SOTEn ongelmana on hoidon laadun takaaminen. SOTEssa määritetään jokaiselle hoidettavalle hoidon tarve, mutta sitä ei tarvitse toteuttaa.
Ongelma on ihan sama kuin vanhustenhoidossa, jossa monet puolueet haluavat määritellä hoitajien määrän, mutta hoitoa ei tarvitsisi siinäkään lain mukaan totetuttaa.
Hiukan ihmetyttää miksi Orpo on halukas vanhusten hoidossa tekemään saman arvion hoidon tarpeesta, minkä SOTEssakin, mutta SOTEssa sitä ei tarvitsisi toteuttaa ja vanhusten hoidossa se olisi sitova.
Jos Marin on ristiriitainen, niin samaa voi sanoa Kokoomuksesta, mikäli tämä kohta SOTEa on Kokoomuksen käsialaa. Olisi johdonmukaista, että kun henkilölle on määritetty hoidon tarve, se pitää toteuttaa riippumatta siitä kuka palvelun tuottaa ja kuinka monta kättä se lopulta vaatii. Asian pitäisi olla sama iästä riippumatta, muuten se olisi perustuslain vastaista.
Jos joku nyt on sitä mieltä, että yksilöllisen hoidon tyarpeen arvioinnissa on liikaa työtä eikä se ole mahdollista, niin todettakoon, että se on ihan arkipäivää ja osa normaali rutiinia.
Toinen ongelma, joka liittyy olennaisesti edelliseen on raha. Jos joku saa ilman vastuuta ja rajoituksia määritellä tarvittavan hoidon, niin se on todennäköisesti helvetin kallis. Se johtuu siitä, että jos hoito todetaan liian vähäiseksi ja ihminen kuolee siihen, niin hoidon tarpeen määrittäjä joutuu siitä vastuuseen. Kun raha ei tule omasta asuinkunnasta, houkutus pelata varman päälle on suuri.
Jostain syytä ei vieläkään voida sanoa sitä ettei kaikki ihmiset saa parasta hoitoa koska siihen ei ole varaa. Varojen pouute johtuu siitä, että jokaiseen ihmiseen voidaan viimeisten elinvuosien aikana upottaa löyhemmin tai tiukemmin perustellen upottaa enemmän rahaa kuin kyseinen ihminen on elämäsnä aikana ansainnut. Siis ihan jokaiseen. Sitä rahaa ei ole.
Ongelma on ihan sama kuin vanhustenhoidossa, jossa monet puolueet haluavat määritellä hoitajien määrän, mutta hoitoa ei tarvitsisi siinäkään lain mukaan totetuttaa.
Hiukan ihmetyttää miksi Orpo on halukas vanhusten hoidossa tekemään saman arvion hoidon tarpeesta, minkä SOTEssakin, mutta SOTEssa sitä ei tarvitsisi toteuttaa ja vanhusten hoidossa se olisi sitova.
Jos Marin on ristiriitainen, niin samaa voi sanoa Kokoomuksesta, mikäli tämä kohta SOTEa on Kokoomuksen käsialaa. Olisi johdonmukaista, että kun henkilölle on määritetty hoidon tarve, se pitää toteuttaa riippumatta siitä kuka palvelun tuottaa ja kuinka monta kättä se lopulta vaatii. Asian pitäisi olla sama iästä riippumatta, muuten se olisi perustuslain vastaista.
Jos joku nyt on sitä mieltä, että yksilöllisen hoidon tyarpeen arvioinnissa on liikaa työtä eikä se ole mahdollista, niin todettakoon, että se on ihan arkipäivää ja osa normaali rutiinia.
Toinen ongelma, joka liittyy olennaisesti edelliseen on raha. Jos joku saa ilman vastuuta ja rajoituksia määritellä tarvittavan hoidon, niin se on todennäköisesti helvetin kallis. Se johtuu siitä, että jos hoito todetaan liian vähäiseksi ja ihminen kuolee siihen, niin hoidon tarpeen määrittäjä joutuu siitä vastuuseen. Kun raha ei tule omasta asuinkunnasta, houkutus pelata varman päälle on suuri.
