Anarkistit tehtailevat lasuja kansallismielisistä:
https://m.youtube.com/watch?v=5nNbhZZW-c0
Lastensuojelu ja sossutädit on kyllä ihan omaa luokkaansa.
Meilläkin asui naapurissa häirikköperhe, jossa lapsia pahoinpideltiin ja ilmeisesti myös raiskattiin. He tekivät ilmiannon toisesta äidistä, jolta huostaanotettiin lapsi.
Tällä kyseisellä häirikköäidillä oli usean miehen kanssa yhteensä 9 lasta, joista tuli ympäristöään riivaavia terroristeja. Eräs ryhtyi pyromaaniksi ja lopulta tappoi erään henkilön.
Perheessä miehenä oli juoppohullu ukko, joka karjui keskellä yötä raiskanneensa lapsen ja menevänsä tunnustamaan poliisille. Tämä nainen esti.
Mainitsimme tästä sosiaaliviranomaisille ja poliisille, mutta ei heitä kiinnostanut, koska tämä patologinen valehtelijanainen oli niin hyvissä kirjoissa sossujen silmissä.
Oppinut, että sossut puolustaa valehtelijoita ja väärintekijöitä ei niitä, jotka puhuvat totta ja ovat uhreja.
Tuon tapon jälkeen sossuillakin ääni kellossa muuttui ja uskoivat sen jälkeen minkälainen perhe tuo oli.
He saivat aikaan kuvottavia löyhkiä, melusivat ja huusivat, riehuivat keskenään ja kolisivat pitkiä rupeamia. Koko asunto piti pistää uusiksi häädön jälkeen. Mm. puoliksi hajotettu ovi heitettiin sieltä ulos. Asunto tyhjennettiin parvekkeen kautta kaivurin koriin.
Koiransa tulivat huonon kohtelun myötä aggressiivisiksi ja niitä piti lopettaa. Poika poltti maton naapurin parvekkeella, lehtiä ja "pommin" rappukäytävässä, kotonansa jotain, pyöräkellarin, 3 kertaa läheisen koulun, mahdollisesti myös jäähallia, autiotaloja jne. Palaneen koulun vieressä oli Lasol-pulloja lojumassa.
Tapettu ilmeisesti toimitti tälle perheelle viinaksia. Muistaakseni vasaralla tapettiin. Rankkaa aikaa oli tuo. Riivasivat Ja haastoivat riitaa kaikkien kanssa. Uhkailivat koiralla muita pihapiirissä. Huvikseen soittivat 5 väärää hälytystä palokunnalle 3 kuukauden sisään. Näiden kaikkien palojen jälkeen. Ja eikun taas evakuoitumaan, kun paloautot kurvaavat pihaan pillit vinkuen. Niin hauskaa..
Monet näistä perheen lapsista kiusasivat muita ihmisiä, lähes kaikkia ympärillä olevia, yksi huoritteli minua ohikulkiessaan ja päästi aina koiran vapaalle juoksemaan päin... onneksi tuo koira ei ollut vihainen, mutta mutainen koira kun hyppii vaatteita päin, niin takki pesuun... Kaksi jahtasi alkuaikoina nokkosilla minua ja nuorempaa siskoani, jota yritin suojella. Pyromaani heitteli kaiken maailman kepeillä yms. Todeten kerran: "heitetään sitä päähän tällä pikkuautolla, niin että päästä tulee verta". Tervehenkistä meininkiä. Myöskin pikkulintujen kidutus kuului kuvaan.
Kerran tuo ukko säntäsi ovellemme hakkaamaan ja riehumaan. Silloin jostain talosta kuului koputusta, mutta ei meiltä. Uhkasi kaataa maalia kerran postiluukustamme.
Kaikennäköistä häirintää vuosikaudet. Naapurissa kävi kato asukkaiden suhteen: joko muuttivat pois tai kuolivat. Eräs juoppo menehtyi myöhemmin. Hänen ovellaan oli räjäytetty kotitekoinen pieni pommi ja palomiehet keskellä yötä hajottivat oven päästäkseen sisään. Muistan kun kiskoin vaatetta päälle ja talon läpi kaikui kun ovenkarmit putoavat lattialle. Eivät ihmiset kestäneet tätä jatkuvaa terroria. Kaikki helisemässä, kun piipaa-autoja kuulee.
