Krisittyinä itseään pitävät omivat Raamatun totuudet yksinä ja ainoina. Tosiasia on kuitenkin, että vanhat hindulaiset Veda-kirjat kertovat hyvin luotettavasti nykyisestä pimeästä Kali Yuga-aikakaudesta.
Tästä tekstistä nykyisen aikakauden meno:
""Kali Yugan aikana maailman johtajista tulee vaarallisia ja verotus muuttuu epäoikeudenmukaiseksi. Johtajat eivät enää koe luontoa ja ihmisten roolia siinä tärkeäksi. Kali Yugan aikana väärät ihmiset pääsevät valtaan. Valtakunnallisia protesteja pyritään välttämään muutoksien estämiseksi. Täysin motiiviton murhanhimo ja murhat lisääntyvät. Himon osoittamisesta tulee sosiaalisesti hyväksyttävää. Ihmiset eivät enää ole järjen ohjattavissa, vaan tunteet valtaavat alaa, sekä toistepäin. Ihmiset ovat näennäisen älykkyyden sokaisemia, eivätkä näe enää viisauden tarpeellisuutta. Stereotyypit ja kulttuuriarvot ovat nousseet elämän prioriteeteiksi. Jopa esiteinit tulevat raskaiksi, koska yhteiskunnassa pääasiaksi on muodostumassa seksuaalisuus ja yhdyntä. Synnillisyys ja paheelliset elämäntavat valtaavat alaa ja hyveellisyys hiipuu. Alkoholi ja huumeet leviävät. Oikeita guruja ei enää kunnioiteta ja heidän opetuksiaan aletaan pilkata, sillä maailman täyttää tekaistut gurut. Syntien määrän lisääntyessä myös luonnollisten rangaistusten määrä lisääntyy ja ihmisiä menehtyy mitä julmimmissa katastrofeissa. Aikakauden loppuvaiheessa jatkuvat sateet valtaavat maan. Kali Yugan loppupuolella Kalki tulee ratsastaen valkoisella hevosellaan ja alkaa taistelunsa Kalia ja sen pimeitä voimia vastaan."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veda-kirjat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kali_Yuga
Tästä tekstistä nykyisen aikakauden meno:
""Kali Yugan aikana maailman johtajista tulee vaarallisia ja verotus muuttuu epäoikeudenmukaiseksi. Johtajat eivät enää koe luontoa ja ihmisten roolia siinä tärkeäksi. Kali Yugan aikana väärät ihmiset pääsevät valtaan. Valtakunnallisia protesteja pyritään välttämään muutoksien estämiseksi. Täysin motiiviton murhanhimo ja murhat lisääntyvät. Himon osoittamisesta tulee sosiaalisesti hyväksyttävää. Ihmiset eivät enää ole järjen ohjattavissa, vaan tunteet valtaavat alaa, sekä toistepäin. Ihmiset ovat näennäisen älykkyyden sokaisemia, eivätkä näe enää viisauden tarpeellisuutta. Stereotyypit ja kulttuuriarvot ovat nousseet elämän prioriteeteiksi. Jopa esiteinit tulevat raskaiksi, koska yhteiskunnassa pääasiaksi on muodostumassa seksuaalisuus ja yhdyntä. Synnillisyys ja paheelliset elämäntavat valtaavat alaa ja hyveellisyys hiipuu. Alkoholi ja huumeet leviävät. Oikeita guruja ei enää kunnioiteta ja heidän opetuksiaan aletaan pilkata, sillä maailman täyttää tekaistut gurut. Syntien määrän lisääntyessä myös luonnollisten rangaistusten määrä lisääntyy ja ihmisiä menehtyy mitä julmimmissa katastrofeissa. Aikakauden loppuvaiheessa jatkuvat sateet valtaavat maan. Kali Yugan loppupuolella Kalki tulee ratsastaen valkoisella hevosellaan ja alkaa taistelunsa Kalia ja sen pimeitä voimia vastaan."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veda-kirjat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kali_Yuga
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onhan ne Jeesuksen ajan tapahtumat voineet sekoittua muihinkin uskontoihin. Se mitä tapahtui silloin on mennyt suullisena parimätietona eteenpäin ja vaikuttaneet missä milläkin tavalla, jos siinä mitä ovat suullisesti eteenpäin puhuneet ei ole ollut mukana evankeliumia ja Jeesusta, eikä Luojaa.
