Antimormonistinen liike syntyi jo aikaisesa vaiheessa. Joseph Smithin ollessa vielä poikanen hyökkäsivät usein etenkin eri kirkkojen saarnamiehet hänen kimppuunsa koettaen saada häntä sanomaan, että hänen ensimmäinen näkynsä oli valetta. Mutta hän ei voinut perua sitä, koska hän tiesi, että oli nähnyt näyn.
Häntä vainottiin ja uhkailtiin niitten taholta jotka olivat saaneet tietää tapauksesta ja jotka eivät syystä tai toisesta halunneet uskoa moiseen tapahtumaan. Vaikka kertomusta ei vielä silloin julkisesti kerrottukaan kenellekkään, vuoti tietoja ihmisille, jotka kertoilivat eteenpäin höystettyjä, paikkaansa pitämättömiä juttuja Joseph Smithin näystä. Nämä vääristellyt toisen käden kautta saadut tiedot olivat usein pilkalliseen sävyyn kerrottuja ja ne löysivät jopa tiensä idän sanomalehtiin, joissa niihin ei paljoakaan kiinnitetty huomiota. Noin kolme ja puolivuotta ensimmäisen näyn jälkeen alkoi Josephin opetus, jonka päätökseksi hän sai tietää mihin Mormonin kirjan levyt olivat kätketyt.
Aloitettuaan käännöksen joutui Joseph Smith uudenlaisen vainon kohteeksi. Sana hänellä olevista levyistä levisi viidakkopuhelimella ja vastustajat yrittivät hinnalla, millä tahansa saada ne käsiinsä. Usein levyjen salaisuus pelastui vain juuri ja juuri. Jopa Josephin vaimokin lähetettiin vakoilemaan hänen toimiaan ja Martin Harrisin onnistuivat vastustajat miltei kokonaan puhumaan ympäri jo tuolloin.
Martin Harrisille uskottiin 116 sivua valmiiksi käännettyä mormonin kirjaa. En tiedä mitä näille sivuille tapahtui Harris palasi ilman niitä sivuja. Hänelle oli annetttu niiden nimet joille hänen oli määrä näyttää nämä sivut, mutta hänen luontonsa ei nähtävästi ollut tarpeeksi luja, tai ehkä ne ryöstettiin häneltä. Joka tapauksessa sivut katosivat. Joseph ei kirjoittanut niitä uudelleen, joten ne puuttuvat nykyisestä mormoninkirjasta. Martin Harris ei enään saanut lupaa olla kirjurina.
Kaikista varotoimista huolimatta oli vähällä, ettei eräs mies nimeltä Cole ehtinyt julkaista lyhennelmää Mormonin kirjasta, varastettuaan tekstin oikovedoksista. Vain tekijänoikeus loukkauksen uhka sai hänet viime hetkellä luopumaan toimistaan tullessaan Josephin yllättämäksi.
Lehdistö aloitti rienaavat kirjoituksensa jo ennen Mormonin kirjan ilmestymistä ja sana tästä kirjasta levisi kulovalkean tavoin. Kirjan ilmestyttyä kiinnostus siihen oli suuri ja se oli kuuma keskustelunaihe. Kirja levisi nopeasti kaikkiin uskonnollisiin keskuksiin ja moni pappi näki mormonismissa vihollisen ei vain uskolleen vaan myös leipätyölleen.
Vuoden kuluessa kirjan ilmestymisestä 1830 oli jo mormonismin kantajoukko koolla. Kirja osoittautui hyväksi lähetyssaarnaajaksi. Suurinosa ihmisistä kuitenkin suhtautui kirjaan ylenkatseellisesti ja pilkaten. Muutaman vuoden kuluttua oli Josesph Smithistä tullut yksi sen seudun suurimmista uskonnollisista johtajista. Vaikka tästä lähtien on kirjoitettu lukuisia kirjoja Mormonin kirjaa vastaan ei mikään niistä ole estänyt mormonismin leviämistä. Usein nämä kirjat ovat hetken olleet ihmisten mielenkiinnon kohteena mutta harvasta niistä on otettu toinen painos.
