Mä en mäkeen kyllästynyt, vaan siihen ahdistukseen jota en osannut olla ilman.
Matin muistolle.
aforismi-siitä
17<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tuota nimitetään kai hienosti ambivalenssiksi? Vastakkaisten pyrkimysten ilmeneminen samanaikaisesti.
Olitko sumussa ? Minä olin siellä. Matti Oslon mäkikisassa hyppäsi sumun keskellä hurmaavan hypyn.
Olen käynyt tuolla Hollmenkollenilla semmoisessa sumussa ja se on melko yleistä siellä, että on hernerokkasumua, ei näkynyt siitä museon sisäänkäynnin luota edes torniin saakka, eikä alastulorinnettä alas saakka.
Kotka nousi siivilleen ja lentää taivaan sinessä utupilvien keskellä .
Matti edusti sitä suomalaisen ihmisen prototyyppiä joka kokee ahdistusta elämästä. Samanlainen on moni muukin suomalainen, perusahdistunut. Ja varsinkin he onvat ahdistuneita siitä, kun eivät tykkää olla muiden ihmisten kanssa. Ovat ahdistuneita sekä yksin että kaksin. Elävät ahdistuksen häkissä. Kun ahdistus ei hellitä kuin hetkeksi viinan kanssa. Näitä riittää Suomen maassa.
Aivan - johan Eino Leinokin runoili :" En tahtoisi yksin olla, enkä tahtoisi joukossa olla.."
Kun mikään ei ole hyvin. Ei yksin eikä kaksin. Vain hetken liito mäessä antoi vapauden. Hän kertoi siitä itsekin. Mikään ei antanut elämässä samaa tunnetta kuin vapaus hypätessä ja liidellessä kaiken yläpuolella. Niitä hän janosi ja viina korvasi.
Miten viina vapauttaa niin monia suomalaisia, sitä sopii ihmetellä. Minua ihmetyttää se, että jos uskaltaa hypätä jostain korkealta, niin miksi ei uskalla elää maankamaralla? Mikä siinä on niin pelottavaa.? Itse ajattelisin juuri päinvastoin. Voisin hypätä vain humalassa. Selvinpäin en hyppytorniin nousisi. Tavallinen arki taas sujuu ilman alkoholia parhaiten. Ei sitä tee edes mieli. Sen verran yksitoikkoista tämä elämä.
Surkeeta jälkeä tulis jos vaikka kännissä hyppäisit ilman minkäänlaista kokemusta lahden pikkumäestä.
No katsos kaksisuuntainenmielialahäiriö on esimerkiksi sellainen sairaus johon sen eri vaiheiden tasaannuttamiseen moni sitä poteva käyttää lääkkeenä alkoholia.
Lehdistä olen lukenut,että Matilla olisi ollut ADHD. Kai sekin juottaa jos tilanne ei aina ole omassa hallinnassa?
Tänään olet vielä kunnossa olla hengissäsi. Ajatelkaa nyt. Ei kenenkään elämä ole kovinkaan pitkä. Katsoin muuten ohjelman jossa oli haihin kiinni liimautunut nahkiainen hampaineen oli kuulemma sen sortin otus että fossiilina oli löydetty 330miljoonan vuoden takaa. Mutta ylempä luontodokkarin luontoselvittäjä pani aidat sileäksi ja selitti että 300 sadan miljoonan vuoden takaa. Kyllä on Ylelle yksi 30miljoonaa puuttuvaa vuotta jostain näköjään aika yhden tekevää.
Ihanaa olla vielä hengissä.
No et taatusti 330 miljoonan päästä.
Miekin luulisin elän vielä ainakin kaksikymmentä vuotta. Eikös ookkin pitkä matka vielä edessä.
On on. Kyllä siinä monta keskiolutta ehtii vielä kippaamaan. Kaksikymmentä Suomen Euroviisu ehdokastakin vielä ihmettelemään.
Joskus nuorena alkoholi tuntui ehkä joskus ihan kivalta. Mutta mitä vanhemmaksi tulee, niin ei tee mieli juurikaan juoda mitään. Elämä muuttuu paremmaksi iän kanssa. Aivot varmaan muovautuu ja kun kokemuksia tulee niin elämä vaan on helpompaa. Vaikea on tajuta ihmisiä jotka loppuun asti pitää pullosta kii. Ehkä sillä Matilla oli sitten jokin ADHD tms. Nyt ei sitten voi bailata eikä hypätä kun makkoo muan alla.