämisen asiantuntiJa.

      • Nikon.pazka
        Extyökkäri kirjoitti:

        Kyllä me kaikki tiedämme mikä on järjestelmä kamera. Vaikka nyt lieneekin joillain uskovaisilla epäselvää niin se ei sitä määritä onko se peilillinen vai peilitön.

        Pitkältihän viime vuosien peilijärkkärit ovat myös peilittömiä kunhan vain katselee kuvaa peili ylhäällä takanäytöstä ja räpsii kuvia. Minäkin ajoittain tietyissä tilanteissa joissa etsintä on hankalaa käyttää kuten maan rajassa kuvatessa teen noin. Sen sijaan peilittömistä puuttuu optinen etsin mikä on osan aikaa puute.

        Minulla on vain peilillisiä D500 ja D850 tällä hetkellä vaan ehkä seuraavan sukupolven tullessa ulos kokeilen peilitöntäkin, tänään odotan Z6:n halpenemista koska se kestää ISOa enemmän kuin seiska. Pitäähän sitä kokeilla jolloin voi sitten sanoa mielipiteensä oman kokemuksen mukaan eikä kuten täällä useimmilla arvelen olevan tapana pelkällä MUTU:lla.

        Sinähän olet sairas.
        On sairautta ostaa vain niitä Nikon pazkoja, etenkin silloin jos harkitsee siirtymää Aatamin aikaisista peiliromuista nykyaikaisiin peilittömiin järjestelmiin.
        Sinun mielipiteesi tietäen aloitat taas sen järjettömän uhon ja kehumisen, jos joskus sen peilittömän kameran hankit. Siinähän ei olisi mitään kummallista, mutta siinäpä onkin, että hankit Nikon peilittömän pazkan ja kehut sitä.
        Peilittömissä sekä Nikon, että Canon tulevat pahasti jälkijunassa ja ovat kehittyneempiä merkkejä kuten
        vaikkapa Panasonicia, Sonya, Leicaa, Olympusta sekä Fujia selvästi huonompia vaihtoehtoja.

      • Nikon.pazka
        Extyökkäri kirjoitti:

        Kyllä me kaikki tiedämme mikä on järjestelmä kamera. Vaikka nyt lieneekin joillain uskovaisilla epäselvää niin se ei sitä määritä onko se peilillinen vai peilitön.

        Pitkältihän viime vuosien peilijärkkärit ovat myös peilittömiä kunhan vain katselee kuvaa peili ylhäällä takanäytöstä ja räpsii kuvia. Minäkin ajoittain tietyissä tilanteissa joissa etsintä on hankalaa käyttää kuten maan rajassa kuvatessa teen noin. Sen sijaan peilittömistä puuttuu optinen etsin mikä on osan aikaa puute.

        Minulla on vain peilillisiä D500 ja D850 tällä hetkellä vaan ehkä seuraavan sukupolven tullessa ulos kokeilen peilitöntäkin, tänään odotan Z6:n halpenemista koska se kestää ISOa enemmän kuin seiska. Pitäähän sitä kokeilla jolloin voi sitten sanoa mielipiteensä oman kokemuksen mukaan eikä kuten täällä useimmilla arvelen olevan tapana pelkällä MUTU:lla.

        Voi hemmetti soikoon. Sinä taukki reppana haukut muita kirjoittajia mutuilijoiksi, vaikka ainakin itse olet ollut yksi pahimmista sellaisista.
        Olet tähän saakka aina haukkunut peilittömät järjestelmät leluiksi, vaikka et koskaan ole edes sellaista nähnyt tai kokeillut.

      • Extyökkäri
        Nikon.pazka kirjoitti:

        Sinähän olet sairas.
        On sairautta ostaa vain niitä Nikon pazkoja, etenkin silloin jos harkitsee siirtymää Aatamin aikaisista peiliromuista nykyaikaisiin peilittömiin järjestelmiin.
        Sinun mielipiteesi tietäen aloitat taas sen järjettömän uhon ja kehumisen, jos joskus sen peilittömän kameran hankit. Siinähän ei olisi mitään kummallista, mutta siinäpä onkin, että hankit Nikon peilittömän pazkan ja kehut sitä.
        Peilittömissä sekä Nikon, että Canon tulevat pahasti jälkijunassa ja ovat kehittyneempiä merkkejä kuten
        vaikkapa Panasonicia, Sonya, Leicaa, Olympusta sekä Fujia selvästi huonompia vaihtoehtoja.

        Kun näytät tuntevasi noin hyvin peilijärkkärit niin kerropa miten kuvasta erottaa onko järkkärissä ollut peili vai ei? Jos sitä ei erota niin mitä väliä' sillä on?

        Millä kaikilla peilijärkkäreillä olet ottanut edes 1000 kuvaa ja mikä niissä meni pieleen kun ne niin pazkoja olivat? Vai oletko pelkkä mutu mies jolla ei ole mitään todellista käsitystä erilaisista rungoista käytännön kokemuksesta?

        Kun minulla on Nikonin D500 20 Mpix kennolla kroppina ja D850 täydellä kennolla 46 Mpix erottelulla niin mitä erityista saisin kuviini vaihtamalla nuo peilittömiin? Kerro nyt kun niin tietävää ja kokenutta esität.

        En ole peilittömällä järkkärillä kuvannut yhtäkään kuvaa mutta eivät edes mainosmiehet ole kyenneet muuta etua kertomaan kuin noin 300 grammaa pienemmän massan joka sekin on lähes olematon jos siihen laitetaan 2 kg kunnon optiikka. Toinen asia miossä ne eroavat on akun varauksen kesto. Kun D850 luvataan tuhatkunta kuvaa vai oliko enemmänkin niin peilittömillä joudut tyytymään alle puoleen tuosta.

        Sinä luettelin vain valmistajia mutta et mitään todellista siitä miksi peilitön antaisi parempaa kuvaa ja miksi se antaisi! Tähän nyt voisit antaa perustellun vastauksen!

        Kerro myös miten Nikonin ja Canonin peilittömät ovat jälkijunassa, veikkaan niilläkin saatavan kuvia joita ei tarvitse hävetä. Kuvaamisessahan se kuva on se joka ratkaisee. Monikaan peilitön ei taida tuota Nikonin 46 Mpix erottelua voittaa kuten ei kovin moni peilillinenkään. Tuo pikselimäärä antaa mahdollisuuden nettikuviin ja A4 kuviin tuplata putken pituuden kuvakulmaa verraten kun 400 mm kuvasta voi helposti saada 800 millisen kuvan yli 10 Mpix erottelulla mikä mainiosti riittää A4 printtiin ja jos tyytyy naamakirjaerotteluun noin 2 Mpix niin tuonkin voi tuplata ja saada 1600 millisen kuvakulmaa vastaavan kuvan tuolla 2 Mpix erottelulla. Useimmillehan riittää naamakirjaerottelu kun ei printtailla metrisiä julisteita valokuvaerotuksella (300 pix/tuuma).

        Kerro nyt sitten vastaukset ja hieman perusteita noihin varsin jyrkkiin mielipiteisiisi sekä monenko vuoden ja tuhannen otoksen kokemus sinulla on peilillisistä sekä mita merkkejä ja laseja olet niissä epäonnistuneissa kuvissasi käyttänyt ja vielä sokeriksi puuron päälle mikä niissä meni vikaan, kuvaajanko taidot?

      • Extyökkäri
        Nikon.pazka kirjoitti:

        Voi hemmetti soikoon. Sinä taukki reppana haukut muita kirjoittajia mutuilijoiksi, vaikka ainakin itse olet ollut yksi pahimmista sellaisista.
        Olet tähän saakka aina haukkunut peilittömät järjestelmät leluiksi, vaikka et koskaan ole edes sellaista nähnyt tai kokeillut.

        Taitaa tuo taukki olla sinua itseäsi lähempänä koska heittelet perustelemattomia mielipiteitä. En yhtäkään perustelua löytänyt tekstistäsi vaan sinä vetoat vain uskontoosi mikä on mielestäni parhaita taukin tunnuksia!

      • Nikon.pazka
        Extyökkäri kirjoitti:

        Kun näytät tuntevasi noin hyvin peilijärkkärit niin kerropa miten kuvasta erottaa onko järkkärissä ollut peili vai ei? Jos sitä ei erota niin mitä väliä' sillä on?

        Millä kaikilla peilijärkkäreillä olet ottanut edes 1000 kuvaa ja mikä niissä meni pieleen kun ne niin pazkoja olivat? Vai oletko pelkkä mutu mies jolla ei ole mitään todellista käsitystä erilaisista rungoista käytännön kokemuksesta?