Antimormonismi kasvoi rinta rinnan mormonismin kera, yrittäen parhaansa mukaan vetää ihmisiä pois kirkosta ja estääkseen heitä lukemasta Mormonin kirjaa ja liittymästä kirkkoon. He toimivat jopa uhaten ihmisiä ei vain tulelle ja tulikivi järvellä vaan myös fyysisillä uhkauksilla. Ihmisiä jotka lukivat kirjaa vainottiin ja jos he luettuaan kirjan uskalsivat liittyä mormoneihin heidät sulettiin pois ympäröivästä yhteiskunnasta. Monet perheet hajosivat siten että osa lapsista liittyi kirkkoon osan hyökätessä kovastikin kirkkoa vastaan. Eri uskontokuntien papit lietsoivat vihaa rakkauden sijaan ja heitä uskovat olivat kauhuissaan, eivätkä edes uskaltaneet enään keskustella niiden kanssa, jotka olivat liittyneet kirkkoon. Kirkon jäsenent ja siitä kiinnostuneet liittyivät yhteen muiden sulkiessa heiltä ovet. Kirja jakoi ihmiset kahteen leiriin.
Myöhemmin muutamasta seikasta joka eroitti mormonit muista ihmisistä tuli antimormonismin ratsuhevosia. Moniavioisuus esimerkiksi ei ollut kiellettyä amerikassa tuolloin. Naimaikä oli tytöillä 12 ja pojilla 14. Moni euroopasta tullut maahanmuuttaja toi omat lakinsa mukanaan tähän uuteen maahan. Amerikka oli erilasiten lakien ja omankäden oikeuksien tyyssija. Ihmisillä oli vapaus ajatella, kokoontua ja uskoa, mutta tätä ei useinkaan suotu kaikille, vaan hiemankin poikkeava elämäntapa sai aikaan pahanmielisiä juoruja ja väkivaltaa.
Missori oli läntisimpiä asuinalueita aarniometsän rajoilla ja sinne pesiytyi paljon roskajoukkoa. Nämä huomasivat kuinka helppo saalis mormonien omistamat maat ja talot olivat heille ja he yllyttivät ihmisiä mormoneja vastaan kertoen päättömiä juttuja mormonien uskonnosta. He vetosivat ihmisten sisimpiin tunteisiin syyttäen mormoneja mitä kummallisimmista ja inhoittavimmista palvelusmuodoista. Näin he lietsoivat vihaa mormoneja vasstaan ja kun mormonit oli ajettu pakoon he ottivat omikseen heidän suurella uurastuksella tekemänsä asuinalueet, maksaen pilkkahinnan tai ottaen ne väkipakolla. He raiskasivat naisia ja tyttöjä ja tappoivat lapsia pyörittivät miehiä tervassa ja höyhenissä ja ajoivat heitä takaa.
Mormonit muuttivat länteen toivoen säästyvänsä enemmältä kiusalta ja murhilta. Monille nämä vainot olivat liikaa. He eivät kestäneet jatkuvaa kiusaamista ja lankesivat synteihin ja kiusauksiin joita heille tarjottiin joka nurkan takana vastustajien avulla. Usea erotettiin kirkosta rikkomusten tähden, moni jäi vain pois maaliman ollessa liian voimakas. Usea heistä oli sangen pettynyt itseensä ja heikkouteensa.
Usea kirkosta eronnut tai erotettu, aivan kuin nykyäänkin, liittyi antivoimiin kertoen heille sydäntä särkeviä kertomuksia elämästään mormonina. Mielellään he vielä lisäsivät hieman omiaan huomatessaan uuden, heitä ympäröivän ihmis parven kiinnostuksen jokaista likaista jutua kohtaan jonka he vain voivat saada ulos suustaan oli se eitten totta tai ei. He nauttivat arvonantoa ja tunsivat kerrankin olevansa keskipisteenä.
Kirkosta erottaminen ei ollut yleistä missään muussa uskontokunnassa. Murhaajat, raiskaajat… kaikki saivat vapaasti kuulua haluamaansa kirkkoon joten tämä toimenpide oli hieman ehkä liian voimakas monelle. He eivät ymmärtäneet parannuksen teon mahdollisuutta ja uudelleen kirkkoon liittumisen mahdollisuutta. Usei paluu takaisin oli liian suuri askel miehiselle miehelle.
