avoliitossa vuosia asunut ja seksiäkin siinä harrastanut pari tuleekin etsimään pelastusta ja haluaa antaa elämänsä Jeesukselle. keskusteluissa kuitenkin ilmenee että he eivät ole avioliitossa ja asuvatkin jo yhdessä ja esiaviollinen seksi on kiellettyä. Miten neuvotte heitä tekemään? Muuttamaan erilleen? entä asuntojärjestelyt? Vai neuvotteko harkitsemaan rauhassa naimisiinmenoa? Onko niin että toisten on helpompi pelastua kuin toisten? Suren syvästi niitä joilla on tuollainen tilanne. Itselläni ei ollut edes ystäviä rahaa tai yleensä lähestulkoon mitään kun tulin elämäni Jeesukselle antamaan. Minulla ei ollut yksinkertaisesti mitään menetettävää. Alkoholista vapauduin sillä olin yksiössä asuva rappioitumaan päin menossa oleva juoppo. Sain pelastua ja tulla palvelemaan Herraa seurakunnassa. Miten siis on? Toisten on vaikeampaa ja toisten helpompaa pelastua?
Pähkinä purtavaksi teille..
Ex-Baalinpalvoja
11368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei ketään pidä repiä erilleen,uskon heidän päätyvän avioliittoon jos he haluavat uskoonkin tulla,kyllä raamattu niin vahvasti avioliittoa suosii.
Eikä se uskoontulo sen helpompaa ole kellään,jos Jumala ei vedä puoleensa niin silloin se on mahdotonta ja jos Jumala kutsuu luokseen niin ratkaisu on tehtävä jokaisen tykönään.Siitä ei ole kuin yksi suunta ja se on ylöspäin.
päätös kuuluu kyllä 100% avoparille itselleen...
Jeesus sanoi kuka voi itseensä sovittaa ..sovittakoon..(oli kyse avioliitosta ja erosta...miehen ja naisen välisestä suhteesta)
jos täysin vieraat ihmiset rupeaa raamatusta etsimään sopivia lauseita tai muuta asiaan sopivaa niin unohdetaan yksilön asema ja oikeudet...
ensin vastuu on mielestäni uskoontulleella avopuolisolla....omantunnon ja rukouksen kautta päättää mitä tekee....
sillä hänen uskostaan ja mahdollisesti tämän pelastumattoman puoliskon elämästä on kysymys ei "seurakunnan"...
olen ihmetellyt joskus... itse perkelekkö antaa oikeuden puuttua toisen ihmisen elämään "seurakunnan vanhimmille..ja maksupaimenelle"...
raamatussa selkeästi neuvotaan huomauttamaan jos joku elää tietoisessa synnissä ja jos ei siitä luovu ..suhtautumaan häneen kuin ei uskovaan...
ei siellä ole annettu oikeutta kuulustella ja haukkua tai muutoinkaan huonosti kohdella...
olen nähnyt sellaista kohtelua että itselleni tuli selväksi mikä on lahkohenki ja mikä henki on Jumalasta...
Nimeäni ei löydy maallisista jäsenluetteloista...Henk.koht.mielipiteenä neuvoisin harkitsemaan avioitumista...Miten sitten se"rauhassa"tulkitaan...Jossain seurakunnassa on kuulema annettu puoli vuotta, jopa vuosi aikaa"rauhassa"harkita...Jos ei ole tuonut tulosta, annettu kenkää seurakunnasta...Kaiken kaikkiaan, on noi vaikeita asioita...Toisaalta noilla alueilla on ahdasmielisyydellä tehty paljon vahinkoa...Toisaalta taas, missä se ymmärtämisen raja sitten kulkeekaan...Jokainen ihminen on yksilö, ja jokainen tapaus pitäisi siltä pohjalta käsitellä...Onneksi Jumalalla ymmärrystä riittää, vaikka meiltä heikoilta ihmisiltä se loppuu vähän väliä heti alkuunsa...Siunausta sinulle veljeni, sekä aurinkoisia päiviä.
terv.janos
Heidan tulisi menna naimisiin (ja pidattaytya seksista siksi aikaa). Jos eivat halua naimisiin (en ymmarra miksi eivat haluaisi jos kerran ovat avoliitossa asuneet jo vuosia), niin sitten erota.
Mainitussa tapauksessa on kyseessä selvä perheen
alku, jota tulee tukea.
Suositus siis on, että avopari uskoon tultuaan
menee laillistamaan jo olemassa olevan liittonsa.
Hylkäämistä ei tule ehdottaa sellaisissakaan
tapauksissa. Jumala vihaa hylkäämistä (Mal. 2:16).
Uskoon tulostahan alkaa elämän suursiivous.
Kaikki laitetaan kuntoon niin sisäisessä kuin ulkoisessakin elämässä.
Ja Jeesus antaa aikaa parannuksen tekoon
(Ilm. 2:21).
Rukousta paljon kaikkien puolesta, mutta
varsinkin vastakääntyneiden puolesta.
________________________
.
Mun mielestä paras vastaus tässä tapauksessa. kannattaa varmaan ensin rukoilla ja neuvoa myös uskoontullutta paria rukoilemaan. Sillä Herra tekee muutoksen sisimmässä. Ihmisten sanomiset yleensä saattaa jopa karkoittaa jos kovin ahdistellaan. Herra vaikuttakoon tahtomisen ja tekemisen.
"erolla" sita, etta muuttavat erilleen jos eivat halua menna naimisiin, vai oletko eri mielta?
Aivan juuri niin, stp.
Avoliitto ei ole uskossa oleville soveliasta.
Tästä aiheesta löytyy kirjoitus Jumalan
seurakunnan sivuilta osoitteesta:
http://www.Jeesus-on-Herra.com / Kirjoitukset /
Weijo Lindroos / Avioliitto, ero, uudelleen
avioituminen.
Etsipä sieltä tuo kirjoitus ja ole siunattu.
Jeesuksen Nimessä.
Minusta toisiinsa sitoutunut avopari on Jumalan edessä samanarvoinen kuin avioparikin.
Mitä seksistä pidättäytyminen enää pyhittää, jos kerran on onnellisesti eletty yhteiselämää ennen virallista vihkimistä.
Miksi ihmeeesä pitäisi erota onnellisesta suhteesta, ellei nyt just sillä hetkellä tunne tarvetta mennä vihille. Myöhemmin voi tulla tarvekin sitoutua sillä tavoin.
Jokaisella ihmisellä/parilla on oikeus itse harkita liittonsa/parisyhteensa tapa. Pääasia, että ovat uskollisia toisilleen.
Ero on vihoviimeinen tapa ratkaista asia. Kauheinta, jos siihen painostetaan toisten taholta.
pitkin pääsee taivaaseen ja se toinen tie taas on leveä ja portti avara joista mennään helvettiin.
Tämän kun muistat elämäsi taipaleella niin hyvin sinulle käy kun ymmärrät ohjeen tarkoituksen.
tekemällä samat teot perässä kuin Jeesus teki? Hänhän eli kaidalla tiellä aj aina Herran tahdossa,eikä koskaan tehnyt syntii..