Jostain syytä ei vieläkään voida sanoa sitä ettei kaikki ihmiset saa parasta hoitoa koska siihen ei ole varaa. Varojen pouute johtuu siitä, että jokaiseen ihmiseen voidaan viimeisten elinvuosien aikana upottaa löyhemmin tai tiukemmin perustellen upottaa enemmän rahaa kuin kyseinen ihminen on elämäsnä aikana ansainnut. Siis ihan jokaiseen. Sitä rahaa ei ole.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Sotea+on+sanottu+tehtävän+toistakymmentä+vuotta+erilaisilla+hallituskokokoonpanoilla.+Ehkä+on+suunniteltu+erilaisia+malleja+sosiaali-+ja+terveyskustannusten+pienentämiseksi,+mutta+VALINNANVAPAUS+lienee+nykyisen+kepu-kok-sin+-hallituksen+uusin+"houkutin".+
Käsittääkseni SOTEssa on kermankuorintaa ainakin pyritty suitsimaan. Nykyisessä kuntamallissa kermankuorinta on täysin vapaata eikä kontrollia ole ilmeisesti lainkaan. Jotenkin tuntuu siltä, että parempaa ei hyväksytä jos ei saada täydellistä. Koska täydellistä ei ole olemassakaan, tyydytään huonompaan kuin on tarjolla. Mielestäni jossain vaiheessa pitäisi ottaa järki käteen.
Maakuntasote ei ole suosikkini, mutta yli 300 kuntaa on vielä huonompi ratkaisu. Nykytilanne on huono, maakuntamalli on parannus ja asiantuntijoiden esittämä 5-6 piiriä on paras. Tässäkin asiassa olen sitä mieltä, että jos ei saada parasta, niin ei ole järkeä kieltäytyä paremmasta kuin nyt.
Vanhustenhoidon tapahtumat voi tulkita monella tavalla. Yksi on se, ettei kaupallinen toiminta sovi hoitotyöhön. Toinen tulkinta on se, että hoitotyö on samanlaista kaikilla, mutta julkisella puolella ongelmat haudataan (konkreettisesti).
Se, ettei kunnat huuda kovaan ääneen virheitään julki voi tarkoittaa sitä, että kunnissa ei mikään omakontrolli tule koskaan toimimaankaan. Ääniä kalasteleva poliitikko hautaa mielummin mummon kuin tulevaisuutensa.
Asioilla on monta puolta.
Suomessa on vanhuspalvelulaki ja osakeyhtiölaki. Vanhuspalvelulaki on osoittautunut vajavaiseksi. Lain hyvä tarkoitus ja inhimilliset arvot eivät toteudu, kun pääomayritykset eli osakeyhtiöt noudattavat osakeyhtiölakia.
Osakeyhtiölain tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Osakeyhtiön hallitus tekee päätökset siten, että tarkoitus toteutuu, eli voittoa tuotetaan joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.
Vanhuspalvelulain tarkoitus on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista:
- parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää...
Kunnan on arvioitava vanhusten hyvinvoinnin tilaa, määriteltävä tavoitteet, määriteltävä toimenpiteet, määriteltävä toimialojen vastuut ja määriteltävä miten yhteistyö toteutetaan eri tahojen kanssa.
Kunnan ja tulevan maakunnan olisi hyvä tiedostaa osakeyhtiön lain vaatimus:
"Osakeyhtiölain tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Osakeyhtiön hallitus tekee päätökset siten, että tarkoitus toteutuu, eli voittoa tuotetaan joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. "
Kun kunnat ovat siirtäneet sopimuksin hoitovastuun yksityiselle pääomayritykselle, joka noudattaa päätöksenteossaan osakeyhtiölakia - ei suinkaan inhimillisiä arvoja - niin kumpaa lakia noudatetaan.