Antimormonismin juuret ovat siis lähtöisin Ameriikan rajaseuduille paenneista roskajoukoista ja lainsuojattomista sekä muiden uskontokuntien pappisväsetöstä sekä katkeroituneista kirkosta eronneista tai erotetuista henkilöistä jopa rakkausuhteessaan pettyneet miehetkin saattoivat vihoissaan pistää syyn mormonismin niskoille, kuten nykyäänkin.
Nykyään antimormonismia pyörittää valtava ja rahakas koneisto Ameriikassa. Sillä on ympäri maailmaa salasisia pisteitä ja kätyreitä, jotka tarvitessa toimivat mormonismia vastustaen. Se käyttää paljon rahaan antimormonismin levittämiseen. Usein he pyytävät tavallisilta ihmisiltä palveluksia, kuten lentolehtisten levittämistä. Etenkin he pyytävät tälläistä toimintaa muiden uskontojen kannattajilta vedoten heidän uskonnollisiin tunteisiinsa. Heidän lipevä kielensä puhuu nopeasti apuvoimia mormonismin vastaisten lehtisten ja väärän tiedon levittämiseen. Antimormonismi on salaliitto jonka jäsenistö on salanimien takana ja vain harva uskaltaa omalla nimellään esiintyä julkisuudessa.
Heidän esiinmarssinsa on nähtävillä esimerkiksi joka konferenssissa SLCityssä jossa he huutaen ja räyhäten ja solvaten kokoukseen menijöitä seisovat aivan temppeliaukion reunalla. Nykyään heille on varattu alue jossa he voivat esittää porotestinsa. Tänä vuonna on protestin tekijöiden osattava tehdä hiljainen protesti sillä viranomasiset ovat kieltäneet herjan heittämisen. Moiset metelöivät mielenosoittajat ovat hyvin peloittava näky, etenkin lapsille. Siellä he seisovat temppelivaatteet päällä ja halventavat toisten uskoa. Ei voi kuin ihmetellä missä se todellinen kristillisyys ilmenee kun moni anti kuitenkin vakaasti väittää olevansa kristitty.
Muiden pienempiinkin kokouksiin menijöitä häiritään ja kokouksissa saattaa olla epämieluisia vierailijoita. Kuten vähän aikaa sitten eräässä USAn seurakunnassa jossa loppulaulun jälkeen kolme nuorta yhtäkkiä nousi ja alkoi räyhätä ja haukkua ja uhata kokouksesa olevia peloittaen pahoin kaikki lapset ja monet naiset, jotka kyynelsilmin pyysivät nuoria poistumaan paikalta. He olivat läheisen ”kristillisen ” koulun oppilaita … ja ovat edelleen. Näitä tapauksia tapahtuu aina silloin tällöin, mutta ne vain vahvistavat meidän uskoamme.
On olemassa joku jota maailma vihasi vielä enemmän ja Hänet se naulitsi ristille. Jos maailma teitä vihaa, niin…..
Häntä vainottiin ja uhkailtiin niitten taholta jotka olivat saaneet tietää tapauksesta ja jotka eivät syystä tai toisesta halunneet uskoa moiseen tapahtumaan. Vaikka kertomusta ei vielä silloin julkisesti kerrottukaan kenellekkään, vuoti tietoja ihmisille, jotka kertoilivat eteenpäin höystettyjä, paikkaansa pitämättömiä juttuja Joseph Smithin näystä. Nämä vääristellyt toisen käden kautta saadut tiedot olivat usein pilkalliseen sävyyn kerrottuja ja ne löysivät jopa tiensä idän sanomalehtiin, joissa niihin ei paljoakaan kiinnitetty huomiota. Noin kolme ja puolivuotta ensimmäisen näyn jälkeen alkoi Josephin opetus, jonka päätökseksi hän sai tietää mihin Mormonin kirjan levyt olivat kätketyt.
