Olen tutkinut joskus teidän uskontoanne, siis hyvin kauan sitten,nykyinen puolisoni on eronnut todistaja jo kauan sitten,nyt hän haluaa minusta eron eli muuttaa omilleen ja jättää minut siis,olemme olleet naimissa lähes 25 vuotta eikä lapsia ole.
Onko tämä hyväksyttävää teidän uskontonne näkökannalta,eli hän haluaa uuden suhteen,on kertonut tästä ihan selvästi että lähtee etsimään uutta,ei siis vielä ole mutta se mielessä on.
Jään siis miehenä kuin orpopiru lainoineni ,voin sanoa että ahdistaa ja toisaalta helpottaa.
Mitä tekisitte kun olette todistajia,kykenettekö nyt todelliseen apuun lohduttamaan vai kuinka teillä tehdään näissä tapauksissa,onko molemmat vapaat ja valmiita uuteen liittoon vai miten on tilanne?
kysyisin todistajien näkemystä
luenvastaukset
18
<50
Vastaukset
- A-i
Jos vaimosi on eronnut Jehovan todistajista, niin miten todistajista joku olisi velvoitettu lukemaan hänelle lakia Jumalan sanasta? Vaimosi ei ole Jehovan todistajien periaatteiden alaisuudessa.
Se vaikutti sinusta oikein hyvältä aikoinaan, kun vaimosi erosi todistajista ja menitte avioliittoon!
25 vuotta olette eläneet oman lakinne mukaan tyytyväisinä järjestelyihinne.
Nauti siitä omasta "toisaalta helpottaa", mutta anna myös vaimosi tuntea samaa helpotusta.
Ihminen ei ole toisen elinikäinen orja. Saattaa sieltä sinunkin elämästäsi löytyä rikkeitä,
jotka Raamattu tuomitsisi tai jopa oikeuttaisi siihen avioeroon...- luenvastaukset
Olet oikeassa kyllä kaikkineensa,olimme naimisissa kun hänestä tuli kastettu todistaja ja minä tutkin tuolloin.sittenmmin olemme olleet muissa uskonnoissa mukana kuten helluntailaiset jne,ne hän hylkäsi myös tosin ei ollut läheskään niin tiivisti sielä mukana eikä kuulunut tuohon kirkkoon.
Uskon sinun olevan oikeassa kiitos viestistä.
- luenvastaukset
Niin siis minusta tuskin mihinkään liittoon on,tämä on niin raumaattista,asunto on hänelle nyt hankittu ja ystäviä ollaan mutta kyllä tämä tuntuu pahalle,nytkin hän viestittelee uudelle miehelle jota siis ei ole nähnyt koskaan vaan kirjoittelee netin kautta.
Omasta mielestäni olen joustanut aika paljon kaikessa ja edessä on siis eriasuntoon lähtö ja myöhemmin virallinen ero.Tätä ei meistä olisi kukaan kun en itsekkään olisi tätä uskonut että näin voi käydä ja nopeasti.- A-i
Olet hoitanut asian tähän asti oikein säädyllisesti, jopa hyvin.
Kun ystävinä erotaan, niin on hyvä pohja jatkaa omaa elämäänsä.
Jatka vain samaan tapaan, "syy ja seuraus"-laki tuo parempaa itsellesikin.
Raamatun mukaan on vain kaksi asiaa, jotka katkaisevat avioliiton Jumalan edessä.
Taidat tietää molemmat syyt Jumalaa pelkäävänä ja Raamattua lukevana.
Nyt saatte asuntoerossa miettimisaikaa, missä meni sivuraiteille.
Älä kiinnitä vaimosi toimiin niin suurta huomiota - hän on vapaa sielu.
Kiinnitä mieluummin omiin toimiisi, suhteisiisi, mitä haluat ja odotat.
Sinulla on oma omatuntosi ja tiedät omat olosuhteesi.
Toiset eivät kykene antamaan sinulle sopivia ohjeita.
Jokainen on vastuussa Luojansa edessä tekemisistään ja tahtomisistaan.
Olette olleet monissa muissakin uskonnoissa jäsenenä. Raamattu lakina?
Taisit kerran pistää Jehovan soittamaan toista viulua vaimosi elämässä.
Valitessaan sinut ennen JHVH:n ohjeita vaimosi osoitti sinun olevan tärkeämpi.
Todennäköisesti periaatteenne erosivat, vaikka uskoitte Jumalaan.