Esperi Caren eronnut toimitusjohtaja (99 eri hoivayksikön hallituksen jäsen) totesi valvovalle viranomaiselle, että hänellä ja viranomaisella on eriävät mielipiteet hoitajamitoituksesta.
Jos nyt terveyspalvelut yksityistetään pääomayrittäjille julkisten palvelujen vähentyessä, noudattavatko pääomayritykset osakeyhtiölakia eli voittojen maksimointia vai inhimillisiä arvoja?
"THL:n mukaan Suomessa on nykyään 151 julkisen terveydenhuollon järjestäjää, jotka jakautuvat seuraavasti: kuntia 87 kpl, kuntayhtymiä 31 kpl ja vastuukuntamallilla toimivia yhteistoiminta-alueita 33 kpl. "
Suomessa on nykyään 151 terveydenhuollon järjestäjää. KUNTIA ON 87, KUNTAYHTYMIÄ on 31 ja VASTUUKUNTAMALLILLA TOIMIVIA YHTEISTOIMINTA-ALUEITA 33.
Kokemusta on sekä kuntien, kuntayhtymien että yhteistoiminta-alueiden järjestämistä terveydenhuollon palveluista. Hallituksen sote:n pilottihankkeet ovat olleet kalliita ja osoittautuneet heikkoutensa.
Toivottavasti markkinaehtoista sotea ei toteuteta, vaan haetaan parhaat mallit kehittämällä voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ottamalla oppia kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden kokemuksista ja käytännöistä.
Toivottavasti ensin laitetaan kuntoon Suomi.fi palvelut, omakanta-palvelut ja ryhdytään noudattamaan EU-direktiiviä, jonka mukaan julkisen sektorin digipalvelut pitää olla käytössä.
Jos terveyspalvelujen ja hoivan laatua halutaan parantaa, pitäisi laatukriteerit olla kaikilla käytössä.
Tietosuojalain uudistaminen on myös tärkeää, ennenkuin viranomaistoimintoja siirretään pääomayhtiöille. Jokaisella tulee olla oikeus tietää, mitä tietoja on kerätty ja kenelle tiedot on annettu. Kapitaatiomaksuja tehtävä pisteytys, samoin kuin maksun suuruus tulee kertoa asiakkaalle. Pääomayritysten Suomessa toimivien hoiva- ja terveyspalveluyksiköiden toiminnan pitäisi olla julkista, toimivathan nämä pääomayritykset pääasiassa julkisin varoin. Pääomasijoittajat sijoittavat tietyn summan (omaa pääomaa tai velkapääomaa) ja maakunnat rahoittavat valtion verokertymästä sekä julkisen sektorin toiminnan että suurelta osin myös yksityisten yritysten toiminnan. Lisäksi asiakkaat maksavat potilas ja asiakasmaksut.
Yksityinen bisnes ei ole ainoastaan yksityistä, jos siihen tarvitaan veronmaksajien tukirahat. Ehkäpä osakeyhtiölakia pitäisi muuttaa siten, että kapitaatioita saavien yksikköjen hallituksessa on aina kunnan/maakunnan edustajat?
Asioilla on monta puolta: eli miten paljon julkista vallankäyttöä siirretään yksityiselle ja minkä tähden?
Vanhusten hyvä hoito ei toteudu myöskään kunnissa, jotka noudattavat kuntalakia.
Palvelun tarjoajalla ei tunnu olevan mitään tekemistä hoidon tason kanssa joten ongelman täytyy olla työn tilaajassa.
Olet täysi ultramariini.
Puhut asioiden sivuitse. Sinun täytyy olla poliitikko.
Lähdet olettamuksesta, jonka mukaan ongelmia on vain yksityisessä palveluntuotannossa ja päädyt siihen tulokseen, että se johtuu osakeyhtiölaista.
