Vakuutusyhtiöt ovat yleisesti rajanneet ydinvoimaan liittyvät vahingot pois vakuutusehdoistaan.
Onko valtio laissa ilmoittanut korvaavansa vahingot?
Onko valtio laissa ilmoittanut korvaavansa vahingot?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ydinvoimalaonnettomuudet rinnastetaan tshunamin kaltaisiin luonnonkatastroofeihin, joiden tuhojen täysimääräiseen korjaamiseen ei muka kenelläkään voida olettaa olevan varaa. Nykyisin laki edellyttää ydinvoimalaitoksen haltijalta noin 250M€ korvausvastuun ja sen jälkeen valtiolta muistaakseni saman verran. Huomaa siis, että valtiokaan ei ole korvausveollinen kuin määrättyyn summaan saakka.
Ydinvoimalan haltijoita vastaan kanneaika on 10 vuotta, valtiota vastaan 30 vuotta. Säteilyperäisen syövän latenssiaika on yleensä yli 10 vuotta.
Suomen ydinvoimaloiden korvausvastuuta voi verrata muihin:
- Suomi 250M€
- Saksa 2500M€
- USA 10 000M€
Suomessa ydinlaitoksen haltijan korvausvastuuta ollaan nostamassa noin 700M€:n. Myös kanneaikaan on luvassa muutoksia.
Ydinvoimalat ovat vakuuttaneet laitoksensa kansainvälisessä vakuutuspoolissa. Siten yhden ydinvoimalan vakuutusmaksu on hyvin pieni. Vaarana on, että useamman lähekkäisen onnettomuuden sattuessa rahaa ei löydykkään.
Kyllä vakuutuspuoli on hallinnassa. Vakuutusyhtiötkin laskevat riskinsä, ja sen takia ydinvoimaloiden vakuutusmaksut ovat hyvin pienet.
Itselläni on jännä Shellin pyörittämä liikennetapaturmavakuutus. Se maksaa pienemmän korvaussumman myös muissa tapaturmissa. Ei kuitenkaan silloin, jos tapaturma on sattunut ydinvoimalassa.
Olen syytä tuohon naurettavaan poikkeukseen yhtiöstä kysellyt, ja selitykset ovat olleet kirjavia. Sitkeästi se ehto kuitenkin mukana pysyy.
Aivan epäilemättä ydinlaitosten haltijoiden vakuutusmaksut ydinonnettomuuden varalle ovat jopa huvittavan pienet, joten siltä osin 'vakuutuspuoli on hallinnassa' kuten niin tietävästi tulit lausuneeksi.
Mutta kun kysymys onkin siitä, kuinka paljon valtio joutuu korvaamaan ja kuinka paljon voi jäädä ilman mitään korvausta.
Erityisen hyvin vakuutuspuoli on kunnossa ydinlaitosten haltijoilla kanneajan suhteen. Kymmenen vuoden kanneaikana ei syöpä juuri ehdi ilmetä. Valtiota vastaan kanneaika on 30 vuotta ja sinä aikana jo hyvinkin ehtii syöpä ilmetä. Eli valtion piikkiin menee, jos nyt valtiolla vielä sattuu olemaan korvausvelvollisuutta jäljellä.
Näyttää olevan kaikilla yhtiöillä rajattu tuo ydinvahinko kaikissa muodoissa pois.
Ehkä se on sitä riskinhallintaa.
Kukahan suomessa vakuuttaa ydinvoimalat? Onkohan se joku pooli?
Vähäiset ovat valtion kulut säteilyn välillisistäkin seuraamuksista. Juuri puhuivat uutisissa, että Suomessa kuolee satamäärin ihmisiä vuosittain hiukkaspäästöjen suoranaisiin vaikutuksiin.
Ei taida niile sairauksille löytyvän maksumiestä esim. öljy-yhtiöstä.
Niin, tuo ydinvoimalavakuuttaja on otsikossa. Se joutuu itse arvioimaan riskinsä. Ei ole olemassa valmista kaavaa tai taulukkoa ydinvoimaloiden vakuutusmaksuille.
Tuo vakuutus kun lupaa maksaa korvauksen myös työaikana tapahtuvasta tapaturmasta, erottunee siksi muiden vakuutusten porukasta.
Luulenpa, että alkujaan kyse on huonosta käännöksestä, eikä sitä ole korjattu.
Ydinvoimalahan on varsin turvallinen työpaikka. Tapaturmia on vähän, ja vielä vähempään ne pitäisi saada puristettua.
Kansainvälinen pooli ydinonnettomuuden vakuutuksen takana on. Siihen kuuluu myös maita, joilla ei ole omaa ydinvoimalaa, kuten Tanska. Ehkä on niin, että ydinvoimaton maa saa ainakin helpommin korvauksia muiden aiheuttamasta ydinonnettomuudesta, kun on vakuuttanut kansalaisensa sen varalta.
Poolin tarkka rakenne on mulla selvttämättä. Mielenkiintoista se kyllä olisi saada tietää.
Ydinvastuulaissa korvausvelvollisuus määritellään 'erityisnosto-oikeutena', joka Suomen ydinvoimaloiden osalta taitaa uusimman asetuksen mukaan olla 175miljoonaa erityisnosto-oikeutta. Se muutetaan valuutaksi kansainvälisen valuuttarahaston sääntöjen mukaan - en tunne sitäkään systeemiä tarkkaan - ja on Suomen osalta tätä nykyä ydinlaitosten haltijoilla noin 250M€.