Häädettiin maksamattomien vuokrien vuoksi, ei tulipalojen. Useasti soittivat muille naapureille poliiseja, kun olivat itse tehneet jotain. Väärillä nimillä ja valehtelivat sujuvasti kaikkea soopaa: että meillä on vaarallinen koira, vaikkei meillä mitään koiraa ollut. Juuri tuo valehtelutaipumus teki asiasta niin raivostuttavan: hän varmaan uskoi itsekin täysillä sepustuksiinsa ja piti kulisseja pystyssä viranomaisille päin; selitti rikospoliiseillekin, että heitä kiusataan.
Muut olivat kaiken tuon uhreja ja sitten vielä leimattu sen päälle ja viranomaistahot uskoivat näitä häiriköitä. Uskomatonta meininkiä oli se.
No, ilmeisesti tuo nainen on kuollut... Pyromaani oli vankilassa, verikosto päällänsä: tappoi siis mustalaisen, homottelusta. Nuorimmat lapset eivät ehkä ehtineet mennä niin piloille.
Mutta kuvittele vähän vajaita porukoita, jotka kaiken lisäksi ovat ilkeitä, kuin jotkin peikot. Muistan sen päivän, kun ajattelin, että tätä ei kestä enää: täältä on pakko muuttaa pois, luovutan, sinä päivänä he muuttivat.
Ehkä olimme hieman jääräpäisiä sen suhteen, että ajattelimme, että miksi meidän täytyy muuttaa, jos meitä häiriköidään. Veljeni syyttää meitä tästä: pitäen sitä joustamattomuutena. Mutta paljon on joutunut kärsimään tuon takia.
Tosin tämä on hyvä asunto, iso ja viihtyisä, hyvällä paikalla kaikkien palveluiden ja kulkuyhteyksien lähellä, puistomainen ja kaupunkimainen ympäristö ja luontoa ympärillä: kilometri rantaan. Nyt nauttii olostaan. Onko tämä onnellinen tarinan loppu, ehkä.
https://m.youtube.com/watch?v=5nNbhZZW-c0
Lastensuojelu ja sossutädit on kyllä ihan omaa luokkaansa.
Meilläkin asui naapurissa häirikköperhe, jossa lapsia pahoinpideltiin ja ilmeisesti myös raiskattiin. He tekivät ilmiannon toisesta äidistä, jolta huostaanotettiin lapsi.
Tällä kyseisellä häirikköäidillä oli usean miehen kanssa yhteensä 9 lasta, joista tuli ympäristöään riivaavia terroristeja. Eräs ryhtyi pyromaaniksi ja lopulta tappoi erään henkilön.
Perheessä miehenä oli juoppohullu ukko, joka karjui keskellä yötä raiskanneensa lapsen ja menevänsä tunnustamaan poliisille. Tämä nainen esti.
Mainitsimme tästä sosiaaliviranomaisille ja poliisille, mutta ei heitä kiinnostanut, koska tämä patologinen valehtelijanainen oli niin hyvissä kirjoissa sossujen silmissä.
Oppinut, että sossut puolustaa valehtelijoita ja väärintekijöitä ei niitä, jotka puhuvat totta ja ovat uhreja.
Tuon tapon jälkeen sossuillakin ääni kellossa muuttui ja uskoivat sen jälkeen minkälainen perhe tuo oli.
He saivat aikaan kuvottavia löyhkiä, melusivat ja huusivat, riehuivat keskenään ja kolisivat pitkiä rupeamia. Koko asunto piti pistää uusiksi häädön jälkeen. Mm. puoliksi hajotettu ovi heitettiin sieltä ulos. Asunto tyhjennettiin parvekkeen kautta kaivurin koriin.
Koiransa tulivat huonon kohtelun myötä aggressiivisiksi ja niitä piti lopettaa. Poika poltti maton naapurin parvekkeella, lehtiä ja "pommin" rappukäytävässä, kotonansa jotain, pyöräkellarin, 3 kertaa läheisen koulun, mahdollisesti myös jäähallia, autiotaloja jne. Palaneen koulun vieressä oli Lasol-pulloja lojumassa.