Valitettavasti lähtöoletus on väärä joten johtopäätöskään ei ole oikea. Mitä, jos edes yrittäisit olla valehtelematta.
Tämä tiedetään 100 varmasti, vanhustenhoidossa sovelletaan oskeyhtiölakia, toisen sateen kolutuksessa ei sovelleta mitään lakia, opetusta ei ole, mutta rahaa palaa kiinteisiin ja muuttuviin kuluihin. Kukaan ei opi, syrjäytyneitä tulee nyt 2 tuutista peruskoulusta ja ammattikoulusta.
Koko julkien talous on tulliajolla, kukaan EI ole vastuussa mistään, ei kuntapaattäjät, ei hallitus, ei eduskunta.
Ainoa mitä osataan ja tehdään saatanan surutta on jättää vahukset, lapset ja nuoret heitteille, korotetaan asiakasmaksuja, vähennetään palveluja.
Mikä perkaleen mariini päättäjiä, vai pitäkkö sanoa päätömiä vaivaa?
Entä sitten?
Gepardi on maailman nopein nisäkäs, mutta sekään ei selitä vanhustenhoidon ongelmia.
No kun tiedät, että gepardi on maailman nopein eläin niin kerro mikä selittää vanhustenhoidon ongelmia?
Ennen osaaminen, vastuuntunto olivat hyveitä joita arvostettiin, nyt marinoidaan gepardoidaan.
Ennen vanahainkodeissa oli johtaja/johtajatar kaikki tiesitvät mitä tehdään ja miksi, kuka käski ja mitä rauhaan kuului, enää ei ole.
Sama koski kaikkia työpaikkoja oli TYÖNJOHTO paikalla, joka valvoi ja ohjasi, ne on "säästetty" tien päälle useaan yksikköön ja johdon järestämiin "kehittämis" palavereihin.
Suurissakaan yksiköissä työnjohdolla ei ole mitään edellytyksiä hoitaa työtään tehokkaasti ja hyvin, ainoa mitä he saavat tehdä ilman budjetti rähinää on uhkailu, kiristys ja hattuilu.
Kun koululaitos ajataan alas, tehdään jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen opintopolku, mutta kukaan ei kerro miten se polku toteutetaan. Pitää olla todella kyvykäs, omatoiminen, että saa siitä polusta edes jotain irti, suurin osa on pihalla kuin pakastin ja pysyy siellä.
Miksi näitä vaaleja järjestetään jos kukaan ei ole vastuussa mistään, jos mikään asia ei kuulu kenellekkään? Miksi kansalaisten pitää maksaa itsensä kipeiksi tyhjästä, vaikka gepardi on maailman nopein nisäkäs?
Ajattelitko, että vaikka Attendon, Esperin ja Mehiläisen hoitajat olisivat yhtä nopeita kuin gepardit, eli ne maailman nopeimmat, niin sekään ei riitä - kun niitä "gepardeja" on hoivakodeissa liian vähän. Juoksujalkaa ne hoitajaparat painavat yksiköstä toiseen siivoamaan, ruuanlaittoon, pyykinpesuun, lääkejakeluun, ruokkimiseen, vaipanvaihtoon - yksiköstä toiseen.
"Markkinasote"-alustaja puhuu pelkkää faktaa sote-suunnitelmasta.
Markkinaehtoinen sote ei saa toteutua millään osa-alueella. Terveydenhuollon pilottikokeilu on osoittanut hoidon tason laskeneen ko. terveyskeskuksissa. Puhumattakaan kokemuksista vanhusten ja lasten hoivassa.
Koulutuksen taso on myös laskenut tällä hallituskaudella tapahtuneiden säästöjen vaikutuksesta.
Poliittisilla päätöksillä pystytään muuttamaan valtion menojen ja tulojen kohdentamista.
Yksi suuri tulojen lisäyskohde on verokeinottelun karsiminen lakimuutoksilla. Veropohjan laajentaminen mm. osaketuloverotuksessa on toinen suuri tulojen lisääjä.
