Englannin ja Ranskan käsittämätön heikkous vuonna 1940 !

Ranskalla ja Englannilla oli yhtä paljon joukkoja kuin Saksalla. Se asetti rintamaan aluksi 68 divisioonaa. Oleellista oli, että panssarijoukkojen ryntäys heikosti puolustetun kohdan läpi yllätti ranskalaiset puolustajat täydellisesti. Toinen tekijä oli ilmaylivoima. Hyökkäyksen nopeus vei mahdollisuuden puolustuksen uudelleenjärjestelyyn.

"Siksi kai brittiläiset eivät edes yrittäneet taistella Wehrmachtia vastaan vaan aloittivat perääntymisen rannikkoa kohden välittömästi taistelukosketuksen saatuaan. "

Valehtelet. Britit ja Ranskan 7. Armeija marssivat hyökkääjää vastaan ennakkopäätöksen mukaisesti. Se oli ratkaiseva virhe. Kohtaamistaisteluissa saksalaiset panssarijoukot olivat kuitenkin ylivoimaisia ja kykenivät jatkamaanhyökkäystä 30-50 km päivävauhdilla. Se ei mahdollistanut puolustuksen järjestelyä uudelleen.
Britit taistelivat hyvin, eritoten vakinaiset divisioonat. Ylivoima oli kuitenkin suuri.

"Pako oli ajateltu ja suunniteltu koko ajan."

Valehtelet. Liittolaisten heikot suoritukset ja rintaman romahdus jo 15.5. pani britit miettimään evakuointia ainoana pelastuskeinona 20.5. alkaen.Mitään valmisteluja ei kuitenkaan ollut tehty.

Toiminta improvisoitiin sitten suurimmalla kiireellä.Onnistuminen oli paljolti amiraali Bertram Ramsayn pätevyyden ansiota.

Brittivihaajien ikuiseksi raivoksi evakuointi onnistui ja britit jatkoivat sotaa voittoon asti.

Vaikka valehtelette kuinka monta vuotta, eivät tapahtumat muut siitä miksikään.

Toisekseen yllätyksenä tuli se, että saksalaiset pystyivät jatkamaan hyökkäystä monta vuorokautta putkeen ilman lepoa tai miesten vaihtoa. Saksalaiset olivat keksineet pervitiinin, briteillä ei ollut kuin vahvaa teetä.

Lykkäät-pötyä kirjoitti:

Ranskalla ja Englannilla oli yhtä paljon joukkoja kuin Saksalla. Se asetti rintamaan aluksi 68 divisioonaa. Oleellista oli, että panssarijoukkojen ryntäys heikosti puolustetun kohdan läpi yllätti ranskalaiset puolustajat täydellisesti. Toinen tekijä oli ilmaylivoima. Hyökkäyksen nopeus vei mahdollisuuden puolustuksen uudelleenjärjestelyyn.

"Siksi kai brittiläiset eivät edes yrittäneet taistella Wehrmachtia vastaan vaan aloittivat perääntymisen rannikkoa kohden välittömästi taistelukosketuksen saatuaan. "

Valehtelet. Britit ja Ranskan 7. Armeija marssivat hyökkääjää vastaan ennakkopäätöksen mukaisesti. Se oli ratkaiseva virhe. Kohtaamistaisteluissa saksalaiset panssarijoukot olivat kuitenkin ylivoimaisia ja kykenivät jatkamaanhyökkäystä 30-50 km päivävauhdilla. Se ei mahdollistanut puolustuksen järjestelyä uudelleen.
Britit taistelivat hyvin, eritoten vakinaiset divisioonat. Ylivoima oli kuitenkin suuri.

"Pako oli ajateltu ja suunniteltu koko ajan."

Valehtelet. Liittolaisten heikot suoritukset ja rintaman romahdus jo 15.5. pani britit miettimään evakuointia ainoana pelastuskeinona 20.5. alkaen.Mitään valmisteluja ei kuitenkaan ollut tehty.

Toiminta improvisoitiin sitten suurimmalla kiireellä.Onnistuminen oli paljolti amiraali Bertram Ramsayn pätevyyden ansiota.

Brittivihaajien ikuiseksi raivoksi evakuointi onnistui ja britit jatkoivat sotaa voittoon asti.

Vaikka valehtelette kuinka monta vuotta, eivät tapahtumat muut siitä miksikään.

Lue lisää

Puhuit itsesi pussiin:

"Ranskalla ja Englannilla oli yhtä paljon joukkoja kuin Saksalla. Se asetti rintamaan aluksi 68 divisioonaa"

"Britit taistelivat hyvin, eritoten vakinaiset divisioonat. Ylivoima oli kuitenkin suuri"

Eli höpötät mitä kielen päälle sattuu osumaan 😃

Anonyymi kirjoitti:

Puhuit itsesi pussiin:

"Ranskalla ja Englannilla oli yhtä paljon joukkoja kuin Saksalla. Se asetti rintamaan aluksi 68 divisioonaa"

"Britit taistelivat hyvin, eritoten vakinaiset divisioonat. Ylivoima oli kuitenkin suuri"

Eli höpötät mitä kielen päälle sattuu osumaan 😃

Lue lisää

Nuo seikat ova faktoja, jotka eivät asiantuntemattoman brittikaunaisen valehtelijan kiistoilla kumoudu.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo seikat ova faktoja, jotka eivät asiantuntemattoman brittikaunaisen valehtelijan kiistoilla kumoudu.

Ai, onko se faktaa, että on yhtä paljon joukkojja ja ylivoima samaan aikaan?

Oletko skitsofreenikko?

......Eivät yksin lukumäärät ratkaise tasitelusa, vaan toiminnan tehokkuus.Siinä jpasit olivat parempia......

Sinäpä sen sanoit, jokin selitys sellaiseen menoon täytyy olla.

selkeä tavoite, tarmokas johto ja taistelukykyiset joukot, ei voimasuhteilla ole suurta merkitystä.

Briti joutuivat alussa aina altavastaajiksi ja tulos oli sen mukainen riippumatta joukkojen määristä.
Briti toipuivat aikanaan ja tulos tiedetään.

Kun-on-aloite kirjoitti:

selkeä tavoite, tarmokas johto ja taistelukykyiset joukot, ei voimasuhteilla ole suurta merkitystä.

Briti joutuivat alussa aina altavastaajiksi ja tulos oli sen mukainen riippumatta joukkojen määristä.
Briti toipuivat aikanaan ja tulos tiedetään.

Lue lisää

Piipunpolttelijat korvattiin oikeilla sotilailla?

"Miksi sitten ihannemaallanne NL:lla piti olla aina kymmenkertainen ylivoima voittaakseen?'

Taitaa olla tuo vaatimus pelkästään pöhveIin lahon pääkopan sisällä 😃

Otetaan vaikka esimerkiksi Neuvostoliiton ja Japanin väliset taistelut vuonna 1945:

Neuvostoliiton joukkojen määrä 1 500 000

Japanin joukkojen määrä 1 200 000

Neuvostoliiton Tappiot
9 726 kaatunutta
24 425 haavoittunutta

Japanin tappiot
83 737 kaatunutta
640 276 vangittua

Anonyymi kirjoitti:

"Miksi sitten ihannemaallanne NL:lla piti olla aina kymmenkertainen ylivoima voittaakseen?'

Taitaa olla tuo vaatimus pelkästään pöhveIin lahon pääkopan sisällä 😃

Otetaan vaikka esimerkiksi Neuvostoliiton ja Japanin väliset taistelut vuonna 1945:

Neuvostoliiton joukkojen määrä 1 500 000

Japanin joukkojen määrä 1 200 000

Neuvostoliiton Tappiot
9 726 kaatunutta
24 425 haavoittunutta

Japanin tappiot
83 737 kaatunutta
640 276 vangittua

Lue lisää

Puna-armeijalla oli runsaasti kaartinjoukkoja, 5500 ps-ajon ja 4000 lentokonetta. Iskuvoimana myös pari ps-armeijaa.
Japseja oli 1 040 000 hyvin vanhentuneella kalustolla ja heikkotasoisella henkilöstöllä.

USA pudoti1.atomipommin 6.8. ja toisen 9.8. Japani antautui ehdoitta 10.8.
NL:n hyökkäys alkoi 6.8. Edes tulivalmistelua ei tarvittu.
Kyseessä oli lähinnä sotamarssi.
NL tietenkin kiisti atomipommien merkityksen ja väitti Japanin antautuneen tämän hyökkäyksen takia.
Brittikaunaiset valehtelijat varmasti yhtyvät väitteeseen,

Anonyymi kirjoitti:

Puna-armeijalla oli runsaasti kaartinjoukkoja, 5500 ps-ajon ja 4000 lentokonetta. Iskuvoimana myös pari ps-armeijaa.
Japseja oli 1 040 000 hyvin vanhentuneella kalustolla ja heikkotasoisella henkilöstöllä.

USA pudoti1.atomipommin 6.8. ja toisen 9.8. Japani antautui ehdoitta 10.8.
NL:n hyökkäys alkoi 6.8. Edes tulivalmistelua ei tarvittu.
Kyseessä oli lähinnä sotamarssi.
NL tietenkin kiisti atomipommien merkityksen ja väitti Japanin antautuneen tämän hyökkäyksen takia.
Brittikaunaiset valehtelijat varmasti yhtyvät väitteeseen,

Lue lisää

"Brittikaunaiset valehtelijat varmasti yhtyvät väitteeseen,"

Brittikaunaiset valehtelijat myös kiistäisivät Tyynenmeren taistelujen ja Japanin kaupunkien palopommitusten merkityksen antautumiselle , jos niistä tietäisivät.