        Kun minulla on Nikonin D500 20 Mpix kennolla kroppina ja D850 täydellä kennolla 46 Mpix erottelulla niin mitä erityista saisin kuviini vaihtamalla nuo peilittömiin? Kerro nyt kun niin tietävää ja kokenutta esität.

        En ole peilittömällä järkkärillä kuvannut yhtäkään kuvaa mutta eivät edes mainosmiehet ole kyenneet muuta etua kertomaan kuin noin 300 grammaa pienemmän massan joka sekin on lähes olematon jos siihen laitetaan 2 kg kunnon optiikka. Toinen asia miossä ne eroavat on akun varauksen kesto. Kun D850 luvataan tuhatkunta kuvaa vai oliko enemmänkin niin peilittömillä joudut tyytymään alle puoleen tuosta.

        Sinä luettelin vain valmistajia mutta et mitään todellista siitä miksi peilitön antaisi parempaa kuvaa ja miksi se antaisi! Tähän nyt voisit antaa perustellun vastauksen!

        Kerro myös miten Nikonin ja Canonin peilittömät ovat jälkijunassa, veikkaan niilläkin saatavan kuvia joita ei tarvitse hävetä. Kuvaamisessahan se kuva on se joka ratkaisee. Monikaan peilitön ei taida tuota Nikonin 46 Mpix erottelua voittaa kuten ei kovin moni peilillinenkään. Tuo pikselimäärä antaa mahdollisuuden nettikuviin ja A4 kuviin tuplata putken pituuden kuvakulmaa verraten kun 400 mm kuvasta voi helposti saada 800 millisen kuvan yli 10 Mpix erottelulla mikä mainiosti riittää A4 printtiin ja jos tyytyy naamakirjaerotteluun noin 2 Mpix niin tuonkin voi tuplata ja saada 1600 millisen kuvakulmaa vastaavan kuvan tuolla 2 Mpix erottelulla. Useimmillehan riittää naamakirjaerottelu kun ei printtailla metrisiä julisteita valokuvaerotuksella (300 pix/tuuma).

        Kerro nyt sitten vastaukset ja hieman perusteita noihin varsin jyrkkiin mielipiteisiisi sekä monenko vuoden ja tuhannen otoksen kokemus sinulla on peilillisistä sekä mita merkkejä ja laseja olet niissä epäonnistuneissa kuvissasi käyttänyt ja vielä sokeriksi puuron päälle mikä niissä meni vikaan, kuvaajanko taidot?

        Oletko tyhmä?
        Tiedätkö edes kuinka kauan nuo mainitsemani Nikon pazkoja tai Canon pazkoja kehittyneemmät valmistajat ovat tehneet peilittömiä laadukkaita järjestelmiä?
        Et varmaan tiedä edes sitä, kuten et juuri mitään muutakaan. Sinä jos joku olet todellinen menneisyyden mies,
        Canon ja Nikon ovat niin pahasti jälkijunassa, että ne ovat saaneet kehitettyä ensimmäiset teoriassa kelvolliset peilittömät järkkärinsä vasta viime vuonna, eikä niillä vielä ole kuin muutama peilittömiinsä sopiva objektiivi valmiina.

      • Extyökkäri
        Nikon.pazka kirjoitti:

        Oletko tyhmä?
        Tiedätkö edes kuinka kauan nuo mainitsemani Nikon pazkoja tai Canon pazkoja kehittyneemmät valmistajat ovat tehneet peilittömiä laadukkaita järjestelmiä?
        Et varmaan tiedä edes sitä, kuten et juuri mitään muutakaan. Sinä jos joku olet todellinen menneisyyden mies,
        Canon ja Nikon ovat niin pahasti jälkijunassa, että ne ovat saaneet kehitettyä ensimmäiset teoriassa kelvolliset peilittömät järkkärinsä vasta viime vuonna, eikä niillä vielä ole kuin muutama peilittömiinsä sopiva objektiivi valmiina.

        Kerro nyt mitä ne faktiset erot ovat joilla sinun peilittömäsi päihittää minun peilillisteni kuvat! Et sitten tuonut mitään faktista esiin vaan taas pelkkää mutua!

        Miten esin D850 on jälkijunassa sinun mikä se sitten lieneekään kameraasi verrattuna kun katsoo sitä kuvaa eli kuvauksen, kameran tarkoituksen, lopputulosta. Miten sinunkkamerasi kuva on parempi muin se jonka otan tuolla D850 rungolla aiheeseen sopivaa lasia käyttäen?

        Nikonillahan vanhat lasit sopivat sovitteella peilittämään joten niitä on todella paljon, minullakin toistakymmentä tällä hetkellä.

        Onhan minunkin D850 käytännössä peilitön jos nostan peilin ylös eli mitä uutta on sinun peilittömässäsi sellaista mikä peilillisesta puuttuu? Niin muuta kuin se noin 300 gr massaero ja huonompi akun kestävyys koska ei ole optista etsintä vaan aina kun tähtäillään akkua syödään!

        Yritä nyt selittää faktoin! Tuon uskontosi jo olen nähnyt mutta perustele faktisesti miten sinun kamerasi kuva on paljon parempi kuin Nimon pazkan D850:n aikaansaama?

        Jos et kykene niin tallo se läppärisi suohon ettet munaa itseäsi pelkkänä mutumiehenä!

      • Nikon.pazka
        Extyökkäri kirjoitti:

        Kerro nyt mitä ne faktiset erot ovat joilla sinun peilittömäsi päihittää minun peilillisteni kuvat! Et sitten tuonut mitään faktista esiin vaan taas pelkkää mutua!

        Miten esin D850 on jälkijunassa sinun mikä se sitten lieneekään kameraasi verrattuna kun katsoo sitä kuvaa eli kuvauksen, kameran tarkoituksen, lopputulosta. Miten sinunkkamerasi kuva on parempi muin se jonka otan tuolla D850 rungolla aiheeseen sopivaa lasia käyttäen?

        Nikonillahan vanhat lasit sopivat sovitteella peilittämään joten niitä on todella paljon, minullakin toistakymmentä tällä hetkellä.

        Onhan minunkin D850 käytännössä peilitön jos nostan peilin ylös eli mitä uutta on sinun peilittömässäsi sellaista mikä peilillisesta puuttuu? Niin muuta kuin se noin 300 gr massaero ja huonompi akun kestävyys koska ei ole optista etsintä vaan aina kun tähtäillään akkua syödään!

        Yritä nyt selittää faktoin! Tuon uskontosi jo olen nähnyt mutta perustele faktisesti miten sinun kamerasi kuva on paljon parempi kuin Nimon pazkan D850:n aikaansaama?

        Jos et kykene niin tallo se läppärisi suohon ettet munaa itseäsi pelkkänä mutumiehenä!

        Sinähän olet jo munannut itsesi lukemattomia kertoja.
        Sitä ennätystä on hyvin vaikeaa parantaa

      • Extyökkäri
        Nikon.pazka kirjoitti:

        Sinähän olet jo munannut itsesi lukemattomia kertoja.
        Sitä ennätystä on hyvin vaikeaa parantaa

        Tuoko se on sinun selityksesi asialliseen kysymykseen?

        Kerropa nyt miten ja missä olen munannut itseni suuremmin kuin sinä nyt teet itsellesi?

        Olet nyt todistanut olevasi pelkko mutu uskovainen kameroiden suhteen eikä sinulla ole pientäkään käsitystä siitä mitä niillä tehdää, miksi niitä hankitaan ja miten ne toimivat. Pelkkää mutua tuppaa kun pääset näppikseesi kiinni, kirjoittelet yhteenvetoja siitä mitä olet lukenut uskonveljiesi kirjoituksista ajattelematta lainkaan mitä ja mikä on totuus kuvauksen kannalta.

        Kukaan ei ole vielä kertonut minulle täällä eikä tuolla miksi peilijärkkärin kuvat olisivat huonompia kuin peilittömän. Sinäkään et siihen kyennyt vaikka uhosit viestissäsi ja manasit Nikon pazkat suohon.

        On v armaan helppoa olla noin varma muiden laskuun kun itse ei ole minkään sortin käsitystä kameroiden todellisuudesta ja siitä mitä niillä oikeasti tehdään. Itse olen erilaisilla kameroilla kuvaillut jostain -60 luvun alusta asti. Se voipi ollakin niin jotta se sinun pazkasi on se todellinen pazka!

      • Nikon.pazka
        Extyökkäri kirjoitti:

        Kun näytät tuntevasi noin hyvin peilijärkkärit niin kerropa miten kuvasta erottaa onko järkkärissä ollut peili vai ei? Jos sitä ei erota niin mitä väliä' sillä on?

