Onko? Ihmiset kuitenkin ahtautuvat elintason ja palvelujen perässä suurimpiin kasvukeskuksiin. Suomi tulee olemaan tässä kehityksessä häviäjä, ihmisten muuttaessa pois maasta. Tästä seuraa se että väestökato tulee kiihtymään entistä enemmän ja se on tuhoisampaa kuin syntyvyyden lasku. Ensin ihmiset muuttavat Helsinkiin, pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Rampereelle, mutta nämä kaupungit tulevat olemaan vain ohimeneviä tähtiä jotka kukoistaa aikansa ja hiipuvat sitten hänäriin. Todelliset voittajat ovat Euroopan suurimmat kaupungit kuten Pariisi, Brusseli ja Berliini. Siksi on typerää velloa kysymyksessä onko koko Suomi pakko pitää asuttuna, kun se ei ole se pahin ongelma. Siinä on mietittävää pitkälle tulevaisuuteen
Entä sitten alkutuotanto? Kuka sen tekee? Resurssien kuten ruoka, kaivos ja puuvarojen keruu voidaan täysin automatisoida robottien avulla. Silloin ihmisten ei tarvitse asua siellä missä on resursseja, kaikista ihmisistä ei myöskään voi tulla maajusseja, metsureita ja kaivosmiehiä. Lisäksi näiden robottien huoltamisenkin voi hoitaa robotti jolloin siihenkään ei tarvita ihmisiä, muuta kuin vaativissa poikkeustapauksissa jolloin joku keskieuroopassa asuva huoltomies voi käydä piipahtamassa, viipyä hetken ja palata takaisin. Suomessa resursseja on sitäpaitsi niukasti ja Suomi on aina ollut enemmän lopputuotannon maa kuin alkutuotannon. Alkutuorannolla muutenkin menestyy huonosti sillä ne myydään aina alihintaan kysynnän ja tarjonnan lain vuoksi eikä maa pääse vaurastumaan ja tuottamaan palveluja asukkailleen. Maatalous- ja teollisuusyhteiskunnasta Eurooppa siirtyi 1900-luvun aikana palveluyhteiskunnaksi joissa kongreettisten tuotteiden sijaa ihmisille tuotetaan palveluja ja elämyksiä. Tämä toiminta tuppaa keskittymään sinne missä on rahaa ja asikkaita ja loput ihmiset tulevat sitten perässä.
Keskittyminen on noidankehä. Itseään ruokkiva noidankehä. Se ei pääty ellei sitä katkaista.
Entä sitten alkutuotanto? Kuka sen tekee? Resurssien kuten ruoka, kaivos ja puuvarojen keruu voidaan täysin automatisoida robottien avulla. Silloin ihmisten ei tarvitse asua siellä missä on resursseja, kaikista ihmisistä ei myöskään voi tulla maajusseja, metsureita ja kaivosmiehiä. Lisäksi näiden robottien huoltamisenkin voi hoitaa robotti jolloin siihenkään ei tarvita ihmisiä, muuta kuin vaativissa poikkeustapauksissa jolloin joku keskieuroopassa asuva huoltomies voi käydä piipahtamassa, viipyä hetken ja palata takaisin. Suomessa resursseja on sitäpaitsi niukasti ja Suomi on aina ollut enemmän lopputuotannon maa kuin alkutuotannon. Alkutuorannolla muutenkin menestyy huonosti sillä ne myydään aina alihintaan kysynnän ja tarjonnan lain vuoksi eikä maa pääse vaurastumaan ja tuottamaan palveluja asukkailleen. Maatalous- ja teollisuusyhteiskunnasta Eurooppa siirtyi 1900-luvun aikana palveluyhteiskunnaksi joissa kongreettisten tuotteiden sijaa ihmisille tuotetaan palveluja ja elämyksiä. Tämä toiminta tuppaa keskittymään sinne missä on rahaa ja asikkaita ja loput ihmiset tulevat sitten perässä.
Keskittyminen on noidankehä. Itseään ruokkiva noidankehä. Se ei pääty ellei sitä katkaista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun se kaivoskylän viimeinen ruokakauppa lyö pillit pussiin ja lopettaa, on kaivosmiesten joko alettava itse kasvattamaan ruokaa mihin heillä ei todellakaan ole aikaa tai sitten heidän on muutettava sinne missä ruokaa saa vielä ostettua kaupasta tai tilattua suoraan kotiin. Niin ja jos tällä kaivosmiehellä on perhe ja lapsia, niin silloin haluttaan asua siellä missä lapsen saa hoitoon tai kouluun. Suomessa on menossa vahva itseään ruokkiva keskittyminen joka tulee vain kiihtymään. Loppu tulos on se että palvelut keskittyvät ensiksi palvelukeskuksiin, sitten syrjäseuduilta katoaa sähköt ja nettikin. Ja sitten ihmetellään kun kaivokseen ei saada mistään työntekijöitä.