Anonyymi kirjoitti:

"Brittikaunaiset valehtelijat varmasti yhtyvät väitteeseen,"

Brittikaunaiset valehtelijat myös kiistäisivät Tyynenmeren taistelujen ja Japanin kaupunkien palopommitusten merkityksen antautumiselle , jos niistä tietäisivät.

Lue lisää

Hahaha pöhveIin vanha kikka, kun pöhveIi jää valehtelustasn kiinni:

"Miksi sitten ihannemaallanne NL:lla piti olla aina kymmenkertainen ylivoima voittaakseen?"

alkaa pöhveIi horisemaan brittikaunasta, koska asiatekstillä ei pärjää 😃🤣😆

Kerropas nyt puupää, että oliko muka Neuvostoliitolla se kymmenkertainen ylivoima?

Anonyymi kirjoitti:

"Brittikaunaiset valehtelijat varmasti yhtyvät väitteeseen,"

Brittikaunaiset valehtelijat myös kiistäisivät Tyynenmeren taistelujen ja Japanin kaupunkien palopommitusten merkityksen antautumiselle , jos niistä tietäisivät.

Lue lisää

PöhveIi on patologinen valehtelija, ja sen lisäksi tyhmä kuin saapas 👢

Nappiin!

Saksa hyökkäsi maahanlaskuin ja maihinnousuin kahden divisioonan voimin.
Britit olivat mantereella menettäneet pääosan kalustosta, raskaista aseista, ajoneuvoista ja viestivälineistä.
Saksalla oli aloite,ilmaylivoima ja siksi yliote. Lisäksi brittikomentaja odotti maihinnpusua, ei maahanlaskua. Hänellä oli muutenkin väärä tilannekuva. Britit taistelivat kyllä sitkeästi, mutta materiaali loppui.Saksan tappiot olivat niin raskaat, että Hitler luopui maahanlaskujoukkojen käytöstä.

Ketale taas asiantuntijana. Paatosta riittää, jopa enemmin kuin ymmärtämättömyyttä. Toivottavasti ei koskaan lue tästäkään taistelusta mitään, niin loppuu hauskuus.

Lykkäät-pötyä kirjoitti:

Saksa hyökkäsi maahanlaskuin ja maihinnousuin kahden divisioonan voimin.
Britit olivat mantereella menettäneet pääosan kalustosta, raskaista aseista, ajoneuvoista ja viestivälineistä.
Saksalla oli aloite,ilmaylivoima ja siksi yliote. Lisäksi brittikomentaja odotti maihinnpusua, ei maahanlaskua. Hänellä oli muutenkin väärä tilannekuva. Britit taistelivat kyllä sitkeästi, mutta materiaali loppui.Saksan tappiot olivat niin raskaat, että Hitler luopui maahanlaskujoukkojen käytöstä.

Lue lisää

,,,,Saksalla oli aloite,,,,,,

Mahtavaa, kun 5 000 miestä ottaa aloitteen niin voittaa 30 000 brittiä ihan vaan sillä. Otti neukkukin aloitteen 30.11.39 mutta ei vaan voittanut ylivoimallakaan. Niin on erot suuria eri maiden välillä.

britti-mahtavaa kirjoitti:

,,,,Saksalla oli aloite,,,,,,

Mahtavaa, kun 5 000 miestä ottaa aloitteen niin voittaa 30 000 brittiä ihan vaan sillä. Otti neukkukin aloitteen 30.11.39 mutta ei vaan voittanut ylivoimallakaan. Niin on erot suuria eri maiden välillä.

Lue lisää

Ketale jos johtaisi sotaa. niin jos valtion pohjoisrajalla kuuluisi vihollisen ääniä, hän vetäisi koko valtion sotavoimat sinne, ja heti. Juosten jos ei ole kuljetuskapasiteettia. Siinä on palstan hauskuuttajan ymmärrys sodankäynnistä. Numeroista tietää, mikä on isompi ja mikä pienempi. Ainoastaan numerot kertovat totuuden. (Joskus hän vielä kertoilee miten 5000 hyökkääjää kärsi arvoista riippuen jopa 20 000 miehen tappiot....)
Ja "Otti neukkukin aloitteen 30.11.39 mutta ei vaan voittanut ylivoimallakaan."
Jos vastassa olisi ollut saksalaiset, tai edes britit, meidät olisi lyöty heti. Kotiläksynä, etsi maailmasta paremmin koulutettu, motivoitunut ym. joukko-osasto kuin Kreetalle tulleet laskuvarjojääkärit. Tai edes joku, mikä olisi lähellä. Voidaan sitten vaikka vertailla kirjoja joita olemme Kreetan taisteluista lukeneet. Sinä voit aloittaa. Jostakin syystä en usko, että olet ainuttakaan...

"Mahdoton kuvitellakaan toisinpäin, että 5 000 brittiä olisi päihittänyt 30 000 saksalaista tai japanilaista."

Ehkäpä voin auttaa sinua kuvittelemaan mahdottoman. Antwerpenin valtauksessa käytännössä yksi ainoa eteen työnnetty brittiläinen mekanisoitu rykmenttitaisteluryhmä (Reilut 3000 miestä) vyörytti kaupungin varuskunnan, joka sentään oli noin 16 000 miehen vahvuinen ja sieppasi kaupungin satamineen käytännössä naarmuitta, saksalaisten puolustuksen luhistuessa kasaan kuin korttitalo muutaman tunnin sisällä.

Siinä, ei kestä kiitellä ;)

MeAgaln kirjoitti:

"Mahdoton kuvitellakaan toisinpäin, että 5 000 brittiä olisi päihittänyt 30 000 saksalaista tai japanilaista."

Ehkäpä voin auttaa sinua kuvittelemaan mahdottoman. Antwerpenin valtauksessa käytännössä yksi ainoa eteen työnnetty brittiläinen mekanisoitu rykmenttitaisteluryhmä (Reilut 3000 miestä) vyörytti kaupungin varuskunnan, joka sentään oli noin 16 000 miehen vahvuinen ja sieppasi kaupungin satamineen käytännössä naarmuitta, saksalaisten puolustuksen luhistuessa kasaan kuin korttitalo muutaman tunnin sisällä.

Siinä, ei kestä kiitellä ;)

Lue lisää

Johan poika sadun keksi. Antwerpenin satamasta taisteltiin kuukausia eli ei sen valtaaminen ihan noin käynyt kuin Korkkarissa ehkä kerrotaan.

Se, että satamaan johtava vesiväylä jäi saksalaisten haltuun johtui Montyn normaalista ääliömäisyydestä. Hänellä oli tilaisuus ottaa vesireitti haltuun nopealla liikkeellä mutta kun sellainen sodankäynti ei sopinut hänelle. Piti ensin vähintäin viikko valmistella jokaista pientäkin sotaliikettä ja se hölmöily maksoi Antwerpenissakin paljon kanadalaisverta ja kiusasi liittoutuneita uskomattomasti.

olet-aina-väärässä kirjoitti:

Johan poika sadun keksi. Antwerpenin satamasta taisteltiin kuukausia eli ei sen valtaaminen ihan noin käynyt kuin Korkkarissa ehkä kerrotaan.

Se, että satamaan johtava vesiväylä jäi saksalaisten haltuun johtui Montyn normaalista ääliömäisyydestä. Hänellä oli tilaisuus ottaa vesireitti haltuun nopealla liikkeellä mutta kun sellainen sodankäynti ei sopinut hänelle. Piti ensin vähintäin viikko valmistella jokaista pientäkin sotaliikettä ja se hölmöily maksoi Antwerpenissakin paljon kanadalaisverta ja kiusasi liittoutuneita uskomattomasti.

Lue lisää

Jaahas, viikonlopun sihijuomat, popcornit ym. herkut käteen. Ketale aloitti itsemurhahyökkäyksen. Tässä ei ole muuta lopputulosta odotettavissa kuin täydellinen nöyryytys. Toki, ei Ketale sitä tule itse myöntämään, tahi ymmärtämään, mutta kaikki muut kyllä. Ja luonnollisesti, tässäkin mukana hauska-takuu :)

"Johan poika sadun keksi. Antwerpenin satamasta taisteltiin kuukausia..."

Antwerpenin sataman "kuukausia" kestänyt taistelu alkoi ja päättyi 4. syyskuuta -44 ;)
Oikeastaan taistelu itsessään ei juuri ollut paljon muuta kuin uhkarohkea ja äkillinen liike, joka eliminoi järjestäytyneen vastarinnan ilman merkityksellistä tulitaistelua.

"...ihan noin käynyt kuin Korkkarissa ehkä kerrotaan."

No, minä en ole lukenut niitä, kuten sinä teet, joten en tietäisi mitä siellä sanotaan ;)

"Se, että satamaan johtava vesiväylä jäi saksalaisten haltuun johtui Montyn normaalista ääliömäisyydestä."