        Millä kaikilla peilijärkkäreillä olet ottanut edes 1000 kuvaa ja mikä niissä meni pieleen kun ne niin pazkoja olivat? Vai oletko pelkkä mutu mies jolla ei ole mitään todellista käsitystä erilaisista rungoista käytännön kokemuksesta?

        Kun minulla on Nikonin D500 20 Mpix kennolla kroppina ja D850 täydellä kennolla 46 Mpix erottelulla niin mitä erityista saisin kuviini vaihtamalla nuo peilittömiin? Kerro nyt kun niin tietävää ja kokenutta esität.

        En ole peilittömällä järkkärillä kuvannut yhtäkään kuvaa mutta eivät edes mainosmiehet ole kyenneet muuta etua kertomaan kuin noin 300 grammaa pienemmän massan joka sekin on lähes olematon jos siihen laitetaan 2 kg kunnon optiikka. Toinen asia miossä ne eroavat on akun varauksen kesto. Kun D850 luvataan tuhatkunta kuvaa vai oliko enemmänkin niin peilittömillä joudut tyytymään alle puoleen tuosta.

        Sinä luettelin vain valmistajia mutta et mitään todellista siitä miksi peilitön antaisi parempaa kuvaa ja miksi se antaisi! Tähän nyt voisit antaa perustellun vastauksen!

        Kerro myös miten Nikonin ja Canonin peilittömät ovat jälkijunassa, veikkaan niilläkin saatavan kuvia joita ei tarvitse hävetä. Kuvaamisessahan se kuva on se joka ratkaisee. Monikaan peilitön ei taida tuota Nikonin 46 Mpix erottelua voittaa kuten ei kovin moni peilillinenkään. Tuo pikselimäärä antaa mahdollisuuden nettikuviin ja A4 kuviin tuplata putken pituuden kuvakulmaa verraten kun 400 mm kuvasta voi helposti saada 800 millisen kuvan yli 10 Mpix erottelulla mikä mainiosti riittää A4 printtiin ja jos tyytyy naamakirjaerotteluun noin 2 Mpix niin tuonkin voi tuplata ja saada 1600 millisen kuvakulmaa vastaavan kuvan tuolla 2 Mpix erottelulla. Useimmillehan riittää naamakirjaerottelu kun ei printtailla metrisiä julisteita valokuvaerotuksella (300 pix/tuuma).

        Kerro nyt sitten vastaukset ja hieman perusteita noihin varsin jyrkkiin mielipiteisiisi sekä monenko vuoden ja tuhannen otoksen kokemus sinulla on peilillisistä sekä mita merkkejä ja laseja olet niissä epäonnistuneissa kuvissasi käyttänyt ja vielä sokeriksi puuron päälle mikä niissä meni vikaan, kuvaajanko taidot?

        Etkös sinä tietämätön ja osaamaton vieläkään ymmärrä sitä, että sen kroppi romusi 20 megapikseliä tai täyskennoisesi 46 megapikseliä eivät ole mitään ylimaallisia lukuja, vaikka sinä jälleen kerran luulet niin. Sinun luuloosi vaikuttaa ratkaisevasti se, että romusi ovat Nikoneita ja tapasi mukaan luulet Nikonin olevan paras sekä laadukkain valmistaja. Se on vain niitä sinun harhojasi, joista et pääse eroon.

        Peilittömissä tuollaisia megapikselimääriä
        tai enemmän löytyyy useammastakin kamerasta, joten ei mitään uutta auringon alla.

        Ja mitä mutuiluun tulee, niin sinä olet kaikkien mutuilijoiden isä, äiti ja isoisä.
        Haukut ja vähättelet jatkuvasti peilittömiä, vaikka et koskaan ole sellaisia käyttänyt, eli sinulla ei ole asiasta mitään omaa kokemusta. Ymmätkö edes, että sitä sanotaan mutuiluksi?

      • Extyökkäri
        Nikon.pazka kirjoitti:

        Etkös sinä tietämätön ja osaamaton vieläkään ymmärrä sitä, että sen kroppi romusi 20 megapikseliä tai täyskennoisesi 46 megapikseliä eivät ole mitään ylimaallisia lukuja, vaikka sinä jälleen kerran luulet niin. Sinun luuloosi vaikuttaa ratkaisevasti se, että romusi ovat Nikoneita ja tapasi mukaan luulet Nikonin olevan paras sekä laadukkain valmistaja. Se on vain niitä sinun harhojasi, joista et pääse eroon.

        Peilittömissä tuollaisia megapikselimääriä
        tai enemmän löytyyy useammastakin kamerasta, joten ei mitään uutta auringon alla.

        Ja mitä mutuiluun tulee, niin sinä olet kaikkien mutuilijoiden isä, äiti ja isoisä.
        Haukut ja vähättelet jatkuvasti peilittömiä, vaikka et koskaan ole sellaisia käyttänyt, eli sinulla ei ole asiasta mitään omaa kokemusta. Ymmätkö edes, että sitä sanotaan mutuiluksi?

        Eiväthän ne ylimaallisia ole, ylimaalliseen kun yltävät vain Jumalat (peilillä tai ilman)!

        Et sitten vieläkään pysty kertomaan millä tavoin peilitön parantaa kuvan laatua! Sehän on se ratkaiseva asia valokuvauksessa.

        Minulla on ollut ainakin 8 Nikon digirunkoa (kaikki vieläkin suvussa ja useimmat köytössä joskaan ekasta D70 en ole aivan varma) Kaikki ovat toimineet luvatulla tavalla, yksi oli viikon takuukorjauksessa kun erään kytkimen rytmi hävisi. Ne siis todella ovat laadukkaita kuten totesit.

        Onko monta ja mitä merkkiä niitä peilittömiä suuremmalla poikselimäärällä hintaan jolla niitä myydään runsaasti? Sinänsähän ei peilittömyys tuo kuvaan mitään isompaa etua sillä kuvattaessa kaikista se peili häipyy piiloonsa.

        Nikonin kalliimpi peilitön, olisikohan Z7 omaa juuri saman kennon kuin D850 joten on niitä peilittömissäkin, siinä olet oikeassa.

        Kyllä tuo sinun tapasi väittää on mutuilua koska et perustele faktoin mitään väitettäsi. Et esitä miksi peilitön mielestäsi on parempi, et sitä miten sen kuva on parempi etkä yleensäkään mitään miksi ne olisivat parempia. Se, että niistä on tullut hieman kuin muotia ei tee niistä parempia kuten tiedämme.

        Väität minun vähättelevän peilittömiä, olen vain kysynyt sinulta miten niiden antamat kuvat ovat parempia kuin peilillisen järkestelmän jos ominaisuudet muutoin ovat samoja. Et ole vastannut vaan esität samoja mantrojasi ilman yhtäkään faktista asiaa joka tukisi väitteitäsi.

        Kuten sanoin jo aiemmin niin D500 ja D850 muuttuvat peilittömiksi kun vain valitsen mirror_up toiminnon. Silloin ainoa ero on etsin jona toimii se takanäyttö mutta muutoinhan se on peilitön käytännössä!

      • Nikon.pazka
        Extyökkäri kirjoitti:

        Eiväthän ne ylimaallisia ole, ylimaalliseen kun yltävät vain Jumalat (peilillä tai ilman)!

        Et sitten vieläkään pysty kertomaan millä tavoin peilitön parantaa kuvan laatua! Sehän on se ratkaiseva asia valokuvauksessa.

        Minulla on ollut ainakin 8 Nikon digirunkoa (kaikki vieläkin suvussa ja useimmat köytössä joskaan ekasta D70 en ole aivan varma) Kaikki ovat toimineet luvatulla tavalla, yksi oli viikon takuukorjauksessa kun erään kytkimen rytmi hävisi. Ne siis todella ovat laadukkaita kuten totesit.

        Onko monta ja mitä merkkiä niitä peilittömiä suuremmalla poikselimäärällä hintaan jolla niitä myydään runsaasti? Sinänsähän ei peilittömyys tuo kuvaan mitään isompaa etua sillä kuvattaessa kaikista se peili häipyy piiloonsa.

        Nikonin kalliimpi peilitön, olisikohan Z7 omaa juuri saman kennon kuin D850 joten on niitä peilittömissäkin, siinä olet oikeassa.

        Kyllä tuo sinun tapasi väittää on mutuilua koska et perustele faktoin mitään väitettäsi. Et esitä miksi peilitön mielestäsi on parempi, et sitä miten sen kuva on parempi etkä yleensäkään mitään miksi ne olisivat parempia. Se, että niistä on tullut hieman kuin muotia ei tee niistä parempia kuten tiedämme.

