Hei,
Tietäisikö täällä joku, onko olemassa mitään nettisivustoja mistä voisi saada ohjeita miten rukousnauhoja tehdään itse (joko sutasnauhasta tehtyjä tai puisia)? Tai onko olemassa mitään kursseja missä niitä voisi oppia tekemään? Olisin kiinnostunut...
Tietäisikö täällä joku, onko olemassa mitään nettisivustoja mistä voisi saada ohjeita miten rukousnauhoja tehdään itse (joko sutasnauhasta tehtyjä tai puisia)? Tai onko olemassa mitään kursseja missä niitä voisi oppia tekemään? Olisin kiinnostunut...
Vastaukset 21
Vanhimmat
Nettisivuista en osaa sanoa, ja kurssitkin ovat aika harvinaisia. Jos haluat oppia tekemään oikean, villalangasta solmitun ortodoksisen rukousnauhan, paras paikka siihen Suomessa lienee Lintulan luostari. Voit kesällä päästä sinne talkootyöhön, ja sisaristoon kuuluu useita taitavia käsityön tekijöitä. He tekevät myös rukousnauhoja.
Kiitos paljon tiedosta, Johannes! Talkootyö Lintulassa kiinnostaa muutenkin, joten kiva kuulla, että siellä voisi oppia myös rukousnauhojen tekoa.
Löytyykö kuvia rukousnauhoista? Miten niitä käytetään?
Perinteisesti kai ns. Jeesuksen rukousta rukoillaan rukousnauhan avulla. Siis: "Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä". Erilaisia lyhennettyjä versioita tuostakin on. Jokaisen "helmen" kohdalla siis tuo rukous.
Rukousnauha voi olla pitkä, vaikka 100 "helmeä" tai sitten vaikka sellainen jonka saa ranteen ympärille, kuin korun paitsi ettei se ole koruksi tarkoitettu. Rukousnauha on apuneuvo rukoiluun.
Rukousnauhan perinteinen merkitys on laskuri, Jos synninpäästössä saa katumusharjoituksena lukea Ave Marian 600 kertaa ja Isä meidän 500 kertaa, niin rukousnauha estää liiat rukoukset. Näin ainakin Peppone tekee Isä Camillon filmeissä ;-)
Tiibetissä on tekniikka pykälää pidemmällä, sillä rukousmylly toimii tuulivoimalla. Nykyisin jokaisella ortodoksinörtillä on luonnollisesti rukouskuvansäästäjä joko puheella (hidas) tai ajatuksella (nopea). Googlaamalla lisää asiasta.
Ai niin. Rukousnauha auttaa myös keskittymään rukoukseen, jolloin ulkopuolinen hälinä ei tunkeudu niin voimakkaasti ajatuksiin.
... mutta tuskin mainitsemassasi merkityksessä. Tarkoitus on keskittyä rukoukseen. Jos siis haluan lukea 100 kertaa:"Herra, Jeesus Kristus, Jumalan Poika armahda minua syntistä", niin on helpompi keskittyä rukoukseen kun ei samalla tarvitse laskea rukousten lukumäärää.
Jos synninpäästö on mainitsemaasi kaupankäyntiä Jumalan kanssa Pepponen malliin Isä Camillon filmeissä, niin kysynpä vain onko silloin enää kyse anteeksiannosta ja armosta vai jostakin aivan muusta. Kun puhumme ort.uskosta on parasta unohtaa tietyt kansanomaiset käsitykset room.katolilaisuudesta. Aina Ave Mariaa myöten, sillä semmoista rukousta ei ORTODOKSISTA rukouskirjoista löydy. Eikä käsitystä siitä, että synninpäästö saataisiin esim. tietyllä lukumäärällä rukouksia.
"on parasta unohtaa tietyt kansanomaiset käsitykset room.katolilaisuudesta. Aina Ave Mariaa myöten, sillä semmoista rukousta ei ORTODOKSISTA rukouskirjoista löydy."
Duoda duoda...
