Vai ajatteleeko liitto että uskonnot ovat arjen ja normaalin elämän ulkopuolisia tekijöitä? Mikä on uskontojen asema ja yhteiskunnalinen merkitys liiton näkökuomasta?
Myöntävätkö vapaa-ajattelijat että uskonnot ovat kulttuuria?
PaljonKysyttäväää
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Näyttää siis siltä, että uskonnot normaaliksi kulttuuriksi mieltäviä ateisteja on hyvin vähän. Sen verran hiljaista. Harmi. Luulin että meitä olisi enemmän.
Eikö kulttuuria ole oikeastaan kaikki, mitä pelkkä hengissä pysyminen ei edellytä? Sekä sellainen mitä ilman voisi elää (esimerkiksi ooppera), että sellainen missä välttämättömyyden jälkeen jää vaihtoehtoja (esimerkiksi rakennuskulttuuri, katto pään päälle on saatava mutta sen voi hoitaa monin tavoin).
Näin määritellen uskonto on ilman muuta kulttuuria.
Kysymystä kannattaisi ehkä loppuosaltaan täsmentää.
Kaikki millä ei ole minkäänlaista funkitota, siis hyötyä, on kulttuuria. Tähän peruaatteeseen perustui 1900-luvun funktionalismi, kaikki turha ja röyhelö tuli leikata pois. Pidemmänpäälle ilmastonmuutos ja vapaa markkinatalous tulee joitamaan lopulta sen mitä funktuonalimsi ei 1900-luvun alussa saanut aikaan. Tulevaisuudessa käytönnöllisyydestä tarkat ihmiset eivät enää nimittäin haaskaa ikaa eivätkä rahaa jonninjoutavuuksiin.
Vapaa markkintaloushan on tuottanut paitsi leipää myös sirkushuveja -- siis välttämättömyystuotteiden lisäksi valtavan määrän erilaista huvitusta eli kulttuuria.
Vai tarkoitatko nyt, että vaikkapa Reijo Mäen dekkari ei ole kulttuuria, mutta vähän myyty korkeatasoisena pidetty romaani on?
Pitkällä tähtämellä sirkushuvit eivät kuitenkaan ole hyväksi maapallolle ja ilmastolle vaan kuluttavat resursseja turhuuksiin. Ihmiset pärjäävät hyvin myös ilmankin röyhelöitä ja orbamwntteja jos lajin ja koko elinympäristön selviytyminen sitä vaatii.
Darwin tai joku muu viisas taisi luonnonvalintaa verrata saitaan kirjanpitäjään, joka kitsastelee ja kyttää. Rankaisee tuhlauksesta ja kokoajan valikoi, hylkää huonoa (tuhlaavaa) ja kaikkea hyödytöntä. Hyödyllistä taisi olla eloonjääminen ja lisääntyminen.
Uskonto on suurinta tuhlausta ja siksi hylättävää. En oikein ymmärrä mikä uskonnossa on luonnon kannalta tuhlaavaa. Ajattelisin asian pikemminkin päinvastoin.
Uskonnot ovat kautta historian olleet osa kulttuuria. Joskus niiden rooli on ollut kohtuuttoman suuri, mikä on hidastanut ja estänyt muun kulttuurin ja tieteen kehitystä ja kukoistusta. Sitä monet uskonnot tekevät edelleenkin.
Nimimerkillä PaljonKysyttäväää ei ilmeisesti ollutkaan muuta kysyttävää. Mihin tämän aloituskysymyksen jälkeen oli tarkoitus jatkaa?