        Väität minun vähättelevän peilittömiä, olen vain kysynyt sinulta miten niiden antamat kuvat ovat parempia kuin peilillisen järkestelmän jos ominaisuudet muutoin ovat samoja. Et ole vastannut vaan esität samoja mantrojasi ilman yhtäkään faktista asiaa joka tukisi väitteitäsi.

        Kuten sanoin jo aiemmin niin D500 ja D850 muuttuvat peilittömiksi kun vain valitsen mirror_up toiminnon. Silloin ainoa ero on etsin jona toimii se takanäyttö mutta muutoinhan se on peilitön käytännössä!

        Eivät ne muutu peilittömiksi, eivät todellakaan.
        Jos tuo on sinun käsityksesi, eri kameratyypeistä niin sitten sinä et todellakaan tiedä asioista yhtään mitään.
        Tosin senhän me jo tiedämmekin.

      • Extyökkäri
        Nikon.pazka kirjoitti:

        Eivät ne muutu peilittömiksi, eivät todellakaan.
        Jos tuo on sinun käsityksesi, eri kameratyypeistä niin sitten sinä et todellakaan tiedä asioista yhtään mitään.
        Tosin senhän me jo tiedämmekin.

        Onhan se käytännössä kuten peilitön koska peili on pois käytöstä!

        Sinä vaan väität mutta et perustele väitteitäsi. Se tarkoittaa ettet tiedä mistä puhut/kirjoitat vaan laskettelet mutujasi!

        Jos joku näkee asiat reaalisti ilman uskonnon läsnäoloa niin sinä väität ettei toinen tiedä mutta se tietämättömyys lieneekin sillä puolen.

        Muistaakseni kysyin montako peilijärkkäriä sinulla on ollut, montako tuhatta/kymmentätuhatta kuvaa niillä olet ottanut? Sekä montako peilitöntä järkkäriä sinulla on ollut ja montako tuhatta kuvaa olet niillä ottanut. Kerro nyt jotta näemme onko se kokemuksen ääni vai mutu vikinää jota sinä suollat!

      • Peilittä-paras

        Muuan todella ison digikamerafirman markkinointijohtaja lausahti vastikään, että järjestelmäkameroiden kappalemääräinen myynti laskee lähivuosina noin puoleen entisestään. Jäljelle jäänyttä puolikasta hallitsevat hänen mukaansa ylivoimaisesti peilittömät kamerat.

      • okaro
        Tsuumikosh kirjoitti:

        "Pienikennoiset pokkarit, tai superzoomit ei kelpaa vähäiseen valoon. pitkäzoomeissa alkaa pitkän pään valovoimakin olla f 8:a. Toisaalta niillä päästään järkyttäviin näennäispolttoväleihin (2000 mm), mutta sellaisen käyttö vaatii tukevan jalustan ja tähtikuvauksessa seurantalaitteen."

        Onko jossain määritelty, mitä käytännössä tarkoittaa tuo "vähäiseen valoon"? Onko unohtunut käytäntö, ja sitten vain hoetaan myyttejä?

        Pokkarin riittäminen riippuu siitä, mitä polttovälejä käytetään. Ja miksi kuvauksesta keskustellaan, kuin se olisi vain jotain ammattilaistasoa. Tuuman kompaktissa jos on 1,4 valovoimainen tsuumi, niin se on parempaa valovoimaa kuin monissa järjestelmäkameroiden tsuumeissa. Jopa parempi kuin monissa kiinteän polttovälin objektiiveissa. ISO-kestävyyden alempaa tasoa kompensoi vakaaja, sekä JPG:lle toimiva kuvankorjailu.

        Jalustaa ovat käyttäneet nimenomaan monet järjestelmillä kuvaavat. Kun sekä kamerat että putket ovat olleet isoja ja raskaita.

        Noissa zoomipokkareissa kenno on 7.7 mm ja valovoima laajakulmallakin n. 3.5. Järkkärin kitissä on sama valovoima, mutta kenno n. 27 mm. Tämä tietää n. 3.5 aukon etua. Tuuman kennoisella pokkarilla on myös sama etu. Kenno ei ole niin suuri, mutta sitten valovoima on parempi. Jos järkkäriin panee valovoimaisen primen, ollaan sitten jo 5.5 aukon edussa. Erityisesti liikkuvaan kohteeseen (vakaimen merkitys poistuu) tällä on suuri ero.

        Lisäksi järkkärissä on yksi etu: siihen saa superlaajakulman. Ei ole kompaktia, jossa sellainen olisi. Lähimmäksi päässee Canonin SX70 hs 21 mm vastaavuudella.

      • Extyökkäri
        Peilittä-paras kirjoitti:

        Muuan todella ison digikamerafirman markkinointijohtaja lausahti vastikään, että järjestelmäkameroiden kappalemääräinen myynti laskee lähivuosina noin puoleen entisestään. Jäljelle jäänyttä puolikasta hallitsevat hänen mukaansa ylivoimaisesti peilittömät kamerat.

        Paras? Saattaa olla kuten ennen joku viisas sanoi, paras on hyvän pahin vihollinen. Parashan on aina se joka huomenna julkaistaan mutta hyviä on ollut pitkään kaupan.

        Nyt on peilitön uskonta vallannut osan porukkaa. Olen joskus kysellyt, miten siitä kuvasta näkee onko runko ollut peilillä varustettu vai peilitön? Onko peilittömän kuva huisisti parempi kuin peilillisen ja jos niin miksi niin arvelet olevan?

        Itse aion vielä hyvän aikaa olla peilillisten kaveri ja D500 sekä D850 antanevat minulla muistoja matkoiltani toistaiseksi.

        Kertokaapa nyt peilitönuskovaiset mikä siinä peilittömän kuvassa tekee siitä oleellisesti paremman kuin jos rungossa on ollut peili? Ihan kiinnostaa kun osa teistä on niin innoissaan!

        Noin jo -60 luvulta alkaen kuvanneena olen tullut siihen tulokseen jotta se kuva on tärkein ja se kamera vain väline jonka avulla kuvaaja sen kuvan ikuistaa!

      • Anonyymi
        Extyökkäri kirjoitti:

        Kyllä me kaikki tiedämme mikä on järjestelmä kamera. Vaikka nyt lieneekin joillain uskovaisilla epäselvää niin se ei sitä määritä onko se peilillinen vai peilitön.

        Pitkältihän viime vuosien peilijärkkärit ovat myös peilittömiä kunhan vain katselee kuvaa peili ylhäällä takanäytöstä ja räpsii kuvia. Minäkin ajoittain tietyissä tilanteissa joissa etsintä on hankalaa käyttää kuten maan rajassa kuvatessa teen noin. Sen sijaan peilittömistä puuttuu optinen etsin mikä on osan aikaa puute.

        Minulla on vain peilillisiä D500 ja D850 tällä hetkellä vaan ehkä seuraavan sukupolven tullessa ulos kokeilen peilitöntäkin, tänään odotan Z6:n halpenemista koska se kestää ISOa enemmän kuin seiska. Pitäähän sitä kokeilla jolloin voi sitten sanoa mielipiteensä oman kokemuksen mukaan eikä kuten täällä useimmilla arvelen olevan tapana pelkällä MUTU:lla.

        Kuitenkin sinä olet täälläkin jo pitkään laukonut mielipiteitäsi sekä typeriä aivopierujasi peilittömistä täysin ilman omaa kokemusta asiasta.

        Toisin sanoen typerät mielipiteesi ovat olleet nimenomaan sitä mutua.

        Mutua ne ovat jatkossakin, jos joskus ostat sen paskan eli Nikonin Z 6: n ja sen perusteella yleistät, että kaikki muutkin peilittömät olisivat muka yhtä huonoja kuin Z 6.

        Sehän ei todellakaan pidä paikkaansa.

      • Extyökkäri
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuitenkin sinä olet täälläkin jo pitkään laukonut mielipiteitäsi sekä typeriä aivopierujasi peilittömistä täysin ilman omaa kokemusta asiasta.

        Toisin sanoen typerät mielipiteesi ovat olleet nimenomaan sitä mutua.

        Mutua ne ovat jatkossakin, jos joskus ostat sen paskan eli Nikonin Z 6: n ja sen perusteella yleistät, että kaikki muutkin peilittömät olisivat muka yhtä huonoja kuin Z 6.

        Sehän ei todellakaan pidä paikkaansa.

        Sinä olet laukonut, minä vain kysynyt jotta millä tavoin sinun poeilittömiesi antamat kuvat ovat ylivertaisia (olet joskus väittänyt tai joku muu Anaalilyyli) kun vertaa vaikka minun D850 kameraani ja mikä sen kuvasi tekee ylivertaiseksi?