Ihmisoikeuksien toteuttaminen täytyy olla keskeisenä vaatimuksena poliittisessa päätöksenteossa.
Voimme vaikuttaa äänestyksellä haluamaamme suuntaan. Olemme nähneet käytännössä hallitusten päätöksenteon seuraamukset.
Markkinaehtoisuus on niin epämääräinen käsite, että siihen on mahdonta ottaa kantaa plekästään puolesta ja vastaan. Jos markkinaehtoisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmiset saavat itse valita palvelun, jonka kokevat parhaiten vastaavan tarpeitaan, niin en usko, että kukaan vastustaa sitä.
Jos taas sillä tarkoitetaan jotian muuta, olisi hyvä puhua asioista oikeilla nimillä. Tosin, jos perussyy on esimerkiksi "ei-sosialistinen", niin on vaikea selittää miksi minkään mallin pitäisi olla sosialistinen tai vaikka evankelisluterilainen.
Markkinaehtoisuus on ihan 1 kertainen asia, sieltä ostetaan mistä halvalla saa. Markkinaehtoisuus ei ole sama kuin omia tarpeita vastaavat palvelut.
On eletty markkinaehtoisesti ja lakia on luettu kuin p... raamattua. Miksi jonkun mallin pitää olla minkään muun kuin tarpeen mukainen?
Kenelle on hyötyä siitä, että on "ei sosialistinen" tai sosialistinen tai evankelisluterilainen?
Mitä halvatun hurslastelua tämä kuntapäätäjien mollaaminen on? Kunta kilpailee työssä käyvistä, ja yrityksistä palveluilla ja veroäyrin edullisuudella. Kukaan eimuuta kuntaan missä palveluja ei ole tai veroäyri on tapissa. Kunnissa TÄYTYY olla osaamista ei siellä kaikki voi olla sieltä tänne päin.
Hoidon laatu paranee vain, jos lakiin kirjataan hoitajamitoitus ja sanktiot lain
rikkojille.
Luulis tämän olevan kaikille selvä
Kunta on vanhustenhoidon kuningas ja samalla vastuullinen. Se päättää rahat, miten ja mitä sillä ostetaan. Piste. Sopimustekniikka ja valvonta ovat olleet surkeita. Turha kuvitella että osto-osaamista yhtäkkiä tupsahtaa 300 kuntaan itsestään. Hyvin hoidettu maakuntasote olisi jo suuuuri parannus.
Lakisääteinen hoitajamitoitus vain sitoo päättäjiien käsiä ja varoja. Sosialistit kuvittelee asia on sillä hoidettu. Ei asia ole noin yksinkertainen, toverit hyvät.
Kunnat ovat ostaneet ja kilpailuttaneet asioita aikojen alusta, mihin se osaaminen olisi hävinnyt?
Hyvin hoidettu kunta on ainakin yhtä hyvä kuin joku maakunta SOTE josta on marrkina ehtoista makua saatu.
Miten sinä kuvittlelet asioiden hoituvan 1 hoitajan avulla 10 asukasta kohden ja ihan yksinkertaisesti kiitos.
Hankintalain+mukana+sote-hankinnoissa+on+huomioitava:+
Helkatti, joku järkeväkin joukossa!
Hankitalaissa ei ole muuta vikaa kuin ettei se ole heikkolahjaisten tajuttavissa. Toisaalta ei ole polkupyörää koskevat ryhmittymissäännötkään.
Hankintalaki sallii lähes minkä tahansa vaatimuksen kunhan niiden perusteella saadaan riittävästi tarjouksia. Lain ydin ei ole hinta vaan se on vasta se viimeinen seikka, jonka perusteella valinta tehdään.