Silloin tällöin näkee jonkun ydinvoimalobbarin, tai sellaista uskoneen, väittävän, että ydinonnettomuutta varten olisi jo rahat jossain rahastossa. Tosiasiassa senttiäkään ei ole rahastoitu sitä varten.
Ydinvastuulaki on kokonaisuudessaan luettavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720484
Sitä on ihan aiheestakin kritisoitu 'rikollisen epäselväksi munkkilatinaksi'. Muutosesityksessä ainakin epäselvät viittaukset vahingonkorvauslakiin halutaan selvemmiksi. Kannattaa ainakin yrittää lukea se yhden kerran kokonaan :)
"
Näyttää olevan kaikilla yhtiöillä rajattu tuo ydinvahinko kaikissa muodoissa pois.
Ehkä se on sitä riskinhallintaa.
"
Ehkä on myös uhrin etu, kun mahdóllisuudet erimielisyyksiin siitä, kuka korvaa tai kuka on ensisijainen korvaaja, ovat pienemmät. Mutta kyllähän vakuutusyhtiöille ydinvoimaonnettomuus vastaa luonnonkatastrofia, joten jättämällä ne korvausten ulkopuolelle saadaan riskiä pienemmäksi.
Ydinvoimalaonnettomuudelle on häviävän pieni todennäköisyys, ja tuolloinkin päästöt jäisivät mitättömiksi.
Hengitysilmaamme saa pilata surutta, ja aiheuttaa sitä kautta suuria kustannuksia sekä kärsimyksiä. Kaikki menee meidän veronmaksajien piikkiin. Autuasta puuhaa!
Mutta katsos, kun pääasia on vastustaa jotain, tässä vastaajan tapauksessa pahaa ydinvoimaa, niin eihän sitä tarvitse ottaa huomioon muita oikeita ongelmia ilmastonlämpenemisineen.
Laskee vain menemään surutta kaikkea paatosta, mitä netistä löytää!
Vastaajallehan ydinvoiman vastustus on uskonto. Aika vähän hän tekniikapuolelta tietää, vaikka ollaan yritetty opettaa. Aatepuoli on kyllä hallussa, tämä "mitään en tiedä, mutta vastaan olen".
Toisaalta, hyvä otos kansastamme hän on. Varsin moni kannatti EU:n jäseneksi liittymistäkin vain sen takia, että viinan hinta tulee jäsenyyden myötä laskemaan.
Suomen ydinlaitosten ainoa taloudellinen vastuu ydinonnettomuudesta on vakuutusmaksun suorittaminen.
Suomen ydinlaitosten haltijat voivat siten olla ydinvastuulakiin enemmän kuin tyytyväisiä: korvausvelvollisuuksiensa mitättömyyteen ydinonnettomuustapauksissa ja kanneajan naurettavuuden lisäksi myös liiketoiminnan jatkumisen turvaamiseen jopa ydinsuurkatastrofinkin jälkeen.
Toisin kuin muiden energiatuotantolaitosten, ei ydinlaitosten tarvitse, nykyisen ydinvastuulain mukaan, vastata ydinonnettomuuden aiheuttamista korvauksista omaisuudellaan. Tämä mahdollistaa tuotannon - sähkön ja ydinjätteiden sekä meren lämmittämisen - jatkamisen ydinonnettomuudenkin jälkeen ilman minkäänlaista taloudellista vastuuta jo aiheutuneesta vahingosta.
Kaikki ydinonnettomuuden aiheuttamat ympäristövahingot jätetään myös kohteliaasti muiden kansalaisten maksettavaksi. Näin ydinlaitosten omistajien etu täytyy ydinlaitosten käyttöluvan lakisääteisen ehdon 'ydinlaitoksen on oltava kansakunnan kokonaisedun mukaista' osalta.
Uuteen ydinvastuulakiin on jo tulossa eräänlainen rajaton korvausvastuu. Siinä korvaukset ovat enimmillään (korvausvelvollisuusjärjestyksessä)
- ydinlaitoksen haltija: 700M€
- valtio: 500M€
- pooli: 300M€
- ydinlaitoksen haltija: omaisuudellaan
'Rajaton vastuu' tarkoittaa tässä tapauksessa: kunhan valtio on korvannut 500M€ ja erilaisten sopimusten kautta 800M€, katotaan onko meillä mitään millä maksaa jäljellä olevia korvauksia.
Oikeudenmukaisemppi korvausjärjestys olisi:
1: vakuutus ja pooli
2: ydinlaitos omaisuudellaan
3: valtio
Tarkemmin lakimuutosehdotuksesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006591630#22000000006591630
EU-tasolla on myös paineita myös ydinvoimalaonnettomuuden ympäristövahinkojen asettamiseksi korvattavaksi.
Kivihiilivoimalan lämmöstäkin suurin osa menee mereen.
Lukuja korvauksista voi luetella, mutta mitä luulet Kansanterveyslaitoksen sanovan kivihiilivoimalan vaikutuksesta vaikkapa ihmisten terveydelle.
Ydinvoimalahankettahan se puolsi juuri tuosta syystä.