        Kuvahan on se lopputulos joka kertoo onko kamera hyvä vai huono! Et sitten ole huomannut?

        Se millaisia nappuloita siinnä värkissä on ei ole niinkään ratkaisevaa kunhan kuvaaja osaa niitä nappuloita käyttää.

        Miten mielestäsi Nikon Z 6 olisi "paska" kuten väität? Yritä nyt perustella hieman noita aivopierujasi sillä niitä nuo väitteesi ilman perusteluja ovat!

        Minä kun olen kuullut jotta Nikon Z 6 olisi varsin hyvä kapine ja jotta Nikonilta olisi noita peilittömiä tulossa kasapäin uusia eri kuvaajaryhmille sovitettuina.

        Minä en mutua tarvitse koska voin jokaisen mielipiteeni perustella, asia johon sinä et ole kyennyt edes pyydettäessä!

    • okaro

      Peilittömät ovat järjestelmäkaneroita ihan siinä, missä peilikameratkin. Paino on kokoajan siirtynyt kohti peilittömiä. Ne ovat ainoa kamerartyyppi, jonka myynti ei ole laskenut. Kohta puolet myydyistä järjestelmistä on peilittömiä.

    • ootellessa

      Videokuvaajat ovat varmasti odottaneet panaa, onhan merkillä pitkät perinteet. Nähtäväksi jää onko af parempi kuin kilpailijoilla.

    • kevveetä_ootellessa

      Monet ovat hehkuttaneet miten peilittömiin voi tehdä pienempiä ja kevyempiä objektiiveja. Niitä ei vain ole näkynyt missään. Canonin uusi 50mm rf 1.2 L (89,8 x 108 ja 950g) on jopa suurempi ja painavampi kuin sigman 50mm art.

      • retrofocus

        Noo, osa peilittömien objektiiveista on aika pitkälti pelijärkkärien objektiiveja uudessa kuoressa. Jolloinka ovat jopa esikuvaansan suurempia, kun on persuuksiin lisätty putkenpätkä kompensoimaan pienempää runkopaksuutta.

        Ongelman nro 2 lie digikennojen herkkyys valon tulokulmalle. Filmiaikaan mittaetsinkameroiden eduksi kehuttiin nimenomaan, että voi olla objektiivi melkein kiinni filmitasossa -> pärjätään yksinkertaisemmalla optisella rakenteella -> objektiivit pieniä ja kevyitä. Mutta digeissä tämä retrofocus on aikalailla pakollinen, vaikka ei olisikaan tarvetta jättää objetiivin ja kennon väliin peilikammiolle.

        https://www.bhphotovideo.com/explora/photography/hands-review/vintage-lens-review-non-retrofocus-ultra-wide-angle-lenses

        Jotain varsin pienikokoisia (näitä pannukakkujuttuja) kiinteäpolttovälisiä peilittömiin saa, mutta etenkään zoomien tapauksessa lupaukset pienemmästä koosta eivät oikein ole toteutuneet.

      • Peilittä-paras

        Ei näy retrofocus ymmärtävän mistä kirjoittelee.
        Valtaosa uusista, peilittömiin järjestelmiin esitellyistä objektiiveistä on täysin uusia konstruktioita.

      • Anonyymi

        Olkoot uusia, mutta se huikeasti pienempi koko ei vaan ole realisoitunut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Siis verrattaessa pelittömien (croppi)runkojen objektiiveja peilijärkkärien croppiobjektiiveihin. Täyskennoisille tehdyt ovat tietenkin isompia, jos puhutaan saman kuvakulman antavista vehkeistä.

    • EF_M22mmf2

      Canon EF-M 22mm f/2 STM -objektiivi painaa vain 105 g, ei mikään järkäle!

      • Linssikeiju

        Olympus Body Cap Lens 15mm F8 on vain 22g!

    • kyl_määki_turus

      Onko joku seurannut elektronisten sulkimien kehitystä rolling-shutter vian suhteen? Eli siis ongelma jossa kuvan lukeminen CMOS kennolta on hidas ja tapahtuu valoituksen eri aikoina kennon eri kohdista, jolloin kuvaan osuva liike voi vääristyä? Vieläkö ilmiö on ongelma? Onko peilittömissä käytössä mekaaninen suljin ilmiön poistamiseksi?

      Toisaalta onko peilittömien tarkennus kehittynyt, canonin dual-pixel autofocusta (suoraan kennolta) mutta ei pärjää lähellekään perinteiselle vaihe-ero tarkennukselle.

      Kuvaahan jotkut filmillekin, joten yks hailee kunhan on kamera!

      • mikä_olikaan_kysymys

        Kirvesvartta päivää. Yritätkö nyt vääntää valo- vai videokuvauksesta?

      • Tsuumikosh
      • tyhjänpäistä_viisastelua

        Eli olet täällä vain pätemässä.

        Itse on ole vielä törmännyt yhteenkään pokkariin, jossa ei olisi (myös) mekaanista suljinta. On kyllä yleinen harhaluulu tämä, ettei mekaanista suljinta olisi. Samaa sarjaa kuin vankkumaton usko siihen, että RAW on täydellisen koskematonta dataa suoraan kennolta. Suorastaan uskonnosta voi tässäkin kohtaa puhua...

        Tietty kompakteissa pitää olla myös elektroninen suljin, muutoin ei esikatselu tai videokuvaus onnistu lainkaan. Se on siten siinä ja tässä, säädetäänkö valotus mekaanisella vai eletronisella sulkimella. Ainakin varhaisemmissa CCD-kennoisissa mekaaninen suljin "vuosi", joten kirkkaiden valonlähteiden (katulamput yöllä) kohdalle ilmestyi pystyraita a) esikatselukuvassa b) videokuvauksessa c) niissä kuvausmoodeissa (esim . nopea sarjakuvaus), joissa mekaanista suljinta ei suljettu siksi aikaa, kun data luettiin kennolta ulos.

        Koska halusit viisastella, niin kannattaisi aloittaa viisastuminen tutustumalla järkkäreissä käytettävään verhosulkimeen. Siis siihen mekaaniseen, minkä perään haikailet. Siinäkin on lyhyillä valotusajoilla "rolling shutter" -efekti, mikä voi vääntää vaikka lentokoneen potkurin hieman villimmän näköiseksi. Ei ole mikään digiaikakauden juttu edes...

        Peilittömissä järkkäreissäkin on aika perus temppu, että valoitus aloitetaan sähköisellä sulkimelle ja päätetään mekaanisella. Mutta sehän ei tarkoita, ettei rolling shutter efektiä olisi. Jos moisesta haluaa eroon, niin keskussulkimella varustettu kamera on parempi. Eli vaikkapa pokkari! Tosin videokuvauksessa palataan lähtöruutuun...

        Videokuvaus ei ole itselleni ollut niin tärkeä juttu, että olisin jaksanut perehtyä, miten ongelma on oikeissa videokameroissa ratkaistu.

      • Tsuumikosh
        tyhjänpäistä_viisastelua kirjoitti:

        Eli olet täällä vain pätemässä.

        Itse on ole vielä törmännyt yhteenkään pokkariin, jossa ei olisi (myös) mekaanista suljinta. On kyllä yleinen harhaluulu tämä, ettei mekaanista suljinta olisi. Samaa sarjaa kuin vankkumaton usko siihen, että RAW on täydellisen koskematonta dataa suoraan kennolta. Suorastaan uskonnosta voi tässäkin kohtaa puhua...

        Tietty kompakteissa pitää olla myös elektroninen suljin, muutoin ei esikatselu tai videokuvaus onnistu lainkaan. Se on siten siinä ja tässä, säädetäänkö valotus mekaanisella vai eletronisella sulkimella. Ainakin varhaisemmissa CCD-kennoisissa mekaaninen suljin "vuosi", joten kirkkaiden valonlähteiden (katulamput yöllä) kohdalle ilmestyi pystyraita a) esikatselukuvassa b) videokuvauksessa c) niissä kuvausmoodeissa (esim . nopea sarjakuvaus), joissa mekaanista suljinta ei suljettu siksi aikaa, kun data luettiin kennolta ulos.

        Koska halusit viisastella, niin kannattaisi aloittaa viisastuminen tutustumalla järkkäreissä käytettävään verhosulkimeen. Siis siihen mekaaniseen, minkä perään haikailet. Siinäkin on lyhyillä valotusajoilla "rolling shutter" -efekti, mikä voi vääntää vaikka lentokoneen potkurin hieman villimmän näköiseksi. Ei ole mikään digiaikakauden juttu edes...