Raamatussa Luojalla on monta nimeä, joten en tiedä teidän Jumalanne nimitystä.
Filippiläisten 4:5-7 kehottaa rukoilemaan luottavaisesti saadakseen rauhan.
Rauha auttaa näkemään selkeästi asiaan liittyvää ja huomioon otettavaa.
Siellä sinunkin Raamattusi takana on sanalista, josta voit poimia tarvitsemiasi.
Tämä on sinun ja Jumalasi keskeinen asia, jossa omatuntosi ohjaa parhaaseen tulokseen.
Miten uskontoverisi ovat kannustaneet sinua toimimaan? - luenvastaukset
Minulla ei ole uskontovereita,enkä itsekkään lue raamattua niin kuin pitäs,olen sydämmen uskossa,tiedän kyllä jotain mutta sellaista ns:harhailua tämä on ollut,toinen osa puoli oli tiivissä kanssa käymisissä heluntailaisten kanssa vielä viime syksynä mutta minä vähemmän,koska en ole oikein pääsyt ehkä sisälle minnekkään enkä ymmärrä kaikkea käsitteitä niin kuin eri uskonnoissa on opetukset.
Minulla on lapsesta saakka ollut tunne ja jumalan pelko vaikka en ole missään uskonnossa kirjoilla.
Silti en saa välttämättä mitään turvaa,olen sen kokenut joskus nuorena lapsena kasvatusperheessä kun oli todella vaikeaa selviytyä.
Khden vuoden iässä minut otti yksinäinen nainen kasvattaakseen kunnes tapasi miehen ja minä jouduin pois 10 vanhana,sen jälkeen toiseen perheeseen sinne 17 v saakka ja sitten noin parin vuoden päästä tapasin nykyisen vaimoni ja nyt on ikää 46v.Ja taas jään yksin noin vaan,ei paljon naurata,miten minulle kävi näin.Ostimme talon parivuotta sitten ja se surullisen kuuluisa tarina osoi meille,asunto ei ole sen arvoinen kun se meille myytiin.Eli hyväkuntoinen talo on nyt huonokuntoinen talo,tuomari määräsi kaupanpurun mutta myyjällä ei ole varoja enään maksaa.
Eli olen naimissa edelleen talon kanssa josta ei saa myydessä mitään juuri vaan on vain asuttava parhaansa mukaan,nyt siis jään yksin tähän ainakin lähes kolmenkymmenen vuoden laina taakan kanssa,asuntoon jolla ei ole arvoa.
Olen siis menettänyt käytännöntasolla kaiken.Rukouksia on laadittu jos jonkinlaista jo ennen talon ostoa,mutta ei auttanut.Nyt sitten lähtee vaimokin pois. - A-i
luenvastaukset kirjoitti:
Minulla ei ole uskontovereita,enkä itsekkään lue raamattua niin kuin pitäs,olen sydämmen uskossa,tiedän kyllä jotain mutta sellaista ns:harhailua tämä on ollut,toinen osa puoli oli tiivissä kanssa käymisissä heluntailaisten kanssa vielä viime syksynä mutta minä vähemmän,koska en ole oikein pääsyt ehkä sisälle minnekkään enkä ymmärrä kaikkea käsitteitä niin kuin eri uskonnoissa on opetukset.
Minulla on lapsesta saakka ollut tunne ja jumalan pelko vaikka en ole missään uskonnossa kirjoilla.
Silti en saa välttämättä mitään turvaa,olen sen kokenut joskus nuorena lapsena kasvatusperheessä kun oli todella vaikeaa selviytyä.
Khden vuoden iässä minut otti yksinäinen nainen kasvattaakseen kunnes tapasi miehen ja minä jouduin pois 10 vanhana,sen jälkeen toiseen perheeseen sinne 17 v saakka ja sitten noin parin vuoden päästä tapasin nykyisen vaimoni ja nyt on ikää 46v.Ja taas jään yksin noin vaan,ei paljon naurata,miten minulle kävi näin.Ostimme talon parivuotta sitten ja se surullisen kuuluisa tarina osoi meille,asunto ei ole sen arvoinen kun se meille myytiin.Eli hyväkuntoinen talo on nyt huonokuntoinen talo,tuomari määräsi kaupanpurun mutta myyjällä ei ole varoja enään maksaa.