"Ave Mariaa" ei sellaisenaan löydy, mutta rukouksen alkupuoli on täsmälleen sama kuin kaikille tuttu:
'Iloitse, Jumalan Äiti, armoitettu Maria,
Herra on Sinun kanssasi. Siunattu olet Sinä
naisten joukossa ja siunattu on kohtusi hedelmä,
sillä Sinä olet synnyttänyt sielujemme pelastajan.'
Se lisäys "Sancta Maria, Mater Dei! Ora pro nobis peccatoribus nunc et in hora mortis nostrae" on kyllä katolinen lisäys, mutta siinä ei ole mitään ortodoksisen uskon vastaista.
************************
Mitä taas tulee siihen, että pappi määrää synninpäästön *jälkeen* katuvan suoritettavaksi jotain, niin siinäkään ei ole kyseessä ortopraksikselle tuntematon asia. Meilläkin on käytössä epitimia (jota ilmeisen vähän käytetään): katuva saa tehtäväkseen rukoilla, lukea raamattua, pidättäytyä jostakin jne. Tässä ei siis kummassakaan kirkossa ole kyse siitä, että "synninpäästö saataisiin esim. tietyllä lukumäärällä rukouksia"
Itse olen ajoittain ärtynyt siitä, miten me ortodoksit hakemalla haemme legalismia lännen kirkosta. Yksi tyyppiesimerkki on tuo katumusharjoitus, joka synninpäästössä saatetaan määrätä.
Kyse, ainakin Rooman kirkkoon kuuluvien ystävieni kertoman mukaan, on rukouksista, joilla pyritään kohottamaan tunnustajan katumusmielialaa, jotta hän kääntyisi Jumalan puoleen syntisestä elämästään.
Jos olen oikein ymmärtänyt katoliseen rippiin ei kuulu johdattelevia rukouksia. Siksi niitä määrätään tunnustuksen jälkeen luettavaksi. Meillä ne rukoukset taas kuuluvat itse toimitukseen, jossa luetaan katumuspsalmi, ja katumustroparit jne...Tosin kuinka monesti ne jätetöään pois?
Eli minkäänlaista legalismia ei siinä havaittavissa oikeasti. Ero on tietenkin siinä synninpäästörukouksessa, jossa lännessä kaiketi pappi vapauttaa synneistä, eikä kuten meillä rukoillaan, jotta Jumala vapauttaisi, vedoten apostoleille annettuun lupaukseen sitomisesta ja päästämisestä.
Sanna ja muutkin !
Kuvasin Sinulle kolme kreikkalaisista luostareista hankkimaani rukousnauhaa. Ensimmäisessä (suurimmassa) on koristeina erilaisia koristekiviä ja muovihelmiä, keskimmäisessä on metalliristi ja oikeanpuoleisessa risti on tehty samasta nauhasta kuin muukin osa.
Kuva löytyy Pyykkönetin (www.pyykkonen.net) sivulta:
http://www.hannu.pyykkonen.net/kuvat/rnauhat.jpg
Täällä onkin kerrottu jo jotain nauhan käytöstäkin. Kreikassa (myös monessa muussa ortodoksisessa maassa) nauhoja viedään myös kirkoissa ja luostareissa reliikkien luokse ja niihin "siirretään" reliikkien hengellistä ja rukouksellista voimaa koskettamalla nauhoilla reliikkiä. Siksi tuo oikean puoleinen on niin rispaantunut. ;-)
Hannu
Vielä yksi kysymys... =)
Mitä tuo hapsu markkeeraa?
(hienoja ovat!)