Aloitettuaan käännöksen joutui Joseph Smith uudenlaisen vainon kohteeksi. Sana hänellä olevista levyistä levisi viidakkopuhelimella ja vastustajat yrittivät hinnalla, millä tahansa saada ne käsiinsä. Usein levyjen salaisuus pelastui vain juuri ja juuri. Jopa Josephin vaimokin lähetettiin vakoilemaan hänen toimiaan ja Martin Harrisin onnistuivat vastustajat miltei kokonaan puhumaan ympäri jo tuolloin.
Martin Harrisille uskottiin 116 sivua valmiiksi käännettyä mormonin kirjaa. En tiedä mitä näille sivuille tapahtui Harris palasi ilman niitä sivuja. Hänelle oli annetttu niiden nimet joille hänen oli määrä näyttää nämä sivut, mutta hänen luontonsa ei nähtävästi ollut tarpeeksi luja, tai ehkä ne ryöstettiin häneltä. Joka tapauksessa sivut katosivat. Joseph ei kirjoittanut niitä uudelleen, joten ne puuttuvat nykyisestä mormoninkirjasta. Martin Harris ei enään saanut lupaa olla kirjurina.
Kaikista varotoimista huolimatta oli vähällä, ettei eräs mies nimeltä Cole ehtinyt julkaista lyhennelmää Mormonin kirjasta, varastettuaan tekstin oikovedoksista. Vain tekijänoikeus loukkauksen uhka sai hänet viime hetkellä luopumaan toimistaan tullessaan Josephin yllättämäksi.
Lehdistö aloitti rienaavat kirjoituksensa jo ennen Mormonin kirjan ilmestymistä ja sana tästä kirjasta levisi kulovalkean tavoin. Kirjan ilmestyttyä kiinnostus siihen oli suuri ja se oli kuuma keskustelunaihe. Kirja levisi nopeasti kaikkiin uskonnollisiin keskuksiin ja moni pappi näki mormonismissa vihollisen ei vain uskolleen vaan myös leipätyölleen.
Vuoden kuluessa kirjan ilmestymisestä 1830 oli jo mormonismin kantajoukko koolla. Kirja osoittautui hyväksi lähetyssaarnaajaksi. Suurinosa ihmisistä kuitenkin suhtautui kirjaan ylenkatseellisesti ja pilkaten. Muutaman vuoden kuluttua oli Josesph Smithistä tullut yksi sen seudun suurimmista uskonnollisista johtajista. Vaikka tästä lähtien on kirjoitettu lukuisia kirjoja Mormonin kirjaa vastaan ei mikään niistä ole estänyt mormonismin leviämistä. Usein nämä kirjat ovat hetken olleet ihmisten mielenkiinnon kohteena mutta harvasta niistä on otettu toinen painos.
Antimormonismi kasvoi rinta rinnan mormonismin kera, yrittäen parhaansa mukaan vetää ihmisiä pois kirkosta ja estääkseen heitä lukemasta Mormonin kirjaa ja liittymästä kirkkoon. He toimivat jopa uhaten ihmisiä ei vain tulelle ja tulikivi järvellä vaan myös fyysisillä uhkauksilla. Ihmisiä jotka lukivat kirjaa vainottiin ja jos he luettuaan kirjan uskalsivat liittyä mormoneihin heidät sulettiin pois ympäröivästä yhteiskunnasta. Monet perheet hajosivat siten että osa lapsista liittyi kirkkoon osan hyökätessä kovastikin kirkkoa vastaan. Eri uskontokuntien papit lietsoivat vihaa rakkauden sijaan ja heitä uskovat olivat kauhuissaan, eivätkä edes uskaltaneet enään keskustella niiden kanssa, jotka olivat liittyneet kirkkoon. Kirkon jäsenent ja siitä kiinnostuneet liittyivät yhteen muiden sulkiessa heiltä ovet. Kirja jakoi ihmiset kahteen leiriin.
Myöhemmin muutamasta seikasta joka eroitti mormonit muista ihmisistä tuli antimormonismin ratsuhevosia. Moniavioisuus esimerkiksi ei ollut kiellettyä amerikassa tuolloin. Naimaikä oli tytöillä 12 ja pojilla 14. Moni euroopasta tullut maahanmuuttaja toi omat lakinsa mukanaan tähän uuteen maahan. Amerikka oli erilasiten lakien ja omankäden oikeuksien tyyssija. Ihmisillä oli vapaus ajatella, kokoontua ja uskoa, mutta tätä ei useinkaan suotu kaikille, vaan hiemankin poikkeava elämäntapa sai aikaan pahanmielisiä juoruja ja väkivaltaa.