Eli olen naimissa edelleen talon kanssa josta ei saa myydessä mitään juuri vaan on vain asuttava parhaansa mukaan,nyt siis jään yksin tähän ainakin lähes kolmenkymmenen vuoden laina taakan kanssa,asuntoon jolla ei ole arvoa.
Olen siis menettänyt käytännöntasolla kaiken.Rukouksia on laadittu jos jonkinlaista jo ennen talon ostoa,mutta ei auttanut.Nyt sitten lähtee vaimokin pois.Olen todella järkyttynyt koko elämäsi kulusta!
Pelkosi ja turvattomuutesi on täysin ymmärrettävää.
Se ei ole varsinaisesti Jumalaan kohdistuvaa pelkoa, vaan turvattomuutta.
Et ole koskaan saanut perustarpeitasi täytettyä. Et tunneperäisesti edes.
Sinulle on nyt tärkeää tehdä itse itsestäsi paras ystäväsi, huolehtia itsestäsi.
Yritä ensin syödä kunnon ravintoa, käy luonnossa lenkillä mikäli mahdollista.
Se poistaa pelkoa ja ahdistusta. Kehittää kehossa omia rauhoittavia aineita.
Mitä tulee taloosi, niin et ole ainoa, joka on pettynyt niissä kaupoissa.
Se on kai kuitenkin asuttavassa kunnossa ja antaa siksi suojaa ja rauhaa.
Asuntotilanne on todella vaikeaa nykyisin. Kerrostaloissa on omat pulmansa.
Sinulla on talossasi puutarha, joka on iloksi ja hyödyksi. Kevättyöt auttavat.
Samalla kun liikkuu, ajatukset kulkevat helpommin ja näet tilanteesi selkeästi.
Pelko, ahdistus ei patoudu, vaan purkautuu energiana hyödylliseen toimintaan.
Mitä tuohon suhteeseen Jumalaan tulee, niin se on henkilökohtainen suhde.
Toinen ihminen ei voi sitä tarvetta sytyttää tai vahvistaa. Se on kutsumusta.
Vaimollasi on suurempi hengellinen tarve kuin sinulla. Siksi hän meni helluntailaisiin.
Sinulla voi olla henkinen tarve, joka ravitsee sinun sieluasi, henkeäsi, elämänhalua.
Raamattuakin voi lukea kuin viisauden-, historian-, runokirjaa. Se täyttää monia tarpeita.
Mutta kukaan ei saa siitä mitään irti vastoin omaa tahtoaan. Vain ärsyyntymistä.
Yritä päästä pois tuosta vääristyneestä tunteesta, että olet menettänyt kaiken.
Sinun on kiinnitettävä huomiosi siihen, mitä sinulla on ja arvostettava sitä.
On vaikeaa tietää, mitä tuntematon tarvitsee. Mutta purkaa ajatuksiasi.
En kykene sanomaan mitään muuta juuri nyt, sillä olen todella järkyttynyt. - luenvastaukset
Minulla on usko,mitään muuta kun ei pahemmin ole,tein omasta mielestä pitkälti lähes kaiken mitä toinen osapuoli laati tai halusi,viime kesänä jouduin lopettamaan eläinlääkärissä koiramme kun vaimo niin halusi,minä sen vein ja syy on minun.
Kymmenen vuotta onneksi sai elää.Olen sitäkin nyt jälkeenpäin katunut hieman.
Otin viime kesänä kasteen kun vaimo kastoi (eräällä lammella) kun hän oli uskossa,ja nyt on usko kaukana hänestä.
Tutkin jonkin verran todistajien näkemystä 90 luvulla mutta se jotenkin ahdisti joillakin näkemyksillä,on tosin vikaa minussakin etten sitä kiellä.
Eihän se auta yksin pitää nyt vaan koittaa selvitä,ei ole isiä eikä äitejä joille voisi soitella tai kertoa mitään.
Kiitän kaikesta mitä on,rukoilin jo silloin lapsena kun jouduin toiseen perheeseen että jumala ottaisi pois mutta niin ei käynyt,voin kertoa että tein noin 7 vuoden aikana ns:elämäni savotan kirjaimellisesti.Tämä oli 1985 kun tuo savotta alkoi. - A-i
luenvastaukset kirjoitti:
Minulla on usko,mitään muuta kun ei pahemmin ole,tein omasta mielestä pitkälti lähes kaiken mitä toinen osapuoli laati tai halusi,viime kesänä jouduin lopettamaan eläinlääkärissä koiramme kun vaimo niin halusi,minä sen vein ja syy on minun.