Se, että satamaan johtava vesiväylä jäi saksalaisille ei johtunut Montyn tai kenenkään muunkaan ääliömäisyydestä vaan siitä, että armeijan verran saksalaisia oli vetäytynyt suistoon ja liittoutuneiden logistiikkajärjestelmä ei enää syyskuun alkupäivinä pystynyt tukemaan paljoa muuta kuin pataljoonien levyisillä sektoreilla tehtyjä iskuja.

"Hänellä oli tilaisuus ottaa vesireitti haltuun nopealla liikkeellä..."

Mitä he yrittivätkin vain huomatakseen, että pataljoona miehiä ei riittänyt kovin pitkälle ;)

"Piti ensin vähintäin viikko valmistella jokaista pientäkin sotaliikettä..."

Antwerpenin sieppaus toteutettiin yhden vuorokauden aikataululla ;)

MeAgaln kirjoitti:

"Johan poika sadun keksi. Antwerpenin satamasta taisteltiin kuukausia..."

Antwerpenin sataman "kuukausia" kestänyt taistelu alkoi ja päättyi 4. syyskuuta -44 ;)
Oikeastaan taistelu itsessään ei juuri ollut paljon muuta kuin uhkarohkea ja äkillinen liike, joka eliminoi järjestäytyneen vastarinnan ilman merkityksellistä tulitaistelua.

"...ihan noin käynyt kuin Korkkarissa ehkä kerrotaan."

No, minä en ole lukenut niitä, kuten sinä teet, joten en tietäisi mitä siellä sanotaan ;)

"Se, että satamaan johtava vesiväylä jäi saksalaisten haltuun johtui Montyn normaalista ääliömäisyydestä."

Se, että satamaan johtava vesiväylä jäi saksalaisille ei johtunut Montyn tai kenenkään muunkaan ääliömäisyydestä vaan siitä, että armeijan verran saksalaisia oli vetäytynyt suistoon ja liittoutuneiden logistiikkajärjestelmä ei enää syyskuun alkupäivinä pystynyt tukemaan paljoa muuta kuin pataljoonien levyisillä sektoreilla tehtyjä iskuja.

"Hänellä oli tilaisuus ottaa vesireitti haltuun nopealla liikkeellä..."

Mitä he yrittivätkin vain huomatakseen, että pataljoona miehiä ei riittänyt kovin pitkälle ;)

"Piti ensin vähintäin viikko valmistella jokaista pientäkin sotaliikettä..."

Antwerpenin sieppaus toteutettiin yhden vuorokauden aikataululla ;)

Lue lisää

Olet sinä typerys. Saksa taisteli viisaasti eikä lähtenyt pelkkää satamaa puolustamaan vaan keskitti joukkonsa taitavasti sulkemaan satamaan johtavan vesireitin jolloin oli aivan sama kenen hallussa satama on.. Britin oli helppoa ottaa haltuunsa kohteita joita Saksa ei edes yrittänyt pitää hallussaan. Mutta aina kun Saksa päätti pitää jonkun kohteen niin sen poissaaminen olikin sitten britille työtä ja tuskaa.

------Mitä he yrittivätkin vain huomatakseen, että pataljoona miehiä ei riittänyt kovin pitkälle -----

Montysta kertovassa laajassa historiateoksessa on toisenlainen tieto ja siihen minä luotan, en sinuun. Britti sai sataman ja tyhmä Monty luuli, että se oli siinä, antaa vaan laivojen alkaa tulla.

ei-ollutkaan kirjoitti:

Olet sinä typerys. Saksa taisteli viisaasti eikä lähtenyt pelkkää satamaa puolustamaan vaan keskitti joukkonsa taitavasti sulkemaan satamaan johtavan vesireitin jolloin oli aivan sama kenen hallussa satama on.. Britin oli helppoa ottaa haltuunsa kohteita joita Saksa ei edes yrittänyt pitää hallussaan. Mutta aina kun Saksa päätti pitää jonkun kohteen niin sen poissaaminen olikin sitten britille työtä ja tuskaa.

------Mitä he yrittivätkin vain huomatakseen, että pataljoona miehiä ei riittänyt kovin pitkälle -----

Montysta kertovassa laajassa historiateoksessa on toisenlainen tieto ja siihen minä luotan, en sinuun. Britti sai sataman ja tyhmä Monty luuli, että se oli siinä, antaa vaan laivojen alkaa tulla.

Lue lisää

""Johan poika sadun keksi. Antwerpenin satamasta taisteltiin kuukausia..."

Antwerpenin sataman "kuukausia" kestänyt taistelu alkoi ja päättyi 4. syyskuuta -44 ;)"

Mahtava viikonloppu tulossa, kiitos etukäteen Ketale :)

"Olet sinä typerys."

Älä nyt kainostele, olet jo pelkästään tässä ketjussa ansioitunut siinä lajissa minua paremmin ;)

"Saksa taisteli viisaasti...."

...luovuttamalla yhden Euroopan merkittävimmistä satamista vaurioitumattomana vastustajalle ja käyttäen sitten koko seuraavan talven yritykseen murskata sitä äärimmäisen kalliilla aseella (V2) ja tähdäten viimeisen suuroffensiivinsa strategisen tavoitteen sen sieppaamiseen ;)

"....keskitti joukkonsa taitavasti sulkemaan satamaan johtavan vesireitin jolloin oli aivan sama kenen hallussa satama on.."

Marras-joulukuun vaihteeseen mennessä ei ollut sama kenen hallussa satama oli. Saksalaiset tiesivät aivan yhtä hyvin, että heillä oli kirjaimellisesti viimeinen ikkuna eliminoida satama ennen kuin liittoutuneiden uudesti aukeava kalustovirta vyöryisi heidän ylitsensä ;)

"Britin oli helppoa ottaa haltuunsa kohteita joita Saksa ei edes yrittänyt pitää hallussaan."

Saksalaiset yrittivät pitää hallussaan Sommen linjan aivan yhtä hyvin kuin Antwerpeninkin, ongelma vain oli etteivät he pystyneet. Mitä tekemistä tällä jutullasi on muutenkaan sen kanssa, että melko vähäinen brittiläinen taisteluosasto selätti monta kertaa suuremman saksalaisen varuskunnan?

"Mutta aina kun Saksa päätti pitää jonkun kohteen niin sen poissaaminen olikin sitten britille työtä ja tuskaa."

Joo, minä voin kuvitella Adolfin ja Rundstedin keskustelevan joskus marraskuussa -44:
"Adi hei, olikaan sitte hyvä idea luovuttaa liittoutuneille heidän tärkein satamansa läntises Euroopas? Ehkäpä meijän kuitenki pitäs yrittää tehrä asialle jotaki?"
En usko kuitenkaan sen heräämisen tapahtuneen ihan noin myöhään ;)

"Montysta kertovassa laajassa historiateoksessa..."

Kiva kuulla, että sinulla on noin suuri arvostus niitä Korkkareitasi kohtaan. Hyvä myös tietää, että olet saanut luettua edes niitä kun sen kehumasi Upottakaa Rommelin laivat -kirjan kanssa näyttäisi olleen niin nihkeää viimeiset neljä vuotta ;)

"... ja siihen minä luotan, en sinuun."

Ja minä taas välittäisin edelleen luottaa asianomaisen brittidivisioonan taistelukertomukseen, mutta kaiketi Korkkarisi menevät siinäkin edelle ;)

Kreetan taisteluun osallistui sotilaita seuraavasti:
Kreetalla oli puolustamassa 18,047 brittiä, 10,258 - 11,451 kreikkalaista, lähteestä riippuen, 6,540 australialaista ja 7,702 uusi-seelantilaista yhteensä 42,547 Liittoutuneiden sotilasta.
Hyökkääjinä oli 29,000 saksalaista ja 2700 italialaista. Yhteensä 31,700 Akselivaltojen sotilasta.

4758 kirjoitti:

Kreetan taisteluun osallistui sotilaita seuraavasti:
Kreetalla oli puolustamassa 18,047 brittiä, 10,258 - 11,451 kreikkalaista, lähteestä riippuen, 6,540 australialaista ja 7,702 uusi-seelantilaista yhteensä 42,547 Liittoutuneiden sotilasta.
Hyökkääjinä oli 29,000 saksalaista ja 2700 italialaista. Yhteensä 31,700 Akselivaltojen sotilasta.

Lue lisää

Höh, olisi ollut niin kiva kuulla Ketaleen näkemys siitä, että kuinka tappiot voivat olla kolme kertaa suuremmat kuin hyökkääjien määrä. Tylsiä faktoja ei pidä tuoda tänne sotkemaan :)

4758 kirjoitti:

Kreetan taisteluun osallistui sotilaita seuraavasti:
Kreetalla oli puolustamassa 18,047 brittiä, 10,258 - 11,451 kreikkalaista, lähteestä riippuen, 6,540 australialaista ja 7,702 uusi-seelantilaista yhteensä 42,547 Liittoutuneiden sotilasta.
Hyökkääjinä oli 29,000 saksalaista ja 2700 italialaista. Yhteensä 31,700 Akselivaltojen sotilasta.

Lue lisää

....Hyökkääjinä oli 29,000 saksalaista ja 2700 italialaista. Yhteensä 31,700 Akselivaltojen sotilasta....