Lisään vielä, että ennustajia ja tietäjähenkiäkin on ollut iät olemassa.
Milloin noita aloituksessa lueteltuja ongelmia EI ole ollut?
Lopunajoista keskustelussa olisi hyvä huomioida ihminen itse.
Hänelle on määrätty elinpäivät.
Etsi Jumalaa nuoruutesipäivinä, ennenkuin pahat päivät koittavat.
Mitäpä siitä voisi vetää johtopäätöksiä?
Ainakin itse päättelisin sen, että syntymäni jälkeen minun, eli oma sukupolveni elää lopunaikaa. Minä ja kanssamatkaajani ei elä nyt iankaikkista elämää - elämänmuotona.
Minulla ei ole elämänlahjaa itsessäni, ja tuskin sitä on kirkkollisilla isillä, eli Martilla, tai helluntalaisilla, jne. Eli elämää heissä ei ole itsessään jota he voisivat tarjota välimiesasiassa Jumalan edessä edes minulle.
Vaan on mentävä sille lähteelle, jolla elämä on hallussa ja kenellä se on lahjoitettavissa,.
Tässä katson asiaan, käsitteessä Luoja. Eli elämänantaja.
Ja siitä kumpuaa mieleen ajatus "elämänkirja" ja iankaikkisen elämän armolahja.
ts. MINÄ elän lopunaikaa ja päättyy, kun Elämänantajalle palaa minun elämänhenkäykseni ja ruumiini jää elottomaksi - maatumaan sanan opetuksen ja puheen mukaan.
Katoavainen on kadotettu - suomeksi sanottuna.
Se, missä taas puhutaan Elämästä - Elämänantajasta - on oma lukunsa. Mutta, päätelmä siitä, että voiko puhua lopunajoista, niin sanoisin KYLLÄ. Kyllä voi.
Sinä ja minä elämme lopunaikaa ja aika päättyy.
Katoavaisuus - on tehty aikaan opiksi ja ohjeeksi, että sitä katsellen voidaan päätellä, että kyllä, - me kuolemme. Memento mori.
No, jätän teidät miettimään kukin kohdalleen sitä, mistä kukin ammentaa elämäänsä sitä elämänlahjaa, tai sitten ei.
Minut ainakin on äitini kohdussa kudottu jonkun syyn takia elämään ja siitä olen johtanut päätelmät, jonka johdosta tätä elämäni lopun aikaa eläen, katselen välimiestäni.
En ketään kirkkojulistusta - vaan aivan päätekijää ja siinä lepään.
Ja jopa tietoisuu saa aikaiseksi elämään jo nyt, että ehkä naapurini on tyytyväinen tähän persoonaani paremmin, kuin siihen, mitä ennen olin.
Sekin tuli lahjana - sen sivutuotteena tähän aikaan. Eli opin ymmärtämään syyn ja seurauksen näköaloja.
"Mene - mutta älä enää syntiä = rakkaudettomia tekoja tee!!"" ... Siitä syntyy se elettävän näköinen elämä jo nyt - tähän aikaan ja tämä on sitä valintaa.
On niitä, jotka käy lainaamassa sananparren omiin soteisiinsa. Niitä karttakaatte.
Valhe ja totuus ovat kietoutuneet ympärillemme kuin valheiden verkko. Katkoi verkot valheen, kahleet kuoleman.
Nykyään puhutaan mielellään karmasta, silloin kun ei puhuta luonnonvalinnasta. Molemmat on ovelia kiertoilmaisuja, muka ihmisen kaikkivoipaisuudesta. Karma on buddhismia, luonnonvalinta darwinilaisuutta.