        Peilittömissä järkkäreissäkin on aika perus temppu, että valoitus aloitetaan sähköisellä sulkimelle ja päätetään mekaanisella. Mutta sehän ei tarkoita, ettei rolling shutter efektiä olisi. Jos moisesta haluaa eroon, niin keskussulkimella varustettu kamera on parempi. Eli vaikkapa pokkari! Tosin videokuvauksessa palataan lähtöruutuun...

        Videokuvaus ei ole itselleni ollut niin tärkeä juttu, että olisin jaksanut perehtyä, miten ongelma on oikeissa videokameroissa ratkaistu.

        Kenelleköhän tuo vinoilu oli tarkoitettu. Ja mistä syystä.

        Fuji XF10 -kamera sisältää keskussulkimen, jos oikein olen ymmärtänyt, että "leaf shutter" tarkoittaa juuri sitä.
        https://www.photographyblog.com/reviews/fujifilm_xf10_review
        https://eudict.com/?lang=engfin&word=shutter

        Sulkimista on keskusteltu tuossa:
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/13980787/keskussuljin

        Keskussulkimesta kertoo mm. Wikipedia:
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Kamera

      • tyhjäpäistä_viisastelua
        Tsuumikosh kirjoitti:

        Kenelleköhän tuo vinoilu oli tarkoitettu. Ja mistä syystä.

        Fuji XF10 -kamera sisältää keskussulkimen, jos oikein olen ymmärtänyt, että "leaf shutter" tarkoittaa juuri sitä.
        https://www.photographyblog.com/reviews/fujifilm_xf10_review
        https://eudict.com/?lang=engfin&word=shutter

        Sulkimista on keskusteltu tuossa:
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/13980787/keskussuljin

        Keskussulkimesta kertoo mm. Wikipedia:
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Kamera

        > Kenelleköhän tuo vinoilu oli tarkoitettu. Ja mistä syystä.

        Sankarille, joka rupesi vänkäämään rolling shutter efektistä ja sähköisten sulkimien kehityksestä...

        Tietty moisesta jossain nipo nipo tekniikkasaiteilla nipotetaan, mutta tämä ongelma koskee pääasiassa videokuvausta.

        Em. sankarin kyselystä haiskahti myös pahasti se perinteinen asenne, että peilijärkkäri on miesten vehje ja nämä peilittömät ja pokkarit menee sitten samaan sarjaa eli leluja. Eihän niissä ole edes oikeaa suljinta eikä tarkennusta.

        Ei jää asennevamma epäselväksi, kun peilijärkkärien omistajat kritisoivat peilittömiä vehkeitä videokuvaukseen liittyvistä puutteista. Videokuvaushan on tunnetusti ollut peilijärkkärien vahvin puoli ja siinähän näitten tarkennus on parhaimmillaan ;-D

      • Tsuumi
        tyhjänpäistä_viisastelua kirjoitti:

        Eli olet täällä vain pätemässä.

        Itse on ole vielä törmännyt yhteenkään pokkariin, jossa ei olisi (myös) mekaanista suljinta. On kyllä yleinen harhaluulu tämä, ettei mekaanista suljinta olisi. Samaa sarjaa kuin vankkumaton usko siihen, että RAW on täydellisen koskematonta dataa suoraan kennolta. Suorastaan uskonnosta voi tässäkin kohtaa puhua...

        Tietty kompakteissa pitää olla myös elektroninen suljin, muutoin ei esikatselu tai videokuvaus onnistu lainkaan. Se on siten siinä ja tässä, säädetäänkö valotus mekaanisella vai eletronisella sulkimella. Ainakin varhaisemmissa CCD-kennoisissa mekaaninen suljin "vuosi", joten kirkkaiden valonlähteiden (katulamput yöllä) kohdalle ilmestyi pystyraita a) esikatselukuvassa b) videokuvauksessa c) niissä kuvausmoodeissa (esim . nopea sarjakuvaus), joissa mekaanista suljinta ei suljettu siksi aikaa, kun data luettiin kennolta ulos.

        Koska halusit viisastella, niin kannattaisi aloittaa viisastuminen tutustumalla järkkäreissä käytettävään verhosulkimeen. Siis siihen mekaaniseen, minkä perään haikailet. Siinäkin on lyhyillä valotusajoilla "rolling shutter" -efekti, mikä voi vääntää vaikka lentokoneen potkurin hieman villimmän näköiseksi. Ei ole mikään digiaikakauden juttu edes...

        Peilittömissä järkkäreissäkin on aika perus temppu, että valoitus aloitetaan sähköisellä sulkimelle ja päätetään mekaanisella. Mutta sehän ei tarkoita, ettei rolling shutter efektiä olisi. Jos moisesta haluaa eroon, niin keskussulkimella varustettu kamera on parempi. Eli vaikkapa pokkari! Tosin videokuvauksessa palataan lähtöruutuun...

        Videokuvaus ei ole itselleni ollut niin tärkeä juttu, että olisin jaksanut perehtyä, miten ongelma on oikeissa videokameroissa ratkaistu.

        "Tietty kompakteissa pitää olla myös elektroninen suljin,"

        Monessa filmikompaktissa ei ollut elektronista suljinta. Olen paljonkin tällaisia vehkeitä nähnyt. Joitakin käyttänyt jopa.

      • Tsuumikosh
        tyhjäpäistä_viisastelua kirjoitti:

        > Kenelleköhän tuo vinoilu oli tarkoitettu. Ja mistä syystä.

        Sankarille, joka rupesi vänkäämään rolling shutter efektistä ja sähköisten sulkimien kehityksestä...

        Tietty moisesta jossain nipo nipo tekniikkasaiteilla nipotetaan, mutta tämä ongelma koskee pääasiassa videokuvausta.

        Em. sankarin kyselystä haiskahti myös pahasti se perinteinen asenne, että peilijärkkäri on miesten vehje ja nämä peilittömät ja pokkarit menee sitten samaan sarjaa eli leluja. Eihän niissä ole edes oikeaa suljinta eikä tarkennusta.

        Ei jää asennevamma epäselväksi, kun peilijärkkärien omistajat kritisoivat peilittömiä vehkeitä videokuvaukseen liittyvistä puutteista. Videokuvaushan on tunnetusti ollut peilijärkkärien vahvin puoli ja siinähän näitten tarkennus on parhaimmillaan ;-D

        Eikö hänen kysymyksensä ollut aivan asiaa. Eikö siitä saa keskustella. Eikös tuo vierivä suljin -ilmiö saata näkyä myös valokuvauksessa, jos viuhdotaan kuvauksen aikana esim. panorointia = seurataan sivullepäin liikkuvaa kohdetta, ja taustan maisema vääristyy vinoneliön suuntaiseksi, sikäli kuin jos piirtyy maiseman näköiseksi lainkaan. Riippuu, miten laajakulmaisesti kuvataan, ja millä suljinajalla.

    • Veturimies

      Canonilla taitaa olla yksi vakava ongelma: Juna meni ohi jo...

      • reissaaja

        Mutta onneksi ei tarvii olla huolissaan, koska uusia junia tulee koko ajan.

    • pana_ja_sony

      Pokkareille eli pienille kameroillekin on tarvetta/käyttöä. Voi roikottaa vaikka koko ajan rannehihnassa tai on nopeasti otettavissa esille vaikka takin rintataskusta tai repun pikkutaskusta. Kukapa sitä isoa kameraa (pienen järkkärin kokoista pienikennoista kiinteällä zoomobjektiivilla varustettua tai järkkäriä) viitsii roikottaa kädessä tai kaulalla koko ajan.
      Monella varmaan känny toimii pokkarina mutta minulla ei, itseasiassa en edes omista älykännykkää kun ei ole tarvetta päästä nettiin kuin kotona.

      • Tsuumikosh

        Viime vuosina minulla on ollut 1/2,3 tuuman kennolla varustettu tsuumillinen pikkukamera taskussa mukana lähes aina. Muistiinpanovehkeenä ja maisemakuviin. Joskus yhden merkkinen, joskus joku muu. Aivan toista oli kantaa kinojärjestelmää ympäriinsä joka paikkaan.

        Sinällään mukava kokemus on ollut huomata, että näillä pikkuvehkeilläkin pystyy kuvia tekemään. Esim. kohinaan ja sen väriin pystyy vaikuttamaan sillä, millaisen valkotasapainon valitsee. Tai valitsemalla mustavalkokuvauksen. Tosin erittäin hämärässä kuvaus saattaa mennä lomografian kaltaiseksi, jos tahallaan nostetaan ISO erittäin korkealle, tai annetaan suljinajan mennä pitkäksi, annetaan kuvan tärähtää. Ei ole vakaajaa minulla joka kamerassa. Mutta eipä ole pakko yrittää pimeässä kuvata.