Nyt alat antamaan väärää kuvaa tuosta taistelusta. Saksa pudotti Kreetalle n. 6 000 laskuvarjojääkäriä ja nämä ottivat puolustajista täyden niskalenkin vallaten Malemen lentokentän, niin että briteille ei jäänyt muuta keinoa kuin pako meren yli, jälleen kerran.

http://www.hotel-mike.com/en/about-crete/battle-of-crete.aspx

Olisi pitänyt britin kyetä kenttää puolustamaan tai valtaamaan takaisin tai saattamaan sen ainakin tykkitulen alle niin, että liitokoneet eivät olisi voineet sinne laskeutua.

"Olisi pitänyt britin kyetä kenttää puolustamaan tai valtaamaan takaisin tai saattamaan sen ainakin tykkitulen alle niin, että liitokoneet eivät olisi voineet sinne laskeutua. "

Periaatteessa Antwerpenin varuskunnan, parin vuoden valmistelujen jälkeen, olisi pitänyt pystyä organisoimaan edes jonkinlainen viivytystaistelu, joka olisi ainakin hidastanut rykmenttitaisteluosaston syöksyä läpi heidän puolustusvyöhykkeidensä. Tämän hyökkäyksen ei kuitenkaan pitänyt yllätys olla ja puolustajilla oli vanhastaan käytettävissä kaupungin linnoituslaitteet.

britti-luuseroi kirjoitti:

....Hyökkääjinä oli 29,000 saksalaista ja 2700 italialaista. Yhteensä 31,700 Akselivaltojen sotilasta....

Nyt alat antamaan väärää kuvaa tuosta taistelusta. Saksa pudotti Kreetalle n. 6 000 laskuvarjojääkäriä ja nämä ottivat puolustajista täyden niskalenkin vallaten Malemen lentokentän, niin että briteille ei jäänyt muuta keinoa kuin pako meren yli, jälleen kerran.

http://www.hotel-mike.com/en/about-crete/battle-of-crete.aspx

Olisi pitänyt britin kyetä kenttää puolustamaan tai valtaamaan takaisin tai saattamaan sen ainakin tykkitulen alle niin, että liitokoneet eivät olisi voineet sinne laskeutua.

Lue lisää

Olipa natsit hulluja, kun voiton varmistuttua jo kokivat vielä tuplatappiot. Miksi ihmeessä ensi aallon jälkeen enää piti laittaa ukkoja nielemään nikkeliä siis aivan turhaan....
Pidetään peukkuja, että Ketale ei luovuta, kuten tapansa mukaan tekee havaittuaan olevan taas toivottomassa asemassa. Tästä tulloo taas kerran eeppinen turpaanotto. Henkeä pidätellen odotan vastinetta Antwerpenin varuskunnan episodista (siinä varmaan kestää, ei taatustii "asiantuntijamme" ole ollenkaan tietoinen koko revohkasta).

ketaleen_ikiliikkuja kirjoitti:

Olipa natsit hulluja, kun voiton varmistuttua jo kokivat vielä tuplatappiot. Miksi ihmeessä ensi aallon jälkeen enää piti laittaa ukkoja nielemään nikkeliä siis aivan turhaan....
Pidetään peukkuja, että Ketale ei luovuta, kuten tapansa mukaan tekee havaittuaan olevan taas toivottomassa asemassa. Tästä tulloo taas kerran eeppinen turpaanotto. Henkeä pidätellen odotan vastinetta Antwerpenin varuskunnan episodista (siinä varmaan kestää, ei taatustii "asiantuntijamme" ole ollenkaan tietoinen koko revohkasta).

Lue lisää

Satulinnakkeistahan se poika taas puhuu. Luitko niistä Tex Willeristä vaiko Korkkarista? Ei sakukaan pärjää Tex Willerille, se kun ampuu niin nopeesti ja oli tilattu Lännestä brittiä auttaan.

Tex.sen.teki kirjoitti:

Satulinnakkeistahan se poika taas puhuu. Luitko niistä Tex Willeristä vaiko Korkkarista? Ei sakukaan pärjää Tex Willerille, se kun ampuu niin nopeesti ja oli tilattu Lännestä brittiä auttaan.

Lue lisää

Katsos, Ketale. Minä, Meagain, Valkosoturi ym. luemme ihan oikeita kirjoja. Tiedän, tiedän, sinä perustat "tietosi" vahvaan tunteeseen ja aatteenpaloon.
Tuosta Kreetasta vielä, minulla on hyllyssä erään kuuluisan kaverin elämäkerta. En ollut itse Kreetalla mukana, mutta hänpä oli . Jos hänkin annataa kovasti krediittiä vastustajille, niin jostakin oudosta syystä pysyn yhä hänen mielipiteensä kanssa samalla kannalla. Hän juuri totesi, että he olivat maailman paras (koulutus, usko omiin kavereihin/aseisiin jne. jne) joukko-osasto. Tuskin mikään muu sakki olisi tehtävästä selvinnyt. Sinä analyisoit katsomalla että numero x on isompi kuin y, Siinäkin välillä liikaa pureksittavaa pahkinäaivoille, alkaa vajakkia koskea päähän.
Mutta odotan että annat MeAgainille jotakin vastinetta tuosta Antwerpenin satamasta. Siis se oli satulinna vai? Kreetasta en jaksa enempää omalta osalta, muut jatkakoot pieksemistäsi jos vielä virtaa riittää.

ketaleen_ikiliikkuja kirjoitti:

Ketale jos johtaisi sotaa. niin jos valtion pohjoisrajalla kuuluisi vihollisen ääniä, hän vetäisi koko valtion sotavoimat sinne, ja heti. Juosten jos ei ole kuljetuskapasiteettia. Siinä on palstan hauskuuttajan ymmärrys sodankäynnistä. Numeroista tietää, mikä on isompi ja mikä pienempi. Ainoastaan numerot kertovat totuuden. (Joskus hän vielä kertoilee miten 5000 hyökkääjää kärsi arvoista riippuen jopa 20 000 miehen tappiot....)
Ja "Otti neukkukin aloitteen 30.11.39 mutta ei vaan voittanut ylivoimallakaan."
Jos vastassa olisi ollut saksalaiset, tai edes britit, meidät olisi lyöty heti. Kotiläksynä, etsi maailmasta paremmin koulutettu, motivoitunut ym. joukko-osasto kuin Kreetalle tulleet laskuvarjojääkärit. Tai edes joku, mikä olisi lähellä. Voidaan sitten vaikka vertailla kirjoja joita olemme Kreetan taisteluista lukeneet. Sinä voit aloittaa. Jostakin syystä en usko, että olet ainuttakaan...

Lue lisää

"Ja "Otti neukkukin aloitteen 30.11.39 mutta ei vaan voittanut ylivoimallakaan."
Jos vastassa olisi ollut saksalaiset, tai edes britit, meidät olisi lyöty heti. "

Suomen ja suomalaisten vihaaja vähäpoika ei vaivojaan säästele keksiessään Suomea ja suomalaisia halventava valeita.

Todellisuudessa Saksa yritti heti aselevon tultua voimaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä valloittaa Suursaaren Suomelta.
Saksalaisilla oli huomattava ylivoima, mutta siitä huolimatta kokivat nöyryyttävää tappion suomalaisia vastaan vähäpojan itkiessä verta suomalaisten voiton takia.

Suomalaisten lukumäärä 1 612 (RTR 12)

Saksalaisten lukumäärä noin 2 700

Siis täysin ilman valmisteluja?

Nytkin ne olivat riittämättömät.

Yleisesti ottaen "aktiivisen" puna-armeijan koko noin kaksinkertaistui vuosien 1939 ja 1941 välisenä aikana.

Stalin olisi voinut tanssia kuin Jeltsin ja heiluttaa pukinsorkkaansa Tiergarteneissa.

Lisäksi Saksan asetuotanto oli lyöty lukkoon jo vuosia aiemmin, ihmeaseet eivät olisi ehtineet ollenkaan edes kokeiltaviksi, mutta niihin menneet varat osaltaan upottivat Saksan.

"Ranska luotti Maginot linjaan joka kyllä estikin Saksan hyökkäyksen sitä vastaan vuonna 1940. Mutta Belgian rajalla linjassa oli aukko."

No, varsinaisesti ei. Maginot linjan heikot jatkeet kattoivat Belgian vastaisen rajan, mutta liittoutuneilla ei ollut mitään vakavaa aikomusta jäädä kokeilemaan niiden kestävyyttä vaan torjua saksalaiset mahdollisimman kaukana niistä.

"Uskottiin ettei Saksa voi hyökätä Belgian kautta kun maasto siellä on metsäistä ja vaikeakulkuista."

Koko liittoutuneiden strategia nojasi siihen oletukseen, että liittoutuneiden 1. AR tulee kohtaamaan saksalaisten päävoimat Belgiassa.

"Mutta hyökkäsi kuitenkin. Suomen Mannerheim-Linja kesti talvisodassa 2,5 kuukautta mikä ajan voittaminen pelasti Suomen samalta kohtalolta."

Periaatteessa myös Maginot-linjan päävyöhykkeet kestivät touko-kesäkuun taistelut, mutta niitä ei oikeastaan edes vakavasti alettu uhkaamaan ennen kesäkuun puoliväliä.