Kilpailutuksessa määritellään, mitä halutaan. Siihen kuuluu määrä ja laatu ja muut mittarit, joilla ylipäänsä voi kuvata haluttua palvelua. Jos ostaja tietää, mitä haluaa, niin tarjous on helppo tehdä ja tarjouksia helppo verrata. Tarjouspyyntö on ehdottomasti se, johon tarvitaan eniten osaamista.
Kun sitten tulee tarjouksia, jotka täyttävät kaiken sen, mitä palvelulta halutaan, on johdonmukaista valita niistä halvin. Silloin ei ole mitään syytä maksaa enempää jostain, mitä joko ei ole tai ei ole katsottu tarpeelliseksi. Jos taas tarjouspyynnöstä on jätetty pois jotain tarpeellista, jota ei ymmärretty vaatia, niin tarjouskilpailu pitäisi keskeyttää ja tehdä uudelleen.
Usein kuitenkin tarjouspyyntö tehdään kiireellä ja huonolla osaamisella. Sitten kun tarjoukset saadaan, huomataan vaikkapa ettei tarjoajien edellytetä antavan vanhuksille ruokaa. Tämä sitten yritetään leipoa sopimuksiin mukaan ja päädytään jonkinlaiseen epämääräiseen yhteisymmärrykseen, josta ei jää mitään dokumenttia ja jota kukaan ei muista myöhemmin.
Olen ollut mukana näissä tilanteissa, joissa vaaditaan enemmän kuin mistä on pyydetty tarjous. Sitten ihmetellään, miten siitä voisi sopia kilpailuttamata ettei vaan paljastuisi kuinka törkeä huonosti virkamiehet tekevät työnsä :D
Helsingissä, Kotipalveluun kuulunut Vanhus lojui viikkoja kuolleena, ja toinen Vanhus oli maannut virtsan ja ulosteen keskellä viikkoja . Vanhuksille on mm. ostettu tuettua ulkoilua, mutta sitä ei ole resurssien vuoksi kyetty järjestämään jne .
Edellä oli esimerkkejä todellisuudesta nyt , ja voidaan vain miettiä mikä meitä odottaa, kun raha ratkaisee ja kilpailu kovenee. Paperilla näyttää hyvältä, mutta käytäntö on aivan muuta. Etenkin yksinäiset , vailla jälkeläisiä olevien tilanne on heikoin. Vaikka nyt olisit rikas, niin menetät arvokkuutesi sinä päivänä , jos ja kun vammaudut, tai vanhenet , etkä enää pärjää omillasi. Raha, eikä vakuutuskuoret eivät silloin auta.
Vanhusten"palveluista" puhuttaessa, saattaa pahin tilanne olla niillä vanhuksilla, jotka eivät tahdostaan huolimatta saa vanhainkotipaikkaa, vaikka eivät oikeasti pärjää kotonaan. Heitä ei jostain syystä haastatella televisiossa, eikä lehdissä, ja he joutuvat kärsimään maanpäällisestä ........
Millaisen vanhuuden sinä haluat, haluatko paperilla näyteyn laadukkaan hoidon ja sopivasti median läsnäollessa virkistävää toimintaa, joka on ennemmin muita kuin vanhuksia varten.
Vai haluatko auttavia käsiä, apua ja joskus kuuntelijaa ?
Jos hoitajamääritys on kirjattu lakiin, niin ainakin on helpompi toteuttaa se laatu.
Samalla vanhukset eivät olisi ainakaan siinä mielessä "kaupan eikä pelinappuloina", ettei kunnat tai maakunnat voisi asiassa kirkkailla, ei ainakaan laillisesti.
Jos laatu on kirjattu lakiin, niin ei tarvitse miettiä sitä hoitajamitoituksen kiertotietä. Suihkussakäynti on silloin suihkussakäynti eikä 0.1 hoitajaa, joka voi olla vaikka kaffella silloin, kun olisi aika käydä pesuilla.
Entä sitten kun lakeja: vanhuspalvelulaki, hankintalaki - ei noudateta. Hoivayhtiöt noudattavat osakeyhtiölakia ja palkkaavat yksikköjen johtoon tuloksen tekijöitä hoivan kustannuksella.