Kymmenen vuotta onneksi sai elää.Olen sitäkin nyt jälkeenpäin katunut hieman.
Otin viime kesänä kasteen kun vaimo kastoi (eräällä lammella) kun hän oli uskossa,ja nyt on usko kaukana hänestä.
Tutkin jonkin verran todistajien näkemystä 90 luvulla mutta se jotenkin ahdisti joillakin näkemyksillä,on tosin vikaa minussakin etten sitä kiellä.
Eihän se auta yksin pitää nyt vaan koittaa selvitä,ei ole isiä eikä äitejä joille voisi soitella tai kertoa mitään.
Kiitän kaikesta mitä on,rukoilin jo silloin lapsena kun jouduin toiseen perheeseen että jumala ottaisi pois mutta niin ei käynyt,voin kertoa että tein noin 7 vuoden aikana ns:elämäni savotan kirjaimellisesti.Tämä oli 1985 kun tuo savotta alkoi.Sinussa on nöyryyttä ja monia muita ominaisuuksia, joka miellyttävät Jumalaa! Samoin ihmistovereitasi. Minä uskon enkeleihinkin.
Mitä kaste uskontoverin antamana merkitsee sinulle?
Kuin valaa, johon sitoutuu? Kuin lupaus Jumalalle? Vai itsellesikö lupasit?
Yleensä ennen kastetta luetaan rukous ja syy, miksi kastaa itsensä.
Minusta voisin mennä itse vaikka järveen ja kastaa itseni lupauksena.
Minäkin monien muiden tavoin olen yksin, ilman sukulaisia.
Monilla ei ole luottamuksellisia suhteita omiin sukulaisiinsa.
Toisilla on taas useamman avioliiton kautta monia sukulaisia.
Jossain vaiheessa on vain valtavasti muistoja kannettavanaan.
Uskon, että olet koko elämäsi kiittänyt ja pyytänyt helpotusta.
Tässä maailmassa vain emme saa olosuhteita, joita haluaisimme.
Aina eivät omat vanhemmatkaan ole kykeneviä hoitamaan lapsiaan.
Toisaalta en kadehdi niiden nuorten elämää, joilla on helppoa.
Savotassa näit varmasti puita, jotka olivat sitkeitä ja vahvoja.
Ne, jotka olivat kestäneet myrskytuulta, pakkaskylmää, laihalla maalla.
Niistä puista tehtiin ennen mastoja laivoihin ja vaativiin tehtäviin.
Niin meitä ihmistaimiakin karaistaan elämässä.
Kriisit ovat aina myös uusia mahdollisuuksia vanhan loppuessa.
Et tiedä, mitä hyvää tämä vaikea aika sinulle kehittää tulevaisuudessa.
Tuota, taisit pitää "savottaa" kuvauksena kovista vuosistasi.
- Heitäulos
Heitä huissin nevadaan sellainan akka. Sehän pettää sinua jo.
Kyllä sinä ansaitsen paremman. - avioliitto
Surullista jos pitää erota tutusta ja turvallisesta elämän kumppanista. Mikä on niin vaikea asia ettei liittoa voi jatkaa, eikös sitä Jumalan ja ihmisten edessä vannottu valat, että myötä ja vastamäessä ollaan toistensa tukena.
- luenvastaukset
Minähän sen vastuun kannan joka on suuri,teenkö väärin raamatun mukaan jos tapaankin jonkun ja haluaisin olla ehkä hänen kanssa tai perustaa uudelleen suhteen,onko tämä jumalaa vastaan rikkomista vai miten on?
Onhan se hyvä että hän saa olla onnellinen,onko tämä kuinka suuri synti jumalan silmissä.- A-i
Ihminen tarvitsee toisen ihmisen seuraa. Samoista asioista kiinnostuneet sopivat parhaiten yhteen. Ehkä vaimosi haki myös ensin neuvoa ja "tuuletti ajatuksiaan", kuten me teemme nyt.
Työ on toinen paikka, missä ihmiset tutustuvat läheisesti toisiinsa. Saavat tukea, seuraa, kasvavat ihmisinä.
Mekin kirjoitamme nyt netissä, emmekä siis todellisuudessa tiedä toisistamme
mitään varmaa. Kuinka monesta nettituttavuudesta kehkeytyy vakavampaa?