MeAgain on täysin oikeassa. Ranskan suunnitelma oli kohdata Saksan päähyökkäys Belgiassa ja perääntyä hitaasti omalla rajalle oleville linnoitteille aiheuttaen samalla eteneville Saksalaisille suuria tappioita. Ongelma suunnitelmassa oli ensinnäkin se, että Belgia yritti pysyä viimeiseen asti puolueettomana, eikä päästänyt liittoutuneita rajojensa sisäpuolelle ennen kuin saksalaiset hyökkäsivät. Ranskalaiset ja britit joutuivat ryntäämään Belgiaan kun viimein saivat luvan. Toinen paha ongelma oli virhearvio siitä, missä saksalaisten päähyökkäys tapahtuisi. He olettivat että se olisi Keski-Belgiassa, jossa on hyvää, tasaista panssarimaastoa, ei etelämpänä Ardenneilla jonka he kuvittelivat mahdottomaksi maastoksi panssarikolonnille. Lisäksi parhaat reservijoukot oli lähetetty auttamaan Hollantia, joten ne eivät olleet paikalla tekemään vastahyökkäystä.

Mannerheim-Linjasta sen verran, että Stalinille alunperin esitetty suunnitelma Suomen voittamiseksi oli puskea täydellä voimalla Kannaksen läpi ja siitä Helsinkiin. Tämä ei kelvannut Stalinille, koska hän oli nähnyt Saksalaisten Blitzkriegin Puolassa ja halusi jotain samanlaista. Toteutettu suunnitelma oli sitten yrittää hyökätä eri paikoissa koko rajan pituudelta, mutta venäläisten organisaatio ei ollut tarpeeksi joustava tähän. Talvisodan loppupuolella sitten palattiin alkuperäiseen suunnitelmaan keskittää joukot Kannakselle ja se toimi paremmin.

Se tai sen jatkelinjat ynnä sivuvyöhykkeet olikin rakennettu niin, mutta se ei takaa sitä, että kaikki ovat saman vahvuisia tai edes läpäisemättömiä.

ollut johtamassa linnoitustöitä.

Sattui vain olemaan niin, että pääaseman takana oli VT-asema eli bunkkerilinja.
Se taisi kestää pari päivää.

Montako linjaa olisit rakentanut? Millä työvoimalla ja materiaalilla?

Kerro, mitkä rakentamasi bunkkerilinjat jäivät puhkaisematta?

Harmi-ettet kirjoitti:

ollut johtamassa linnoitustöitä.

Sattui vain olemaan niin, että pääaseman takana oli VT-asema eli bunkkerilinja.
Se taisi kestää pari päivää.

Montako linjaa olisit rakentanut? Millä työvoimalla ja materiaalilla?

Kerro, mitkä rakentamasi bunkkerilinjat jäivät puhkaisematta?

Lue lisää

""Kerro, mitkä rakentamasi bunkkerilinjat jäivät puhkaisematta"""

Sinun rakentamasi puhkaistiin kaikki aika helposti.

Hyvä Ketale, jaksaa jaksaa!
Palstan hauskinta antia on yksinäisen vajakkistallarimme paatos, ilman mitään järjen hiventä :)

"Ranska Englanti Belgia Hollanti, valtava ero väkilukujen ja luonnonvarojen ja kaikkien muidenkin resurssien suhteen Saksaan muta silti ei kyetä minkään tasoiseen vastarintaan."

Niinkö? Väkiluvuillako sotaa käydään, vai taisteluvalmiilla armeijoilla?Siinähän Saksan ylivoima oli, ynnä huolellisessa valmistelussa, joka johti yllätykseen.
Mistäpä natsi/stallarit olisivat niitä tietoisia? Kaikkihan tietävät, ettei Saksa mahtanut mitään alun alkaenkaan NL:lle, koska sen väestö oli reippaasti kaksinkertainen...

"Ranska nyt ainoana jotakin mutta muut ihan kädettömiä."

Ranska nimenomaan jäi pahiten jalkoihin. Sotilaallisen suurvallan puolustus murskattiin viidessä päivässä.

" Belgiallakin oli lujasti linnoitettu Albertin kanava mutta siitäkin sakut tulivat yli melkein juosten."

Ei sentään. Kyllä sillat joudutiin valtaamaan onnistuneella ylläköllä.

NatsiStallarin-riemua kirjoitti:

"Ranska Englanti Belgia Hollanti, valtava ero väkilukujen ja luonnonvarojen ja kaikkien muidenkin resurssien suhteen Saksaan muta silti ei kyetä minkään tasoiseen vastarintaan."

Niinkö? Väkiluvuillako sotaa käydään, vai taisteluvalmiilla armeijoilla?Siinähän Saksan ylivoima oli, ynnä huolellisessa valmistelussa, joka johti yllätykseen.
Mistäpä natsi/stallarit olisivat niitä tietoisia? Kaikkihan tietävät, ettei Saksa mahtanut mitään alun alkaenkaan NL:lle, koska sen väestö oli reippaasti kaksinkertainen...

"Ranska nyt ainoana jotakin mutta muut ihan kädettömiä."

Ranska nimenomaan jäi pahiten jalkoihin. Sotilaallisen suurvallan puolustus murskattiin viidessä päivässä.

" Belgiallakin oli lujasti linnoitettu Albertin kanava mutta siitäkin sakut tulivat yli melkein juosten."

Ei sentään. Kyllä sillat joudutiin valtaamaan onnistuneella ylläköllä.

Lue lisää

.....Väkiluvuillako sotaa käydään, vai taisteluvalmiilla armeijoilla?....

Taas uusi tieto sinulle, vahvan armeijan luomiseen tarvitaan kaiken muun sälän ja koulutuksen lisäksi myös väkilukua.

NatsiStallarin-riemua kirjoitti:

"Ranska Englanti Belgia Hollanti, valtava ero väkilukujen ja luonnonvarojen ja kaikkien muidenkin resurssien suhteen Saksaan muta silti ei kyetä minkään tasoiseen vastarintaan."

Niinkö? Väkiluvuillako sotaa käydään, vai taisteluvalmiilla armeijoilla?Siinähän Saksan ylivoima oli, ynnä huolellisessa valmistelussa, joka johti yllätykseen.
Mistäpä natsi/stallarit olisivat niitä tietoisia? Kaikkihan tietävät, ettei Saksa mahtanut mitään alun alkaenkaan NL:lle, koska sen väestö oli reippaasti kaksinkertainen...

"Ranska nyt ainoana jotakin mutta muut ihan kädettömiä."

Ranska nimenomaan jäi pahiten jalkoihin. Sotilaallisen suurvallan puolustus murskattiin viidessä päivässä.

" Belgiallakin oli lujasti linnoitettu Albertin kanava mutta siitäkin sakut tulivat yli melkein juosten."

Ei sentään. Kyllä sillat joudutiin valtaamaan onnistuneella ylläköllä.

Lue lisää

.....Sotilaallisen suurvallan puolustus murskattiin viidessä päivässä......

Tuo viisi päivää koski vain Iso-Britanniaa eikä Saksa tarvinnut siihen todellisuudessa edes viittä päivää. Mitä Ranskaan tulee niin sota alkoi 10.5. ja Ranska antautui vasta 22.6. eli taisi siinä mennä vähän enemmän kuin valehtelemasi viisi päivää !

älä-viitti-valehdella kirjoitti:

.....Sotilaallisen suurvallan puolustus murskattiin viidessä päivässä......

Tuo viisi päivää koski vain Iso-Britanniaa eikä Saksa tarvinnut siihen todellisuudessa edes viittä päivää. Mitä Ranskaan tulee niin sota alkoi 10.5. ja Ranska antautui vasta 22.6. eli taisi siinä mennä vähän enemmän kuin valehtelemasi viisi päivää !

Lue lisää

Odotellaan asiantuntijan kommenttia vielä:
"Antwerpenin valtauksessa käytännössä yksi ainoa eteen työnnetty brittiläinen mekanisoitu rykmenttitaisteluryhmä (Reilut 3000 miestä) vyörytti kaupungin varuskunnan, joka sentään oli noin 16 000 miehen vahvuinen ja sieppasi kaupungin satamineen käytännössä naarmuitta, saksalaisten puolustuksen luhistuessa kasaan kuin korttitalo muutaman tunnin sisällä."
A:) MeAgain valehtelee B:) Ketale ei tiedä. Tähän mennessä vaihtoehto B ollut aina oikein, mutta Ketale voisi vastata kohta.

väkeä-tarvis kirjoitti:

.....Väkiluvuillako sotaa käydään, vai taisteluvalmiilla armeijoilla?....

Taas uusi tieto sinulle, vahvan armeijan luomiseen tarvitaan kaiken muun sälän ja koulutuksen lisäksi myös väkilukua.

Lue lisää

Brittivihaaja: "Taas uusi tieto sinulle, vahvan armeijan luomiseen tarvitaan kaiken muun sälän ja koulutuksen lisäksi myös väkilukua."

Sotaa käydään asevoimilla. Niiden perustaminen on eri asia.

ketaleen_ikiliikkuja kirjoitti:

Odotellaan asiantuntijan kommenttia vielä:
"Antwerpenin valtauksessa käytännössä yksi ainoa eteen työnnetty brittiläinen mekanisoitu rykmenttitaisteluryhmä (Reilut 3000 miestä) vyörytti kaupungin varuskunnan, joka sentään oli noin 16 000 miehen vahvuinen ja sieppasi kaupungin satamineen käytännössä naarmuitta, saksalaisten puolustuksen luhistuessa kasaan kuin korttitalo muutaman tunnin sisällä."
A:) MeAgain valehtelee B:) Ketale ei tiedä. Tähän mennessä vaihtoehto B ollut aina oikein, mutta Ketale voisi vastata kohta.