        Astetta paremmat kompaktit, kuten tuuman pokkarit, tai APS-C kennoiset, olisivat monet kooltansa runsaampia, paitsi tuo Okaron mainitsema Powershot G9 pienempi joitakin muita.

      • okaro
        Tsuumikosh kirjoitti:

        Viime vuosina minulla on ollut 1/2,3 tuuman kennolla varustettu tsuumillinen pikkukamera taskussa mukana lähes aina. Muistiinpanovehkeenä ja maisemakuviin. Joskus yhden merkkinen, joskus joku muu. Aivan toista oli kantaa kinojärjestelmää ympäriinsä joka paikkaan.

        Sinällään mukava kokemus on ollut huomata, että näillä pikkuvehkeilläkin pystyy kuvia tekemään. Esim. kohinaan ja sen väriin pystyy vaikuttamaan sillä, millaisen valkotasapainon valitsee. Tai valitsemalla mustavalkokuvauksen. Tosin erittäin hämärässä kuvaus saattaa mennä lomografian kaltaiseksi, jos tahallaan nostetaan ISO erittäin korkealle, tai annetaan suljinajan mennä pitkäksi, annetaan kuvan tärähtää. Ei ole vakaajaa minulla joka kamerassa. Mutta eipä ole pakko yrittää pimeässä kuvata.

        Astetta paremmat kompaktit, kuten tuuman pokkarit, tai APS-C kennoiset, olisivat monet kooltansa runsaampia, paitsi tuo Okaron mainitsema Powershot G9 pienempi joitakin muita.

        Noi zoomkompaktit ja tuumaiset täydentävät toisiaan. Jos vielä ostaa samalta valmistajalta, esim,. Canon SX730 HS/SX620 HS ja G7 X II/G9 X II niin samat akut ja laturit käyvät. Samoin koko on niin samanlainen, että sama laukku helposti käy.

        En täysin pidä uudesta linjasta tuoda pidempiä ja vähemmän valovoimaisia kameroita tuumaisiin. Jos pahasti käy, niin zoomkilpailu käynnistyy ja pian kaikki on f/3.5. Tuumainen aukolla f/3.5 ei juuri ole parempi kuin huippukännykkä.

    • jotenkin

      Suurikokoiset peilinheilutin-järjestelmäkamerat on menettäneet näyttöarvonsa, ne eivät enää toimi … jatkeena.
      - videon kuvaamiseen (youtube yms) ne on varsin hankalia kun etsimestä ei näy mitään,
      - rakenne tekee osasta objektiiveja (käännetty tele) kalliita, suuria ja painavia
      - kennojen herkkyyden ja automaattitarkennuksen parantuessa suuresta valovoimasta on tullut ”oljenkorsi”
      Meistä on tullut mukavuudenhaluisia, ehkä ainakin osin matkapuhelimien takia.
      - haluamme helposti mukana pidettäviä, n. taskuun mahtuvia kameroita joissa on hyvä kuvanlaatu (kennon koko)

      • ei_uusi_ilmiö

        > Meistä on tullut mukavuudenhaluisia

        Ei ihan näinkään. Ennen käsitarkenteiset järkkärit olivat varsin pienikokoisia. Nythän Olympus & Panasonic kovasti jäljittelevät näiden ulkomuotoa, ollen varsin herkullisen näköisiä verrattuina sikotautisiin muovimöhkäleisiin (useimmat AF filmijärkkärit & digijärkkärit).

        Peilittömät järkkärit ovat kokonsa ja muotoilunsa puolesta tavallaan paluu wanhaan hywään aikaan. Ja olihan sitä silloin ennenkin vielä taskukokoiset kamerat, kuten Minox, joten tarve/halu helposti mukana kuljetettavalle kameralle ei ole uusi idea. Ennenwanhaan valokuvausvehkeet olivat niin kalliita, että tavikset eivät kehdanneet useampaa kameraa tai edes useampaa objektiivia hankkia. Koska 50 mm kiinteä on kaikkein helpoin valmistaa, se usein kameran nokalta löytyi ja normaalikäytännön mukaan "kun on vain vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta", joten ao. polttoväli julistetiin ihmisen näkökenttää (oikeasti liki 180°, mutta tarkan näön alue vain pari astetta, vastaten pitkää teleä) vastaavaksi, luonnollisen perspektiivin antavaksi ym. tuubaa.

        > rakenne tekee osasta objektiiveja (käännetty tele) kalliita, suuria ja painavia

        Ennen tätä rakennetta tarvittiin, jotta saatiin objektiivin ja filmin väliin sopimaan peilikammio. Nykyään sitä tarvitaan, koska digikennot eivät filmin tapaan siedä jyrkkää valon tulokulmaa. Tältä osin peilittömät ovat olleet osittainen pettymys, pahimmillaan objektiivit ovat jopa kookkaampia kuin peilijärkkäreissä käytettävät sisarensa .

      • jotenkin

        Milloin oli ”Ennen käsitarkenteiset järkkärit”. Mun ensimmäinen iso oli Nikon F2. Kameralaukku objektiiveineen painoi ”kuin synti” edelliseen järkkääriini (Leica II) verrattuna.
        Isoista tulee kevyitä vasta silloin kun siirrytään hiilikuiturunkoihin.
        Tuosta normaalista taidat enempi satuilla. Nimitys tulee objektiivin rakenteesta, ei ihmisen näköaistista. Kokoava linssi(ryhmä) on optimaalisella etäisyydllä tarkennustasosta. Polttoväliä muuttavia lisälinssiä (ryhmiä) ei tarvita.

      • ei_uusi_ilmiö

        > Milloin oli ”Ennen käsitarkenteiset järkkärit”. Mun ensimmäinen iso oli Nikon F2.

        Anteeksi. En muistanut, että oket koko maailmankaikkeus. Tarkoitun Pentax ME -tyylisiä vekottimia. Vastaavia, yhtä pienikokoisia, oli paljon. Alkupään AF järkkärit olivat selvästi suurempia ja digiajan alakessa saatiin vielä tämänkin päälle lisää mittaa kasvaneen runkosyvyyden myötä. Kaluston paino ei sentään kasvanut samassa suhteessa kuin koko, koska runkomateriaali vaihtui sekä kameroissa että objektiiveissa metallista muoviin automaattitarkennuksen myötä.

        Ja tosiaan filmiaikaankin oli myös erikseen oikesti taskukokoisia kameroita. Sellaisiakin, missä käytettiin paljon kinofilmiä pienempää filmikokoa ts. ihmiset olivat valmiita tinkimään kuvanlaadusta helpon kuljetettavuuden nimissä.

        > Tuosta normaalista taidat enempi satuilla. Nimitys tulee objektiivin rakenteesta, ei ihmisen näköaistista

        Oletko oikeasti näin pihalla vai esitätkö vaan? 50 mm kiinteän saa tehtyä valovoimaisenakin ilman, että hinta karkaa kovaksi, joten tästä tuli se manuaalitarkenteisten runkojen mukana myyty "kittiobjektiivi". Kun iso (valtaosa?) osa kuvista on aikoinaan tällaisella otettu, ihmiset ovat tottuneet ao. objektiivin tuottamaan perspektiiviin.

        Biomassa pitää edelleen laajakulmilla otettuja kuvia outoina, koska halpismarkettikittivehkeissä myyntivaltti on aina ollut "more is better" eli tele/superzoomia pitää olla, mutta laajakulmaksi riitti muinoin 35 ja nykyään 28 mm.

        Joo, tiedän, että perspektiivi riippuu oikeasti kauvausetäisyydestä, mutku kiinteäpolttovälisen kanssa kuva on pakko rajata "jalkazoomilla", joten polttoväli lukitsi myös kohteen koon ja kavausetäisyyden suhteen.

        Kun on vain vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauluilta. Kun on vain 1 kpl 50 mm objektiivi, koko maailma pitää selittää niin, ettei muuta tarvitakaan. Kehiteltiin siis loputon määrä legendoja siitä, miten 50 mm objektiivin tuottama perspektiivi on luonnollinen, ihmisen näkökenttää vastaava jne. Ei ole edelleenkään pulaa "tietäjistä", jotka samaa savikiekkoa yhä veivaavat. Luonnollisesti satuiltiin myös (taannoin kalliit) zoomit tarpeettomiksi, "koska jalkazoomi ajaa saman asian".

      • Extyökkäri
        ei_uusi_ilmiö kirjoitti:

        > Milloin oli ”Ennen käsitarkenteiset järkkärit”. Mun ensimmäinen iso oli Nikon F2.