Sitä tulee olla todella varovainen solmiessaan suhteita tuntemattomiin.
- luenvastaukset
Pelkään jumalaa,olen siis jumalaa pelkäävä ihminen ja pyrin oikean mukaisuuteen,silti on se toinen puoli eli tämä maailma jossa joudun nyt olemaan.
- A-i
Haluaisin kertoa tuntemattoman kirjailijan lohduttavan tarinan.
Mies näki eräänä yönä unen. Hän käveli rannalla yhdessä Jumalan kanssa.
Samalla hän muisteli elämänsä tapahtumia ja huomasi niiden tapahtumien aikana muodostuneen kahdet jalanjäljet rantahiekkaan.
Yhdet kuuluivat hänelle ja toiset kuuluivat Jumalalle.
Elämänsä loppuvaiheessa mies kääntyi katsomaan rantaa ja huomasi hämmästyksekseen vain yhdet jalanjäljet hiekassa. Kaiken lisäksi aikoina, jolloin hänellä oli ollut todella vaikeaa elämässään.
Hän kääntyi kysymään Jumalalta tästä: "Miten on mahdollista, että jätit minut yksin kaikkein suurimmissa murheissa, vaikka lupasit auttaa minua?"
Jumala vastasi: "Rakas lapseni. Olen aina rakastanut sinua, enkä ole koskaan jättänyt sinua yksin. Vaikeimpina kokemuksissasi, kun kärsit ja näet vain yhdet jalanjäljet, ne ovat minun, kun minä kannoin sinua." - A-i
Tulipa mieleeni Jeesuksen kertoma kuvaus miehestä, joka löysi arvokkaan helmen maasta.
Hän meni ostamaan tuon maatilkun. Jeesuksen tarkoitus oli kai korostaa, että oman uskon vahvistamiseen tarvitaan työtä, maaperän kaivamista. Eli Raamatun tutkimista.
Ei voi pyytää toista kaivamaan itselleen aarteita. Tosin en tiedä, kenen maan mies osti.
Mielestäni helmi kuului maatilkun omistajalle.
Tällaisia kysymyksiä minulle nousee Raamattua lukiessani. ;-D
- luenvastaukset
Kiitos viestistä.
Minäpä kerron nyt julkisesti omasta kokemuksestani, jonka olen kahdesti esittänyt eräiden uskovaisten joukossa ja kaikki on olleet hämillään,kukaan ei ollut vastaavaa kokenut.
Olen kokenut todelliselta tuntuvan kokemuksen kaksi kertaa,en osaa sitä tarkoin selvittää täällä, koska se on hyvin erikoinen mutta yksinkertainen.
Olen käynyt taivaassa kaksi kertaa,kuulostaa hullun puheelta mutta en voi sitä muuttaa miksikää muuksi kokemukseni perusteella.
Kerron lyhyesti.koska sitä ei kieletty kertomasta muille.
Taivaassa on musiikki joka on niin hienoa ettei mikään sinffonia musiikki pärjää tai kykene vastaavaan ,se on äärimmäisen kaunista,minulla valui kyyneleet kun kuunetelin ja yritin painaa mieleeni sointuja,se on siellä helppo kuunella ja aivan kun sen tietäisi etteenpäin tuolla kuinka se menee,yhtäkään väärää sointua ei tule.
Kuin painoin mieleeni musiikin ja palasin sänkyyn takaisin tuonna yönnä niin sitä ei voi muistaa enään jälkeen päin,sitä ei voi soittaa täällä.jäljittely olisi mahdotonta.
Näin myös muuta taivaassa kahtena erikertana siis, kerron jotain jonka koin.En nähnyt ihmisiä näin suuren valkoisen tai vaalean enkeli hahmon edessäni,koitin sitä kysymykselläni niin että varmistuin siitä ettei kyse ole paholaisesta.(en muista kysymyksiäni).
Jumalaa tai jeesusta en nähnyt, niitä ei minulle näytetty,taivaassa on erittäin helppo hengittää kuin tyhjää,kun palasin maahaan sänkyyni tai minut kuljetettiin takaisin niin hengittäminen oli todella raskasta verratuna taivaassa olooni tai käyntiin. valvoin siis sängyssä ja tunsin kuinka raskasta on hengittää verrattuna taivaaseen.