Lue lisää

Todellisuudessa paikalliset vastarintamiehet olivat suurena apuna kaupungin valtauksessa. Sinänsä voitolla oli vähäinen strateginen merkitys, sillä suistoalue jäi saksalaisten haltuun, eikä satamaa saatu avattua huollon käyttöön vielä pitkään aikaan.

Ranska lähetti parhaat joukkonsa Belgiaan ja miehitti Maginot-linjan sekundaporukalla. Tämän linnoitusketjun rakentaminen on täysin ymmärrettävää siinäkin mielessä, että Ranskan teollisuudesta ja raaka-ainetuotannosta valtaosa oli rajalla ja perääntyminen sillä alueella olisi rampauttanut tuotantokyvyn pahasti. Parempi taistella viivytystaistelua ja perääntyä Belgiassa kun omalla maaperällä. Ongelma vain oli etta Saksalaiset puskivat Ardennien läpi ja nämä parhaat joukot jäivät eristyksiin sinne Belgiaan.
Eben-Emaelin nopea kaatuminen yllätti kyllä kaikki, se on totta.

Laveaa selittelyä ja runsasta herjausta mutta ei sanaakaan siihen suuntaan, että edes yrittäisit kumota avauksen faktoja. Tyypillistä tekstiäsi, herjaat vastaväittäjääsi kaikin kremlinsien koulutuksessa annetuin opein mutta kuitenkin vastauksessasi VAHVISTAT sen mitä toinen on sanonut, kuten tuossakin pamfletissasi teet. Toistelet hyvin auliisti kaikkea mikä todistaa Englannin ja Ranskan täydellisen kyvyttömyyden. Sitten normaalit vakiovaleet päälle.

olet-sinä-pelle kirjoitti:

Laveaa selittelyä ja runsasta herjausta mutta ei sanaakaan siihen suuntaan, että edes yrittäisit kumota avauksen faktoja. Tyypillistä tekstiäsi, herjaat vastaväittäjääsi kaikin kremlinsien koulutuksessa annetuin opein mutta kuitenkin vastauksessasi VAHVISTAT sen mitä toinen on sanonut, kuten tuossakin pamfletissasi teet. Toistelet hyvin auliisti kaikkea mikä todistaa Englannin ja Ranskan täydellisen kyvyttömyyden. Sitten normaalit vakiovaleet päälle.

Lue lisää

Brittivihajien valeet olen kumonnut kymmenet kerrat. Ei niiden toistelu tee niistä tosia.

Englannin ja Ranskan tappio keväällä -40 on tosiasia. Te brittivihaajat ette vain sen faktoja tunne, vaikka ne on kymmenet kerrat selvitetty.
Vääristelette sotahistoriaa, koska ette sitä tunne.

olet-sinä-pelle kirjoitti:

Laveaa selittelyä ja runsasta herjausta mutta ei sanaakaan siihen suuntaan, että edes yrittäisit kumota avauksen faktoja. Tyypillistä tekstiäsi, herjaat vastaväittäjääsi kaikin kremlinsien koulutuksessa annetuin opein mutta kuitenkin vastauksessasi VAHVISTAT sen mitä toinen on sanonut, kuten tuossakin pamfletissasi teet. Toistelet hyvin auliisti kaikkea mikä todistaa Englannin ja Ranskan täydellisen kyvyttömyyden. Sitten normaalit vakiovaleet päälle.

Lue lisää

Ei Ketale vain jaksa lukea noinkaan kattavaa vastausta. Ketaleelle ennemmin vain kyllä tai ei kommentteja. Niistä on helpompi yksinkertaisen ottaa tolkkua, kuin jostakin pitkästä selityksestä.
"Laveaa selittelyä ja runsasta herjausta" hahahha, olihan tuossakin runsas herja,,,
Ja jos sanoo, että Ketale ei jotakin tajua, niin miten sen voisi sanoa toisin? Asia kun oikasti niin on. Ei se ole herjaa vaan fakta.
Mitens se MeAgainin heitto Antwerpenin valtauksessa. Onko totta? A :) kyllä vai B:) ei

Siinä taas kaveri selittää suu vaahdossa MITEN kaikki tapahtui mutta ei sanaakaan MIKSI niin tapahtui. Mikä oli tämän valtavan tasoeron perimmäinen syy kun moista salamarökäletappiota ei ennen eikä sen jälkeen ole nähty.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä taas kaveri selittää suu vaahdossa MITEN kaikki tapahtui mutta ei sanaakaan MIKSI niin tapahtui. Mikä oli tämän valtavan tasoeron perimmäinen syy kun moista salamarökäletappiota ei ennen eikä sen jälkeen ole nähty.

Lue lisää

Kaikki tapahtui sitenkuin tapahtui, koska Saksan johto teki oikeat ratkaisut ja asevoimat kykenivät ne toteuttamaan.
Vastapuolen johto teki vääriä ratkaisuja ja tulos oli senmukainen.

Saksa kävi salamasotaa, vastapuoli yritti käydä edellistä sotaa.

Mitä tulee rökäletappioihin,niin aivan sama oli nähty jo Puolassa, nähtiin nyt uudelleen, toistui sitten Balkanilla ja lopuksi oli toteutua Neuvostoliitossa.
Brittivihaajat eivät tunne sotahistoriaa, mutta mustamaalaaavat länsivatoja agendansa mukaisesti..

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki tapahtui sitenkuin tapahtui, koska Saksan johto teki oikeat ratkaisut ja asevoimat kykenivät ne toteuttamaan.
Vastapuolen johto teki vääriä ratkaisuja ja tulos oli senmukainen.

Saksa kävi salamasotaa, vastapuoli yritti käydä edellistä sotaa.

Mitä tulee rökäletappioihin,niin aivan sama oli nähty jo Puolassa, nähtiin nyt uudelleen, toistui sitten Balkanilla ja lopuksi oli toteutua Neuvostoliitossa.
Brittivihaajat eivät tunne sotahistoriaa, mutta mustamaalaaavat länsivatoja agendansa mukaisesti..

Lue lisää

"Mikä oli tämän valtavan tasoeron perimmäinen syy kun moista salamarökäletappiota ei ennen eikä sen jälkeen ole nähty."

No, takaisinpäin luhistuminen neljä vuotta myöhemmin tapahtui hyvin samalla tavalla. Noin kuukauden sisällä suurempi, mutta heikomman liikkuvuuden omaava Saksan Länsiarmeija päätyi Normandiasta taistelemaan kotimaansa länsirajalla ;)

"Saksa kävi salamasotaa, vastapuoli yritti käydä edellistä sotaa."

Tuo on aika pahasti yksinkertaistettu näkemys myöskin. Epäilemättä, jos Gamelinin uhkarohkea suunnitelma olisi onnistunut, nykyään puhuttaisiin jotain "salamapuolustuksesta" tai jostain yhtä mauttomasta nimityksestä ;)

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki tapahtui sitenkuin tapahtui, koska Saksan johto teki oikeat ratkaisut ja asevoimat kykenivät ne toteuttamaan.
Vastapuolen johto teki vääriä ratkaisuja ja tulos oli senmukainen.

Saksa kävi salamasotaa, vastapuoli yritti käydä edellistä sotaa.

Mitä tulee rökäletappioihin,niin aivan sama oli nähty jo Puolassa, nähtiin nyt uudelleen, toistui sitten Balkanilla ja lopuksi oli toteutua Neuvostoliitossa.
Brittivihaajat eivät tunne sotahistoriaa, mutta mustamaalaaavat länsivatoja agendansa mukaisesti..

Lue lisää

------Mitä tulee rökäletappioihin,niin aivan sama oli nähty jo Puolassa, -----

Tajuntasi sotilasasioissa on pahasti himmentynyt. Puola oli vain yksi keskisuuri valtio, lännessä oli kaksi SUURvaltaa eli oli taas ihan eri asia vaikka meneekin sinulla pahoin yli hilseen.

Kaikki tekevät sodissa pieniä ja suuria mokia mutta ei alun moka automaattisesti saa johtaa välittömään suurtappioon. Pitää osata toimia uuden tilanteen mukaan eikä heti alkaa paatoksella julistamaan omaa häviötään kuten länsivallat tekivät. Varmasti sillä mentaliteetilla häviö tuleekin.

Anonyymi kirjoitti:

------Mitä tulee rökäletappioihin,niin aivan sama oli nähty jo Puolassa, -----

Tajuntasi sotilasasioissa on pahasti himmentynyt. Puola oli vain yksi keskisuuri valtio, lännessä oli kaksi SUURvaltaa eli oli taas ihan eri asia vaikka meneekin sinulla pahoin yli hilseen.

Kaikki tekevät sodissa pieniä ja suuria mokia mutta ei alun moka automaattisesti saa johtaa välittömään suurtappioon. Pitää osata toimia uuden tilanteen mukaan eikä heti alkaa paatoksella julistamaan omaa häviötään kuten länsivallat tekivät. Varmasti sillä mentaliteetilla häviö tuleekin.