Missori oli läntisimpiä asuinalueita aarniometsän rajoilla ja sinne pesiytyi paljon roskajoukkoa. Nämä huomasivat kuinka helppo saalis mormonien omistamat maat ja talot olivat heille ja he yllyttivät ihmisiä mormoneja vastaan kertoen päättömiä juttuja mormonien uskonnosta. He vetosivat ihmisten sisimpiin tunteisiin syyttäen mormoneja mitä kummallisimmista ja inhoittavimmista palvelusmuodoista. Näin he lietsoivat vihaa mormoneja vasstaan ja kun mormonit oli ajettu pakoon he ottivat omikseen heidän suurella uurastuksella tekemänsä asuinalueet, maksaen pilkkahinnan tai ottaen ne väkipakolla. He raiskasivat naisia ja tyttöjä ja tappoivat lapsia pyörittivät miehiä tervassa ja höyhenissä ja ajoivat heitä takaa.
Mormonit muuttivat länteen toivoen säästyvänsä enemmältä kiusalta ja murhilta. Monille nämä vainot olivat liikaa. He eivät kestäneet jatkuvaa kiusaamista ja lankesivat synteihin ja kiusauksiin joita heille tarjottiin joka nurkan takana vastustajien avulla. Usea erotettiin kirkosta rikkomusten tähden, moni jäi vain pois maaliman ollessa liian voimakas. Usea heistä oli sangen pettynyt itseensä ja heikkouteensa.
Usea kirkosta eronnut tai erotettu, aivan kuin nykyäänkin, liittyi antivoimiin kertoen heille sydäntä särkeviä kertomuksia elämästään mormonina. Mielellään he vielä lisäsivät hieman omiaan huomatessaan uuden, heitä ympäröivän ihmis parven kiinnostuksen jokaista likaista jutua kohtaan jonka he vain voivat saada ulos suustaan oli se eitten totta tai ei. He nauttivat arvonantoa ja tunsivat kerrankin olevansa keskipisteenä.
Kirkosta erottaminen ei ollut yleistä missään muussa uskontokunnassa. Murhaajat, raiskaajat… kaikki saivat vapaasti kuulua haluamaansa kirkkoon joten tämä toimenpide oli hieman ehkä liian voimakas monelle. He eivät ymmärtäneet parannuksen teon mahdollisuutta ja uudelleen kirkkoon liittumisen mahdollisuutta. Usei paluu takaisin oli liian suuri askel miehiselle miehelle.
Antimormonismin juuret ovat siis lähtöisin Ameriikan rajaseuduille paenneista roskajoukoista ja lainsuojattomista sekä muiden uskontokuntien pappisväsetöstä sekä katkeroituneista kirkosta eronneista tai erotetuista henkilöistä jopa rakkausuhteessaan pettyneet miehetkin saattoivat vihoissaan pistää syyn mormonismin niskoille, kuten nykyäänkin.
Nykyään antimormonismia pyörittää valtava ja rahakas koneisto Ameriikassa. Sillä on ympäri maailmaa salasisia pisteitä ja kätyreitä, jotka tarvitessa toimivat mormonismia vastustaen. Se käyttää paljon rahaan antimormonismin levittämiseen. Usein he pyytävät tavallisilta ihmisiltä palveluksia, kuten lentolehtisten levittämistä. Etenkin he pyytävät tälläistä toimintaa muiden uskontojen kannattajilta vedoten heidän uskonnollisiin tunteisiinsa. Heidän lipevä kielensä puhuu nopeasti apuvoimia mormonismin vastaisten lehtisten ja väärän tiedon levittämiseen. Antimormonismi on salaliitto jonka jäsenistö on salanimien takana ja vain harva uskaltaa omalla nimellään esiintyä julkisuudessa.
