26 vuorokautta pituista ajanjaksoa ennen aineen luomisen alkua kokoontui noin 31 valovuoden päässä nykyisestä aurinkokunnastamme 8 Jumalaa (kaikki miespuolisia). He viettivät tuolloin kolme vuorokautta pituista ajanjaksoa yhdessä, jonka jälkeen nuo Jumalat lähtivät kukin omiin suuntiinsa maailmankaikkeudessa. Meidän Jumalamme Jahve lähti tuolloin nykyistä aurinkokuntaamme kohti ja Häneltä kesti 23 vuorokautta pituista ajanjaksoa saapua nykyisen Jupiterin luokse, josta Hän aloitti aineen ja Kolobin eli Jupiterin luomisen. Sanaa (Jeesus) eikä Pyhää Henkeä (Gabriel) ei ollut vielä siinnyt (luotu) Jumalan voimasta pyhästä hengestä. Sana sikisi olemassaoloon vasta 6 2/3 vuorokautta pituista ajanjaksoa aineen luomisen aloittamisesta ja Pyhä Henki sikisi olemassaoloon 4 vuorokautta pituista ajanjaksoa Sanan luomisen jälkeen.
Jumalien kokous ennen luomisen alkua
Näkijä1
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Aikojen alussa ei kokoustettu. Tapahtumat olivat suunnittelemattomia.
Ilmatar ilman impi ikävystyi yksinäisyydessään ilmojen seassa ja sukelsi alkumereen uiskentelemaan. Tultuaan raskaaksi meren tuulesta vielä yhdeksännekään vuoden jälkeen lapsi ei ottanut syntyäkseen. Tämä sai Ilmattaren surulliseksi, mutta sotka kuultuaan itkun niin lohduuttaakseen laskeutui polvelle munimaan 6 kultaista ja yhden rautamunan. Näistä kuoriutui maailmankaikkeus.
Lopulta lapsi tuli omin avuin maailmaan, ja näin syntyi Väinämöinen jo valmiina loitsuineen ja lauluineen.
Kokoontua voi myös suunnittelemattomasti. Olenko oikeassa vai tarvitaanko jokin muu sanamuoto? Mikä olisi hyvä sanamuoto?
Mainitsin ajan, mainitsit kokoustajat ja näiden lukumäärän, mainitsit paikanmäärityksen ja etäisyyden, NIIN tämä viittaa näiden jumalien kokoustamisen etukäteissuunnitteluun.
MUTTA todellisuudessa todellisuuden sanamuoto on sattuma.
Ja aina voidaan odottaa Väinämöisen ilmoituksia ... ((:
Tietojeni mukaan nämä kahdeksan Jumalaa eivät olleet tavanneet ennen ensimmäistä kohtaamistaan. Onko siis oikein sanoa että he KOHTASIVAT tuolloin?
47 vrk:ta ennen kuudennen luomiskauden (268 vrk:tta) loppua olemassaoloon tuli persoona (mies) joka syntyi myöhemmin Kainin suvun puolelta Iiradin poikana Mehujaelina ja sitä myöhemmin hän eli Suomessa 750-luvulla jKr nimellä Väinämöinen (Kalevala-Eepos).
Mielenkiintoista sinänsä, mutta voisitko mainita oman TIETOlähteesi (tai se mihin tunnut uskovan) ? Kabbalan tulkinnat? Intialaiset tulkinnat ? Vedanta ja juutalaisuus ?
Ja mitä näiden aikamäärien ja nimihenkilöiden runsas pyöritys antaa HENGELLISESTI ?
Nämä tiedot ovat tulleet minulta. Minä olin aikojen alussa tuo Pyhä Henki eli Gabriel. Jos te etsitte tietoa niin tässä on tiedon alku mistä kannattaa sitä etsiä.
Mutta olet kuitenkin kosmisten huonojen lainalaisuuksien kahlitsema ?
Eli olisiko niin että Te mokasitte aikojen alussa ja luomanne hengellinen maailmankaikkeus on ristiriitojen, sääntökokoelmien taantuva jättivaltakunta, joka lopulta tuhoaa itsensä ja alullepanijansa ??
Jos yksi kerubi, joka pysyi täydellisenä noin (lähes) kaksi vuorokautta, lankesi tahtoen vetää kaikki muut luodut kapinoimaan Jumalaa vastaan aiheuttaen epäjärjestystä haluten vetää kaikki muutkin kurjuuteen kuten hänkin tulee olemaan, niin pitääkö meidän muiden sitten seurata häntä.
Eli loitte hengellisen kohtalokkaan sekasotkun (Teitähän oli 8, ei siis yhtä) ja kehtaatte syyttää langennutta kerubia, ilmeistä keksittyä mielikuvitusolentoa.
Te typerät hengelliset pässinpäät, sietäisitte hävetä !!
Jumalia oli kahdeksan Jahve mukaanlukien, Sana (Jeesus) oli yhdeksäs persoona ja ensimmäinen luotu ja Pyhä Henki (Gabriel) oli kymmenes persoona ja toinen luotu. Noiden seitsemän muun Jumalan paitsi luoja Jumalan Jahven ei tarvinnut välittää siitä mitä tapahtui maan päällä sillä se ei vaikuttanut heihin ollenkaan sillä He eivät asuneet pienellä maapallolla.
Lunastussuunnitelma oli siis periaatteessa vain kolmen persoonan suunnitelma, Isän (Jahve), Pojan (Sana) ja Pyhän Hengen (Gabriel).
Eikös tämä langennut kerubi sanonut että hän voisi antaa kaiken maailman loiston ja kaiken muunkin Jeesukselle jos hän palvoisi tätä eli Jeesus ei kieltänyt että kaikki maailman valta ja loisto kuuluivat tälle langenneelle kerubille.
Tilulii, tilulii, tilulii.
Esittelet edelleen kokouspöytäkirjaa mutta käytännön hengellinen toteutus epäonnistui pitkässä juoksussa, mutta vastuunkannon (olit yksi mukanaolleista) sijaan esittelet yhä kokoustamista.
Mutta muista että osan meidän hengellisyyden takana onkin muita eri jumaltahoja. Teillä ei ole monopolia.
Totuudet eivät lyö kättä ja ne uivat syvissä sameissa vesissä vaahtokylvyn sijaan.
Ei hän kiusankappale Gabriel ole mutta tuo olento voi viestittää hänen kauttaan.
Hulluudessa on aina hengellinen puolensa, kuten kun omat sisaret tavattuaan "profeetta" Jeesuksen pitävät tätä hulluna ja halusivat hoitaa kotona taas. Jeesus kimpaantui ja koska hän OLI hullu (lue UT).