        Anteeksi. En muistanut, että oket koko maailmankaikkeus. Tarkoitun Pentax ME -tyylisiä vekottimia. Vastaavia, yhtä pienikokoisia, oli paljon. Alkupään AF järkkärit olivat selvästi suurempia ja digiajan alakessa saatiin vielä tämänkin päälle lisää mittaa kasvaneen runkosyvyyden myötä. Kaluston paino ei sentään kasvanut samassa suhteessa kuin koko, koska runkomateriaali vaihtui sekä kameroissa että objektiiveissa metallista muoviin automaattitarkennuksen myötä.

        Ja tosiaan filmiaikaankin oli myös erikseen oikesti taskukokoisia kameroita. Sellaisiakin, missä käytettiin paljon kinofilmiä pienempää filmikokoa ts. ihmiset olivat valmiita tinkimään kuvanlaadusta helpon kuljetettavuuden nimissä.

        > Tuosta normaalista taidat enempi satuilla. Nimitys tulee objektiivin rakenteesta, ei ihmisen näköaistista

        Oletko oikeasti näin pihalla vai esitätkö vaan? 50 mm kiinteän saa tehtyä valovoimaisenakin ilman, että hinta karkaa kovaksi, joten tästä tuli se manuaalitarkenteisten runkojen mukana myyty "kittiobjektiivi". Kun iso (valtaosa?) osa kuvista on aikoinaan tällaisella otettu, ihmiset ovat tottuneet ao. objektiivin tuottamaan perspektiiviin.

        Biomassa pitää edelleen laajakulmilla otettuja kuvia outoina, koska halpismarkettikittivehkeissä myyntivaltti on aina ollut "more is better" eli tele/superzoomia pitää olla, mutta laajakulmaksi riitti muinoin 35 ja nykyään 28 mm.

        Joo, tiedän, että perspektiivi riippuu oikeasti kauvausetäisyydestä, mutku kiinteäpolttovälisen kanssa kuva on pakko rajata "jalkazoomilla", joten polttoväli lukitsi myös kohteen koon ja kavausetäisyyden suhteen.

        Kun on vain vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauluilta. Kun on vain 1 kpl 50 mm objektiivi, koko maailma pitää selittää niin, ettei muuta tarvitakaan. Kehiteltiin siis loputon määrä legendoja siitä, miten 50 mm objektiivin tuottama perspektiivi on luonnollinen, ihmisen näkökenttää vastaava jne. Ei ole edelleenkään pulaa "tietäjistä", jotka samaa savikiekkoa yhä veivaavat. Luonnollisesti satuiltiin myös (taannoin kalliit) zoomit tarpeettomiksi, "koska jalkazoomi ajaa saman asian".

        Minun eka järkkärini oli Pentax ME ja se on edelleen hallussani. Siinä oli juuri tuo 50 mm vakio pitkään minulla ainoana. Kävin kuitenkin Californiassa ja ostin tarjouksesta Radio Shakista 70 - 200 mm lasin siihen ja huomasin olevani zoom miehiä. Jalkazoomi kelpaa monesti mutta sille tulee helposti esteita kuten jyrkänne ylös tai alas tao järvi tai joki tai jotain muuta.

        Nyt kun klaseja on toista kymmentä niin kropille kuin täydellekin niin vain 3 on kiinteitä makro 105 mm, 50 mm ja 300 mm. Zoomeja on sitten 16 - 600 mm kalansilmä!

      • Anonyymi

        > Jalkazoomi kelpaa monesti mutta sille tulee helposti esteita kuten jyrkänne ylös tai alas tao järvi tai joki tai jotain muuta.
        Jalkazoomimistakin on kieltämättä hyötyä. Jalkazoomia käyttävät selfiekuvaajat auttavat luonnonvalintaa työssään, kun tiputtautuvat jyrkänteiltä alas ;-D

    • Buli.Pupu

      Omalla kohdalla jarkkari on ollut jotenkin out kun ei ole ollut rittavasti aikaa ja halua roudata kameraa. Pokkari ja kannnykka on tehneet kuvaamiset. Harmi vaan. Pitaisi varta aikaa ja menna kavelylle ja kuvaamaan kiintealla; paasisi taas kuvaamisen makuun.

    • Biomassa

      ei_uusi_ilmiö
      Jos kiinnitän esim. 50 mm:n ”normaaliobjektiivin” pikkukennoiseen kameraan niin onko se edelleen normaali vai muuttuuko objektivin nimi teleobjektiiviksi? Onko objektiivin tuottama perspektiivi edelleen ”luonnollinen” kennon koosta riippumatta, vai outo?
      Entä jos kiinnitän ”normalin” TS-objektiivin ns. keskikoon kameraani niin onko objektiivi edelleen normaali vai laajakulma?

      • okaro

        Teleobjektiivi on objektiivi, jonka optinen pituus on pidempi kuin fyysinen. Yleensä toki sillä tarkoitetaan normaalia pidempiä. Kroppikennolla 50 mm on 75-80 mm vastaava. Tämä on suunnilleen muotokuvatele.

      • Eieieieeieiei
        okaro kirjoitti:

        Teleobjektiivi on objektiivi, jonka optinen pituus on pidempi kuin fyysinen. Yleensä toki sillä tarkoitetaan normaalia pidempiä. Kroppikennolla 50 mm on 75-80 mm vastaava. Tämä on suunnilleen muotokuvatele.

        Ottiko koville olla kehumatta ja mainostamatta Canonin raatoja?
        Se merkki on pahasti kehityksestä jäljessä aivan samoin kuin Nikon.

      • Tsuumikosh

        Kinovastaavuuksista

        Jos tietyn millimetrimäärän objektiivi kiinnitetään pienempikennoiseen kameraan (kuin mihin objektiivi on enimmillään tarkoitettu), sitten kinovastaavuus voidaan laskea kertomalla kroppikertoimella. Esim. kroppikertoimen 1,5 kokoisessa järjestelmässä, 50 millimetrin objektiivi olisi 75 mm kinovastaavuutta. Kamera kroppaa (osasuurentaa) kuva-alasta keskeltä 1/1,5^2 osan pinta-alasta, eli noin 44 prosenttia.

      • Anonyymi

        Tarkasti ottaen normaaliobjektiivi = objektiivi, jonka polttoväli on yhtä suuri kuin filmin/kennon läpimitta.

        Kinofilmin ja ns. täysikennoisen mitat ovat 36x24 mm ja lävistäjä 43 mm. 43 mm olisi siis normaaliobjektiivi ja 50 mm on "ultralyhyt tele". Tosin harvaan runkoon on 43 millistä saanut ja biomassa on siksi joutunut pyöristämään 43 milliä 50 milliksi. Vaikka lähemmäksi oikeaa olisi osunut vaikkapa 35 mm.

        Croppikertoimella 1,5 kennon mitat ovat 24x16 mm ja läpimitta vajaat 29 mm. 1,6x cropilla 27 mm. Croppirungon "normaali" on siis 28 mm.

        50 mm objektiivi antaa croppirunkoon lätkäistynä yhtä kapean kuvakulman kuin 75-80 mm objektiivi kino- tai täysikennoisessa rungossa. Tämä on jo selkeästi teleobjektiivi.

      • Anonyymi

        Jaaha, wikipedia tuntee näköjään normaalille myös määritelmän "kuvakulma on 1 radiaani", mikä toteutuu n. 40 mm polttovälillä, tai "kuvakulma on vaakasuunnassa 1 radiaani" -> 33 mm, 1 radiaani pystysuunnassa -> 22 mm. Noista sitten johtopäätöksenä, että myös 40, 35 ja 24 mm ovat "normaaliobjektiiveja".

        50 mm onkin em. logiikalla jo melkoinen tele (kuvakulma pystysuunnassa ~0,5 radiaania). Hlökohtaisesti tämä logiikka miellyttää, 50 mm on aina tuntunut ahtaalta yleislasiksi.

        En ehkä ihan yksin ajatuksen kanssa, koska kiinteäpolttoväliset pokkarit taisi valtaosin olla 35-38 mm objektiiveilla varustettuja.

    • Anonyymi

      Mitä väliä onko jokin in vai out?

      Ostaa sellaisen kameran mikä itselle toimii, ja ainakin minulle se on järkkäri.

      Pienempiin kuvaustarpeisiin riittää sitten puhelin.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      7
      1252

    2. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      19
      1245

    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      5
      1166

    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      2
      1164

    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      1
      1143

    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      1
      1141

    7. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      2
      1134

    8. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1127

    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      3
      1119

    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      Hämähäkit, kotilot ja hyönteiset
      2
      1110
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt