Jeesuksen syntymästä

Tämä kaikki tapahtui Nisan kuun ensimmäisenä päivänä. Nisan kuun ensimmäinen päivä on tänä vuonna meidän kalenterimme mukaan:

Auringon laskusta 8.3. - auringon laskuun 9.3.2019

(http://torahcalendar.com/Calendar.asp?YM=Y2019M1)

Tuollaista taikauskon kyllästämää aikaa se oli. Ihan vartijat olivat huolehtimassa että saatiin varmasti uhrikaritsat elävänä syntymään jotta ne hetken päästä tapetaan erään maagisen pölvästin tyytyväisenä pitämiseksi.

Eikö yhtään hävetä uskoa tuollaiseen hevonpaskaan?

<<meihin>>

Vai liittyykö tämä sittenkin siihen, että juutalaisten tehtävä on julistaa evankeliumi kaikelle kansalle!

1. Syntyikö Jeesus Betlehemissä?
Myytti: Jouluevankeliumin mukaan viimeisillään raskaana ollut Maria matkusti sulhasensa Joosefin kanssa kodistaan Nasaretista Betlehemiin, jotta heidät voitaisiin kirjata siellä keisari Augustuksen väestölaskentaan. Perille päästyään Maria synnytti Jeesuksen tallissa.
Selitys: Roomalaisten tiedetään toteuttaneen ajanlaskumme alun aikoihin useita väestölaskentoja.
Toinen ongelma liittyy koko Rooman valtakuntaa koskevaan verollepanoon. Roomalaiset järjestivät verollepanoja (väestölaskentoja), mutta niistä huolehtivat käskynhaltijat yksittäisissä provinsseissa, koska Rooman valtakunnan provinssien hallintomallit olivat hyvinkin erilaisia keskenään. Verollepanoja ei koordinoitu millään keisarin koko valtakunnalle osoittamilla käskyillä, eikä koko valtakunnan kattavaa yhteistä verollepanoa koskaan järjestetty. Uuden testamentin ulkopuolisista lähteistä tiedämme, että Quiriniuksen aikana vuonna 6 Juudeassa järjestettiin väestölaskenta verotusta varten. Se ei kuitenkaan ollut valtakunnanlaajuinen, vaan paikallinen väestölaskenta Juudean siirtyessä Herodeksen kuningassuvun alamaisuudesta roomalaisten suoraan hallintaan. Luukkaan evankeliumin kirjoittaja näyttää sekoittaneen Juudean paikallisen väestönlaskennan ja koko Rooman valtakuntaa koskevan keisarillisen käskyn.
Luukkaan evankeliumi ajoittaa joulukertomuksen Quiriniuksen hallintokauteen, jolloin roomalainen paikallinen väestönlaskenta olisi mahdollinen. Kuningas Herodes, joka esiintyy sekä Luukkaan että Matteuksen evankeliumeissa, ei kuitenkaan sovi ajoitukseen. Tällöin Herodekseen liittyvät kertomukset idän tietäjistä, Betlehemin lastenmurhasta ja paosta Egyptiin eivät ole mahdollisia. Jos taas otamme mukaan Herodeksen, täytyy meidän sulkea pois Augustuksen määräämä verollepano, joka esitetään syynä Marian ja Joosefin Betlehemin matkalle. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun (Luuk. 2: 3-4). Verollepanoon liittyy muitakin ongelmia. Verollepanoa varten oli rekisteröidyttävä, kirjoittauduttava veroluetteloon. Luukkaan evankeliumin maininta, että kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa, vastaa roomalaista verotuskäytäntöä, mutta se miten kirjoittaja tulkitsee ”oman kaupungin”, ei ole roomalaisen verotussysteemin mukainen.
Jouluevankeliumi määrittelee Joosefin ”oman kaupungin” Betlehemiksi Daavidin suvun mukaan, eikä hänen asuinpaikkansa Nasaretin ja hänen omaisuutensa mukaan. Väestölaskennassa roomalaisia eivät kuitenkaan kiinnostaneet sukujuuret, vaan elävien ihmisten omistukset. Joosefilla ja Marialla, jotka evankeliumien mukaan asuivat Galilean Nasaretissa, ei ollut mitään syytä lähteä Betlehemiin rekisteröitymään. He eivät omistaneet Betlehemissä mitään, koska he tarvitsivat siellä majapaikkaa – joskin siinä ei joulutarinan mukaan ollut tilaa. Joosefin ja Marian ei olisi muutenkaan tarvinnut lähteä Galilean Nasaretista Juudean Betlehemiin, sillä Galilea ja Juudea olivat eri hallintoalueita. Galilealaisena Joosef Nasaretilaisella ei ollut mitään tekemistä Juudean väestölaskennan kanssa. Vuonna 6 Galilea oli jäänyt Rooman alaisen vasallishallitsijan hallintaan, joten roomalainen verollepano ei koskenut Galilean asukkaita.

Vanhoissa lähteissä ei kuitenkaan mainita, että ihmisten olisi pitänyt kirjautua väestörekisteriin synnyinkaupungissaan ja matkustaa sitä varten ehkä kovinkin kauas asuinpaikastaan.
Nasaretista on Betlehemiin linnuntietä noin sata kilometriä, mikä oli antiikin aikaan pitkä taival, tehtiinpä se sitten jalan tai aasin selässä.

Käytännössä matkaa oli vieläkin enemmän, sillä Maria ja Joosef olisivat luultavasti halunneet kiertää Samariaksi kutsutun alueen kaukaa.
Monien lähteiden mukaan samarialaisten ja muiden juutalaisten välit olivat kireät, ja muukalaiset olisivat hyvinkin voineet joutua Samariassa ryöstetyiksi tai jopa tapetuiksi.
Joosef ja Maria eivät todennäköisesti lähteneetkään Nasareista minnekään.
Raamatussa kerrotaan Jeesuksen syntyneen Betlehemissä luultavasti siksi, että Betlehemiä pidettiin kuningas Daavidin synnyinkaupunkina ja profeettojen mukaan Messiaankin oli määrä syntyä siellä.
2. Syntyikö Jeesus 24. joulukuuta?
Myytti: Kristityt viettävät joulua joulukuun lopulla siksi, että kristillisen perimätiedon mukaan Jeesus syntyi joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä.
Selitys: Jeesuksen syntymäjuhlan ajoitus juontuu pitkälti esikristillisestä perinteestä. Esimerkiksi Raamatussa ei missään kohdassa sanota, että Jeesus syntyi juuri joulukuussa.

Tutkijat eivät ole yksimielisiä sen enempää Jeesuksen syntymäpäivästä kuin vuodestakaan. Joulun ajoitus vuoden loppuun johtuu siitä, että antiikin roomalaiset viettivät keskitalven juhlaansa Sol Invictusta 25. joulukuuta. Sol Invictus eli ”voittamaton aurinko” muistutti monin tavoin viikinkien jól-juhlaa, jota Pohjolan muinaiset asukkaat viettivät talvipäivän seisauksen -aikoihin sen kunniaksi, että päivä alkoi taas pidentyä.
Kristityt säilyttivät keskitalven juhlan ajankohdan kutakuinkin ennallaan, mutta he yhdistivät juhlan Jeesuksen syntymään.
Itä-Roomassa Jeesuksen syntymää vietettiin vasta 6. tammikuuta, ja samaa itäistä tapaa noudatetaan edelleen muun muassa Venäjällä.
Pohjolan pakanat juhlivat joulukuun loppupuolella jo kauan ennen Jeesuksen syntymää.
Joulukertomusten ristiriitoja ja selviä virheitä on nykytutkimuksessa selitetty sillä, että Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kirjoitettiin vuoden 90 paikkeilla, jolloin Jeesuksen kuolemastakin oli jo kulunut yli puoli vuosisataa. Kirjoittajat eivät olleet Jeesuksen elämän silminnäkijöitä. Varhainen kristillinen perimätieto ei todennäköisesti muistanut tai yksinkertaisesti tiennyt tarkkaan Jeesuksen syntymäaikaa ja –paikkaa. Jeesuksen kuolemahan oli kristillisessä traditiossa paljon tärkeämpi kuin hänen syntymänsä. Koska kristityt tunnustivat Jeesuksen Messiaaksi, piti hänet liittää kuningas Daavidin sukuun, josta Messias oli juutalaisen tradition mukaan nouseva. Jo apostoli Paavali (Room. 1:3) yhdistää Jeesuksen Daavidin sukuun. Betlehem oli Daavidin kaupunki, josta profeetta Miika (5:2) oli ennustanut Messiaan nousevan: Ja Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Jotta Jeesuksesta saataisiin Vanhan testamentin ennustama Messias, hänet oli laitettava syntymään Betlehemissä.
Luukkaan evankeliumin kirjoittajan oli jotenkin selvitettävä ristiriita Juudean Betlehemin ja Galilean Nasaretin välillä. Juutalainen traditio Messiaasta painotti Betlehemiä, mutta kristillinen perimätieto tiesi, että Jeesus oli Marian ja Joosefin poika Nasaretista. Ennustusten mukaan Jeesuksen täytyi syntyä Betlehemissä, mutta miksi galilealainen Maria olisi käynyt synnyttämässä Jeesuksen Juudeassa saakka? Ehkäpä Luukkaan evankeliumin kirjoittaja tai joku muu ehdotti, että syynä oli verollepano. Quiriniuksen järjestämä verotus vuonna 6 oli tärkeä tapahtuma juutalaisten historiassa, koska Juudea siirtyi tällöin Rooman suoraan hallintoon. Jeesuksen syntymä oli helppo kytkeä tähän tärkeään vuoteen, mutta miksi Juudean paikallinen väestönlaskenta muuttui valtakunnanlaajuiseksi, koko maailmaa koskevaksi?
Ehkä Luukkaan evankeliumin kirjoittaja halusi kytkeä Jeesuksen syntymän koko roomalaista maailmaa koskevaksi tapahtumaksi. Kirjoittaja omisti evankeliuminsa hellenistikristitylle Theofilokselle ja ilmeisesti tarkoitti sen laajan kreikkalais-roomalaisen yleisön luettavaksi. Luukkaan evankeliumissa on muutenkin paljon kytkentöjä Rooman valtakuntaan ja roomalaiseen hallintoon. Joulukertomus liittää Jeesuksen elämän alkuvaiheet sopivasta maailmanvaltaan.
Mitä siis jää jäljelle kun riisumme joulun myytin, demytologisoimme jouluevankeliumin? Italialainen filosofi Gianni Vattimo puhuu – Nietzscheä seuraten – kirjassaan Läpinäkyvä yhteiskunta demytologisoinnin demytologisoinnista. Myyteistä vapautuminen on sekin lopulta vain myytti. Jälkimoderni länsimainen kulttuuri tietää uneksuvansa ja jatkaa silti uneksumista.

3. Oliko Maria todella neitsyt tullessaan raskaaksi?
Myytti: Raamatun mukaan Jeesuksen äiti Maria oli neitsyt eikä hän ollut maannut Joosefin kanssa, kun hän tuli raskaaksi.
Selitys: Todennäköinen selitys Jeesuksen neitseelliselle sikiämiselle on tahaton käännösvirhe. Vanhan testamentin profeetat ennustavat, että Messias syntyy ”nuoresta naisesta”.
Kun hepreankielinen teksti käännettiin kreikaksi, nuorta naista tarkoittava heprean sana alma kääntyi neitsyttä tarkoittavaksi parthenokseksi.
Heprean neitsyeeseen viittaava sana betula ei esiinny Vanhassa testamentissa lainkaan.
Käännösvirhe teki siis Mariasta neitsyen.
4. Oliko Jeesus Jumalan poika?
Myytti: Kristillisessä perinteessä Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan poika ja maailman vapahtaja. Hän on samaan aikaan Jumala, Jumalan poika ja ihminen
Selitys: Useimmat historioitsijat pitävät Jeesusta todellisena historiallisena henkilönä. Hänen jumaluudestaan sen sijaan ollaan montaa mieltä.
Rooman keisari Konstantinus Suuri kutsui vuonna 325 kolmesataa piispaa Nikean kirkolliskokoukseen ratkaisemaan, kuka ja mikä Jeesus oikeastaan oli.
Piispat totesivat, että Jeesus oli yhtä aikaa Jumala, Jumalan poika ja ihminen. Ratkaisu ei ollut yksimielinen, mutta siitä tuli vallitseva tulkinta.
Jeesuksen jumalallinen alkuperä vahvistettiin Nikeassa vuona 325.

5. Oliko Betlehemin tähti todellakin oikea tähti?





Myytti: ”–– ja katso, tähti, jonka he olivat itäisillä mailla nähneet, kulki heidän edellään, kunnes se tuli sen paikan päälle, jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen.” Näin Matteuksen evankeliumissa kerrotaan Betlehemin tähdestä, joka johdatti itämaan tietäjät Jeesuksen luo.
Selitys: Nykytähtitieteilijät eivät usko, että Betlehemin yllä loisti tähti, vaan he uskovat kertomuksen perustuvan näköharhaan.

Jeesuksen syntymän aikoihin taivaalla oli nähtävissä monia poikkeuksellisia ilmiöitä, kuten useita Maan läheltä kulkeneita kirkkaita komeettoja sekä Jupiterin ja Saturnuksen harvinaisia kohtaamisia eli konjunk¬tioita.
Betlehemin tähti on saattanut tutkijoiden mukaan olla myös räjähtänyt kaukainen tähti eli supernova, vaikka se onkin vähiten todennäköinen selitys taivaalla näkyneelle oudolle ja poikkeuksellisen kirkkaalle valoilmiölle.
6. Saiko pikku Jeesus vieraita talliin?
Myytti: Matteuksen evankeliumin mukaan vastasyntynyt Jeesus sai vieraakseen kolme itämaan tietäjää tai joidenkin tulkintojen mukaan kuningasta jotka toivat hänelle kultaa, suitsukkeita ja mirhaa.
Selitys: Raamatussa ei mainita vieraiden lukumäärää, mutta tietäjien määräksi on ajan saatossa vakiintunut kolme, koska Jeesus sai heiltä kolme lahjaa.
Raamatussa ei myöskään sanota itämaan tietäjien olleen kuninkaita eikä heidän viisaudestaankaan puhuta mitään.
Alkuperäisessä kreikankielisessä tekstissä tietäjiin viitataan sanalla magoi, joka voi tarkoittaa sekä pappeja että tähdistäennustajia eli maagikkoja.
Jälkimmäisiä oli ajanlaskumme alun aikoihin Lähi-idässä paljon.
Joidenkin kristillisten tulkintojen mukaan tietäjiä oli peräti 12.
7. Nukkuivat paimenet joulukuussa ulkona?
Myytti: Uuden testamentin Luukkaan evankeliumissa kerrotaan paimenista, jotka olivat Jeesuksen syntymän aikaan nukkumassa lampaidensa kanssa niityllä: ”Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa.”
Selitys: Raamatun teksteissä ei missään kohdassa väitetä Jeesuksen syntyneen joulukuussa, mutta vaikka niin olisi ollutkin, se ei vähennä kertomuksen uskottavuutta.
Talvella Lähi-idän autiomaat nimittäin muuttuvat vehreiksi niityiksi, ja niin paimenet kuin eläimetkin tarkenevat hyvin nukkua tarvittaessa ulkosalla.
”Talvi on paras aika paimentaa eläimiä Betlehemin seudulla”, kirjoitti arkeologi James Kelso tehdessään kaivauksia silloisessa Palestiinassa vuonna 1926. Sen sijaan se, herättikö enkeli paimenet kertoakseen heille Jeesuksen syntymästä, on puhtaasti uskon asia.
Paimenet saattoivat hyvinkin nukkua talvella taivasalla.

Itämaan tietäjät ovat Uudessa Testamentissa, Matteuksen evankeliumissa mainittuja oppineita, jotka Raamatun mukaan tulivat idästä Betlehemiin osoittamaan kunnioitusta ja tuoman lahjoja Jeesus-lapselle. Heidät tunnetaan myös nimillä kolme viisasta miestä ja kolme kuningasta, vaikkakaan Raamatussa ei mainita tietäjien lukumäärää.