Heidän esiinmarssinsa on nähtävillä esimerkiksi joka konferenssissa SLCityssä jossa he huutaen ja räyhäten ja solvaten kokoukseen menijöitä seisovat aivan temppeliaukion reunalla. Nykyään heille on varattu alue jossa he voivat esittää porotestinsa. Tänä vuonna on protestin tekijöiden osattava tehdä hiljainen protesti sillä viranomasiset ovat kieltäneet herjan heittämisen. Moiset metelöivät mielenosoittajat ovat hyvin peloittava näky, etenkin lapsille. Siellä he seisovat temppelivaatteet päällä ja halventavat toisten uskoa. Ei voi kuin ihmetellä missä se todellinen kristillisyys ilmenee kun moni anti kuitenkin vakaasti väittää olevansa kristitty.
Muiden pienempiinkin kokouksiin menijöitä häiritään ja kokouksissa saattaa olla epämieluisia vierailijoita. Kuten vähän aikaa sitten eräässä USAn seurakunnassa jossa loppulaulun jälkeen kolme nuorta yhtäkkiä nousi ja alkoi räyhätä ja haukkua ja uhata kokouksesa olevia peloittaen pahoin kaikki lapset ja monet naiset, jotka kyynelsilmin pyysivät nuoria poistumaan paikalta. He olivat läheisen ”kristillisen ” koulun oppilaita … ja ovat edelleen. Näitä tapauksia tapahtuu aina silloin tällöin, mutta ne vain vahvistavat meidän uskoamme.
On olemassa joku jota maailma vihasi vielä enemmän ja Hänet se naulitsi ristille. Jos maailma teitä vihaa, niin…..
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tarkoititko kuitenkin, että esimerkiksi me aikoinaan eronneet ja täällä keskustelupalstalla vierailevat olisimme Amerikan rajaseudun roskajoukkojen perillisiä?
Olen lukenut täällä näitä viestejä nyt muutaman viikon ja luulen, että tähän liitetään vähän liikaa dramatiikkaa. Paljon on myös sellaista ristiriitaista, jota ei voi millään ymmärtää.
Mormonit tykkäävät kovasti huonoa, jos joku esittää kritiikkiä tai epäileviä kysymyksiä, vaikka ne olisivat aivan asiallisia. Miten voi syntyä keskustelua, jos kaikki ovat samaa mieltä?
Joku vaatii asiallista keskustelua, ts. haluaisi, että kysyjä olisi KIINNOSTUNUT mormoneista ja liittyisi lopulta kirkkoon. Että näkyisi täällä palstallakin se voitto, se palkinto, se huikaiseva loppu.
Toisaalta mormonit pitävät tärkeänä merkkinä sitä, että heitä vastustetaan (=kaikki on vastustamista jos ei ole samaa mieltä) ja erikoiseti se pitää tuoda esille, että tämä "vastustaminen" vahvistaa uskoa (vaikka kuinka sisimmässään epäilisi :))
Kaikki tämä on niin tuttua. Samoja sanoja minäkin käytin monia vuosia, siltikin, vaikka en enää tiennyt mistään mitään.
Kyllä tämä on siis melko skitsofreenista!
Ja sitten vielä: jos ihminen on etsinyt totuutta vilpittömästi ja löytänyt sen minkä on löytänyt, niin mistä hänet voidaan tuomita. Mitä enemmän ihminen voi tehdä?
Tämä vain siitä, kun sanotaan (jossain tuolla ketjussa), ettei Jumala ilmoita epäilevälle esim. onko mormonin kirja totta, vaan pitäisi olla myötämielinen. Tarkoittaako tämä samaa kuin olla herkkäuskoinen ja helposti vietävissä???
Voihan epäileväkin ihminen olla vilpitön ja rehellinen Jumalan edessä. Eikä Jumala halua, että me olemme hölmöjä.
http://www.mormonismi.net/artikkelit/rockwell.shtml
http://www.mormonismi.net/artikkelit/hickman.shtml
kaivataan täällä....
kirjoita jotakin omasta päästäsikin, sitä olisi mukavampi lukea kuin aina noita ikuisia vastustajien linkkejä.
Ne on vaan yhtä tarkoitusta varten..