Buddhalaisuudessa karma tarkoittaa ikuista kiertotaloutta. Sopii varsin hyvin viheriä kirjelaatikkoon. Ihminen muka syntyy uudestaan niin monta kertaa että oppii tarpeeksi hyväksi. Valaistuu. Tämmöinen kaikki on tietenkin hälynpölyä. Häränpyllyä. Eikä ainoastaan ihmiseksi, vaan elukaksikin. Kasviksikin voi syntyä. Ikään kuin kasvi voisi tehdä sen enempää pahaa kuin hyvääkään. Olkoonkin, että buddhalainen ei tunnusta pahaa olevan olemassakaan. On vain taidollista käyttäytymistä, tai sitten taitamattomuutta. Ei paha ole yksikään, toinen on vain heikompi toista. Tätä sanontaa hokee moni kristityksikin tunnustautuva. Onhan oma pahuus niin mukavaa ulkoistaa, eihän silloin tarvitse ottaa vastuuta omista synneistäänkään.
Mitä taas tulee ennustuksiin, kyllä riivaajatkin tietää tulevasta. Tietävät ja vapisevat silloin, illoin.
"Tämmöinen kaikki on tietenkin hälynpölyä. Häränpyllyä. Eikä ainoastaan ihmiseksi, vaan elukaksikin. Kasviksikin voi syntyä. Ikään kuin kasvi voisi tehdä sen enempää pahaa kuin hyvääkää"
Vähäinen ja väärä on sinun tietämyksesi itämaisen filosofian ja siihen pohjaavien uskontojen elämän ja kehityksen käsityksestä. Kehitys ei niissä voi kulkeataaksepäin. Ihminen ei todellakaan voi syntyä eläimeksi sen kummemmin kuin kasviksikaan.
Vähäinen on tietämykseni. Sen kuitenkin tiedän että se jota he sanovat dharmaksi on sielu joka voi muuttua fyysiseksi tai mentaaliseksi olomuodoksi seuraavassa elämässä. Toisin sanoen ihmiseksi, elukaksi tai kasviksi.
Parempaan tietämykseen, jonka toivotaan valaistumiseen päätyvän, tarvitaan guruja, noita mukamas viisaammaksi tulleita. Mutta kuka voi sanoa olevansa guru? Ei oikeastaan kukaan. Jumalatkin on saman kiertotalouden alaisia. Mistään ei ole mitään varmuutta. Ei voi tietää mitä on ollut menneessä elämässä, eikä voi tietää mitä tulee olemaan tulevassa.
Toivotonta ponnistelua on elämä silloin.
Joitakin perusteita:
Ihmisellä on sielu. Ei eläimellä. Sielu ei voi muuttua fyysiseksi. Ihmisen keho on fyysinen. Keho on sielun ja Hengen asuinsija. Ihmiskeho on myös Jumalan temppeli. Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet (1.Kor.3:17)
Hindujen neljä aikakautta Satya Yuga, Treta Yuga ja Dvapara Yuga, ovat kulta, hopea, pronssi ja rauta-kausi. Itseasiassa kyseessä Danielin patsaan näyn neljä ylintä osaa. Ne ovat myös ilmestyskirjan neljä ratsumiestä. Neljännen loppupuolella tulee hinduluettelossa viides ratsumies, joka rupeaa sotimaan pimeyden velhoja vastaan.
Nykyinen aikakausi on viides aikakausi, joka on rautaa ja savea.
Kristikunnan tuntema julkinen historia on vain verho, jonka taakse kätkeytyy nykyihmisen kannalta käsittämättömän kaukaisia menneisyyksiä ja menneisyyden tapahtumia. Tästä menneisyydestä on jäänyt joitakin tunnettuja merkkejä myös nykyiseen aikakauteemme. Näitä ovat mm Pääsiäissaaren valtavat patsaat. Ne ovat ajalta jolloin ihmiskunnan keskuudessa eli jättiläisiä. Tuolloin myös Jumalan pojat havaitsivat ihmisten tyttäret kauniiksi ja ottivat heistä vaimoikseen ketkä vain sopiviksi katsoivat.