Tapettu ilmeisesti toimitti tälle perheelle viinaksia. Muistaakseni vasaralla tapettiin. Rankkaa aikaa oli tuo. Riivasivat Ja haastoivat riitaa kaikkien kanssa. Uhkailivat koiralla muita pihapiirissä. Huvikseen soittivat 5 väärää hälytystä palokunnalle 3 kuukauden sisään. Näiden kaikkien palojen jälkeen. Ja eikun taas evakuoitumaan, kun paloautot kurvaavat pihaan pillit vinkuen. Niin hauskaa..
Monet näistä perheen lapsista kiusasivat muita ihmisiä, lähes kaikkia ympärillä olevia, yksi huoritteli minua ohikulkiessaan ja päästi aina koiran vapaalle juoksemaan päin... onneksi tuo koira ei ollut vihainen, mutta mutainen koira kun hyppii vaatteita päin, niin takki pesuun... Kaksi jahtasi alkuaikoina nokkosilla minua ja nuorempaa siskoani, jota yritin suojella. Pyromaani heitteli kaiken maailman kepeillä yms. Todeten kerran: "heitetään sitä päähän tällä pikkuautolla, niin että päästä tulee verta". Tervehenkistä meininkiä. Myöskin pikkulintujen kidutus kuului kuvaan.
Kerran tuo ukko säntäsi ovellemme hakkaamaan ja riehumaan. Silloin jostain talosta kuului koputusta, mutta ei meiltä. Uhkasi kaataa maalia kerran postiluukustamme.
Kaikennäköistä häirintää vuosikaudet. Naapurissa kävi kato asukkaiden suhteen: joko muuttivat pois tai kuolivat. Eräs juoppo menehtyi myöhemmin. Hänen ovellaan oli räjäytetty kotitekoinen pieni pommi ja palomiehet keskellä yötä hajottivat oven päästäkseen sisään. Muistan kun kiskoin vaatetta päälle ja talon läpi kaikui kun ovenkarmit putoavat lattialle. Eivät ihmiset kestäneet tätä jatkuvaa terroria. Kaikki helisemässä, kun piipaa-autoja kuulee.
Häädettiin maksamattomien vuokrien vuoksi, ei tulipalojen. Useasti soittivat muille naapureille poliiseja, kun olivat itse tehneet jotain. Väärillä nimillä ja valehtelivat sujuvasti kaikkea soopaa: että meillä on vaarallinen koira, vaikkei meillä mitään koiraa ollut. Juuri tuo valehtelutaipumus teki asiasta niin raivostuttavan: hän varmaan uskoi itsekin täysillä sepustuksiinsa ja piti kulisseja pystyssä viranomaisille päin; selitti rikospoliiseillekin, että heitä kiusataan.
Muut olivat kaiken tuon uhreja ja sitten vielä leimattu sen päälle ja viranomaistahot uskoivat näitä häiriköitä. Uskomatonta meininkiä oli se.
No, ilmeisesti tuo nainen on kuollut... Pyromaani oli vankilassa, verikosto päällänsä: tappoi siis mustalaisen, homottelusta. Nuorimmat lapset eivät ehkä ehtineet mennä niin piloille.
Mutta kuvittele vähän vajaita porukoita, jotka kaiken lisäksi ovat ilkeitä, kuin jotkin peikot. Muistan sen päivän, kun ajattelin, että tätä ei kestä enää: täältä on pakko muuttaa pois, luovutan, sinä päivänä he muuttivat.
Ehkä olimme hieman jääräpäisiä sen suhteen, että ajattelimme, että miksi meidän täytyy muuttaa, jos meitä häiriköidään. Veljeni syyttää meitä tästä: pitäen sitä joustamattomuutena. Mutta paljon on joutunut kärsimään tuon takia.
Tosin tämä on hyvä asunto, iso ja viihtyisä, hyvällä paikalla kaikkien palveluiden ja kulkuyhteyksien lähellä, puistomainen ja kaupunkimainen ympäristö ja luontoa ympärillä: kilometri rantaan. Nyt nauttii olostaan. Onko tämä onnellinen tarinan loppu, ehkä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Et uskaltanut kertoa mistä kaupungista oli kyse? Onko liian pieni kaupunki?