Lue lisää

Stallari: "Tajuntasi sotilasasioissa on pahasti himmentynyt. Puola oli vain yksi keskisuuri valtio, lännessä oli kaksi SUURvaltaa eli oli taas ihan eri asia vaikka meneekin sinulla pahoin yli hilseen."

Puola olisi hyvin kyennyt taistelemaan Saksaa vastaaan,jos olisi tehnyt oikeat ratkaisut. Tosin Puna-armeijan selkäänpuukotus olisi sitten ratkaissut.

Lännessä ei ollut kyse valtioiden lukumäärästä, vaan taisteluja edeltävistä virheellisistä ratkaisuista. Niitä täydensivät virheet sodan alettua, kuten vahvojen voimien marssittaminen Belgian avuksi. Se loi tilanteen, jossa Saksan ilmavoimien tukemat panssarivoimat pääsivät oikeuksiinsa.

Brittivihaajien kannattaisi mustamaalauksen ja valehtelun asemesta perehtyä sotilaalliseen ja poliittiseen tilanteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Stallari: "Tajuntasi sotilasasioissa on pahasti himmentynyt. Puola oli vain yksi keskisuuri valtio, lännessä oli kaksi SUURvaltaa eli oli taas ihan eri asia vaikka meneekin sinulla pahoin yli hilseen."

Puola olisi hyvin kyennyt taistelemaan Saksaa vastaaan,jos olisi tehnyt oikeat ratkaisut. Tosin Puna-armeijan selkäänpuukotus olisi sitten ratkaissut.

Lännessä ei ollut kyse valtioiden lukumäärästä, vaan taisteluja edeltävistä virheellisistä ratkaisuista. Niitä täydensivät virheet sodan alettua, kuten vahvojen voimien marssittaminen Belgian avuksi. Se loi tilanteen, jossa Saksan ilmavoimien tukemat panssarivoimat pääsivät oikeuksiinsa.

Brittivihaajien kannattaisi mustamaalauksen ja valehtelun asemesta perehtyä sotilaalliseen ja poliittiseen tilanteeseen.

Lue lisää

"Kaikki tekevät sodissa pieniä ja suuria mokia mutta ei alun moka automaattisesti saa johtaa välittömään suurtappioon. "

Brittivihaajien kannatatisi muistaa oman ihannevaltion suoritukset loppuvuonna 1941.

Niitähän tässä yritetään häivytttää.

Anonyymi kirjoitti:

------Mitä tulee rökäletappioihin,niin aivan sama oli nähty jo Puolassa, -----

Tajuntasi sotilasasioissa on pahasti himmentynyt. Puola oli vain yksi keskisuuri valtio, lännessä oli kaksi SUURvaltaa eli oli taas ihan eri asia vaikka meneekin sinulla pahoin yli hilseen.

Kaikki tekevät sodissa pieniä ja suuria mokia mutta ei alun moka automaattisesti saa johtaa välittömään suurtappioon. Pitää osata toimia uuden tilanteen mukaan eikä heti alkaa paatoksella julistamaan omaa häviötään kuten länsivallat tekivät. Varmasti sillä mentaliteetilla häviö tuleekin.

Lue lisää

"Pitää osata toimia uuden tilanteen mukaan..."

No, eikö se ole juuri samoin länsiliittoutuneille -40 ja Saksan Länsiarmeijalle 1944? Saksalaisetkin kehittivät suunnitelman liittoutuneiden maihinnousujen lyömiseksi, jonka tarkoituksena oli peittää kaikki heidän omat heikkoutensa, mutta se ei ihan mennyt sillä tavalla. Ilmeisesti he eivät siis osanneet toimia "uuden tilanteen" mukaan ;)

"... paatoksella julistamaan omaa häviötään kuten länsivallat tekivät."

Verrattuna mihin? Gamelin totesi tappionsa Churchillille vastustajan läpimurron jälkeen samalla tavalla kuin von Kluge perusteli omansa Hitlerille lähettämässään kirjeessä vähän ennen itsemurhansaansa.

"Varmasti sillä mentaliteetilla häviö tuleekin."

Asiat olivat aika tavalla toivottomasti kääntyneet noita mainittuja pelaajia vastaan heidän tunnustaessaan tappionsa ;)

///MeAgaln

Neuvostoliitto kuitenkin ratkaisi voitokkaasti koko kisat. Suomikin vain pyristeli "torjuntavoitoillaan" hieman vastaan.

Mannerheim-linja oli kenttälinnottein vahvistettu bunkkerilinja.
Sitä puolustettiin sitkeästi valtavaa ylivoimaa vastaan.

Näin estettiin maamme valtaus.

Ranska valmistautui käymään edellistä sotaa Maginot-linjan turvissa.

Saksa kiersi ilmavoimien tukemilla moottoroiduilla joukoillaan koko linjan ja rakensi samalla suuria motteja, joissa Ranskan joukkoja tuhottiin.Ne eivät pystyneet liikuntasotaan.

Ranskan ilmavoimat iskettiin henkihieveriin heti kättelyssä.

Anonyymi kirjoitti:

Ranska valmistautui käymään edellistä sotaa Maginot-linjan turvissa.

Saksa kiersi ilmavoimien tukemilla moottoroiduilla joukoillaan koko linjan ja rakensi samalla suuria motteja, joissa Ranskan joukkoja tuhottiin.Ne eivät pystyneet liikuntasotaan.

Ranskan ilmavoimat iskettiin henkihieveriin heti kättelyssä.

Lue lisää

Miksi Ranskalla oli heikot ilmavoimat?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi Ranskalla oli heikot ilmavoimat?

Sota sotana ja Suomihan hävisi ihan selkeästi ollessaan ilman armeijaa vuosina 1946-1948 voittajan eli Neuvostoliiton vaatimuksesta. Oli vain vahvistetut rajavartiojoukot. YYA - sopimuksen sotilaallinen artikla velvoitti Suomen pitämään yllä puolustusvoimat lähinnä lännestä tulevaa vihollista vastaan. Ettäs tiedätte nyt vihdoin ja viimein sen.

"Ranskan panssarivoimat oli moninkertaiset Saksaan verrattuna."

Moninkertaiset jos lasketaan mukaan kaikki varikoilla ja selustayksiköissä olevat edellisen maailmansodan rämät. Varsinaisia etulinjan vaunuja oli kutakuinkin sama määrä kuin saksalaisilla eli noin 2600.

"Ranskalla 144 divisioonaa"

Ranska tuskin kokonaisuudessaan ehti perustaa noin montaa divisioonaa ja taistelujen alkaessa koillisella sotanäyttämöllä ja reservissä oli noin 100 divisioonaa.

"Ranska valmistautui käymään edellistä sotaa Maginot-linjan turvissa."

Tuo on varsin kaukana totuudesta tuokin. Kevääseen -40 tultaessa Gamelin oli käytännössä kokonaan muotoillut strategiansa uusiksi, perustaen sen yritykseen sulkea saksalaisten etenemisreitit mahdollisimman kaukana linjasta.

///MeAgaln

Lisäksi radiotiedustelu brittien taholta tiesi kaiken saksalaisten touhun ennakolta. SIlti tuli päihin

"----Tai Englannin käsittämätön heikkous vuonna 1942 Singaporessa kun 70 000 puolustajaa antautuu päivässä 35 000 hyökkääjälle ! Ei senkään pitäisi olla mahdollista"

Brittikomentaja ajatteli liikaa suojatonta siviiliväestöä.
Tosin hänen johtamisensa ei muutenkaan ollut mitenkään aloitteellista ja päättäväistä.
Brittikomentajien perinne oli turhien riskien välttäminen, koska Britannia lopuksi voittaisi joka tapauksessa.

Sitä samaahan se on nytkin, eihän britti koskaan tapojaan muuta.

Upseereiksi joutuivat parempien perheiden huonommat pojat, makailemaan Intiaan, pois vanhempiensa silmistä. Tulos nähtiin.

Tuollaista saattoi tapahtua vielä1700-luvulla.
Upseerit kävivät pitkän koulutuksen edeten urallaan vaihe vaiheelta.
Tosin perinteet saattoivat sitoa liikaakin-
Vielä1920-luvulla hylättiin panssarijoukkojen kehittäminen, josta sitten maksettiin kalliisti.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaista saattoi tapahtua vielä1700-luvulla.
Upseerit kävivät pitkän koulutuksen edeten urallaan vaihe vaiheelta.
Tosin perinteet saattoivat sitoa liikaakin-
Vielä1920-luvulla hylättiin panssarijoukkojen kehittäminen, josta sitten maksettiin kalliisti.

Lue lisää

----Vielä1920-luvulla hylättiin panssarijoukkojen kehittäminen, j-------

Kertoo hyvin upseeriston ymmärryskyvystä.

Anonyymi kirjoitti:

----Vielä1920-luvulla hylättiin panssarijoukkojen kehittäminen, j-------

Kertoo hyvin upseeriston ymmärryskyvystä.

Hylkääjä ei ollut upseeristo, vaan puolustusministeriö, joka piti panssarijoukkoja tarpeettomana ja kalliina merivallalle.

Ei ihan noinkaan.
Esimerkiksi yleisesikunnan päällikkö Robertson nousi värvätystä sotamiehestä täydeksi kenraaliksi.

Anonyymi kirjoitti:

Hylkääjä ei ollut upseeristo, vaan puolustusministeriö, joka piti panssarijoukkoja tarpeettomana ja kalliina merivallalle.

