Leningradin piirityksen päättymisen vuosipäivä synnytti Venäjällä valtavan määrän julkista keskustelua, jossa Suomella oli oma, yleensä kielteinen osansa. Aihetta käsitteli 2.2. myös hyvästä journalismistaan tunnetun radioasema Eho Moskvyn erikoistoimittaja Julia Latynina omassa nimikko-ohjelmassaan.
Hän pohti Leningradin saarron aikaisen ruokahuollon ongelmia ja muistutti, että kaupungin pohjoispuolella ei ollut saksalaisia vaan suomalaisia joukkoja. Ne olivat pysähtyneet maiden väliselle vanhalle rajalle, eivät osallistuneet kaupungin pommituksiin eivätkä hyökänneet sitä kohti.
Latynina muistutti, että sota Suomea vastaan alkoi Neuvostoliiton ollessa vielä Saksan liittolainen. Suomalaiset eivät siis kirjoittajan arvion mukaan alunperin suhtautuneet Neuvostoliittoon vihamielisesti, mutta joutuivat Hitlerin hyökättyä pakostakin liittoutumaan Saksan kanssa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006004763.html?ref=rss
Hän pohti Leningradin saarron aikaisen ruokahuollon ongelmia ja muistutti, että kaupungin pohjoispuolella ei ollut saksalaisia vaan suomalaisia joukkoja. Ne olivat pysähtyneet maiden väliselle vanhalle rajalle, eivät osallistuneet kaupungin pommituksiin eivätkä hyökänneet sitä kohti.
Latynina muistutti, että sota Suomea vastaan alkoi Neuvostoliiton ollessa vielä Saksan liittolainen. Suomalaiset eivät siis kirjoittajan arvion mukaan alunperin suhtautuneet Neuvostoliittoon vihamielisesti, mutta joutuivat Hitlerin hyökättyä pakostakin liittoutumaan Saksan kanssa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006004763.html?ref=rss
Vastaukset 7
Vanhimmat
Neuvostoliitto ja Saksa oli liitossa talvisodan aikaan ja Saksa jopa lupasi huoltaa Neuvostoliiton sukellusveneitä Itämerellä.
Talvisodan jälkeen Neuvostoliitto jatkoi Suomen uhkaamista ja Suomen ainoa keino selviytyä oli tukeutua Saksaan.
Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon ja Suomen oli järkevää liittyä sotaan omilla ehdoillaan välttääkseen jäämisen Saksan ja Neuvostoliiton sotakentäksi.
Julia Latyninan näkemys vastaa V M Holodkovskin 1980 -luvulla esittämiä näkemyksiä.
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=203&author=6
Neuvostoliitto painosti Suomea 1940 - 41 hyvin uhkaavasti. Helsingissä ei tunnettu Stalinin uutta hyökkäyssuunnitelmaa, jonka toteuttamiseen hän yritti saada marraskuussa 1940 Hitlerin luvan, mutta hallitus saattoi päätellä, mistä oli kysymys. Koska Suomen puolustuskyky tiedettiin heikoksi, tarvittiin sotilaallista tukea joltakin suurvallalta. Ranska oli kuitenkin menettänyt itsenäisyytensä ja Englanti oli eristettynä. Yhdysvallat oli kovin kaukana ja haluton sekaantumaan Euroopan asioihin.
Oli siis vain yksi mahdollisuus, ja kun Hitler alkoi kesästä 1940 lähtien tukea Suomea, aluksi hyvin varovasti, apu otettiin vastaan. Valtaosa suomalaisista ei hyväksynyt Hitlerin ideologiaa eikä hänen väkivaltaisuuttaan, mutta hallituksen politiikalle ei ollut vaihtoehtoa. Kun etevä venäläinen historiantutkija V. M. Holodkovski totesi tämän 1981, hänet erotettiin Neuvostoliiton tiedeakatemiasta, mutta 1989 hän ilmaisi saman käsityksen jälleen expressis verbis.
Terve teille Venäjän ajattelevalle ja terveelle nuorisolle!
Olette sieluissamme ja sydämissämme!
Ette ole russonatsipaskoja vaan tasavertaisesti ajattelevia IH-MI-SI-Ä.
Leningradin+pohjoispuolella+oli+Laatokka.+Suomalaiset+olivat+luoteessa.+Koillinen+sivusta+oli+pääasiassa+auki,+lännessä+Suomenlahti+ja+muilla+ilmansuunnilla+sakemannit.+Leningradia+siis+saartoivat+vesistöt+50%:sti+eli+enemmän+kuin+sakemannit.+Suomalaisten+saarto+oli+vain+1/8+asteen+kehästä.
Suomi ei saartanut, vaan jätti auki pitkän rannikon. NL sai siis huoltaa kaupunkia niin paljon kuin tahtoi. Leningrad siis ei ollut saarrettu
Kyllähän Suomessakin oli tuolloin paljon sitä jengiä, joka toivoi -samoin kuin Hitler - että Leningrad hävitettäisiin maan tasalle ikuisiksi ajoiksi.
Milloin Venäjä palauttaa suomalaisten perheiden omistamat ja Neuvostoliiton varastamat Tanskan kokoiset maa-alat?