Jotta ei-ortodokseille (tuleville uusortodokseille) ei muodostuisi väärää mielikuvaa katumuksen sakramentista, lienee muutama tarkennus paikallaan. Joh. 20:22-23 perusteella pappi voi (ja hänen pitäisi eräissä tapauksissa) kieltää synninpäästö ennen kuin synnintunnustaja on suorittanut tietyn rajallisen ajan katumusharjoituksia. Tällaisia harjoituksia ovat esimerkiksi paasto, rukousten aikana suoritettavat maakumarrukset, rukoukset ja hengellisen kirjallisuuden lukeminen. Olennaista on harjoitusten rajallinen aika ja epitemian alaisen asenne, sillä ilman omien tekojen tuomitsemista ja päätöstä parannuksesta, harjoitukset ovat kuin vesi hanhen selässä. Kyse ei ole rangaistuksista joita pappi määräisi, vaan se "sovitaan" sellaiseksi, että katuja ei joudu sen takia kohtuuttomiin vaikeuksiin (eli esimerkiksi meille ATK-nörteille ei määrätä maakumarruksia vaan paastoa ;-)
Syntiä pidetään sielun sairautena ja synnintekoa sen oireena. Lääkkeenä syntiä vastaan käytetään katumusharjoituksia. Jos synninteko uudistuu, yleensä lääkemäärää kasvatetaan, mutta anteeksiantamattomia syntejä ei ole (välillä tuntuu, että sielujen lääkärit ovat siirtymässä homeopaattiselle linjalle ja syntien uusijoille määrätään laimennettua lääkettä :-(.
Epitimian aikana katuva on sidottu lupaukseen eikä saa osallistua ehtoollisen sakramenttiin (ellei kyse ole kuolemansairaasta, joka parannuttuaan jatkaa katumusaikaa) - tosin tästäkin taidetaan nykyisin joustaa. Suoritettuaan rippi-isän määräämät katumusharjoitukset, tämä antaa synninpäästön ja lukee rukouksen.
"Jos siis haluan lukea 100 kertaa: "Herra, Jeesus Kristus, Jumalan Poika armahda minua syntistä", niin on helpompi keskittyä rukoukseen kun ei samalla tarvitse laskea rukousten lukumäärää."
Minkä takia olisi tarkoitus lukua tasan 100 kertaa sydämen rukous? Parempi on lukea muutama rukous niihin todella paneutuen kuin 100 Jeesuksen rukousta kiireessä.
käyttävät myös rukousnauhoja.
Heidän perintensä on myös hyvin pitkä.
Lainasiko tuon rukousnauhatavan jompi kumpi toisiltaan vai ovatko ne syntyneet spontaanisti omilla tahoillaan?
ole symbolista arvoa. Pitäähän ne langat jotenkin päättää. Hapsuhan on kaunis tapa tehdä se. Vai onko joku keksinyt jo selityksen hapsuillekin?
Ortodoksisuuteen mielellään liitetään paljon tuollaisia mystisiä viestejä ja merkityksiä. Arkkipiispa Paavali sanoi aikoinaan, ettei ortodoksisessa kirkossa ole muuta mysteeriä kuin ylösnoussut Kristus Vapahtaja. Tai jotain siihen suuntaan. No ehkä hieman provosoidusti sanottu.
Mutta rukousnauhat ovat kauniita ja niitä käytetään oikeastikin. Ja vaikka niitä ei aktiivisesti käyttäisi muistuttaa se esim. ranteessa jatkuvan rukouksen tarpeesta, ja mukavampi se on näpellellä rukousnauhaa, kuin purra kynsiä tms. Saattaa mieli ohjautua siinä rukoukseenkin.
Eli tällä karkealla ilmaisulla en halua latistaa rukousnauhan merkitystä ja lakkaamattoman rukouksen merkitystä, vaan ilmaista sen, että monilla asioilla on kaikenlaisia käytännön etuja ja hyötyjä, vaikkei niitä niin ahkerasti juuri oikeaan tarkoitukseen käyttäisikään.
Uudessa Paisioksen kirjassa on hienoja ajatuksia rukouksen merkityksestä kristityn elämässä. mm. rukouksen liittämisestä päivittäisiin toimiin.
Googlaa Chotki niin loytyy kuvia. Myoskin Valamon verkkokaupassa niita on
http://sergei.valamo.fi/cgi-bin/tuohus/00943
on yksi versio, tavallisempi on sutasnauhasta valmistettu. Tein omani lasihelmista ja pappi siunasi kun kavi tekemassa kodinsiunausta.