Entä kun lainsäätäjät, eduskunta ja hallitus eivät huolehdi siitä, että valvovia viranomaisia ei ole riittävästi eikä lainrikkojia rangaista. Osakeyhtiölakia hoivajättien palkkaamat tulosvastuulliset eivät riko. Siitähän seuraa: tulos tai ulos.
Menet asioiden edelle. Lain noudattaminen tulee kyseeseen vasta kun laki on olemassa.
Miksi luulet hoitajamitoitusta noudatettava paremmin kuin lakiin sidottua hoidon laatua?
Teollisuudessa on käytössä paljon monimutkaisempiin prosesseihin toimivia laadunvarmistusjärjestelmiä, jotka ova täysin automaattisia. Vaikka rannekkeen avulla voidaan seurata ihan mitä vaan pesuista ruokailuihin. Järjestelmään on helppoa kytkeä myös hälytys poikkeamista.
Epäilen kuitenkin ettei vanhusten hoitoa haluta valvoa koska se maksaa ja hoidon seuraaminen seuraa väistämättä myös työntekoa. Ihmiset eivät yleensä pidä siitä, että heidän työtään valvotaan.
- Etelä-Suomen alueella selkeästi näkyy, että yksityisistä tulee enemmän kanteluita kuin kunnallisista. Suhteellista laskentaa ei ole tehty, mutta kyllä se selvästi näkyy, että isot ketjut johtavat tilastoa, ylitarkastaja Päivi Vainio Etelä-Suomen aluehallintovirastosta totesi Talous-Sanomien 29.1. artikkelissa: "Katso lista hoivakodeista, joissa on havaittu ongelmia - Attendo ja Mehiläinen kärjessä" artikkelissa.
Artikkelissa todetaan:
- Ongelmia on ollut siitä asti kun hoivakotibisnes on tällaiseksi venynyt. Haasteena on nyt erityisesti se, että viranomaisten antamaan ohjaukseen ei reagoida millään tavalla.
... ETTÄ VIRANOMAISTEN ANTAMAAN OHJAUKSEEN EI REAGOIDA MILLÄÄN TAVALLA...
- Ongelmat ovat ilman muuta vakavoituneet ja liittyvät usein hoitohenkilöstön vähyyteen.
Lääkehoidossa tapahtuu paljon virheitä.
Ainakin yhden tapauksen muistan, jossa asiakas on menehtynyt. Ja on ollut sairaalakeikkoja, kun on annettu jopa väärää lääkettä.
Toisin sanoen:
- Vanhukset eivät Vainion mukaan yksinkertaisesti saa riittävästi ruokaa. Henkilökunta itse kertoo, että heillä ei ole aikaa syöttää vanhuksia, Vainio kertoo aville tulleista yhteydenotoista.
- Tai makuutetaa märissä vaipoissa, ei vastata soittokellon kutsuun. Käytetään valtaa eri tavoin.
Viime vuonna avien ratkaisemia vanhustenhuollon valvonta-asioita oli 226 kappaletta. Kanteluita tehtiin 143 kappaletta. Avien valvonnan perusteella 128 tapauksessa johti jonkinlaiseen viranomaisen toimenpiteeseen eli hoitopaikasta löytyi sellaisia epäkohtia tai puutteita, joihin viranomaisen oli puututtava.
Mielestäni vanhushoivan valvontaa ja teollisuuden prosessien laadunvalmistusjärjestelmää ei voi verrata keskenään. Jos teollisesti valmistetun tuotteen laatu mättää, niin asiakkaalle valmistetaan uusi, entistä parempi tuote - takuulla. Jos vanhus vammautuu kaatuessaan tai pudotessaan sängystä, kuolee nälkään tai vääränlaiseen lääkkeeseen - niin hoitovirheitä ei voida korjata. Takuu ei toimi.