Sain myös nähdä sellaisen huoneen tai palatsin jossa lienee oli kaikki mitä maanpäällä on jalokivet ym joita ei varmaan edes ole maassa missään:tila oli erittäin hieno ja arvokas ihmisen näkökannalta,en tohtinut istuutua mihinkään koska kaikki oli jotenkin niin arvokasta ja ettei saastuttaisi tai miten sen voisi kuvailla,silti minua kuljetettiin jotenkin ilmassa sielä olo ajan kevyesti.
Näin myös muutakin varoittavaa jota en ehkä ymmärrä,minulle näytettiin liekkimäinen vesi tai laava joka oli kuin aalto ja siinä keskellä kellui niin sanottu kekäleeksi palannut jokin henkilö tai vastaava.Se oli kuin meri joka pauhasi mutta kuumaa tulta tai laavaa,sillä hetkellä minua alettiin kulettamaan takaisin pois sänkyyni.
Tämä oli yksi noista kokemuksistani jota pidän totena.
Tiedän että ...
Jehovan todistajat eivät ajatelle että tämä olisi edes mahdollista kuin voidelluille,jotka sitten jäävät taivaaseen näkemystensä mukaan.
Olen ollut jonkin verran tekemisissä maan päällä erään todistajan kanssa joka oli voideltu 90 luvulla,tuolloin hän oli iäkäs henkilö.Kävin hänen luonaan kylässä muutamia kertoja ja soittelimme puhelimitse ,tämä siis maanpäällä tapahtunutta,voidelluilla on todistajien mukaan taivallinen toivo,ja vahva tuntemus että he menevät taivaaseen.- A-i
Kertomasi kokemukset ovat olleet ensin lääkärien ja potilaiden pohdittavina jo
parisen kymmentä vuotta. Niitä koetaan ja puhutaan kaikissa maanosissa.
Niistä on TV-ohjelmia, kirjoja, maalauksia ja olen itse kohdannut sairaalassa työskentelevän sairaanhoitajan, joka "kävi taivaassa". Häntä ei epäilty.
Samoin olen keskustellut toisen sairaanhoitajan, joka on kuullut näistä potilaiden kokemuksina. Kuten ymmärrät, ne eivät kuulu arkipäivään.
Luonnollista, että juuri sairaalahenkilökunta kohtaa näitä tapauksia.
You Tubessa, filmeissä puhutaan kyllä avaruusolennoista, vambyreista ja demoneista ja ihmiset uskovat niihin helpommin kuin enkeleihin.
Näitä tapauksia on tutkittu tieteellisestikin, kuten potilaita, jotka ovat "nähneet" mitä heille on tehty ja mitä lääkärit ovat puhuneet,
kun potilas on ollut kuolleessa tilassa tai koomassa.
Mitä niihin taivaissa käymisiin tulee, niin usein palautumiseen on ollut syynä, että henkilön tehtävä, työ ei maan päällä ole vielä loppuun suoritettu.
Jotkut ovat saaneet valita, jäävätkö taivaaseen vai palaavatko maan päälle.
Ihmisenä oleminen on vastoinkäymisissäkin kallisarvoinen kokemus.
Moni on alkanut pitää omia karvaita kokemuksiaan lahjoina, koska
niiden kokemusten kautta, hän on voinut ymmärtää ja auttaa jotain toista,
joka käy samoja kokemuksia läpi. Siksihän Jeesus tuli maan päälle.
Voidakseen kärsiä ihmisen tavoin, että hänestä tulisi armollinen ja ymmärtäväinen pappi ja kuningas ihmiskunnalle auttaakseen kärsivät
ihmiset täydellisyyteen ja takaisin Jumalan yhteyteen.
- A-i
2Korintolaiskirje 12:2-5 Paavali kertoo, miten hän koki tulleensa temmatuksi taivaaseen. Ei tiennyt oliko hän liharuumiissa tai ei. Paratiisiin, kolmanteen taivaaseen, jota ei voi sanoin kuvailla.
Hesekiel 3:14 Profeetta kertoo miten henki kuljetti häntä Jumalan käden ollessa hänen päällään.
Elisa, Daniel, jeesus Kristus uskollisina Jumalan palvelijoina sai vastaavia yliluonnollisia kokemuksia tarvitessaan.
Kristittyjen on vaikeaa tuomita tai selittää sellaista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 595869
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap263717Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2291988Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei271799- 951236
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna311219Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel2891027Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee53970Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.76899Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35858