Meilla on pieni nunnaluostari missa kayn kirkossa ja katselin juuri eilen miten kayttavat rukousnauhaa. Niin pienilla liikkeilla ja luulen etta on vahan helpompi liikutella sutasnauhasta tehtya versiota. Ajatushan on se etta voisit keskittya paremmin rukoukseen.
Hmm... Ja eikös islamilaiset myös käytä rukousnauhaa?
Rukousnauhan päätarkoitus on nykyisin tietysti ajatuksen pitämisessä itse asiassa, mutta varsinkin aikaisemmin sitä on oikeasti käytetty laskurina ja muistin tukena. Rukousnauhan avulla voidaan lukea kahta (tai useampaa) rukousta optimisuhteessa (esimerkiksi 10 pikkuhelmeä vastaa jokainen pikkurukousta ja niiden jälkeen tuleva helmi jotain muuta rukousta). Rukousnauhan avulla voidaan varmistaa, että pitkästä rukouksesta ei jää mitään pois. (Asian vierestä, mutta ennen suomalaisen hiippakunnan perustamista, katumusharjoituksena luettavat rukoukset lienevät olleet kirkkoslaavia, joten siinä tarvittiin lukutaidottomille karjalaisille kunnollista muistinvahvistusta).
Muhamettilaisten rukousnauha, subhah, on samaa ikivanhaa perua kuin kaikki muutkin rukouksen mekaaniset apuvälineet. Käsittääkseni heidän mielestään rukousnauha on puolivillainen apuväline, jota todellinen uskovainen ei tarvitse. Meillehän rukousnauha on samalla tavalla tarpeellinen esine kuin rukinlapa.
"Ero on tietenkin siinä synninpäästörukouksessa, jossa lännessä kaiketi pappi vapauttaa synneistä, eikä kuten meillä rukoillaan, jotta Jumala vapauttaisi, vedoten apostoleille annettuun lupaukseen sitomisesta ja päästämisestä."
Pieni tarkennus: Katolisessa kirkossa pappi antaa parannuksen sakramentissa ripittäytyjän synnintunnustuksen jälkeen ns. "absoluution" eli synninpäästön. Se ei tarkoita "synnistä vapautumista" (kuinka ihanaa se olisikaan, ettei tarvitsisi enää syntiä tehdä). Se tarkoittaa ripissä tunnustettujen ja kaduttujen syntien anteeksisaamista. Jumala itse antaa sakramentaalisen ripittäytymisen kautta synnintekijälle anteeksiannon ja rauhan.
Täällä on hyvät ohjeet. Näillä olen itsekin tuon oppinut. Jos on hetken tekemättä, pitää palata takaisin näihin ohjeisiin!
http://www.wattfamily.org/prayerope.html
Jos haluat oppia tekemään oikean
Ei ole oikeaa eikä väärää...
Rukous pysyy mielessä ei hoettuna pakonomaisena mantrana toistettu rukous ole vältäämättä muuta kuin hokemista.
Kyllä rukous tulee muutoinkin kuin nauhojen kanssa tai tietynlaisten nauhojen kanssa.
Muslimit esirukoilevat myöskin joskus rukousnauhan kanssa joskus ilman mielessään ja joskus laskemalla sormien niveliä.Dhikr eli pyyntörukous Jumalalle jossa muistellaan Jumalan 99 ominaisuutta.
Katolisilla on rosarionsa ja sillä oma merkityksensä.
Mutta jos aletaan hifistelemään mikä on oikea tai väärä rukousnauha... huh huijjaa...
Täällä keskustellaan ortodoksiasta eikä musulmaaneilla ja heidän tavoillaan ole hevon hännän tekemistä asian kanssa - paitsi se, että meitä teurastamalla he ovat tuottaneet koko joukon marttyyreita kirkolle.
Lisäoppia rukousnauhan solmimisesta löytyy Youtubesta hakusanoilla "orthodox prayer rope".
Jopas siinä on asiaton ortodoksi.
Taisi jättää kuitenkin sinut välistä?