Sinähän olet useinkin kopsannut tänne jonkun toisten tekstejä, etkö luule että se näkyy heti onko teksti omaasi vai jonkun muun
tässä keskustelussa puhummekin antimormonismin juurista ei mormonismin. Pysytäänpäs asiassa.
kopsaako vai ei?? Kopsaahan ne muutkin ja panee vaan linkkejä. Mikä on ongelmasi??
voi keskenänne edes sopia mikä on hyvä? Naurettavaa että haukutte muita sellasesta mitä itse teette koko ajan. Sitä kutsutaan tekopyhyydeksi.
Voisin tietysti aloittaa uuden ketjun. Haluatko sitä?
Mitä väliä sillä on sinulle minkä otsikon alta keskustelu alkaa rönsytä?
soppani noo, mut ANTIT ne alko meitä haukku kun lainasimme kohtia ei ole mitään tekopyhyyttä olla sitä mieltä että jos joku on kirjoittanut hyvin jostakin asiasta niin sen voi lainata!
Olipa sekavasti sanottu. No joka tapauksessa, jos joku on sanonut pahasti jostain asiasta, miksi sitä ei voisi lainata sanasta sanaan
Aika tyhjentävä sepustus. Näin se ikävä kyllä on. Ihmisen on niin vaikeata kestää itse aiheuttamiaan pettymyksiä sekä alentua todella katuvaksi.
On se hurja alaikäraja 12 ja 14 vuotta.. lapsi parkoja! No onneksi on maailma vähän muuttunut sitten Josephin aikojen.
Paljonkohan noi johtajat saa palkkaa tai ne muut. Onkohan jossain jotain tilintekoa näkyvillä... onkohan se salaista vai saako kuka tahansa nähdä nuo tilit?? Mahtaa niillä mennä paljon rahaa kaikkiin niihin lentolehtisiinkin puhumattakaan kaikista paikoista joissa niillä on oikeen "stand". No rahalla saa ja hevosella pääsee...
Ne ei koskaan näytä niitä mielenosoittajia telkkarissa. Lapsi parat ne on tosiaan kamalan peloissaan kun ne menee niiden ohi eikä muuten pääsekkään koko kokoukseen jollei kulje niiden ohi. Onneksi ne nyt sitten joutuvat olemaan hiljaa, ehkä se auttaa ainakin että lapset ei pelkää.
Kas kunnet vetoa "juutalaisten maailmanlaajuiseen salaliittoon" tai semmoseen. Eikö nuo toisen maailmansodan aikaiset höpöjutut voisi jo itse kukin jättää pois ajatusmaailmastaan, ne eivät kuulu moderniin yhteiskuntaan ja ihmisten toimintaan.
Onko sinulle esimerkiksi jotain todisteita tuosta kirjoittamastasi (tai kuka lie kirjoittanut, kurjaa tekstiä ainakin):
"Nykyään antimormonismia pyörittää valtava ja rahakas koneisto Ameriikassa. Sillä on ympäri maailmaa salasisia pisteitä ja kätyreitä, jotka tarvitessa toimivat mormonismia vastustaen."
Ellei sinulla ole mitään todisteita, niin eikö sentään kannattaisi olla levittelemättä juoruja?
Kultissa elävät näkevät uhkia ulkopuolisessa maailmassa. Lukisipa mahdollisimman moni tämän niin näkisivät mormonien ajatusmaailmaan. Se on vääristynyt. Itse olin samassa jamassa aikoinani.
uskokaa pois, ei pahaa ole olemassa. - Niin kuiskuttelee kaiken hyvän vihollinen.
Uskokaa pois, kaikki on pahaa ja väärää paitsi mormonismi.
kulttikäyttäytymistä seuraavasti:
Niiden, jotka joko tietävät tai aavistavat, että heidän valtansa ja oppinsa ei siedä tyyntä ja perusteellista pohtimista, on pakko korvata perustelujensa hankaluudet alituiseen jatkuvalla joukkosuggestiolla.
Heidän täytyy saada kannattajansa usein kokoon, jotta kukaan ei irtautuisi ja rupeaisi omin päin ajattelemaan.