Eikä panssarijoukkoja varsinaisesti "hylätty" missään vaiheessa ja kokeellinen panssariyksikkö oli olemassa käytännössä koko 1930-luvun.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Eikä panssarijoukkoja varsinaisesti "hylätty" missään vaiheessa ja kokeellinen panssariyksikkö oli olemassa käytännössä koko 1930-luvun.

///MeAgaln

Panssarijoukkojen kehittäminen yhtymiksi hylättiin.
Näkemykset vaihtelivat jokamiehen konekiväärivaunuista ( Bren) autoilla moottoroituihin divisiooniin.
Varsinaiset panssarijoukot jäivät perustamatta.
Ranskaan taidettiin saada yksi ps-prikaati ja toinen tuhottiin jo rantauduttaessa.

Anonyymi kirjoitti:

Panssarijoukkojen kehittäminen yhtymiksi hylättiin.
Näkemykset vaihtelivat jokamiehen konekiväärivaunuista ( Bren) autoilla moottoroituihin divisiooniin.
Varsinaiset panssarijoukot jäivät perustamatta.
Ranskaan taidettiin saada yksi ps-prikaati ja toinen tuhottiin jo rantauduttaessa.

Lue lisää

"Panssarijoukkojen kehittäminen yhtymiksi hylättiin."

Hyvin harva maa muodosti mitään isoja panssariyhtymiä 1930-luvun parin ensimmäisen vuoden aikana. Kyseessä oli kuitenkin sentään maailmanlaajuinen taloustaantuma.

"Näkemykset vaihtelivat jokamiehen konekiväärivaunuista ( Bren) autoilla moottoroituihin divisiooniin."

Keskiraskaan panssarivaunun tekniset ongelmat aika hyvin tarkoittivat ettei kalustoa kovin isojen panssariyhtymien muodostamiseen ollut muutenkaan käytössä. Saatavilla ollut kalusto oli tilkkutäkki roinaa, joka hädin tuskin toimi yhdessä.

"Varsinaiset panssarijoukot jäivät perustamatta."

No, se oli oikeastaan enemmän nimellinen muutos kuin mitään muuta. Ns. liikkuvan divisioonan konsepti oli käytännössä antanut brittiarmeijalle panssaridivisioonan kaikessa muussa paitsi nimessä. Suurin pullonkaula oli saada aikaan kelvollisia panssarivaunuja niiden käytettäväksi.

"Ranskaan taidettiin saada yksi ps-prikaati ja toinen tuhottiin jo rantauduttaessa."

Siirtojoukolla oli yksi ps-rykmentti ja keskeneräinen liikkuva divisioona, siinä vaiheessa jo panssaridivisioona nimellisesti, saapui kesken taistelujen.

///MeAgaln

Voitaisiin myös käyttää esimerkkinä Antwerpenin valtausta. Kyllä saksalaisten olisi pitänyt viisikertaisella ylivoimalla kätevästi pystyä puolustamaan linnoitettua tukikohtaa pitempään kuin muutama tunti.

///MeAgaln

"Belgia, Hollanti ja Ranska touhusivat kukin omiaan. "

Entäs Englanti mitäs se touhusi?

Anonyymi kirjoitti:

"Belgia, Hollanti ja Ranska touhusivat kukin omiaan. "

Entäs Englanti mitäs se touhusi?

Antoi vain armeijansa ranskalaisen komennon alaisuuteen...

///MeAgaln

Englannin, Ranskan, Belgian ja Hollannin puolustusta ei oltu suunniteltu yhdessä. Belgia erityisesti halusi nerokkaasti välttää Saksan "provosoimista".

Ei ollut yhteistä esikuntaa, suunnitelmia, viestiyhteyksissä oli puutteita jne.

Kun Saksa aloitti hyvin suunnittelemansa hyökkäyksen, joutuvat puolustajat kohtaamaan sen ilman suunniteltua strategiaa. Kaikki joutuivat samaan aikaan vasta aloittamaan neuvottelut hallitusten ja esikuntien kesken kun Saksa jo painoi päälle. Britit olivat siellä joukossa vieraalla maalla, kaikki huusivat apua ja tekivät samalla päätöksiä omien tilannekuviensa mukaan.

Jos länsiliittoutuneet eivät olisi 10.5.40 jälkeen liikauttaneet yhtään divisioonaa, Saksa olisi kenties pysäytetty.

Toisessa El Alameinin taistelussa Liittoutuneiden ylivoima oli samaa luokkaa,kuin Kannaksella 1944, kyllä niillä voimasuhteilla jo tumpelompikin pystyy voittamaan.
Jenkkien massiivinen tuki, kuten Sherman ja Grant panssarivaunut, oli ratkaiseva tekijä.

----Britit siirtyivät 10.5.1940 jälkeen pohjoiseen -------

Brittiarmeija käsitti n. 200 000 miestä eikä sellainen joukko kalustoineen siirry yhtenä tiettynä päivänä yhtään minnekään. Siirto olisi vienyt britiltä viikkoja eli sitä ei tapahtunut. Korkeintaan joitakin yksiköitä käskettiin siirtymään ja ne vasta aloittelivat siirron valmisteluja 10. toukokuuta.

Anonyymi kirjoitti:

----Britit siirtyivät 10.5.1940 jälkeen pohjoiseen -------

Brittiarmeija käsitti n. 200 000 miestä eikä sellainen joukko kalustoineen siirry yhtenä tiettynä päivänä yhtään minnekään. Siirto olisi vienyt britiltä viikkoja eli sitä ei tapahtunut. Korkeintaan joitakin yksiköitä käskettiin siirtymään ja ne vasta aloittelivat siirron valmisteluja 10. toukokuuta.

Lue lisää

"Siirto olisi vienyt britiltä viikkoja eli sitä ei tapahtunut."

Eli vihjaat sekä Britannian että Ranskan armeijan olleen mukana valtavassa salaliitossa, jossa olisi ollut mukana jotain 300 000 - 400 000 miestä, mukaanluettuna molempien maiden yleisesikunnat? Ja miten niiden onnistui säilyttää tämä salaisuus 80 vuoden ajan?

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Toisessa El Alameinin taistelussa Liittoutuneiden ylivoima oli samaa luokkaa,kuin Kannaksella 1944, kyllä niillä voimasuhteilla jo tumpelompikin pystyy voittamaan.
Jenkkien massiivinen tuki, kuten Sherman ja Grant panssarivaunut, oli ratkaiseva tekijä.

Lue lisää

Saksalla oli toisessa El Alameinin taistelussa pieni ilmaylivoima ja 547 panssarivaunua. Saksalla oli siis enemmän panssareita El Alameinissa kuin Stalingradissa. Miehistöä Saksalla oli

Anonyymi kirjoitti:

----Britit siirtyivät 10.5.1940 jälkeen pohjoiseen -------

Brittiarmeija käsitti n. 200 000 miestä eikä sellainen joukko kalustoineen siirry yhtenä tiettynä päivänä yhtään minnekään. Siirto olisi vienyt britiltä viikkoja eli sitä ei tapahtunut. Korkeintaan joitakin yksiköitä käskettiin siirtymään ja ne vasta aloittelivat siirron valmisteluja 10. toukokuuta.

Lue lisää

10.5.1940 JÄLKEEN, ei siis yhtenä päivänä.

Huokaus.

Anonyymi kirjoitti:

Saksalla oli toisessa El Alameinin taistelussa pieni ilmaylivoima ja 547 panssarivaunua. Saksalla oli siis enemmän panssareita El Alameinissa kuin Stalingradissa. Miehistöä Saksalla oli

Lue lisää

_Saksalla oli toisessa El Alameinin taistelussa pieni ilmaylivoima ja 547 panssarivaunua."

Monesko kerta yrität syöttää samaa typerää valettasi?

Oletko kenties kehitysvammainen?

Anonyymi kirjoitti:

Saksalla oli toisessa El Alameinin taistelussa pieni ilmaylivoima ja 547 panssarivaunua. Saksalla oli siis enemmän panssareita El Alameinissa kuin Stalingradissa. Miehistöä Saksalla oli

Lue lisää

Et tainnut muistaa sitä että polttoaine- ja ammuspula vaikeuttaa aika pahoin panssarien operointikykyä..

Anonyymi kirjoitti:

_Saksalla oli toisessa El Alameinin taistelussa pieni ilmaylivoima ja 547 panssarivaunua."

Monesko kerta yrität syöttää samaa typerää valettasi?

Oletko kenties kehitysvammainen?

Lue lisää

Hmm.. 540 https://www.nam.ac.uk/explore/battle-alamein

----Liittoutuneilla ei ollut mitään näistä.-----

Miksiköhän ei ollut, oliko laillinen este ?

Anonyymi kirjoitti:

----Liittoutuneilla ei ollut mitään näistä.-----

Miksiköhän ei ollut, oliko laillinen este ?

"Miksiköhän ei ollut, oliko laillinen este ?"

Totta h**vetissä oli, mitä sitten oikein ajattelit?

Britannia ja Ranska ovat kaksi erillistä suvereenia valtiota, joiden armeijat oli organisoitu melkeinpä niin eri tapaan kuin mahdollista. Niiden niittaaminen yhteen muutaman kuukauden kuivaharjoittelulla asemien kaivamisessa ei taatusti luonut saumatonta mekanismia ;)

///MeAgain