https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006002936.html
Muistelen omaani 80-luvulla, niin opintorahaa taisi saada n. 600 markkaa lukuvuodessa ja serkulta monta vanhaa oppikirjaa.
Äidinkielen ope Matti vaati ostamaan Linnan Pohjantähden, mutta lainasin sitä monta kuukautta kirjastosta.
Muistelen omaani 80-luvulla, niin opintorahaa taisi saada n. 600 markkaa lukuvuodessa ja serkulta monta vanhaa oppikirjaa.
Äidinkielen ope Matti vaati ostamaan Linnan Pohjantähden, mutta lainasin sitä monta kuukautta kirjastosta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Omana aikanani pidettiin yhteyksiä ylemmillä luokilla olevien kanssa, ja kirjat vaihtoivat omistajaa käytettyinä 10 markan paikkeilla per kirja. Vain mitä ei löydetty käytettyinä ostettiin uutena kaupasta.
Asiassa voi auttaa jos käy koulua varakkaiden kouluissa. Varakkaiden lapset vaihtavat varakkaiden isiensä ostamat kirjat hanakkaasti rahaksi, kun ei itse ole tarvinnut laittaa mitään kiinni.
Omana aikanani, 50 ja 60 lukujen vaihteessa emme saaneet mitään opintorahaa vaan oli maksettava lukukausimaksut jo keskikoulun alusta. Vastaa peruskoulun yläastetta.
Köyhempien perheiden lapset, kuten minä, saivat vapaaoppilaspaikan vanhempien verotodistusta vastaan.
Useimmat kirjat pystyi ostamaan käytettyinä. Poikkeuksina jtkut kieleten ja matikan työkirjat.
Maksutonta kouluruokailua ei ollut lainkaan ja meidän yhteislyseoon tuli ruokala vasta uuden siiven valmistuttua ja maksullinen ruoka tuli useimpiin luokkiin syötäväksi koska ruokaöaan mahtui hyvin vähän oppilaita.
Minä en saanut ruokarahaa enkä ilennyt pitää eväitä joten olin päivät syömättä.
Asiat lukiossa tuolloin olivat tismalleen näin! Nämä nillittäjät ottaa päähän, pitäisi vielä maksaa, että viitsisivät/jaksaisivat raahautua jotain oppimaan! Hävetkää nykyiset opiskelijat! Jatko-opintoihin piti ottaa opintolaina, ja se oli maksettava takaisin aika rivakkaa tahtia! Olen kitkerän katkera tälle menolle!
Samat asiat, eri sivuille ja tuo uudistus täysin turha, ei päässyt vanhoista kirjoista eroon. Eroa hinnoissa toki on, suomalaisessa maksat kanta-asiakkaanakin enemmän, kuin jamerassa.
Erään suomalaisen kunnan lukiossa 2015-2018 eräs isohko oppilasryhmä osti (tai sai lahjoituksena) kimpassa osan kurssikirjoista uusina ja osan käytettyinä, skannasivat kirjat koneelle ja tulostivat ne pienissä kirjapainoissa jokaiselle osallistuneelle. Tämä siksi, että opetussuunnitelmaa muutettiin niin, että noiden kurssien kirjat olisivat olleet jatkossa paperinkierrätystavaraa ja ekirjojen oikeus oli vain 2 vuotinen, eli ne olisi pitänyt ostaa kirjoituksia varten uudestaan.
Ryhmän ulkopuolisille asianosaiset eivät hiiskuneet toimistaan sanaakaan.
Nyt oli siirtymäaika viime vuonna valmistuneilla. Piti ostaa kaikki kirjat uudet, kun tuli lukiouudistus ja opetusmateriaalit uusittiin, ensimmäinen vuosi meni osittain vanhoilla kirjoilla, mutta niitäkään ei kaikkia ollut saatavilla ja joutui niistäkin osan uutena ostamaan ja jäivät sitten käsiin, kun ei voinut niitä enää eteenpäin myydä. Kyllä rahaa paloi rutkasti tähän kouluun ja olihan sitä muutakin maksettavaa kouluun liittyen.