Joukoille on tavan takaa järjestettävä pieniä kokouksia, joissa ystävystytään sen verran, että vähäisinkin mielipiteen muutos tuntuu seuranpettämiseltä, niin myös suuria yhteistilaisuuksia, valtavia mielipiteen ilmauksia ja kulkueita, jotta ihmiset joutuisivat huojumaan, marssimaan ja liikehtimään samassa tahdissa.
Näin saadaan käsitykset ja opit siirtymään aivoista jäseniin, teoriat muuttumaan lihasasennoitumiksi sekä vihdoin kehittymään huumeeksi, humalaksi ja joukkohypnoosiksi.
– Se kauhea, jota vastaan näin valtavasti varustaudutaan, on tuo usein mainittu mutta harvoin tavattu asia: vapaa ajatus.
Mormonismiin tuo ei selvästikään päde, ja sen tiedät itsekin. Tyyni ja perusteellinen pohtiminen on mahdotonta monien kirkkoa vastustavien tahojen kanssa, koska alakynteen jouduttuaan he alkavat sättimään, haukkumaan ja vaihtavat aihetta. Koko mormonismi perustuu ajatukselle että ihminen voi itse saada tietää totuuden, eikä tarvitse uskoa vain sen takia että joku sanoo niin. Ilman henkilökohtaista todistusta ei kukaan pysy kirkossa pitkään. Teidän on vain vaikea ymmärtää sitä. Omin päin ajatteluun juuri kannustetaan.
Sitä paitsi väität: "Ilman henkilökohtaista todistusta ei kukaan pysy kirkossa pitkään."
Tuo on pelkkää hölynpölyä. Kirkossa on varsinkin Yhdysvalloissa tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi sosiaalisista syistä jaksa lähteä pois vaikka voivat henkilökohtaisesti hyvin huonosti. Jos on koko perhe ja sukukin mukana mormonismin karusellissa, niin ei todellakaan ole helppo erota. Monilla on edessä kauheita kokemuksia sukulaisten taholta, joillekin tulee eteen avioero - ja niin edelleen.
Älä tule MINULLE kertomaan ettei kukaan pysy kirkossa ilman todistusta.
mutta täällä Suomessa asia on niin kuin edellä sanottiin. Omakohtainen todistus pitää mukana.
Jos olet tasapuolinen ajattelija, niin huomaat, että meilläkin enemmistökirkko sitoo ihmisiä piirinsä muuten kuin vakaumuksen kautta. Esim. rippikoulun käyminen on monille vain sosiaalinen riitti.
Ainakin minä olin kirkossa mukana ja vieläpä kovin aktiivisesti, vaikka minulla ei ollut todistusta.
Minut oli lapsena jäseneksi kastettu enkä ollut saanut juuri mitään kristillistä uskonnollista opetusta, koska meidän ei annettu osallistua koulun uskontotunneille. Luulin, että jos en ajattele kuten mormonit, joudun helvettiin.
Yritin saada todistuksen olemalla sinnikkäästi mukana ja tekemällä kaiken juuri niin kuin käskettiin ja opetettiin, rukoilin paljon ja luin Mormonin kirjaa ja muita "pyhiä" mormonien kirjoituksia.
Aivan vailla tulosta.
Todistusta en saanut. Lopulta erosin MAP-kirkosta, enkä ole koskaan sitä katunut.
Tapani kirjoitti: "Esim. rippikoulun käyminen on monille vain sosiaalinen riitti."
Kerrankin olemme jostain yhtä mieltä! Minua ärsyttää suuresti nykynuorten ymmärtämättömyys konfirmaation merkityksestä.
"Joukoille on tavan takaa järjestettävä pieniä kokouksia, joissa ystävystytään sen verran, että vähäisinkin mielipiteen muutos tuntuu seuranpettämiseltä, niin myös suuria yhteistilaisuuksia, valtavia mielipiteen ilmauksia ja kulkueita, jotta ihmiset joutuisivat huojumaan, marssimaan ja liikehtimään samassa tahdissa."
Jatkuvasti on milloin minkäkinlaisia kissanristiäisiä, ja vaikka mormonit nyt tuskin nimenomaan marssivat, niin nuo temppeliseremoniat hoitavat sen fyysisen puolen kulttikäyttäytymisestä.