Vaikka hoitoa tarvitsevat sairaat vanhukset painavat soittokelloa, hoitaja ei ehdi tulla auttamaan. Rannekkeesta ei ole mitään hyötyä, ellei hoitajia ole riittävästi.
Vanhusten hoitoa kyllä valvotaan, kuten edellä olevat luvut osoittavat. Valittettavan usein huonoksi, jopa erittäin huonoksi, kuntien ostama hoito terveysjäteiltä on osoittautunut.
Myös kuntapäättäjät ovat rahapulassa tyytyneet liian vähäiseen hoitajamäärään kunnallisissa hoitolaitoksissaan. Omaisten kuntapäättäjille tekemät valitukset eivät ole tuottaneet tulosta.
Turhia kanteluita tuskin tehdään mutta epäilen, että kanteluita tehdään liian vähän, koska pelätään, että kantelut saatetaan kostaa hoivan tarvitsijoille.
Pieni Piru Vasempaan totesi: "Menet asioiden edelle. Lain noudattaminen tulee kyseeseen vasta kun laki on olemassa. Miksi luulet hoitajamitoitusta noudatettava paremmin kuin lakiin sidottua hoidon laatua?"
Vanhuspalvelulaki on olemassa. Ikäihmisten hoitoon liittyvää henkilöstömitoituksesta on säädetty vanhuspalvelulaissa ja myös sosiaali- ja terveysministeriön antamassa laatusuosituksessa (6/2017). Tehostetussa palveluasemisessa ja vanhainkodeissa suositus on 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Mitoituksessa on huomioitava asiakkaiden palveluntarve sekä fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen että sosiaalinen toimintakyky.
Hoidettavien hoitoisuutta mitataan RAI tai RAVA -testein. (Ei siis esim. teollisuuden laadunvarmistusjärjestelmin.)
Avin ylitarkastaja totesi:
... ETTÄ VIRANOMAISTEN ANTAMAAN OHJAUKSEEN EI REAGOIDA MILLÄÄN TAVALLA...
Jotta viranomaisten ohjaukseen reagoidaan heti lain mukaisesti, laissa pitää olla ehdoton määräys hoitajamitoituksesta, eli 0,7. Nykyinen suositus 0,5 ei ole riittävä, siitä on tingitty monin eri tavoin, eikä sanktioitu ole seurannut. Hoitajia siis tarvitaan enemmän, jotta hoidon laatu paranee, jolloin ikäihmisten elämän laatu paranee ja jotta se on inhimillistä ja arvokasta.
Toki ikäihmisten hoitoisuus voidaan todeta esim. RAVA-testein, ja määritellä jokaiselle oma hoitajamitoitus RAVA-luokituksen mukaan: satunnainen, tuettu, valvottu, tehostettu tai täysin autettava avuntarve. Jos kaikki yksikön asiakkaat ovat täysin autettavia, hoitajia tarvitaan 1,0 eli hoitaja jokaista asiakasta varten. Jos tarvitaan satunnaista tai tuettua apua, hoitajamitoitus voisi olla esim. 0,5. Jos avuntarve on sellainen, että puolet asiakkaista tarvitsevat tuettua ja puolet tehostettua hoitoa, hoitajamitoitus voisi olla 0,7. Mikä ettei lakiin voitaisi kirjata täsmälliset ohjeet riittävän hoitoisuuden saamiseksi.
Käytäntö on osoittanut sen, että suositukset eivät riitä. Viranomaisten ohjaukseen ei ole reagoitu riittävästi. Pitäisikö kuntia syyttää siitä, että ovat luulleet suositusten riittävän, kun hoivan laadusta on sovittu voimassaolevien lakien mukaisesti? Pitäisikö meitä omaisia syyttää siitä, että emme ole uskaltaneet tehdä aville kanteluita, koska olemme pelänneet kanteluista seuraavan entistä ala-arvoisempaa hoivaa omaisillemme?